Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen
Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen, missä hänen aiemmat kokemuksensa ja aiemmin oppimansa reaktio- ja käsittelytavat eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisissä oleva henkilö on usein haavoittuvaisessa mielentilassa, joten hänen kohtaamisessaan on erityisen tärkeää kunnioittava suhtautuminen, auttava, välittävä asenne, läsnäolo sekä tilan ja ajan antaminen. Oleellista kriisiauttamisessa on kuuntelu ja kestäminen. 2 Mielenterveysseura
Luottamuksellisen ja turvallisen asiakassuhteen luominen: kunnioittava, ystävällinen vastaanotto+ kiireettömyys, rauhallisuus, kohtaaminen oman työn näkyväksi tekeminen asiakkaalle tilaa/aikaa tunnekuorman purkamiseen tarpeensa mukaisesti asiakkaan tunteiden kestäminen (container) ja toivon ylläpito tuetaan asiakkaan myötätuntoa itseään kohtaan (saada olla kriisissä heikko, tarvitseva) 3 Mielenterveysseura
tilanteen kartoittaminen: mitä on tapahtunut nyt, SELVENTÄVÄT KYSYMYKSET, +elämäntilanteen laajempi kartoittaminen, mahdolliset aikaisemmat kriisit ja mistä on mahdollisesti jo saanut apua/minkälaista apua - tarinan kertominen (narratiivisuus) yhteisesti sovittu tavoite työskentelylle selviytyminen, toimintasuunnitelma tapaamisen kuluessa soveltuvin osin normalisoivaa perustietoa, psykoedukaatiota kriisin kulusta tms.- tuleviin reaktioihin valmistautumista 4 Mielenterveysseura
Iso elämänmuutos aiheuttaa ihmisissä erilaisia tunteita ja reaktioita Maahanmuutto on aina iso elämänmuutos. Erityisen iso muutos on silloin, jos ympäristö on täysin uusi ja erilainen: tavat, kieli, ilmasto ja ihmiset vaativat totuttelua. Jokainen maahanmuuttaja käy läpi prosessin, jonka aikana hän käsittelee sisäisesti niitä vaikutuksia, joita ulkoisten olosuhteiden muuttuminen on aiheuttanut hänen elämälleen. Prosessin eteneminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat esimerkiksi aiemmat kokemukset, ikä, käytännön asioiden järjestyminen ja sosiaalinen verkosto. 5 Mielenterveysseura
Iso elämänmuutos aiheuttaa ihmisissä erilaisia tunteita ja reaktioita Maahanmuutto on psyykkisesti raskas prosessi. Harva osaa etukäteen varautua siihen, miten stressaavaa sopeutuminen voi olla. Monet kokevat voimakkaita tunteita ja reaktioita, jotka saattavat hämmentää ja pelottaa. Kaikki voi tuntua vieraalta ja vaikealta. Myös epätoivon tunteet ovat tavallisia. Kyseessä on täysin normaali reaktio muutokseen ja jokainen käy sen jollain tavalla läpi. Tiedon saaminen auttaa ymmärtämään ja hyväksymään omat tunteet. Tämä helpottaa oloa ja auttaa pääsemään eteenpäin. 6 Mielenterveysseura
Suurin osa ihmisistä selviytyy muutoksesta hyvin Toisille muutos on kivuton, innostava ja täynnä myönteistä uteliaisuutta. Toisilla prosessi voi kestää vuosia ja olla tuskallinen. Useimmiten sopeutuminen vie paljon aikaa ja on välillä vaikeaa. Useimmat ihmiset selviävät omin avuin tai ystävien tuella. Toiset tarvitsevat apua, että pääsevät eteenpäin. Lopulta oma elämä uudessa maassa alkaa tavallisesti löytyä ja ihminen alkaa kotoutua eli löytää taas tasapainon ja toimintakyvyn. 7 Mielenterveysseura
Maahanmuuton psyykkinen prosessi Seuraavalla sivulla on kuvattu maahanmuuton psyykkiseen prosessiin tavallisesti liittyviä vaiheita ja tunteita. Katkoviiva kuvaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia: + = voidaan paremmin - = voidaan huonommin Vihreä käyrä kuvaa prosessin vaiheita, joiden kautta tasapaino uudessa maassa tavallisesti löytyy. 8 Mielenterveysseura
Psyykkinen hyvinvointi Maahanmuuton psyykkinen prosessi + Kuherruskuukausi helpotus kiitollisuus innostuneisuus Sokkivaihe pettymys yksinäisyys Uudelleenorientaatio tavalliset ilot ja surut tyyneys - Muutto Suomeen Reaktiovaihe ärtymys, kiukku voimattomuus, väsymys, univaikeudet, fyysiset vaivat jne. Korjaamisvaihe suru koti-ikävä usko tulevaisuuteen Lähde: Bremer L. & Haavikko A.: Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia. Opas mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. SMS-Tuotanto Oy 2009. 9 Mielenterveysseura
Aika ennen saapumista Suomeen Jokaisella on oma elämänhistoria, joka ei katoa kun ihminen muuttaa. Ilot ja surut kuuluivat elämään jo ennen muuttoa. Syyt maahanmuutolle ovat erilaisia, esimerkiksi: siirtolainen on suunnittelut muuttoa menee jonnekin. pakolainen jättää kotimaansa vainon vuoksi joutuu jonnekin. Kaikki joutuvat luopumaan jostakin, kun lähtevät. Lähdön syistä riippumatta jokainen käy uudessa maassa läpi prosessin, jossa hän sopeutuu uuteen tilanteeseen. 10 Mielenterveysseura
Kuherruskuukausi: innostunutta odotusta Usein hyvin myönteistä ja toivontäyteistä aikaa. Kulttuurin erilaisuus ei häiritse, vaan kiehtoo. Toiveet ja odotukset ovat usein korkealla ja osittain epärealistisia. Halu aloittaa normaali elämä mahdollisimman nopeasti. Vahva usko esim. kielen oppimiseen ja työpaikan löytämiseen. Uusi maa näyttää paremmalta kuin se on. Ongelmia ei haluta nähdä, että lähtö tuntuisi oikealta valinnalta. Tunne tässä vaiheessa usein: innostus, helpotus ja kiitollisuus. 11 Mielenterveysseura
Sokkivaihe: toiveiden ja mahdollisuuksien ristiriita Havainnot alkavat olla realistisempia: myös uudessa maassa on elämisen ongelmia ja vaikeuksia. Suomessa ja suomalaisissa aletaan nähdä myös huonoja puolia: asiat etenevät hitaasti, koulutukseen ja töihin on hankala päästä. Oma maa alkaa tuntua joka tavalla hyvältä ja uusi maa huonolta. Ihminen tuntee olonsa usein huonoksi ja hänellä on erilaisia vaivoja. Tunne tässä vaiheessa usein: yksinäisyys ja pettymys. Ehkä tänne ei kannattanutkaan tulla? Teinkö oikean valinnan? 12 Mielenterveysseura
Reaktiovaihe: voimakkaita tunteita ja reaktioita Epävarma tulevaisuus, rutiinien puute ja jokaiseen asiaan keskittyminen vievät paljon energiaa ja voimia. Ihmiset reagoivat tähän eri tavoin. Tavallisia reaktioita ja tunteita ovat: ärtymys, katkeruus, kiukku, viha ja aggressiivisuus väsymys, voimattomuus, turhautuminen, epätoivo unettomuus, painajaiset, unohtelu, oppimis- ja keskittymisvaikeudet erilaiset fyysiset vaivat kuten päänsärky ja vatsavaivat pelokkuus ja epäluuloisuus syyllisyyden tunne kotimaahan jääneitä kohtaan passiivisuus tai yliaktiivisuus omien asioiden hoidossa Usein omien tunteiden voimakkuus pelottaa. Kielteiset tunteet ovat kuitenkin osa normaalia sopeutumisprosessia. Myös tästä vaiheesta pääsee eteenpäin, kun ajatuksia ja tunteita käsittelee. 13 Mielenterveysseura
Korjaamisvaihe: pohjalta ylöspäin Usko omaan selviytymiseen alkaa palata. Tulevaisuus alkaa jälleen näyttää myönteisemmältä. Elämään uudessa maassa uskalletaan panostaa. Saattaa mennä pitkiä aikoja, että muuttoa ei edes ajattele. Esimerkiksi kotimaan tapahtumat saattavat aiheuttaa tilapäistä taaksepäin menoa prosessissa, mutta matka eteenpäin jatkuu. Tunne tässä vaiheessa usein suru, joka tuntuu myös koti-ikävänä. Sureminen on luonnollista ja jopa välttämätöntä. Vasta kun on surrut asioita, jotka on menettänyt, voi katsoa tulevaisuuteen ja niihin mahdollisuuksiin, mitä uudessa maassa on. Oma elämänhistoria muuttuu voimaksi ja muistot rikkaudeksi 14 Mielenterveysseura
Uudelleenorientaatio: elämän tavalliset ilot ja murheet jälleen osaksi elämää Ihminen alkaa huomata maahanmuuton positiiviset puolet. Hän hallitsee kaksi kulttuuria ja osaa toimia molemmissa. Kaksi kulttuuria rikastuttaa elämää ja antaa uusia mahdollisuuksia. Ihminen on sopeutunut. Elämään kuuluvat jälleen tavalliset ilot, surut ja tyyneys. 15 Mielenterveysseura
Joskus prosessi kriisiytyy Kriisin tunnusmerkkejä ovat pitkään jatkunut paha olo ja tunne, että ei pääse eteenpäin. Myös kriisi menee ohi, kun sitä käsittelee. Usein kriisin taustalla ovat aiemmat, traumaattiset kokemukset. Näihin liittyy usein voimakasta avuttomuuden tunnetta, pelkoa ja kauhua. Tapahtumat saattavat myös palata toistuvasti ja hallitsemattomasti mieleen sekä aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Traumaattiset kokemukset voivat näkyä esimerkiksi sillä tavalla, että asioiden hoitaminen ja muiden seurassa oleminen on vaikeaa. Myös ärtyneisyys ja vihanpurkaukset ovat tavallisia. Kriisin ja vaikeiden kokemusten käsittelemiseen kannattaa hakea ammattiapua. Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, voi traumojen kanssa oppia elämään. 16 Mielenterveysseura
Kiitos! 17 Mielenterveysseura