HEINOLAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT. Heinolan lukio ITSEARVIOINTIKERTOMUS LUKUVUODESTA 2014 2015. Antti Romunen KOULUN ARVIOINTIVASTAAVA

HEINOLAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT Heinolan lukio ITSEARVIOINTIKERTOMUS LUKUVUODESTA 2014 2015 Antti Romunen KOULUN ARVIOINTIVASTAAVA Sivu 1 / 25

Sisällys JOHDANTO... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 1. Perusopetuksen laatukriteerit... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2. Koulun toiminnan ulkoinen arviointi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Koulun toiminnan itsearviointi, CAF-malli... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. Koulun toiminnan itsearvioinnin käytänteet koululla... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Koulun lukuvuosisuunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Toimijat kunnassa ja koululla... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ARVIOINTIALUE 1: JOHTAJUUS... 7 1.1. Mitä koulun johto on tehnyt ohjatakseen organisaatiota kehittämällä sen visiota ja arvoja?... 7 1.2. Mitä koulun johto on tehnyt kehittääkseen organisaation johtamisjärjestelmää?... 7 1.3. Mitä koulun johto on tehnyt motivoidakseen ja tukeakseen organisaation henkilöstöä?... 8 ARVIOINTIALUE 2: STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU... 9 2.1. Mitä olemme tehneet kerätäksemme tietoa sidosryhmiemme nykyisistä ja tulevista tarpeista?9 2.2. Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun strategiaa ja suunnittelua kerätyn informaation perusteella?... 9 2.3. Mitä olemme tehneet toteuttaaksemme koulun strategiaa ja suunnittelua?... 10 2.4. Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, toimeenpannaksemme ja arvioidaksemme uudistuksia ja innovaatioita?... 10 ARVIOINTIALUE 3: HENKILÖSTÖ... 11 3.1. Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, hallinnoidaksemme ja parantaaksemme henkilöstöresursseja?... 11 3.2. Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, kehittääksemme ja käyttääksemme henkilöstön osaamista, niin että voidaan yhdistää henkilökohtaiset ja organisaation tavoitteet?... 11 3.3. Mitä olemme tehneet osallistaakseemme henkilöstöä?... 12 ARVIOINTIALUE 4: KUMPPANUUDET JA RESURSSIT... 13 4.1. Mitä teemme kehittääksemme ja hyödyntääksemme tärkeimpiä kumppanuuksiamme?... 13 4.2. Mitä teemme kehittääksemme yhteistyötä oppilaiden ja huoltajien kanssa?... 13 4.3. Taloushallinto... 14 ARVIOINTIALUE 5: Arviointialue 5: PROSESSIT... 15 5.1. Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, suunnitellaksemme ja parantaaksemme koulun prosesseja jatkuvasti?... 15 5.2. Mitä olemme tehneet tuottaaksemme ja kehittääksemme asiakaslähtöisiä palveluita?... 15 5.3. Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun toimintaa asiakkaiden kanssa?... 16 ARVIOINTIALUE 6: ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET... 17 Sivu 2 / 25

6.1. Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset... 17 6.2. Suorituskykytulokset... 17 ARVIOINTIALUE 7: HENKILÖSTÖTULOKSET... 19 7.1. Henkilöstön käsitykset... 19 7.2. Suorituskykytulokset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. ARVIOINTIALUE 8: YHTEISKUNTAVASTUUTA KOSKEVAT TULOKSET... 21 8.1. Sidosryhmien näkemykset koulun yhteiskuntavastuuta koskevista tuloksista... 21 8.2. Koulun yhteiskuntavastuun indikaattorit... 21 ARVIOINTIALUE 9: KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET... 23 9.1. Ulkoiset tulokset: tavoitteiden mukaiset tulokset... 23 9.2. Sisäiset tulokset: tehokkuuden taso... 23 Sivu 3 / 25

JOHDANTO 1. Perusopetuksen laatukriteerit Opetusministeriön julkaisemat laatukriteerit on suositusluonteinen johtamisen väline kouluille ja kunnille. Laatukriteerien tavoitteena kansallisesti on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteeristön avulla voidaan tarkastella oman toimintansa nykytilaa ja kehittää sitä. Kunnan tason kehittämisessä on otettava huomioon, että kunnan tilivuosi on kalenterivuosi ja sitä noudatetaan myös opetuksen talouden suunnittelussa, vaikka koulujen lukuvuosi ajoittuu eri tavalla. Siksi on tärkeää ajoittaa kehittämistoimenpiteet siten, että arviointitietoa voidaan hyödyntää seuraavan toimintakauden talouden suunnittelussa. Perusopetuksen laatukriteerit perustuu tutkimus- ja arviointitietoon sekä opetustoimea koskevaan lainsäädäntöön. Perusopetuksen laatukriteereissä opetuksen laadun kehittämiseen sovelletaan PDCA-sykliä (Plan-Do-Check-Act). Opetuksen kehittäminen on siis suunnitelmallinen prosessi, jossa voidaan erottaa suunnittelun, tekemisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen vaiheet. Perusopetuksen laatukriteerit muodostuvat 13 laatukortista, jotka sisältävät kuvausosan, kriteerit ja toiminnan kehittämistä tukevia kysymyksiä. Laatukriteerit jaetaan rakenteiden ja toiminnan laatuun. Rakenteiden laatu: - johtaminen - henkilöstö - taloudelliset resurssit - arviointi Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu: - opetussuunnitelman toteuttaminen - opetus ja opetusjärjestelyt - oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki - osallisuus ja vaikuttaminen - kodin ja koulun yhteistyö - fyysinen oppimisympäristö - oppimisympäristön turvallisuus - perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta - koulun kerhotoiminta Sivu 4 / 25

2. Koulun toiminnan ulkoinen arviointi Opetuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvoite arvioida omaa toimintaansa. Erilaisia menetelmiä tähän ovat muun muassa koulujen henkilöstölle, oppilaille tai huoltajille suunnatut kyselyt. Heinola on mukana Päijät-Hämeen kuntien perusopetuksen arviointiyhteistyössä, jossa joka toinen vuosi järjestetään maakunnallinen perusopetuksen arviointikysely. EduZef-arviointityökalulla toteutettu kysely on suunnattu koulujen henkilöstölle, huoltajille ja 3. 10.-luokkien oppilaille. Vuodesta 2014 alkaen maakunnallisessa arvioinnissa ovat olleet mukana myös esiopetuksen henkilöstö ja huoltajat. Muita säännöllisesti toteutettavia arviointeja on muun muassa henkilöstökyselyt, KiVa-koulu -kartoitukset, THL:n kouluterveyskysely yläkoululaisille sekä erilaiset valtakunnalliset ja kansainväliset oppimistuloksia mittaavat tutkimukset. Lisäksi koulu voi itse tehdä arviointeja esimerkiksi kehittämiskohteistaan. 3. Koulun toiminnan itsearviointi, CAF-malli Koulujen ja sivistystoimen itsearvioinnin välineeksi on valittu CAF-järjestelmä (Common Assessment Framework - Yhteinen arviointimalli). CAF on EU:n julkisen sektorin laadun arviointiin ja kehittämiseen tarkoitettu työkalu, jota voidaan tarvittaessa muokata vastaamaan paremmin oman organisaation tarpeita. Malli jakaantuu yhdeksään arviointialueeseen, jotka ovat: - Johtajuus - Strategiat ja toiminnan suunnittelu - Henkilöstö - Kumppanuudet ja resurssit - Prosessit - Asiakas- ja kansalaistulokset - Henkilöstötulokset - Yhteiskunnalliset tulokset - Keskeiset suorituskykytulokset Arviointialueilla 1 5 tarkastellaan koulun toimintatapoja. Arviointialueet 6 9 käsittelevät tuloksia, jotka näistä toimintatavoista johtuvat. 4. Koulun toiminnan itsearvioinnin käytänteet koululla Koulun itsearvioinnin pohjana ovat perusopetuksen laatukriteerit ja CAF-malli. Etenkin koulun arviointivastaavan on hyvä perehtyä molempiin, jotta arviointi olisi perusteltua ja tuloksellista. Heinolan käyttämä CAF-malli perustuu Nastolan tekemään CAF-malliin, jossa alkuperäistä CAF-mallia on muutettu vastaamaan paremmin koulujen tarpeita. Tässä muokkauksessa on huomioitu, että kaikki perusopetuksen laatukriteerit käsitellään CAF-mallin mukaista arviointia tehtäessä, eikä perusopetuksen laatukriteerien laatukortteja ei tarvitse käsitellä erikseen. Koulu arvioi toimintaansa vuosittain CAF-mallin avulla. Arvioinnin toteuttamisesta vastaa koulun arviointivastaava, joka hoitaa arvioinnin käytännön järjestelyt ja arviointitilanteen vetämisen. Sopiva aika itsearvioinnille on huhtikuussa. Tällöin lukuvuoden arvioinnit on suoritettu ja itsearvioinnin tuloksia ehditään käyttää seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Sivu 5 / 25

Arviointia varten kootaan arviointiryhmä, jonka koko ja koostumus riippuu koulun henkilöstön määrästä. Tehokkaan työskentelyn takaamiseksi sopiva ryhmän koko on korkeintaan kuusi jäsentä. Ryhmään kannattaa valita myös muiden ammattiryhmien kuin opettajien edustajia. Ryhmässä voi olla mukana myös huoltajia tai oppilaita. Arviointiryhmää on hyvä perehdyttää arviointiin jo etukäteen. Lukuvuonna 2014 2015 Lyseonmäen koulun arviointiryhmässä ovat olleet arviointivastaava Jani Alatalo (pj.), rehtori Virpi Kivistö, opettajien edustajana Outi Montonen, henkilökunnan edustajana koulusihteeri Tiina Kinnunen, koulunkäyntiavustajien edustajana Taija Laine ja oppilaiden edustajana oppilaskunnan puheenjohtaja Varpu Lietzén. Arvioinnissa käydään läpi kaikki yhdeksän arviointialuetta. Arvioinnissa käytetään myös CAF-mallin pisteytystä. Pisteytys helpottaa arvioinnin kokonaisuuden hahmottamista sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämistä. Aikaa arviointiryhmän työskentelyyn on syytä varata yhden työpäivän verran. Lisäksi koko työyhteisölle tulee varata riittävästi aikaa käsitellä arvioinnin tuloksia ja osallistua seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteiden valintaan. 5. Koulun lukuvuosisuunnitelma Opetuksen järjestäjä laatii lukuvuosittain toimintasuunnitelman ja käytännössä suunnitelman tekevät koulut oman toimintansa osalta. Koulun toimintasuunnitelma tehdään Wilma-järjestelmällä. Toimintasuunnitelma laaditaan koulun henkilöstön yhteistyönä ja toivottavaa olisi, että huoltajat ja oppilaat voisivat osallistua suunnitelman laatimiseen. Suunnitelman on oltava valmis Wilmassa viikon 38 perjantaihin mennessä. Toimintasuunnitelmaan yleisen tiedon lisäksi kirjataan lukuvuosittain kahdesta kolmeen erityistä kehittämiskohdetta. Nämä valitaan niin, että ne tukevat kunnan ja erityisesti sivistystoimen strategian toteuttamista. Kehittämiskohteiden valinnassa käytetään apuna koulun itsearviointikertomusta. 6. Toimijat kunnassa ja koululla Heinolan laatuvastaava koordinoi laatutyötä kaupungin kouluissa ja toimii Heinolan edustajana maakunnallisessa ohjausryhmässä, ns. ARVO-ryhmässä. Opetus- ja koulutuspalveluiden laatuvastaavana toimii Jani Alatalo. Jokaisella koululla on arviointivastaava. Hän vastaa koulun toiminnan laadun systemaattisesta kehittämisestä kunnassa tehtyjen linjausten mukaisesti. Rehtorin tulee omalta osaltaan mahdollistaa tämä kehittämistyö muun muassa osoittamalla tarvittavat resurssit kehittämistoimintaan. Kunnalla on käytössä sähköinen EduZef -arviointityökalu. Koulun arviointivastaavan on hallittava ohjelma, jotta koululla voidaan tehdä erilaisia arviointikyselyjä tarpeen mukaan. Sivu 6 / 25

ARVIOINTIALUE 1: JOHTAJUUS Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 1 Johtaminen 1.1. Mitä koulun johto on tehnyt ohjatakseen organisaatiota kehittämällä sen visiota ja arvoja? - Koulun johto on muuntanut vision toiminnallisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. - Koulun johto luo arvopohjaa toiminnalle. - Tehokkaalle viestinnälle on luotu hyvät olosuhteet. - Visiota ja arvoja tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 30 - arvot määritellään selkeästi OPSissa - visio puuttuu strategiasta - meillä ei ole suunnitelmaa vision toteuttamiseen, koska visiota ei sanallisesti ole määritelty - visio on kiteytettävä paperille!!! liittyy markkinointiin, esiintyi kaikissa Salpauksen oppaissa yms. - organisaatiolla on myös arvoja, jotka koskevat keskinäisiä suhteita keskustelua on käyty, mutta selkeä kirjaaminen puuttuu - talon tavat on ehkä kuitenkin tiedossa 1.2. Mitä koulun johto on tehnyt kehittääkseen organisaation johtamisjärjestelmää? - Määrittelemällä tarkoituksenmukaiset hallinnolliset rakenteet ja menettelyt prosessien johtamiseen. - Kehittämällä ja sopimalla mitattavia tavoitteita organisaation eri tasoille. - Luomalla sopivat menetelmät tiimityöhön. - Soveltamalla pysyvästi laadunhallinnan periaatteita (esim.caf-malli). - Tunnistamalla ja priorisoimalla tarpeelliset muutokset organisaation toimintamallissa. - Viestimällä henkilöstölle ja sidosryhmille muutoshankkeista ja muutosten syistä. Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 80 Sivu 7 / 25

- henkilöstöä on eri hallintokuntien alla, aiheuttaa ongelmia 1.3. Mitä koulun johto on tehnyt motivoidakseen ja tukeakseen organisaation henkilöstöä? - Toimimalla asetettujen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti ja johtamalla omalla esimerkillään. - Osoittamalla muutoskykyä ja -halua. - Hyväksymällä rakentava palaute ja ehdotukset johtamiskäytäntöjen parantamiseksi. - Pitämällä henkilöstö ajan tasalla organisaation keskeisistä asioista. - Tukemalla organisaation tavoitteiden saavuttamista auttamalla henkilöstöä tehtäviensä tekemisessä ja tavoitteidensa saavuttamisessa. - Kannustamalla henkilöstöä aloitteellisuuteen ja jokapäiväisen työnsä kehittämiseen. - Tunnistamalla ja palkitsemalla tiimien ja yksilöiden hyvät suoritukset. - Ottamalla huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 80 - katso yllä olevat kohdat - kehitettävää kuitenkin vielä löytyy Sivu 8 / 25

ARVIOINTIALUE 2: STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 4 Arviointi 2.1. Mitä olemme tehneet kerätäksemme tietoa sidosryhmiemme nykyisistä ja tulevista tarpeista? - tunnistamalla oleelliset sidosryhmämme - keräämällä tietoa sidosryhmistämme ja niiden tarpeista systemaattisesti - arvioimalla järjestelmällisesti koulun sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia (esimerkiksi CAF-mallia käyttäen tai hyödyntäen SWOT-analyysia Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 85 - pistemäärien sanallinen kuvailu järjestelmällisyys puuttuu 2.2. Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun strategiaa ja suunnittelua kerätyn informaation perusteella? - johtamalla pitkän ja lyhyen aikavälin toiminnalliset tavoitteet koulun toiminta-ajatuksesta (missio) ja tavoitteista (visio) - ottamalla sidosryhmät mukaan koulun strategian ja suunnittelun kehittämiseen huomioiden sidosryhmien odotukset ja tarpeet - arvioimalla strategisten ja toiminnallisten suunnitelmien laatua - varaamalla riittävät resurssit strategiatyöhön Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 0 - strategian tekemisessä otettava huomioon myös sidosryhmät Sivu 9 / 25

2.3. Mitä olemme tehneet toteuttaaksemme koulun strategiaa ja suunnittelua? - toteuttamalla strategiaa ja suunnittelua asettamalla tavoitteita ja vakiinnuttamalla aikatauluja, tarkoituksenmukaisia prosesseja ja projekteja sekä organisaatiorakenteita - kääntämällä koulun tavoitteet tiimien ja yksittäisten henkilöiden suunnitelmiksi ja tehtäviksi - kehittämällä mitattavissa olevia tavoitteita toiminnalle - viestimällä tehokkaasti tavoitteista, suunnitelmista ja tehtävistä koulun henkilökunnalle - kehittämällä menetelmiä koulun toiminnan (suorituskyvyn) säännölliseen tarkasteluun ja mittaamiseen Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 50 - tiimien tehtävät ovat tavoitteiden mukaan tehtyjä - toimintaa on, mutta arvioinnissa on kehittämistä - valittaisiin pari hanketta, joita viedään eteenpäin, jotta saadaan asiat valmiiksi asti ja myös arvioidaan (muutetaan tai hylätään tarpeen mukaan) - 2.4. Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, toimeenpannaksemme ja arvioidaksemme uudistuksia ja innovaatioita? - kehittämällä uusia valmiuksia innovatiivisuuteen esim. koulutuksen avulla - tarkkailemalla systemaattisesti sisäisiä ja ulkoisia tarpeita muutokseen - keskustelemalla sidosryhmien kanssa suunnitelluista uudistuksista ja niiden toteuttamisesta - varmistamalla tehokkaan muutosjohtamisjärjestelmän käyttöönoton (esim. projektienhallinta, benchmarking, PDCA) - varmistamalla muutoksiin tarvittavat resurssit - tukemalla sähköisten hallinnon työkalujen käyttöönottoa palvelujen tehostamiseksi, toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä asiakkaiden ja koulun kanssakäymisen lisäämiseksi Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 90 - koulutusta on - kehittämistä on tehty, mutta joidenkin asioiden käyttöönotto ei ole henkilökunnastamme kiinni - tiimijärjestelmä: aineryhmistä eteenpäin - opiskelijakunnan kautta opiskelijoiden mielipiteet - Sivu 10 / 25

ARVIOINTIALUE 3: HENKILÖSTÖ Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 2 Henkilöstö 3.1. Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, hallinnoidaksemme ja parantaaksemme henkilöstöresursseja? - Analysoimalla säännöllisesti nykyisiä ja tulevia henkilöstötarpeita - Varmistamalla, että henkilöstöhallinnolla (rekrytointi, resurssien kohdentaminen, kehittäminen) mahdollistetaan tehtävien toteuttaminen sekä tehtävien ja vastuiden välinen tasapaino. - Kehittämällä ja sopimalla selkeästä toimintapolitiikasta, jossa on määritelty objektiiviset kriteerit rekrytoinnille ja vastuutehtävien osoittamiselle. - Varmistamalla organisaation kaikille jäsenille hyvät työskentelyolosuhteet. Tähän sisältyy huolehtiminen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista. - Huolehtimalla rekrytoinnista niin, että huomioon otetaan tasapuolisuus, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja moniarvoisuus (esim. sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, ikä, rotu ja uskonto). - Varmistamalla parhaat mahdolliset olosuhteet työntekijöille työn ja yksityiselämän tasapainottamiseen. - Kiinnittämällä erityisestä huomiota vajaakuntoisten työntekijöiden tarpeisiin. - Pyrkimällä pitkäaikaisiin työ- ja virkasuhteisiin. Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 95 - rekrytointihaastattelussa mukana on myös ko. aineryhmän jäsen - tasapuolisuus yms. sisällytettävä arvoihin ja toiminta-ajatukseen 3.2. Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, kehittääksemme ja käyttääksemme henkilöstön osaamista, niin että voidaan yhdistää henkilökohtaiset ja organisaation tavoitteet? - Tunnistamalla henkilötasolla ja organisaatiotasolla nykyinen osaaminen (tiedot, taidot ja asenteet). Sivu 11 / 25

- Laatimalla henkilöstön kanssa käytyihin keskusteluihin perustuva strategia osaamisen kehittämiseksi ja viestimällä se. - Kiinnittämällä erityistä huomiota pedagogisen osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen. - Tukemalla ja auttamalla uusia työntekijöitä (esim. mentorointi, valmennus, tutorointi) - Kehittämällä ja edistämällä uudenaikaisia koulutusmetodeja (esim. multimedia, työssä oppiminen, e-oppiminen). Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 95 - mentoroinnin rakenne kunnossa, mutta toimiiko? - apua saa tarvittaessa - onko mentoreiden kanssa keskusteltu siitä, miten pitää toimia - luodaan koulutuksista saatujen taitojen, tietojen tai ideoiden jakamiselle hyvä foorumi 3.3. Mitä olemme tehneet osallistaaksemme henkilöstöä? - Edistämällä avoimuutta ja keskustelua sekä kannustamalla tiimityöhön. - Olemalla aloitteellinen sellaisen ympäristön luomisessa, jossa henkilöstö voi ideoida ja tehdä aloitteita. Kehittämällä tätä tukevia keinoja (esim. aloitemenettely, työryhmät ja aivoriihet). - Ottamalla henkilöstö ja henkilöstön edustajat mukaan kehittämissuunnitelmien, strategioiden ja prosessien suunnitteluun sekä parantamiskohteiden tunnistamiseen ja toimeenpanoon. - Löytämällä yhteisymmärrys esimiesten ja työntekijöiden välille tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamisen mittaamisesta. - Toteuttamalla säännöllisesti henkilöstökyselyjä ja julkaisemalla niiden tulokset, yhteenvedot ja tulkinnat. - Varmistamalla, että henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta esimiehilleen esimerkiksi säännöllisesti järjestettävissä kehityskeskusteluissa. - Kuulemalla henkilöstön edustajia (esim. ammattiyhdistykset). Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 70 - aivoriihi: toimintakulttuuriin kuuluva asia, mutta tehotonta ja eikä kovin järjestelmällistä - PedaKahvila mahdollistaa levollisemman aivoriihitoiminnan, jolloin saadaan ideoita - asioiden siirtyminen täytyy tapahtua kontrolloidusti - prosessin eteenpäin viemisen vastuuhenkilö jää nimeämättä - arviointi puuttuu Sivu 12 / 25

ARVIOINTIALUE 4: KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 3 Taloudelliset resurssit 9 Kodin ja koulun yhteistyö 4.1. Mitä teemme kehittääksemme ja hyödyntääksemme tärkeimpiä kumppanuuksiamme? - tunnistamalla sekä yksityiset, kolmannen sektorin että julkiset avainkumppanimme ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön luonteen - kannustamalla ja organisoimalla tehtäväkohtaisia kumppanuuksia sekä kehittämällä ja toimeenpanemalla yhteisiä projekteja muiden julkisten organisaatioiden kanssa - seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti kumppanuusyhteistyön toimeenpanoa ja tuloksia - tunnistamalla tarpeet kumppanuuksiin yksityisen sektorin kanssa Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 80 - kumppanuudet: ympäristölukiot, Itä-Häme, Peinen Ratgymnasium, Urheiluopisto, ISOverstas, OPH, perusopetus, Salpaus, Jääkiekkoliitto, Golf-liitto - oma koulu edellä - seurakunta, nuorisotoimi - leirikoulujen kautta yhteistyötä yksityisten yrittäjien kanssa - tilat käyttöön iltasaikaan? - systemaattisuus puuttuu joidenkin kumppanien kanssa 4.2. Mitä teemme kehittääksemme yhteistyötä oppilaiden ja huoltajien kanssa? - varmistamalla ennakoiva viestintätapa - kannustamalla asiakkaita järjestäytymään ja tuomaan esille tarpeitaan ja vaatimuksiaan - kannustamalla asiakkaita ottamaan osaa julkiseen päätöksentekoon - määrittelemällä tavat kerätä ja käsitellä asiakkaiden ideoita, ehdotuksia ja valituksia - varmistamalla koulun toiminnan ja päätöksenteon prosessien läpinäkyvyys - määrittelemällä ja sopimalla tapoja kehittää asiakkaiden roolia kumppanina palvelujen tuottamisessa ja arvioinnissa Sivu 13 / 25

- varmistamalla ajantasainen tieto asiakkaiden toimintatavoista välttääksemme vanhentuneiden prosessien käyttöä ja vanhentuneiden palvelujen tarjoamista Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 60 - kun huoltajilta pyydetään palautetta, on pyrittävä kysymään asioita, jotka ovat heidän näkökannaltaan tärkeitä - tärkeätä on antaa vapaa sana - luottamusopiskelijan tulee kuljettaa viestiä edestakaisin - opekokouksen esityslista ja pöytäkirja suoraan opiskelijakunnalle - opiskelijakunnalle kokoukset ennen opekokouksia - vanhemmille -osio nettisivuilla ei johda minnekään, sitä voisi käyttää paremmin - vanhempainillat ja Vanhempain Café 4.3. Taloushallinto - Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 95 - taloushallinnon valtaa on jaettu aineryhmien kautta riviopettajille Sivu 14 / 25

ARVIOINTIALUE 5: PROSESSIT Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 5 Opetussuunnitelman toteuttaminen 6 Opetus ja opetusjärjestelyt 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 5.1. Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, suunnitellaksemme ja parantaaksemme koulun prosesseja jatkuvasti? - tunnistamalla, kuvaamalla ja dokumentoimalla prosesseja säännöllisesti - määrittelemällä sen kuka tai ketkä vastaavat prosesseista - ottamalla henkilöstön ja koulun sidosryhmät mukaan suunnittelemaan ja kehittämään prosesseja - tiedostamalla lain tuomat vaatimukset ja säädökset, jotka ovat merkittäviä koulun toiminnan kannalta - asettamalla prosesseille asiakassuuntautuneita (oppilaat ja huoltajat) tavoitteita - sovittamalla yhteen eri prosesseja - seuraamalla ja arvioimalla miten sähköinen hallinto vaikuttaa koulun prosesseihin - parantamalla prosesseja yhteistyössä sidosryhmien kanssa Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 92 - esim. etäopetuksessa prosesseja kehitetään koko ajan - prosessikuvaukset, uimaradat, puuttuvat - poissaolojen seurantaprosessi 5.2. Mitä olemme tehneet tuottaaksemme ja kehittääksemme asiakaslähtöisiä palveluita? - ottamalla asiakkaat mukaan koulun toiminnan suunnitteluun - ottamalla asiakkaat ja muut sidosryhmät mukaan laatustandardien kehittämiseen palveluillemme - luomalla selkeät ohjeet ja käyttämällä selkeää kieltä - ottamalla asiakkaat mukaan tiedottamisen suunnitteluun Sivu 15 / 25

- varmistamalla, että oppilailla ja huoltajilla on saatavilla kunnollista ja luotettavaa tietoa - edistämällä koulun saavutettavuutta (esim. dokumenttien saatavuus eri muodoissa ja eri kanavien kautta) - edistämällä sähköistä tiedonvälitystä - luomalla järjestelmät valitusten ja kysymysten käsittelyyn Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 87 - lukiossa asiakkaaksi koetaan enemmän opiskelija ja vasta toissijaisesti huoltaja 5.3. Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun toimintaa asiakkaiden kanssa? - pyrkimällä aktiivisesti oppimaan muiden koulujen innovaatioista - ottamalla asiakkaat (oppilaat ja huoltajat) mukaan toiminnan kehittämiseen - tunnistamalla, analysoimalla ja purkamalla aktiivisesti uusien toimintatapojen kehittämisen esteet Pisteytä väite toiminta-arviointialueiden taulukon avulla (viimeinen sivu): 75 - onko opiskelijoilla ajatus siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa - ohr:n yhteisöllisissä opiskeluhuoltotapaamisissa opiskelijat ovat tyytyväisiä - ovatko opiskelijat mukana? - opiskelijoiden aloitteiden käsittelyprosessia ei ole kuvattu Sivu 16 / 25

ARVIOINTIALUE 6: ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 8 Osallisuus ja vaikuttaminen 9 Kodin ja koulun yhteistyö ARVIOINTI: Kuinka olemme pystyneet vastaamaan oppilaiden ja huoltajien tarpeisiin ja odotuksiin? 6.1. Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset - palvelun ystävällisyys ja kohtelun oikeudenmukaisuus, avoimuus, tiedottamisen selkeys, työntekijöiden halu kuunnella oppilaita ja huoltajia, joustavuus ja kyky tarjota yksilöllisiä ratkaisuja - huoltajien ja oppilaiden osallistuminen koulun päätöksentekoon - saavutettavuus (julkinen liikenne, esteettömyys, ajankohdat, jolloin tavoittaa jne.) - toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys - käsitykset toiminnan laadusta - tarjolla oleva informaatio (määrä, laatu, luotettavuus, luettavuus jne.) - asiakastyytyväisyysmittausten säännöllisyys Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 0 - olemmeko mitanneet? emme ole tehneet kyselyä tänä lukuvuonna (voimme sen vielä tehdä) - joka toinen vuosi ja kaikille? - laatuarvioinnin välineillä tehtyjä kyselyitä tehty kahtena edellisenä lukuvuotena - seuraava tehdään tammikuussa 2016 6.2. Suorituskykytulokset Asiakkaiden käsityksien lisäksi palvelun laatua voidaan mitata myös koulun sisäisten indikaattorien avulla. Sivu 17 / 25

Oppilaiden ja huoltajien osallistumista koskevat tulokset - laajuus, jolla oppilaat ja huoltajat osallistuvat toiminnan suunnitteluun - saatujen ehdotusten määrä ja niiden toimeenpano - uudet tavat asiakkaiden kohtaamisessa - asiakkaiden tarpeiden ja tyytyväisyyden säännöllinen tarkastelu Koulun toiminnan läpinäkyvyyttä koskevat tulokset - tiedonvälityskanavien määrä ja tehokkuus - tiedon saatavuus ja paikkansapitävyys - toiminnan tavoitteista ja tuloksista tiedottaminen - toiminnasta saatujen huomautusten määrä - tiedon saatavuuden ja paikkansapitävyyden parantamiseksi tehtävien kehittämistoimien laajuus Toiminnan laatua koskevat tulokset - valitusten määrä ja niiden käsittelyyn käytetty aika - virheellisten asiakirjojen tai päätösten määrä ja tapaukset, joissa on Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 0 - näihin esimerkkeihin palaamme kyselyssä tammikuussa 2016 Sivu 18 / 25

ARVIOINTIALUE 7: HENKILÖSTÖTULOKSET Millaisia tuloksia olemme saavuttaneet pyrkiessämme vastaamaan henkilöstömme tarpeisiin ja odotuksiin? 7.1. Henkilöstön käsitykset Yleiset käsitykset koulusta - koulun yleisestä suorituksesta ja imagosta - henkilöstön sitoutumisesta omaan organisaatioon ja sen päätöksentekojärjestelmiin - henkilöstön sitoutumisesta koulun kehittämistoimiin - organisaation keskustelukulttuurista ja dialogisuuden toteutumisesta Henkilöstön käsitykset johtamisesta - käsitys organisaation johdon johtamiskyvystä ja viestintätaidoista - organisaation prosessien suunnittelusta ja johtamisesta - organisaation suhtautumisesta muutoksiin ja innovatiivisuuteen Henkilöstön havaintoja työskentelyolosuhteista - työilmapiiri ja toimintakulttuuri organisaatiossa - työhyvinvoinnin tukeminen - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus henkilöstön kesken - fyysiset työskentelyolosuhteet Ammatillinen kehittyminen - järjestelmällinen ammattitaidon kehittäminen - kehittymisen rohkaiseminen ja mahdollistaminen Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 70 - paljon hyvää keskustelua, pitäisi olla isompi foorumi, jossa kaikki asiat tulevat kaikkien tietoon (kuten PedaKahvila) - lukiokoulutus on murrosvaiheessa, käsitys lukiosta koulumuotona? yhteishaussa kuitenkin menty ylöspäin - lukiota syytetty koulumuotona vanhanaikaiseksi (yleissivistävästä koulusta silppulukioksi median silmissä) raskauttaa työtä - imago noussut markkinoinnin kautta myös opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa - opiskelijoiden keskuudessa on myös ristiriitaisia käsityksiä lukiokoulutuksen tärkeydestä Sivu 19 / 25

- olemme alussa ja menossa parempaan fyysisten olosuhteiden parantamisessa - työhy kyselyn tulokset saadaan yksikkökohtaisesti - koulutukseen pääsee ja sinne myös ohjataan 7.2. Mitattavat tulokset - työtyytyväisyyteen liittyvät indikaattorit (esimerkiksi sairaus- ja muiden poissaolojen määrä, henkilöstön vaihtuvuusaste, valitusten määrä) - motivaatiota ja osallisuutta koskevat indikaattorit (esimerkiksi erilaisten henkilöstökyselyjen vastausprosentti, henkilöstöltä tulleiden kehittämisideoiden määrä, osallistuminen organisaation sisäiseen keskusteluun) - kehittämistyöhön osallistumisen taso - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen taso - osaamisen kehittymistä koskevat indikaattorit - vapaaehtoisen osallistumisen määrä tyhy-toimintaan Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 85 - Sivu 20 / 25

ARVIOINTIALUE 8: YHTEISKUNTAVASTUUTA KOSKEVAT TULOKSET Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 8 Osallisuus ja vaikuttaminen 9 Kodin ja koulun yhteistyö 3 Taloudelliset resurssit ARVIOINTI: Millaisia yhteiskuntavastuuta koskevia tuloksia olemme saavuttaneet? 8.1. Sidosryhmien näkemykset koulun yhteiskuntavastuuta koskevista tuloksista - yleinen tietoisuus koulun vaikutuksesta oppilaiden elämänlaatuun - koulun maine (esim. työnantajana tai osana yhteisöä) - yleinen käsitys koulun taloudellisesta merkityksestä alueelle (esim. alueen houkuttelevuus) - käsitys koulun suhtautumisesta ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen - käsitys koulun yhteiskunnallisesta panoksesta - yleinen käsitys koulun avoimuudesta ja toiminnan eettisyydestä - koulun saaman mediajulkisuuden yleissävy Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 95 - yläkoulun kanssa yhteisiä keskustelufoorumeita: esim. opiskelijoiden arvosanat - yhteistyö yläkoulun kanssa pitäisi myös näkyä opiskelijoiden arjessa - kevätkahvit yläkoulun opettajille? marraskahvit? - voisi olla myös yhteisiä tapaamisia yläkoulun aineenopettajien kanssa aineryhmittäin - tietoisesti aloitettu profiilin nosto - koulun merkitys alueelle on katsottu tärkeäksi kaikilla tasoilla 8.2. Koulun yhteiskuntavastuun indikaattorit Sivu 21 / 25

- koulun toimet kestävän kehityksen edistämiseksi - koulun suhde viranomaisiin ja kunnan päättäviin elimiin - koulun saaman mediajulkisuuden määrä ja merkittävyys - tukitoimet sosiaalisen tuen tarpeessa oleville (esim. työllistämistoimenpiteet) - kehitysyhteistyön tukeminen - oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen - aktiivinen tiedon ja osaamisen jakaminen muiden koulujen kanssa - toimenpiteet/ohjelmat terveysriskien ja onnettomuuksien estämiseksi Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 96 - opettajien läppärit - päättäjät haluavat säilyttää lukion Heinolassa - Itä-Häme yhteistyö - kokeiden erityisjärjestelyt, työllistäminen - taksvärkki - huoltajat osallistuvat toimintaa, eduskuntavaalipaneeliin osallistuminen - ympäristölukioiden reksikokoukset - henkilöstön siirtäminen pois tiloista, joiden käyttöä on syytä välttää Sivu 22 / 25

ARVIOINTIALUE 9: KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET Taustalla perusopetuksen laatukriteerit: 10 Fyysinen oppimisympäristö 11 Oppimisympäristön turvallisuus Huomioitava: Oppimistulokset Millaisia tuloksia koulu on saavuttanut seuraavista kahdesta näkökulmasta tarkastellen? 9.1. Ulkoiset tulokset: tavoitteiden mukaiset tulokset - Kuinka hyvin vuosisuunnitelmaan kirjatut tavoitteet on saavutettu? - Millaisia oppimistuloksia on saavutettu? - Miten oppimisen tuen mallin toteuttaminen on onnistunut? - Miten taustalla perusopetuksen laatukriteerit on otettu huomioon? Onko koulun toiminnan laadun kehittymistä arvioitu? - Edistääkö koulun fyysinen oppimisympäristö oppilaiden oppimista ja tervettä kasvua? - Miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulussa? Onko koulun keke-kartoituksen osoittamiin kehittämistarpeisiin pyritty vaikuttamaan? - Onko koulun turvallisuussuunnitelman toimivuutta testattu? Onko se päivitetty ajantasalle? Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 70 - koulun sitovat tavoitteet kotisivuille - oppimistuloksia seurataan YTL:n tilastojen kautta, parempaan suuntaan hieman - poissaoloseurannan toimiminen opiskelijan tukena - fyysinen oppimisympäristö ei vastaa uudenaikaista opetustyyliä - pienen budjetin helposti toteutettavat asiat: opiskelijakunnan ideoita 9.2. Sisäiset tulokset: tehokkuuden taso - Onko koulu onnistunut hyödyntämään resurssinsa tehokkaasti? - Miten sidosryhmiä on onnistuttu osallistamaan? - Onko kehitystyötä tapahtunut, miten havaittuihin kehitystarpeisiin on suhtauduttu? Sivu 23 / 25

- Onko koulu hyödyntänyt teknologian tuomia mahdollisuuksia tehokkuuden saavuttamisessa? - Onko koulun talousarvio toteutunut? Onko toiminta ollut kustannustehokasta? Pisteytä väite tulosarviointialueidentaulukon avulla (viimeinen sivu): 85 - koulun talousarvio ei toteudu, koska tuotamme plussatulosta - teknologiaa on hyödynnetty - kehitystyötä on tapahtunut - osallistamista voisi laajentaa, lukio edellä - kaupunki on resurssoinut lukion toimintaa hyvin Sivu 24 / 25

LIITE 1: TOIMINTA-ARVIOINTIALUEIDEN PISTEYTYSTAULUKKO LIITE 2: TULOSARVIOINTIALUEIDEN PISTEYTYSTAULUKKO kaavioiden lähde: https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20070823cafkou/04_caf_pisteytys.pdf Sivu 25 / 25