KAUKOVAINION MAISEMASELVITYS Kanahaukantie-Varpushaukantie -kerrostalokortteli I1803 Maria Hankala, I1821 Sari Hyyppä, H7722 Sonja Korte, H7590 Annamaria Suvanto, I2874 Nina Turunen & l7186 Marja-Riitta Vavuli Kiviniemi L12902A Maisemasuunnittelun metodit Syksy 2013 / 14.10.2013 Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1 JOHDANTO... 3 2 MAISEMARAKENNE... 4 2.1 Kohdealueen kallio- ja maaperä sekä kulutuskestävyys... 4 2.2 Kohdealueen topografia... 4 2.3 Tiestö ja asutus... 4 3 RAKENNUSPERINTÖ... 6 4 MAISEMA-ANALYYSI... 8 4.1 As Oy Varpushaukka... 8 4.2 As Oy Kotkansiipi... 10 4.3 As Oy Kananlaulu... 12 4.4 As Oy Kotivarpunen... 16 4.5 As Oy Haukanpesä... 18 5 YHTEENVETO... 20 LÄHTEET... 21 LIITTEET LIITE 1 Maisemaselvitys 2
1 JOHDANTO Kaukovainion kerrostalokorttelin maisemaselvitys on tehty syksyllä 2013. Työn ovat laatineet Oulun seudun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan yksikön maisemasuunnittelun koulutusohjelman opiskelijat Maria Hankala, Sari Hyyppä, Sonja Korte, Annamaria Suvanto, Nina Turunen ja Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi. Analysointi rajoittui Kanahaukan- ja Varpushaukantien kerrostalokortteli alueelle ja sen tavoitteena on ollut selvittää korttelialueen maisemakuva, ympäristön nykytila, liikenteelliset yhteydet, toiminnat ja niiden käyttö, rakennettu ympäristö ja palveluihin liittyminen. Maisemaselvityksen pohjatietona on käytetty alueesta olemassa olevia ilmakuvia, kaava- ja karttatietoja, historiatietoa, kurssin opetusmateriaalia sekä ryhmän tekemiä maastokäyntejä. Kaukovainion asuinalue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Oulun kaupungin keskustasta. Asuinalue on rakennettu vuosina 1965 1975 ja alueella asuu noin 4700 asukasta. Luonteenomaista asuinalueelle on yksinelävät kotitaloudet, alhainen tulotaso ja monikansallisuus. Kaukovainio on valittu asuinalueiden kehittämisohjelmaan, joka toteutetaan vuosina 2013 2015. Hankkeen nimi on KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015. Kehittämisohjelman tavoitteena on edistää asuinalueen elinvoimaa ja ehkäisemään alueen eristäytymistä. (Siipola 2.9.2013, luento) Kaukovainion yleissuunnitelmassa (hyväksytty maaliskuussa 2013) asetetaan tavoitteita alueen täydennys- ja lisärakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä liikenneverkon ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vaiheittain yli 10 vuoden aikana. Yleissuunnitelmasta ei ole kaavaa, mutta se ohjaa alueen asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua. (Oulun kaupunki. Kaukovainion yleissuunnitelma, 2013) Kerrostalokorttelin merkittävä viherympäristönosa on piha-alueet, jotka ovat yleisilmeeltään metsäisiä. Piha- ja viheralueilla on uudistamisen ja peruskorjauksen tarvetta. (Siipola 2.9.2013, luento). Kaukovainiolta löytyy peruspalveluja, kuten päivähoito, koulutus ja vanhustenpalvelut kauppapalvelujen lisäksi. Julkiset liikenneyhteydet alueella ovat hyvät. 3
2 MAISEMARAKENNE 2.1 Kohdealueen kallio- ja maaperä sekä kulutuskestävyys Kerrostalokortteli ja koko Kaukovainio kuuluvat graniitin ja granodioriitin alueelle, jossa on gneissisulkeumia. Kaukovainion maaperä on kauttaaltaan jokikerrostumaa. (Paikkatietoikkuna, hakupäivä 8.10.2013.) Tässä työssä käytetty maaperäkartta on pienimittakaavainen, joten mahdollisia yksityiskohtaisempia maaperän vaihteluja ei tutkittu. Maisemaselvitys tehdään kuitenkin rakennetun korttelin alueelta, joten siellä vallitseva maaperä on pintaosiltaan ihmisen muokkaamaa. Korttelin alue on kauttaaltaan joko nurmea, istutuksia, asfalttia tai kiveystä. Näin ollen koko alue on kulutuskestävyydeltään hyvä. Polkuja on ilmestynyt ajan saatossa nurmialueille. Joissain kohdin korttelia on hieman metsänpohjaa, mikä ei kestä kulutusta niin hyvin kuin esimerkiksi nurmikko. Myös alueen metsänpohjassa on polkuja. Kaikkein parhaiten kulutusta kestävät asfaltti- ja kiveysalueet. 2.2 Kohdealueen topografia Kerrostalokorttelin alueella ei juuri ole korkeusvaihteluja. Alueen länsipuolella oleva Keskuspuisto ulottuu osin myös korttelin rajojen sisäpuolelle. Lännimmäisten kerrostalojen takaa rinne viettää loivasti länteen. Maa nousee hieman, kun siirrytään kohti korttelin itäosaa. (Paikkatietoikkuna, hakupäivä 8.10.2013.) 2.3 Tiestö ja asutus Kerrostalokorttelin pohjoispuolella selvitysaluetta rajaa Kanahaukantie, missä liikennettä on vähän. Korttelin eteläpuolella oleva Varpushaukantie on myös vähäliikenteinen. Sen sijaan alueen itäpuolta rajaava Merikotkantie on aika vilkasliikenteinenkin. Myös kevyenliikenteen väylät rajaavat korttelia pohjoisessa, idässä ja etelässä. Korttelin viereisessä Keskuspuistossa lännessä ei varsinaisesti ole kevyenliikenteen väylää, mutta puistoa halkovat lukuisat polut. Kerrostalokorttelilta on suora yhteys Kaukovainion ostoskeskukseen kevyenliikenteen väylän kautta. (Paikkatietoikkuna, hakupäivä 8.10.2013.) 4
Alue kerrostalokorttelin ympärillä on rakennettua, ja maisemaa hallitsevat kerrostalot niin alueen pohjois-, itä- kuin eteläpuolellakin. Selvitysalueen pohjoispuolella kerrostalot ovat seitsemänkerroksisia. Lännessä pääosin mäntyjä sisältävän Keskuspuiston takana sijaitsee Kaukovainion ostoskeskus. (Paikkatietoikkuna, hakupäivä 8.10.2013.) 5
3 RAKENNUSPERINTÖ Kaukovainio on Oulun ensimmäisiä lähiöitä ja esiintyy yleiskaavassa ensimmäisen kerran vuonna 1952. Alueen pohjoisosaan rakennettiin 1950-luvulla Hiirosen vanhainkoti ja Kultatien vuokratalot. Ensimmäinen Kaukovainion asuinaluetta koskeva asemakaava vahvistettiin vuonna 1965. Lähiörakentaminen Kaukovainiolla noudatti sen suunnittelu- ja rakennusajankohdalle tyypillisiä metsälähiömalleja ja ihanteita, kuten hajakeskitysoppia, keuhkokaavio mallia ja funktionalistista suunnitteluideologiaa. Tavoitteena oli erotella asuminen ja työpaikat eri alueille, yhdistää luonnonläheisyys, kyläyhteisöllisyys sekä modernin yhteiskunnan mukavuudet. Ominaista lähiöille oli viheralueiden suuri määrä suhteessa rakennettuun alueeseen. Kerrostalot tehtiin pääasiallisesti paikalla rakentaen. (Oulun Rakennussuojelutyöryhmä, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-2011.) Kanahaukan- ja Varpushaukantien kerrostalot on alkuperäisen asemakaavan mukaisesti toteutettu lamellitalojen alue. Rakennukset ovat valmistuneet Kaukovainion ensimmäisessä asuinalueiden rakennusvaiheessa vuosina 1965 1970. Ne on suunnitellut siihen aikaan Oulussa vaikuttanut arkkitehtitoimisto Savolainen & Torvikoski. Nämä pitkänmalliset lamellitalot ovat punatiiliverhoiltuja hissittömiä kolmikerroksisia rakennuksia. Niissä on osin maanalaiset kellarikerrokset, sisäänvedetyt parvekkeet, nauhamaiset välilevyillä tai paneloimalla yhdistetyt ikkunaryhmät, niukkamittaiset porrashuoneet. Joissain taloissa porrashuoneissa on tuuletusparvekkeet, ikkunoissa pystysäleikköjä tai pystyjakoja. Lisäksi kerrostalojen pihapiiriin kuuluu samaan aikaan valmistuneita lauta-tiiliverhoiltuja autotallirakennuksia sekä myöhemmin valmistuneita muita piharakennuksia. (Kioski-kulttuuriympäristötietokanta. Hakupäivä 7.10.2013.) 6
Kuva 1. As Oy Haukanpesän julkisivua. Alueella ei ole varsinaista kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mutta 1960- ja 1970-lukujen asuinalueet ovat nousemassa vaalittavan rakennusperinnön piiriin. Arvoja nähdään olevan lähiöiden kaupunkikuvalla ja arkkitehtuurin alueellisella yhtenäisyydellä. Peruskorjausten tarve näissä lähiöissä on ajankohtaista, mutta vaarana kuitenkin on, että rakennuksia muutetaan, puretaan tai maankäyttöä tehostetaan niin, että sen ominaispiirteet hämärtyvät ja ajankuva katoaa. Kanahaukan- ja Varpushaukantien kerrostaloalue on säilyttänyt hyvin sen alkuperäiset piirteensä sekä yhtenäisyyden. Rakennukset ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Niissä on tehty vain pieniä julkisivumuutoksia, kuten parvekkeiden etulevyjen ja ulko-ovien vaihtoa sekä rakennettu uusia piharakennuksia. (Oulun Rakennussuojelutyöryhmä, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-2011.) 7
4 MAISEMA-ANALYYSI 4.1 As Oy Varpushaukka Varpushaukan tontti rajautuu koillisessa Merikotkantietä edeltävään reunapuustoon, kaakossa varpushaukantiehen, lännessä raja kulkee luotisuoraan kävelytien suuntaisesti pohjoiseen, jossa tontti päättyy viistottain kulkevaan reunametsään. Kulku rakennukseen käy Varpushaukantien kautta, josta avautuu talon julkisivu. Tontilla on yksi suuri parkkialue, jonka yhteydessä on autotalli. Talon pihaympäristö on juuri remontoitu ja etupihan asfalttipintoja koristaa juuri ladotut betonikiveykset talon ympärillä sekä pyörä-, pyykki- ja mattotelineiden alla. Pihan pohjoisesta päästä, pyykkitelineen vierestä, löytyy uusi pyöräkatos. Talon ja parkkipaikan väliin jäävällä nurmialueella on lipputanko ja alueelle on istutettu 4-5 nuorta puuntaimea. Istutetut pensasryhmät katteineen somistavat sisäänkäyntien vierustoja ja mattotelineen luo on asetettu penkki ja istutuslaatikko. Nurmipinta on koko rakennuksen ympäriltä korjattu, tasattu ja nurmetettu uudestaan. KUVA 2: Varpushaukan julkisivu Kerrostalon takana on turvasoralla alustettu ja reunalistoilla rajattu leikkialue. Leikkialueella on muun muassa keinu, jousihevonen, hiekkalaatikko, kiipeilyverkko sekä penkki istumista varten. Leikkialuetta rajaa lännessä suojapuusto ja tilaa rajaamaan on istutettu kolme ruusuryhmää sekä 8
viisi puuntaimea myös eteläpuolelle. Tontin luoteispuolelle on puolestaan jätetty hieman vanhaa mäntypuustoa suojaamaan oleskelualuetta. Oleskelualueeseen kuuluu huvimaja, kaksi pöytäryhmää penkkeineen ja keinu. Oleskelualueelle kuin myös leikkialueelle on tuotu kukkalaatikko tilaa somistamaan. Aivan tontin länsirajalla on kierrätyspiste. Valaistusta tontille tulee kerrostalon ja autotallien seinävalaisimista, sekä viereisten teiden pylväsvalaisimista. Valaisimia on siis varsin vähän. On kuitenkin mahdollista, että valaisimia asennetaan lähitulevaisuudessa lisää, kun piharemontti on saatu päätökseen. Tontti on jakaantunut useaan eri tilaan käyttötarkoituksien mukaan. Julkisivu on avoin ja helppokulkuinen, mutta ilmettä on saatu aikaan muutamilla kasveilla ja ladontapinnoilla. Takana leikkialue on kehystetty kasvillisuudella, mutta leikkialue on avoin ja esteetön. Oleskelualueella puolestaan tila on enemmän suljettu ja kalusteet sekä ympäröivä mäntypuusto tuovat mökkitunnelmaa lähiöarkeen. KUVA 3: Varpushaukan oleskelualue Ainoana puutteena alueella on kulkuyhteyden puuttuminen rakennuksen pohjoispuolelta oleskelualueelle ja muihin rakennuksiin. Tämä saattaa myöhemmin aiheuttaa maapinnan epätasaista kulumista ihmisten oikoessa reittejä nurmen läpi. Leikkialueessa ihmetystä aiheutti suojakasvillisuudeksi istutetut ruusupensaat. Piikikkäät pensaat eivät ole paras vaihtoehto lasten leikkiympäristöön. 9
4.2 As Oy Kotkansiipi Itä- ja länsipuolella tontin rajat ovat hämärtyneet, sillä muiden taloyhtiöiden (Kananlaulu, Varpushaukka) pihat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ilman varsinaisia rajavyöhykkeitä. Idässä raja käytännössä kulkee Haukanpesän vierestä kulkevan tien mukaan kohtisuoraan pohjoiseen. Pohjoisen rajat menevät liikenneväylien mukaisesti. Etelässä tontti päättyy Haukanpesän takapihalla olevaan kulkuväylään ja lännessä harvaan reunapuustoon. Talon julkisivulla sijaitsee asfaltoitu parkkialue, jonka reunalle on rakennettu autotalli. Myös kulkuväylät talon sisäänkäynteihin on päällystetty asfaltilla. Talon edusta on nurmikolla, ja siihen on rytmitetty jokseenkin tasaisin välein yksittäisiä pensaita. Parkkialueen ja talon välissä on talon suuntainen nurmikaistale. Kaistaleen pohjoispäätyyn on sijoitettu mattotelineet ja niiden läheisyyteen pyörätelineet parkkialueen puolelle. Monipuoliseen kasvillisuuteen on panostettu, sillä mäntyjen lisäksi pihalla on omenapuu sekä perennapenkki. Nurmikaistaleen läpi on tehty laatoista polku, joka johtaa talolta parkkipaikalle. Nurmialueen eteläpuolella on etupihan oleskelualue, joka on tiiviisti yhteydessä viereisen talon oleskelutilaan. Oleskelualue muodostuu pihakeinusta ja parista penkistä sekä hiekkalaatikosta. Männyt ja pihlajat tuovat hieman suojaa ja metsämäistä tilaa oleskelualueelle. KUVA 4: Näkymä etupihalta 10
KUVA 5: Kotkasiiven julkisivu Talon länsipuolella sijaitsee taloyhtiön metsähenkinen takapiha. Puusto on lähinnä mäntyä ja perinteisiä lehtipuita, kuten koivua ja pihlajaa. Alueella on myös suuri maisemakivi tuoden luonnontilaista vaikutelmaa. Pihalla on paljon yksittäisiä pensaita. Leikkipaikka on alkuperäisessä kunnossaan sisältäen vanhan keinun, hiekkalaatikon sekä metallisen kiipeilytelineen. Leikkialue on nurmikkopohjainen, eli turva-alustaa ei ole. Leikkialueen välittömässä läheisyydessä on lentopalloverkolle tarkoitetut tolpat. Niiden sijaitessa liian lähellä leikkialuetta ne voivat aiheuttaa tapaturmavaaran. 11
KUVA 6: Kotkansiiven takapiha Pihan hoitoon ei ole käytetty suuria resursseja. Vaikka pihat ovat yleisilmeeltään siistejä, on nurmikko sammaloitunut ja joidenkin puiden juurella kasvaa erilajisia puuntaimia. Lisäksi etupihan perennapenkki on heinien vallassa. Korjaustoimenpiteitä vaatisi myös kulku etupihalta takapihalle talon pohjoissivusta, sillä pensasalue on laajentunut laatoituskäytävän päälle. Näin ollen ihmiset ovat pensaat kiertäessään kuluttaneet nurmikkoon sopivamman reitin. Vaikka takapiha näyttää sekavalta kasvillisuuden vuoksi, sopii se muuhun alueeseen metsämäisen olemuksensa vuoksi. Tila on puoliavointa, joten alueella on suojaa myös kevyenliikeenväylältä. Kasvillisuutta voidaan paremmin hallita yhtenäisimmillä kasvillisuusryhmillä esimerksiksi yksittäisten pienten pensaiden tilalle. Myös etupihalla on korkeaa puustoa, mikä tekee oleskelualueellakin olosta viihtyisämpää. 4.3 As Oy Kananlaulu Tontti rajautuu idässä männyistä muodostuneeseen reunapuustoon, pohjoisessa kevyen liikenteen väylään, lännessä Keskuspuistoon, etelässä tontti on kapea Kotivarpusen talon kohdalla ja levenee itään päin siirryttäessä. Tontin julkisivu aukeaa pohjoiseen, josta asfaltoidut kulkuväylät johtavat parkkipaikkojen läpi rakennuksen sisäänkäynneille. Alueella on kaksi suurta parkkipaikkaa, joiden yhteydessä on kolme autotallia. Parkkipaikkojen välissä on neliön 12
muotoinen nurmialue, johon on sijoitutettu pihakeinu, lipputanko ja jätteiden lajittelupiste. Kasvillisuutta on rakennuksen pohjoispuolella verrattain vähän; pensas keinun vieressä, suomentatar, tuoksuvatukka ja perennapenkki länsipuolelle sijoittuvan autotallin yhteydessä. Lisäksi kevyen liikenteen aluetta ja tontin väliä rajaavat osittain koivut ja männyt. Rakennuksen sisäänkäyntien lomaan on sijoitettu pihlajia, joiden alla oleva nurmialue on rajattu betonilistoilla. KUVA 7: Kananlaulun parkkialue ja julkisivu Puusto muuttuu länteen päin mentäessä mäntyvaltaiseksi metsäksi (Keskuspuisto) ja tontin länsirajalle on myös sijoitettu pari mattotelinettä. Rakennuksen eteläpuolella on sisäpiha-alue, jossa on muutamia leikkivälineitä; keinu, hiekkalaatikko ja liukumäki. Leikkivälineiden vieressä on myös pari kuivaustelinettä pyykeille. Alueella on paljon suuria mäntyjä, muutamia koivuja, joitain yksittäisiä pensaita sekä vuorenkilpi-istutus. Rakennuksen takana sokkeli on reunustettu seulanpääkivillä ja alue on rajattu puisilla reunalistoilla. 13
KUVA 8: Näkymä Keskuspuistoon Valaistusten sijoittelu painottuu julkisivuun, josta löytyy pylväsvalaisimia parkkialueiden sivuilta sekä kulkuväylien yhteydestä. Autotallien ovien edustoilla sekä rakennuksen länsisivulla on seinävalaisimia. Eteläpuolella valaistus tulee pääasiassa muista tonteista. Etupihan avoimuus luo valtavan kontrastin viereiseen mäntyvaltaiseen Keskuspuistoon. Aluskasvillisuuden vähyys ja vieressä kulkeva polku tekee metsämäisestä puistosta houkuttelevan. Rakennuksen takana avautuu rakennuksen seinän suuntaisesti pitkä vapaa näkymä, jota reunustaa tonttia rajaava puusto. Itäpuolelle sijoittuva leikkialue on kuitenkin ilmeeltään metsäisempi ja selkeää avointa tai rajattua tilaa ei ole. Maiseman korjaustoimenpiteitä kaipaisi leikkialueen vieressä olevan pyykinkuivatustelineen betonilaatoitettu alusta, joka on vuosien saatossa peittynyt melkein kokonaan nurmikon alle. Julkisivun oleskelualue on turhan avoin ja kaipaisi näkösuojaa. Lisäksi rakennuksen edustalla olevia pihlajia ei ole jokaisen sisäänkäynnin vieressä, mikä saa julkisivun edustan vaikuttamaan keskeneräiseltä. 14
KUVA 9: Laatoitusalue pyykkinarun alta KUVA 10: Näkymä takapihalta 15
4.4 As Oy Kotivarpunen Tonttia rajaa itäpuolella autotalli ja matala, valkoinen puuaita. Itäpuoli on myös varattu autopaikoitukselle. Tontin pohjoispuolta rajaa Kananlaulun kerrostalo. Eteläpuolella on pieni nurmikaistale, jossa kasvaa muutamia lehtipuita ja mäntyjä. Sen luo on sijoitettu pyörätelineet. Etupihan keskellä sijaitsee talon suuntaisesti kulkeva nurmikaistale, jossa kasvaa muutamia mäntyjä. Nurmialueella pihan keskellä sijaitsee pienimuotoinen oleskelualue, joka koostuu kahdesta penkistä ja istutusaltaasta, jossa kasvaa riippahernepuu, pensashanhikkia sekä lamoherukkaa. Oleskelualueen kahden puutolpan tarkoitus jäi arvailujen varaan. Kulku- ja ajoväylät on asfaltoitu. Jokaisen rapun sisäänkäynti ja oleskelualue on päällystetty betonikiveyksellä. Sisäänkäyntien nurmialueet on rajattu asfalttikäytävästä betonikivillä. Lisäksi talon eteläpäädyssä on kiveyksestä tehty käytävä pyykkitelineiden luo. KUVA 11: Näkymä rakennuksen sisäänkäynneiltä 16
KUVA 12: Kotivarpusen oleskelualue Talon takapihalta avautuu näkymä puistoon. Tontin rajalla on muutamia lehtipuita, mitkä erottuvat muuten mäntyvaltaisesta Keskuspuistosta. Takapihalle on istutettu yksi perennapenkki lähelle talon puolta väliä. Talon pohjoispäädyssä on alkuperäisessä kunnossaan oleva pyykinkuivausteline, joka on huonosti sijoitettu metsän laitaan. Tontin piha-alue ei ole kauttaaltaan alkuperäisessä kunnossaan, vaan uudistuksia on tehty. Taloa rajaa murske, ja sen eteen talon etupuolelle on istutettu uusia angervopensaita katetulle alueelle. Uusia pensaita on myös istutettu tontin eteläreunalle antamaan näkösuojaa ja rajaamaan pyörien säilytyspaikkaa. Uutta pihalla ovat myös oleskelualueen istutusallas sekä sen läheisyyteen istutetut vuorimäntyjen ja puiden taimet. Pihan yleisilme tulee vielä muuttumaan, kunhan nuoret taimet kasvavat täysiin mittoihinsa. Nyt etupiha vaikuttaa varsin avoimelta ja ryhdittömältä, mutta tilanteeseen on selvästi puututtu uusien istutusten voimin. Takapihalta aukeaa aivan toisenlainen näkymä: puolisuljettua metsää suojaamassa tonttia vilkkaalta Kaukovainion keskustalta. 17
KUVA 13: Näkymä Kotivarpusen takapihalta 4.5 As Oy Haukanpesä Haukanpesän tontti rajautuu eteläiseltä puolelta Varpushaukantiehen, itäpuolelta ja pohjoispuolelta reunapuustoon sekä länsipuolelta raja-aitaan ja ulkorakennukseen. Talon julkisivu on eteläpuolella, josta avautuu suora kulku parkkipaikalle ja sen kahteen autotalliin. Tontin itäpuolella, autotallin takana, on lipputanko. Julkisivun länsipuolella asfaltoitu polku ohjaa kulkua suurien mäntyjen ja oleskelu/leikkialueen läpi rakennuksen sisäänkäynneille. Päällystetty kävelytie kiertää koko rakennuksen. Etupihan oleskelualueella on keinu ja pöytä penkkeineen, sekä niiden välittömässä yhteydessä pyykkiteline ja hiekkalaatikko. Rakennuksen takana on lisäksi pyörätelineitä ja mattoteline. 18 KUVA 14: Haljennut asfaltti
Tontilla kasvaa etupihan suurten mäntyjen lisäksi muutamia pensaita sisäänkäyntien edessä. Rakennuksen julkisivun molemmin puolin on myös istutettu vuorenkilpiryhmä. Etupihalla on havaittavissa useita kantoja, joten puustoa on jouduttu harventamaan oleskelualueen lähistöltä. Suurten mäntyjen juuret ovatkin ajan saatossa tehneet myös huomattavaa vahinkoa polun asfaltoidulle pinnalle. Rakennuksen takana talon vierusta on nurmea ja vieressä kulkevan kävelytien toisella puolella kasvaa lajistoltaan sekalaista reunapuustoa. Valaistusta alueella on niukalti. Etupihalta löytyy muutamia pylväsvalaisimia ja autotallien ovia valaisevat seinävalaisimet. Etupihan männyt sulkevat näkymän vieressä kulkevalle Varpushaukantielle. Piha vaikuttaa hoitamattomalta, vanhanaikaiselta, sekä osittain luotaantyöntävältä. Etupihan häiritsevimpinä elementteinä olivat heinäkasveja kasvava hiekkalaatikko, murenevat asfalttipinnat, sekä siistimätön pihaympäristö (katkeilleet oksat, roskalava ja neulaset). Takapiha puolestaan on kaikessa yksinkertaisuudessaan avoin tyhjä tila, jota rajaa suuret puut ja korkea tiilirakennus. Tilan karuutta voisi pehmentää pensailla ja perennoilla, jotka osaltaan toisivat uutta tekstuuria maastoon ja samalla tasaisivat korkeuseroja. Tontin viherympäristö kaipaisi pientä kohennusta ja tarvetta pihan profiilin nostoon vierustonttien tasolle. KUVA 15: Näkymä Haukanpesän etupihalta 19
5 YHTEENVETO Koska 1960- ja 1970-lukujen asuinalueet ovat nousemassa vaalittavan rakennusperinnön piiriin, on kerrostaloalueilla kiinnitettävä huomiota arkkitehtuurin lisäksi rakennusten pihojen kuntoon. Kanahaukantie-Varpushaukantien kerrostalokortteli on tilanteessa, jossa peruskorjaukselle on tarvetta ja muutoksia tehdään. Historiallisen arvon vuoksi kunnostustöitä ei saa tehdä puolihuolimattomasti ja alueiden ilme tulisi säilyttää. 60- ja 70-lukujen asuinalueet ovat arvokkaita nimenomaan kaupunkikuvan ja alueiden arkkitehtuurisen yhtenäisyyden vuoksi. Näin ollen myös pihojen tulisi heijastaa aikakauden yhtenäistä tyyliä. Kanahaukantie-Varpushaukantien korttelissa arkkitehtuurinen yhtenäisyys on onnistuttu säilyttämään, mutta korjaustöiden vuoksi pihat ovat saaneet uudet, keskenään erilaiset ilmeet. Kunnostus on tehty pihoilla erikseen, mikä on johtanut erilaisiin materiaaliratkaisuihin, tilojen osittaiseen rajaamiseen ja pihojen eristäytymiseen. Alueella tulisikin kiinnittää erityistä huomiota yhtenäisiin pihoihin. Kaukovainiolla aitaaminen ei ole tyypillistä, joten kulkua eri pihojen välillä tulisi ohjata selkeillä kulkureiteillä. Kerrostalokortteleiden suunnittelussa on nousemassa pinnalle trendi, jossa pihojen keskelle tehdään yksi yhteinen alue, jota kaikkien kerrostalojen asukkaat voivat käyttää. Tällainen ajattelutapa sopisi myös kohdealueelle; rakentamalla yhteinen leikki- ja oleskelualue keskelle korttelia saataisiin säästettyä rakennuspinta-alaa muille toiminnoille, tuotua paikalle laadukkaampia ja monipuolisempia toimintoja resurssien kasvaessa sekä luotaisiin kohtaamispaikka, jossa pystyttäisiin tapaamaan myös muiden kiinteistöjen asukkaita. Leikkialueiden keskittämisellä luotaisiin lapsille myös turvallinen ja viihtyisä leikkipaikka, jossa pystyisi kohtaamaan muita samanikäisiä tovereita. Kohtaamispaikka vähentäisi asukkaiden eristäytymistä ja syntyisi yhteisö, jossa kaikki ihmiset ovat samalla tasolla. 20
LÄHTEET Kioski-kulttuuriympäristötietokanta. Inventointihankkeet, Alue 100109 Kanahaukan ja Varpushaukan kerrostalot, luotu 7.7.2010 pp_vsavo. Hakupäivä 7.10.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/pp/pp_default.aspx Paikkatietoikkuna. Geologian tutkimuskeskus: Suomen kallioperä 1 : 1 000 000, Suomen maaperä 1 : 1 000 000. Maanmittauslaitos: Taustakartta, Korkeuskäyrät. Hakupäivä 8.10.2013 http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta. Siipola, P. 2013. Maisemasuunnittelun metodit kurssimateriaalit. Oulun kaupunki. 2013. Yhdyskunta - ja ympäristöpalvelut. Kaukovainion yleissuunnitelma. Hakupäivä 8.10.2013. http://oulu.ouka.fi/tekninen/suunnitelmat/projektikortti.asp?id=566 Oulun Rakennussuojelutyöryhmä, Kaukovainio metsälähiön moderni raken-nuskanta, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi 2010-2011. Oulun kaupunkisuunnittelun julkaisuja. 21
22