Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014
Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia: Ihmisen tai organisaation kokema Yllättävä (tai ennakoitavissa) oleva tilanne Epänormaali (tai luonnollinen) tilanne Omat voimavarat eivät riitä Toimintakyky on koetuksella tai toimintakyky menetetään (väliaikaisesti) Erilaisia kriisejä: traumaattinen kriisi, kehityskriisi, elämäntilannekriisi Keskihakuinen tai keskipakoinen kriisitilanne Vaiheita: akuutti vaihe, jälkihoito; Traumaattinen kriisi: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe, uudelleen suuntautuminen 2
3
Tausta Jokelan koulusurmat 7.11.2007 Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008 Nuorisotyön kokemukset tilanteista: nuorisotalot akuutissa vaiheissa keskeisiä kohtaamispaikkoja, kriisikeskuksia, ulkopuolista apua tarjolla välttämätöntä (!), nuorisotyön lisäresurssit myöhemmin (OPM) Muuttivat radikaalisti nuorisotyön toimintaympäristöä Opetukset tilanteiden hoitamisesta: koordinaatio, resursointi Myöhemmin laajasti nuoria koskevat kriisitilanteet, mm. Naantalin tulipalo 2009, Hyvinkään ammuskelu 2012, Oulun Myllytullin puukotukset 2013 Huom. Pienemmät kriisit nuorisotyössä, esim. itsemurhaaalto, liikenneonnettomuudet 4
Valmiussuunnittelu Suomessa Valmiussuunnitelmien tarkoituksena on varmistaa elintärkeiden toimintojen jatkuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa (esim. erityisen vakava suuronnettomuus), huoltovarmuus, elintärkeät toiminnot Valmiuslain (1.3.2012) mukaan valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Valmiussuunnitelmin varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Aluehallintovirasto (AVI) sovittaa yhteen alueen varautumista. AVI toimii opetus- ja kulttuuriministeriön aluehallintoviranomaisena opetus- ja muun sivistystoimen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 5
Valmiussuunnittelu kunnissa (1/2) Lakisääteinen valmiussuunnittelu, yhteiskunnan turvallisuusstrategia, sisäisen turvallisuuden ohjelma, Kuntaliiton ohjeistukset jne. Valmiuslaki, Pelastuslaki ja -asetus, Terveydenhuoltolaki Kunnalla valmius- tai pelastussuunnitelma, jossa mukana sosiaali- ja terveys, opetus, tekninen toimi ym. Yhteistyö pelastustoimen kanssa Kunta vastaa psykososiaalisesta tuesta onnettomuuksissa Kuntien paikalliset kriisiryhmät terveyskeskusten yhteydessä Sairaanhoitopiirit, keskussairaalat (kriisiryhmät) Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskukset (16 kpl) Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys 6
Valmiussuunnittelu kunnissa (2/2) Koulujen kriisisuunnitelmat (OPS:n oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat ohjeet, OPH), koulun kriisiryhmä. Nuorisopalvelut: oma kriisisuunnitelma, yhteinen suunnitelma sivistystoimella tai yhteinen suunnitelma koko kunnalla (tai ei suunnitelmaa ollenkaan) Muut toimijat: seurakunnat (Hehu), SPR (nuorten turvatalot, psykologien valmiusryhmä, paikallisosastot), muut järjestöt (Nuorten kriisipiste, Rikosuhripäivystys, MLL ym.) 7
Allianssin Kriisivalmius kunnissa selvitys 2010 20 % kunnissa viimeisen vuoden aikana kriisitilanne, joka edellytti tehostettua nuorisotyötä (esim. onnettomuus, tulipalo, koulu-uhkaus, itsemurha) Nuorisotoimen oma varautumissuunnitelma 15 %:lla, ei mitään suunnitelmaa 14 %, yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa 40 % Nuorisotyöntekijän valmius kohdata kriisitilanne: hyvä 13 % tai kohtalainen 48 % Organisaation valmius: hyvä 8 %, kohtalainen 37 % Nuorisotyöntekijät tarvitsevat täydennyskoulutusta kriisityöhön: 81 % 8
Tutkimustuloksia Jokelan ja Kauhajoen toipumisesta (1/2): Haravuori ym. 2012: Toipuminen järkyttävistä tapahtumista oli todennäköisin vaihtoehto kouluampumisille altistuneilla oppilailla ja opiskelijoilla. Valtaosan kohdalla läheisten tuki oli merkittävä. Välitön kriisityö ja akuuttivaiheen psykososiaalinen tuki oli tavoittanut merkittävän osan oppilaista ja opiskelijoista. Noin kymmenen prosenttia, oppilaista ja opiskelijoista oireili traumaperäisin oirein edelleen kahden vuoden seurantajakson lopussa. 9
Tutkimustuloksia Jokelan ja Kauhajoen toipumisesta (2/2): Eri tahoilta (oppilashuolto, nuorisotyöntekijät, seurakunta) ensimmäisen viikon aikana tarjottu kriisiapu oli auttanut suurinta osaa tuen piirissä olleista nuorista. Suositus: riittävä läsnä olevien aikuisten määrä on erityisesti kriisin akuuttivaiheessa syytä varmistaa. Kauhajoen kriisityön kesto 2,5-3 vuotta (Kauhajokihanke) 10
Nuorisotyön valmiusverkoston tavoitteet Verkosto perustettu 2010, Allianssi koordinoi Vahvistaa nuorisotyön kriisivalmiutta Tukea paikallista nuorisotyötä, nuorisotyön johtoa ja nuorisotyön organisoimista laajasti ja voimakkaasti nuoria koskevassa kriisitilanteessa Esim. suuronnettomuus, väkivaltatilanne, luonnonkatastrofi, muu? Toimia nuorisopalvelujen apuna ja konsulttina kriisitilanteessa Myös osaamisen levittäminen omalla alueella (esim. Oulu-Kainuu) 11
Valmiusverkoston toiminta kriisitilanteessa Kriisitilanteen alkaessa yhteys paikkakunnan nuorisotoimeen, tilannekartoitus: onko kyse kriisitilanteesta? Jos apua pyydetään, valmiusverkosto aktivoituu Verkoston jäseniä toimii kriisipaikkaan nuorisotoimen johdon ja koordinaation tukena, erikseen sovitun ajanjakson ajan, erikseen sovituissa tehtävissä (koordinointi, yhteydenpito, neuvonta, asiakastyö) Esim. lisätyövoiman hankkiminen, työnohjauksen järjestäminen, yhteydenpito nuorisopalvelujen ja OKM:n sekä muiden toimijoiden välillä Jälkipuinti ja toiminnan arviointi Yhteistyö: AVIt (Ely), SPR ja muut psykososiaalisen tuen toimijat, verkkonuorisotyö, OKM 12
Verkoston rakenne Verkoston jäseniä 25, enimmäkseen kuntien nuorisotyöntekijöitä ja esimiehiä 16 paikkakuntaa: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo, Tampere, Tornio, Turku, Tuusula Koordinaatioryhmä: Markus Söderlund, johtaja, Allianssi Kirsti Palonen, psykologi Sami Paananen, nuorisotyön päällikkö, Tuusulan kunta 13
14
Haasteita & kysymyksiä nuorisoalalle Miten nuorisotoimi varautuu kriiseihin? Osaammeko kohdata nuoren kriisitilanteessa? Mikä on toimintakykymme kriisin keskellä? Olemmeko varautuneet riittävästi ja mihin? Suuronnettomuuksia pienemmät kriisit, näkymättömät kriisit Harvaan asutut alueet Resilienssi (kyky toimia, sopeutua ja toipua häiriötilanteessa) nuorten osalta Onko kriisityön nuorisotyön tehtäväkenttää? Tarvitaanko valmiusverkostoa? Nuorisotyön merkitys ennaltaehkäisyssä 15
Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti 2014-15 Tavoitteet: 1. Valmiusverkoston toiminnan ja osaamisen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen 2. Parempi pienempien kriisitilanteiden hallinta: tukimateriaali, koulutus? 3. Kriisivalmius kunnissa selvityksen päivitys 2014 4. Nuorisotyön valmius osana valtakunnallista varautumista 5. (Nuoriso)järjestöjen roolin selkeyttäminen Projektipäällikkö: Arsi Veikkolainen 1.5. alkaen, arsi.veikkolainen@alli.fi 16
Tärkeintä on, että kriisin keskellä jokaisella nuorella on mahdollisuus kohdata turvallisessa ympäristössä turvallinen aikuinen. 17
Nuorisotyön valmiusverkoston yhteystiedot (24/7): Markus Söderlund, Allianssi, puh. 040 7626809, markus.soderlund@alli.fi 2. yhteyshenkilö: Olli Joensuu, Allianssi, puh. 045 139 2350, olli.joensuu@alli.fi Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti: Arsi Veikkolainen, puh. 050 315 2164, arsi.veikkolainen@alli.fi 18
Kiitos & turvallista vappua! etunimi.sukunimi@alli.fi