Rakennuslautakunta 26.1.2017 Liite 1 5 MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2017 1
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Johdanto 3 Organisaatio 4 Yleistä 5 Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet 5 Taloudellisen ja tuloksellisen toiminnan seuranta 7 Käyttösuunnitelmarakenne 9 Laskujen hyväksyjät ja asiatarkastajat 9 Toiminta ja tuloskortit 10 Maisemataulukot 13 Talous Tuloslaskelma 14 Määrärahat tilitasolla kustannuspaikoittain 15 Henkilöstösuunnitelma 17 Koulutussuunnitelma 19 Kannen kuva: Valokuvia asuntomessujen rakentamisvaiheista, kuvat Mikkelin asuntomessutoimisto 2
Johdanto Rakennusvalvontaviranomainen valvoo yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja rakennettua ympäristöä sekä huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen toteutumista. Rakennusvalvonnan toimintaa ohjaa rakennuslautakunta ja jatkossa kaupunkiympäristölautakunnan lupa- ja valvontajaosto, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. Viranomaisen päätöksenteko tulee perustua lakiin ja olla riippumatonta sekä tasapuolista. Rakennusvalvonnan tulosalueeseen kuuluu myös pysäköintipalvelut. Rakennusvalvonta toteuttaa omalla toimialallaan kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteutumista. Rakennusvalvonnassa on aloitettu kaupungin strategian mukaisesti sähköinen lupahakemusten vastaanottaminen. Sähköisen arkistointipäätöksen myötä lupakäsittely tehdään sähköisesti. Luvanhakijat tarvitsevat sähköisen palvelun käytössä edelleen opastusta ja rakennusvalvonnan henkilökunnan työpanosta. Digitaalisuudesta saatavia säästöjä saadaan tulevaisuudessa arkistohakujen vähentyessä, kun kaikki olemassa olevat arkistot saadaan digitoitua sähköiseen muotoon. Olemassa olevan vanhan arkistomassan saattaminen sähköiseen muotoon vaatii pitkäjänteistä työtä ja määrärahoja. Rakennusrekisterissä olevat puutteet asettavat myös haasteita sähköisessä asioinnissa. Rakennusrekisterivirheistä johtuen kunnan kiinteistöverokertymässä voi olla jonkin verran vajausta. Selvitystyötä rakennusrekisteritietojen tarkistushankkeesta on tehty ja tullaan esittämään päätöksentekoa varten vuoden 2017 aikana. Asiakaspalvelussa säilytetään jatkossakin kasvotusten tapahtuva palvelu. Rakentajia kannustetaan ottamaan yhteyttä jo rakennusprojektin suunnittelun käynnistysvaiheessa. Ajanvarauksella varmistetaan rakennusvalvonnan asiakaspalvelun saatavuus. Mikkelin kaupungin asiakaspalvelupisteiden tarjoamaa kokoaikaista sekä monipuolista yleisneuvontaa ja palvelua hyödynnetään ja kehitetään edelleen myös rakennusvalvonnan asiakaspalvelussa. Rakentamislainsäädännön uudistamishankkeiden johdosta henkilöstön osaamisen ylläpitäminen alan koulutuksiin osallistumisella on tärkeää, jotta varmistutaan sujuvasta, laadukkaasta ja lainmukaisesta lupakäsittelystä ja neuvonnasta. Normien purku on huomioitu myös uusittavassa rakennusjärjestyksessä. Uusiutuvien energialähteiden sekä talousrakennusten luvanvaraisuutta tullaan keventämään ja tältä osin rakennusvalvonnan työpanosta voidaan jatkossa suunnata paremmin ennakko-ohjaukseen ja valvontaan, jossa rakentamisen laatuun voidaan parhaiten vaikuttaa. Pohjavesien suojeluun, hulevesien käsittelyyn ja energiatehokkaaseen rakentamiseen tullaan kiinnittämään edelleenkin huomioita rakennusjärjestyksessä sekä rakennusvalvonnan lupavalmistelu- ja neuvontatyössä. Lautakunta toimii myös jätelain tarkoittamana jätehuoltoviranomaisena. Toimivalla jätehuollolla mahdollistetaan ympäristön siisteys ja viihtyisyys kustannustehokkaasti. Asioiden valmistelusta ja esittelystä jätehuoltoon liittyvissä asioissa vastaa jäteasiantarkastaja. Keskeisiä päivittäistehtäviä ovat jätehuollon järjestämiseen liittyvien poikkeuspäätösten ja vastineiden antaminen sekä jätehuollon toimivuuden seuranta. Kuluvana vuotena jatketaan jätetaksaan liittyen perusmaksun tilanteen selvitystä Suomessa ja maksun käyttöönoton valmistelua sekä jätelain 143 :n mukaisen asiakasrekisterin ylläpidon järjestämisen päivittämistä. Lisäksi meneillään on edellisvuonna aloitettu haja-asustusalueiden lietekuljetusten ja taajamien jätteenkuljetusten nykytilanteiden selvitykset. Asioiden kehittäminen ei ole vuosisidonnaista vaan jatkuvaa, monessa asiassa jatketaan työtä jo viime vuonna tehdyn ansiokkaan selvitys- ja valmistelutyön pohjalta. Pysäköintipalvelut huolehtivat Mikkelin kaupungin alueella pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja siihen liittyvästä opastuksesta ja neuvonnasta. Keskeisiä tehtäviä ovat myös maksullisen pysäköinnin käytännön järjestelyt, kuten lippuautomaattien hankinnasta ja ylläpidosta huolehtiminen ja nykyaikaisten maksutapojen järjestäminen. Pysäköintipalveluiden toimenpiteillä vaikutetaan osaltaan liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ilmanlaatuun sekä mahdollistetaan toimiva asiointi Mikkelin keskustassa ja lähiympäristössä. Pysäköintipalveluiden sähköistä palvelua kehitetään. Rakennusvalvonnan, jätehuollon ja pysäköintipalvelujen toiminnalla edesautetaan viihtyisän, terveellisen ja turvallisen ympäristön muodostumista. Menestys edellyttää aitoa yhteistyötä ja tahtoa rakentaa elinvoimaista Mikkeliä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on jaettava vahva yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksessa asiakkaiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa. Sari Valjakka johtava rakennustarkastaja 3
4
Yleistä Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2017 mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. Käyttösuunnitelmaan liittyvä toimivalta ja muut ohjeet Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto on päättänyt 19.12.2016 hyväksymässä vuoden 2017 talousarviossa miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviossa kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Bruttomääräisinä budjetoidut yksiköt ovat budjettirahoitteisia ja nettomääräisenä budjetoidut yksiköt kohderahoitteisia. Ruoka- ja puhtauspalvelut sekä teknisen toimen alainen tilakeskus ovat nettobudjetoituja. Edellä mainittuja yksiköitä sitoo nettobudjetoituna toimintakate eli toimintatulojen ja toimintamenojen erotus. Muut kaupungin toimintayksiköt ovat bruttomääräisesti budjetoituja budjettirahoitteisia yksiköitä, joita sitoo valtuustoon nähden tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin kaupungin kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Mikkelin Vesiliikelaitoksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi sitovaa korvaus peruspääomasta ja kaikilla liikelaitoksilla liikelaitosten liikeylijäämä sekä vakituisen henkilökunnan määrä. Liikelaitoksien tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investointisuunnitelmat ovat ohjeellisia, mutta niiden oleellisista poikkeamista on tiedotettava valtuustolle. Etelä-Savon pelastuslaitokselle toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Poikkeaminen talousarvion sitovista tavoitteista edellyttää valtuuston hyväksyntää. Budjettirahoitteisten yksiköiden määrärahojen perustana olevat suoritteet ovat ohjeellisia ja poikkeamat suoritetasossa alaspäin tarkoittavat sitä, että valtuuston myöntämiä määrärahoja tulisi jäädä käyttämättä. Myös toiminnan tuottavuutta on saatava lisättyä läpi koko kaupunkiorganisaation siten, että suoritteet saadaan toteutettua pienemmällä määrärahalla. Nettomääräi- 5
nen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvioissa tai erillisenä asiana. Yleiset vastuut määrärahoista Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa ja teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tiivistetään myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 2.5.2016 148 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Rakennuslautakunnan tilivelvolliset: Rakennusvalvonta ja jätehuolto Tulosalueen päällikkö Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka - Pysäköintipalvelut Hallintopäällikkö Juha Ruuth Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet Mikkelin kaupungin hallintosääntö (luku 4) kv 84/13.6.2016 Konsernipalveluiden toimintasääntö kh 297/1.6.2009 (muutos kh 41/6.2.2012 Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohje kh 148/2.5.2016 Hankintasääntö kh 149/2.5.2016 Kassanhoito- ja alitilitysohje kh 22/28.1.2001 Konserniohje kv 57/23.5.2016 Projektitoiminnan ohje 2013 Perinnän toimintatapaohje 2010 Perinnän palvelukuvaus 14.01.2016 Konsernipalveluiden toimintasääntö kh 297/ 1.6.2009 Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. 6
Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset ja -sopimukset. Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Teknisen toimen toimintasäännön kohdan 5.1.2 mukaan kaupungingeodeetilla on oikeus päättää maa- ja vesialueiden ostamisesta, myymisestä ja lunastamisesta 20 000 euron kauppahintaan, vaihtoarvoon tai lunastussummaan saakka. Delegointirajat maaomaisuuden ja irtaimen omaisuuden hankinnasta ja myymisestä: Maaomaisuuden hankinnat hyväksyy kaupunginjohtaja, varalla hallintojohtaja. Asiatarkastuksen tekevät kaupunginlakimies tai kaupungingeodeetti. kaupunginhallitus päättää kiinteän omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vaihdannasta 500 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka kaupunginhallitus päättää vahingonkorvausten myöntämisestä 150 000 euron määrään saakka kaupunginhallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä 500 000 euron myyntihintaan saakka kaupunginhallitus päättää maankäyttösopimuksista 500 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka tekninen lautakunta päättää kiinteän ja irtaimen omaisuuden vaihdannasta 150 000 euron myynti-, osto- tai lunastushintaan taikka vaihtoarvoon saakka tekninen lautakunta päättää maankäyttösopimuksista 150 000 euron sopimuskorvaukseen tai sopimuksen arvoon saakka lautakunnat päättävät vahingonkorvausten myöntämisestä 30 000 euron määrään saakka, viranhaltijataso 15 000 euroon saakka Projektiohje Teknisen toimialan projekteihin liittyvät asiakirjat allekirjoittavat tekninen johtaja sekä hänen lisäkseen projektijohtaja. Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy, voi maksaa avustuksen vuodelle 2017 vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2016 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Kaupunginhallitus on 112/20.3.2015 päättänyt yhtenäisten periaatteiden luomisesta kaupungin järjestöavustuksiin. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä ja ne tulee olla tallennettuina kaupungin yhteiseen Intranetiin. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta ja myös tiliryhmien sisällä tuotot ja kulut tulee vastata valtuuston hyväksymää talousarviota. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. 7
Laskujen hyväksyjien ja henkilöstöpäätöksiä tekevien tulee olla kaupungin viranhaltijoita. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2017 mennessä. Vuonna 2017 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan toimintojen ja talouden kehityksestä kuukausittain. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien 1 toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut 2. Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisempien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. Mikkelin kaupungin tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, konsernipalveluissa tulosaluejohtaja ja tulosyksiköiden johtajat, sivistyspalveluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä teknisessä toimessa toimialajohtajat, tulosaluejohtajat ja tulosalueiden päälliköt. Liikelaitoksissa ja taseyksiköissä tilivelvollisia ovat liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja. Lauta- ja johtokuntien sekä tulosalueiden esimiesten on valvottava, että valtuuston hyväksymää talousarviota noudatetaan. Määrärahojen käyttöön liittyy velvoite toimialarajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla haetaan koko kaupungin kannalta edullisempia ja tehokkaampia tapoja palvella asukkaita ja alueen yrityksiä. Yhteistyötä tulee tämän osalta tiivistää myös koko konsernin tasolla. Palvelujen tuottamista koko kaupunkikonsernissa ohjaavat valtuuston hyväksymä kaupungin strategia ja sitä toiminnallistavat strategiset hyvinvointiohjelmat; asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä ympäristön hyvinvointiohjelma. Laskut tulee kohdentaa aiheutumisperusteen mukaan sille menokohdalle, jonne ne kuuluvat. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa kaupunginvaltuustolta, ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha- anomukseen on aina sisällytettävä esitys lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja lisämääräraha on etsittävä ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Seurantavastuu Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 24.11.2014 431 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan ohjetta. Jokaisella tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Uuden kuntalain (410/2015) 124 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. 1 Asukkaiden hyvinvointiohjelma, luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma 2 Talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan 8
Käyttösuunnitelmarakenne 2016 1402RL Rakennuslautakunta RL= 6 1402RL1 Rakennusvalvonta 1402RL11 1402RL12 1402RL13 Rakennusvalvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat 140265003 Muut luvat 140265011 Jätehuolto 140265021 Pysäköintipalvelut LASKUJEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2017 Johtava rakennustarkastaja Sari Valjakka hyväksyy kaikki rakennuslautakunnan alaisten yksiköiden laskut, mikäli varsinaiset hyväksyjät ovat estyneitä. TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Rakennusvalvonta 1402R11 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat 140265003 Muut luvat Hissiavustus Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Sari Valjakka Juha Ruuth, Juha Häyrinen Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Jätehuolto 1402RL12 140265011 Jätehuolto Kaisa Helaakoski Juha Ruuth, Juha Häyrinen, Sari Valjakka Katja Laine, Sirpa Pajunen, Maija Tarmia Pysäköintipalvelut 1402RL13 140265021 Pysäköintipalvelut Juha Ruuth Niina Gynther, Sari Valjakka Katja Laine, Maija Tarmia, Sirpa Pajunen, Niina Gynther 9
TOIMINTA JA TULOSKORTIT Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: 1. toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena 2. seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun ja 3. huolehtia toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän liittyen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle 4. toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Asiakaspalvelua kehitetään (neuvonta, lupaprosessi ja valvonta): helppo tavoitettavuus, avuliaisuus ja tasapuolisuus, yleisen edun rinnalla huomioidaan myös asiakkaan etu. Lupaprosessia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi sekä vaikutukseltaan ja kustannuksiltaan tehokkaiksi. Sähköistä asiointia kehitetään lupamenettelyssä, yhteydenpidossa asiakkaisiin ja muutoksenhaussa. Pyritään säilyttämään toiminnan taloudellisuus suhdanteiden vaihdellessakin. Jäteneuvontaa annetaan yhdessä Metsäsairila Oy:n kanssa. Valvotaan pysäköintipalvelujen asianmukaista hoitamista. Sähköistä asiointia ja nykyaikaisia pysäköintimaksujen maksutapoja kehitetään. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys: tavoite 140 (KV) Kirkastetaan lupa- ja päätösprosessit (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Johtava rakennustarkastaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Rakennuslupaprosessi on hallittu, nopea, ohjaava sekä lisäarvoa rakentamisprojektille tuottava. Asiakkaalle tarjotaan yhden luukun periaatteella kokonaispalvelua, jonka varmistamiseksi teknisen sektorin sisäinen poikkihallinnollisuus laitetaan kuntoon. Sähköistä lupaprosessia kehitetään edelleen. Sähköinen arkistopalvelu on otettu käyttöön. Henkilökuntaa koulutetaan uusien sähköisien järjestelmien käyttöön. Ennakkoneuvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asiakkaalle mielekäs lupaprosessi ja projektille tavoitteellinen lopputulos. Rakennusvalvonnan asiakkaan omatoimisesti saavutettavaa sähköistä neuvontaa lisätään. Ohjeistuksia tarkennetaan kaupungin nettisivuilla. Asiointi pysäköintipalveluissa helpottuu. Otetaan käyttöön sähköinen oikaisuvaatimus ja tarkastajien suora yhteys tietojärjestelmään. Sähköinen oikaisuvaatimus ja tarkastajien suora yhteys tietojärjestelmään helpottavat työtä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti, niin ulkoisissa kuin sisäisissä asiakkuuksissa. Sähköinen oikaisuvaatimus pysäköintipalveluihin. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ICT edellyttää investointeja (henkilöstössä, laitteissa ja ohjelmistoissa) ja käyttötalouskuluista (palvelu yms. maksut lisääntyvät) huolehtimista. Lyhyellä aikavälillä asiakkaan palvelun saavutettavuuden tasoa voidaan parantaa (sähköisen lupaprosessin kynnyksen ylittäminen). Pitkällä aikavälillä tavoitteena on rahoituksen kokonaistarpeen pieneneminen henkilöstökulun vähenemisellä. 10
Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite 75 (KV) Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsäsairila Oy:n kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jäteasiain tarkastaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyötyjätepisteiden määrä vastaa suunnitelmallista tasoa ja ne ovat suhteellisen helposti saatavilla. Suurin osa syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä ohjautuu polttolaitokseen. Aloitetaan jätehuollon palvelutason määritteleminen ja tiedotetaan kuntalaisia kierrätysmahdollisuuksista. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Pyritään saamaan easiointi käyttöön jätehuollon lomakkeille. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI 11 Koulutetaan henkilöstöä muuttuvista jätehuollon asioista. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 (KV) Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Rakennustarkastajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hulevesien käsittelyssä pyritään maastoon viivyttäen palauttamiseen. Suurilla pinnoitetuilla alueilla (esim. keskustan alue) huleveden sadevesiviemäriin johtamista pyritään viivyttämään ja vähentämään haihduttamalla käyttäen mm viherkattoja, istutus- ja hulevesialtaita. Tuetaan viherkattojen, pihan viheralueiden yms. rakentumista ja niiden käyttöä huleveden pidättämisessä ja haihtumisessa, rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin. Rakennuslupatarkastelussa huleveden käsittelyssä tulee huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä tai viivyttämisestä. Kaavoituksen salliessa käytetään keskitettyjä yhteisalueelle sijoittuvia ratkaisuja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin ja lupaprosessin mahdollisuudet. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Tuetaan toimintaa perustetun pohjavesien suojelun työryhmän puitteissa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa Vanhan Kalevankankaan koulun ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen käyttöönoton Johtava rakennustarkastaja Rakennus- ja lvi-tarkastajat olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 (KV) yhteydessä varmistetaan, ettei asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä Noudatetaan laadittua maalämmön perustamisen sähköistä ohjetta. Erityishuomio kiinnitetään pohjavesialueelle sijoitettaviin järjestelmiin. Kattavilla lupaehdoilla varmennetaan pohjaveden hyvän laadun säilyminen. Rakennus- ja lvi-tarkastajat
Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Huomioidaan rakennusten korkeusasemat suhteessa pohjaveden tasoon ja työmaavaiheen riskeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vaaditaan normaalin rakennuslupatarkastelun lisäksi tarvittaessa pohjaveden hallintasuunnitelma ja toteutusvaiheen tueksi työmaasuunnitelma. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa eri kaupungin yksiköiden kesken. Hulevesien käsittelyssä käytetään maastoon viivyttäen palauttamista. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tiedotetaan asiasta sähköisen asioinnin keinoin jo ennakko-ohjauksena. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Päivitetään ohjeita ja toimintatapoja. Aloituskokouksen ja katselmusten painopisteiden ohjaamista kriittisiin vaiheisiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologinen jalanjälki (gha / as): Energiatehokkaan rakentamisen ohjausta Rakennustarkastajat tavoite 5,5 (KV) ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa Ajoneuvojen joutokäynnin valvonta Hallintopäällikkö Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Saatetaan rakennushankkeeseen ryhtyvät tietoiseksi energiatehokkaista ratkaisuista, huomioiden elinkaarikustannuksissa saatava säästö ja ympäristövaikutukset. Hyödynnetään laadittavaa korjausrakentamisen toimintaohjetta, jossa ohjaavien keinojen ohella hyödynnytetään lainsäädännön pakottavat vaatimukset. Koulutetaan henkilöstöä, painottaen rakennusfysikaalista toimivuutta ja sisäilman hallintaa. Painotetaan tiedottamisessa korjausrakentamisesta saatavaa omistajahyötyä. Palvelua ja tietoa on ensisijaisesti saatavilla sähköisen asioinnin keinoin. Jatketaan rakentamisen energiatehokkuuden neuvontaa. Rakennustarkastajilla ja LVI-tarkastajalla on onnistumisessa keskeinen rooli. Valvonta ja tiedottaminen Valvonta ja tiedottaminen Osallistutaan sähköautojen latauspisteiden suunnitteluun. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti, sähköinen oikaisuvaatimus pysäköintipalveluihin. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investoidaan henkilöstön kouluttamiseen ja materiaaliin, sähköinen oikaisuvaatimus maksaa noin 1000 /v. 12
Palvelut tuotteittain Palvelu: Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Johtava rakennustarkastaja TP TA TA 2017 Muutos Muutos % 2015 2016 kv 2017-2016 2017-2016 Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat kpl 570 550 570 20 3,6 Katselmukset kpl 1 241 900 1 200 300 33,3 Rakennus- ja toimenpideluvat /asukas 9,9 10,1 12,0 1,8 17,9 / lupa /lupa 952,5 1 007,7 1 146,8 139,1 13,8 / katselmus /katselmus 437,5 615,8 544,7-71,1-11,5 Kulut 542 952 554 230 674 235 120 005 21,6 Tuotot -679 831-520 200-690 000-169 800 32,6 Netto -136 879 34 030-15 765-49 795-146,3 Muut luvat Luvat kpl 223 80 150 70 87,5 Katselmukset kpl 138 90 150 60 66,7 Muut luvat /asukas 2,7 3,0 7,1 4,1 135,6 / lupa /lupa 665,9 2 049,8 2 575,7 525,9 25,7 / katselmus /katselmus 1 076,1 1 822,1 2 575,7 753,6 41,4 Kulut 148 504 163 985 386 361 222 376 135,6 Tuotot -52 091-70 000-60 000 10 000-14,3 Netto 96 413 93 985 326 361 232 376 247,2 Rakennusvalvonta yhteensä Luvat kpl 849 695 720 25 3,6 Katselmukset kpl 1 464 1 070 1 350 280 26,2 Katselmukset /asukas 13,5 13,8 19,0 5,2 38,4 / lupa /lupa 870,8 1 081,2 1 444,5 363,3 33,6 / katselmus /katselmus 505,0 702,2 770,4 68,2 9,7 Kulut 739 306 751 400 1 060 596 309 196 41,1 Tuotot -731 923-590 200-750 000-159 800 27,1 Netto 7 384 161 200 310 596 149 396 92,7 Viestit tilaajalle: Rakentamisen määrä on arvioitu pysyvän samana ja rakennus- ja toimenpidelupien määrä on arvioitu olevan vuoden 2015 tasolla. Palvelu: Jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Kaisa Helaakoski TP TA TA 2017 Muutos Muutos % 2015 2016 kv 2017-2016 2017-2016 Jätehuolto /asukas 1,5 2,0 2,0 0 0,0 Kulut 82 658 110 000 111 500 1 500 1,4 Tuotot -78 924-110 000-111 500-1 500 1,4 Netto 3 734 0 0 0 0,0 Viestit tilaajalle: Kaikki kulut laskutetaan Metsäsairila Oy:ltä. 13
Palvelu: Pysäköintipalvelut Vastuuhenkilö: Juha Ruuth TP TA TA 2017 Muutos Muutos % 2015 2016 kv 2017-2016 2017-2016 Pysäköintivirhemaksut kpl 7 713 14 000 12 000-2 000-14,3 Pysäköintivirhemaksutulot ( ) 311 478 500 000 595 000 95 000 19,0 Pysäköintipalvelut /asukas 3,6 5,2 5,6 0,4 0,4 Kulut 196 042 282 900 303 965 21 065 7,4 Tuotot -538 143-735 000-827 000-92 000 11,2 Netto -342 100-452 100-523 035-70 935 15,7 Viestit tilaajalle: Pysäköintivirhemaksujen määrä on taas selkeästi kasvamassa, mikä näkyy myös tulojen kasvuna. Henkilöstövajetta on saatu paikattua ja perintää tehostettua. Talousarvioraamin mukaisten tulojen toteutuminen kuitenkin edellyttää, että sisäasiainministeriö korottaa kaupungin esityksen mukaisesti pysäköintivirhemaksun Mikkelissä 50 euroon vuonna 2017. Pysäköintilippuautomaattien tuotto on kasvanut kesällä 2016 tehdyn taksakorotuksen jälkeen vaikka lukumääräinen käyttö on edelleen hivenen vähentynyt. Mobiilimaksamisen suosio jatkaa nousuaan ja vuoden 2017 alussa alkaa toinenkin operaattori tarjota palvelujaan Mikkelissä. Talous Rakennuslautakunta TP 2015 TA 2016 Ltk esitys 2017 TA 2017 Toimintatulot 1 377 812 1 437 200 1 695 000 1 695 000 Toimintamenot -1 046 830-1 146 300-1 482 461-1 482 461 Toimintakate (netto) 330 982 290 900 212 539 212 539 MÄÄRÄRAHAT / RAKENNUSLAUTaKUNTA YHTEENSÄ RAKENNUSLAUTAKUNTA TA-2017 Myyntituotot 121 500 Maksutuotot 975 000 Tuet ja avustukset 1 400 Muut toimintatuotot 597 100 TOIMINTATUOTOT 1 695 000 Henkilöstökulut 764 236 Palkat ja palkkiot 597 890 Muut henkilöstösivukulut 166 346 *Eläkekulut 129 844 *Muut henkilöstösivukulut 36 502 Palvelujen ostot 481 526 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33 800 Muut toimintakulut yht. 112 900 *Vuokrat 70 400 *Muut toimintakulut 42 500 Avustukset 90 000 TOIMINTAKULUT 1 482 461 TOIMINTAKATE 212 539 14
RAKENNUSLAUTAKUNTA TULOSALUEITTAIN TA 2017 Rakennusvalvonta TOIMINTATUOTOT 756 500 TOIMINTAKULUT 1 067 096 TULOS -310 596 Jätehuolto TOIMINTATUOTOT 111 500 TOIMINTAKULUT 111 500 TULOS 0 Pysäköintipalvelut TOIMINTATUOTOT 827 000 TOIMINTAKULUT 303 865 TULOS 523 135 LAUTAKUNTA YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 1 695 000 TOIMINTAKULUT 1 482 461 TULOS 212 539 Hallinto ja yhteiset kustannukset 328500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 3 000 140265001 333007 Muut tuet ja avustukset, muilta 1 400 913413 Sis. Muut tilahallinnon perimät vuokrat 1 400 353000 Muut toimintatuotot 700 400500 Kuukausipalkat 73 100 403000 Kokouspalkkiot 8 000 403150 Ansiomenetyskorvaukset 2 800 403500 Tilapäinen työvoima 25 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 18 622 410100 Eläkemenoperusteiset KUEL-maksut 27 600 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2 139 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 3 885 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 222 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 50 443400 Muut terveyspalvelut 4 000 434300 Kopiointipalvelut 1 000 435000 Painatukset ja ilmoitukset 2 500 447050 Henkliöstön huomioiminen 1 000 447300 Henkilöstön koulutus 8 000 441000 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 1 000 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 1 000 436000 Posti- ja telemaksut 1 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 3 600 442050 Henkilöstön matkakustannukset 4 000 447000 Muut palvelut 1 000 447100 Asiantuntijapalvelut 25 000 447200 IT-palvelut 35 000 442055 Hlöstön koulutusmatkat 2 800 447250 Sovelluspalvelut 80 000 943413 Taloushallinnon palvelut 4 200 441011 Luott.henkilöiden matkakulut 1 500 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 9 000 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 1 100 914123 S/Henkilöstöhall. menot 2 000 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 500 914162 S/Yleishallintopalveluilta ostetut palve 149 363 914172 S/Muu ostomeno (ruokapalvelu) 500 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 4 000 451000 Kirjallisuus 700 458000 Kalusto 3 000 453000 Vaatteisto 1 000 456400 IT-laitteet 6 000 15
460000 Muu materiaali 100 456200 Työvälineet 200 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 43 500 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 3 000 484010 Koneiden/laitteiden leasing vuokrat 2 500 140014TM TULOS (557 981) Rakennus- ja toimenpideluvat 328500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 690 000 140265002 400500 Kuukausipalkat 227 000 403500 Tilapäinen työvoima 6 500 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 39 929 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 4 950 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 8 990 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 514 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 117 442050 Henkilöstön matkakustannukset 15 000 943413 Taloushallinnon palvelut 9 700 914123 S/Henkilöstöhall. menot 3 200 140014TM TULOS 374 101 Muut luvat 328500 Rakennusvalvonta- ja -tarkastusmaksut 60 000 140265003 400500 Kuukausipalkat 72 300 403500 Tilapäinen työvoima 2 790 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 12 840 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1 592 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 2 891 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 165 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 38 943413 Taloushallinnon palvelut 2 900 914123 S/Henkilöstöhall. menot 1 200 474100 Muut avustukset yhteisöille 90 000 140014TM TULOS (126 716) Jätehuolto 314000 Muut myyntituotot 111 500 140265011 400500 Kuukausipalkat 41 000 403000 Kokouspalkkiot 4 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 7 700 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 869 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 1 541 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 90 443400 Muut terveyspalvelut 200 435000 Painatukset ja ilmoitukset 2 200 447300 Henkilöstön koulutus 3 000 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 200 436000 Posti- ja telemaksut 2 700 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 500 442050 Henkilöstön matkakustannukset 800 447100 Asiantuntijapalvelut 3 000 447200 IT-palvelut 1 000 442055 Hlöstön koulutusmatkat 2 000 447250 Sovelluspalvelut 1 000 943413 Taloushallinnon palvelut 1 500 441011 Luott.henkilöiden matkakulut 300 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 300 914123 S/Henkilöstöhall. menot 800 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 100 914162 S/Yleishallintopalveluilta ostetut palve 23 500 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 200 451000 Kirjallisuus 200 458000 Kalusto 1 000 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 6 800 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 500 494000 Muut kulut 2 500 140014TM TULOS (0) Pysäköintipalvelut 314000 Muut myyntituotot 6 480 140265021 913202 S/Pysäköintimaksut 3 520 16
329000 Pysäköintimaksut 222 000 350100 Pysäköintivirhemaksut 595 000 400500 Kuukausipalkat 125 400 403500 Tilapäinen työvoima 10 000 410000 Palkkamenoperusteiset KUEL-maksut 23 153 415000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2 870 416000 Työttömyysvakuutusmaksut 5 213 417000 Tapaturmavakuutusmaksut 298 418000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 68 434000 Toimisto- pankki ja asiantuntijapalvelut 1 000 435000 Painatukset ja ilmoitukset 400 447050 Henkliöstön huomioiminen 300 440000 Koneiden,kaluston&laitteiden rakentamis- 3 000 447300 Henkilöstön koulutus 1 500 434100 Toimisto- ja pankkipalvelut 1 000 436000 Posti- ja telemaksut 2 000 436500 Puhelin ja tietoliikennepalvelut 1 500 442050 Henkilöstön matkakustannukset 1 000 447000 Muut palvelut 9 000 447200 IT-palvelut 10 000 447250 Sovelluspalvelut 5 000 943413 Taloushallinnon palvelut 6 400 914115 S/Tietohallintopalvelujen osto 1 800 914121 S/Puh.vaihteen kustannukset hall.k.keske 500 914123 S/Henkilöstöhall. menot 2 100 914124 S/Hankintapalvelujen palvelut 300 914162 S/Yleishallintopalveluilta ostetut palve 20 563 450000 Toimisto ja koulutarvikkeet 600 451000 Kirjallisuus 200 458000 Kalusto 500 453000 Vaatteisto 4 500 453010 Muut aineet ja tarvikkeet, elintarvikkee 1 000 454011 Henk.kunnan ensiaputarv (Kelan korvattav 100 457200 Sähkö 3 500 456400 IT-laitteet 5 000 460000 Muu materiaali 2 000 914403 Sis.Sopimusvuokrat Tilahallinto 5 900 484000 Koneiden ja laitteiden vuokrat 2 000 914413 Sis. Muut tilahallinnon perimät vuokrat 200 484010 Koneiden/laitteiden leasing vuokrat 4 000 494003 Luottotappiot 40 000 140014TM TULOS 523 135 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2017 2020 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Organisaatiot tiivistyvät ja kumppanuusmuodot ovat toimintatapoja, jolloin toimialalla olevat eivät ole yhden toimijan varassa. Kohdennettua asiantuntijapalvelua ostetaan enemmän. Virka- ja lupavalmistelut pysyvät kuitenkin kaupungin omana työnä. Ostopalveluita tullaan käyttämään talouspolitiikasta johtuvan resurssipulan vuoksi. Ostopalvelut ja ulkoistaminen Tekninen toimi Varsinainen tuotannollinen tekeminen on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Oman henkilökunnan määrä vastaa pitkän aikavälin tarvetta. Omaa palvelutuotantoa, mm. kaupunkisuunnittelu, strategiset projektit (asuntomessut, satamalahti), täydennetään osaamisen ja määrän suhteen ostopalveluilla. Kaupungin strategisten projektien edetessä on ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö kasvanut. Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti 17
Tekninen toimi Hallinto- ja tukipalvelut on järjestetty teknisellä toimialalla hallintopalvelukeskus-organisaation toimesta. Työkykytavoite Tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Tavoitteena on räätälöidä myös työtehtäviä henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos työkyvyn todetaan heikentyneen. Tekninen toimi tukee työkykyä ylläpitävää toimintaa mm. kuntoremontein ym. Määräaikainen henkilöstö Tekninen toimi Määräaikaisiin tehtäviin palkataan resursseja lupa- ja asiakasprosessien varmistamiseksi sekä tasaamaan projektiluontoisesti kasautuvaa työmäärää. Vuonna 2017 on suurin tarve palkata määräaikaista henkilöstöä asuntomessuille. Rakennusvalvonta Kesäisin työllistetään määräaikainen rakennustarkastaja ja hallintopalvelukeskuksesta tilataan toimistosihteerin lisäresurssi laskutukseen lupaprosessien varmistamiseksi loma-aikoina ja rakentamisen kiireisemmäksi ajaksi sekä yksi määräaikainen toimistosihteeri koko vuoden ajaksi huolehtimaan erityisesti vanhojen rakennuslupien seurannasta ja maksujen perinnästä. Määräaikaisen toimistosihteerin resurssi jaettaisiin puoliksi rakennusvalvonnan ja pysäköintipalvelujen kesken. Rakennusvalvontaan palkataan vuonna 2017 määräaikainen projektityöntekijä / digitoija sähköisen arkistointiin. Eläkepoistuma Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä vuosina 2016 2020 yhteensä n. 30 henkilöä. Henkilöstöresurssisuunnitelma 2017-2020 Tarkastusmestarin virka muutetaan virkaa tekevän henkilön eläkkeelle siirtymisen yhteydessä rakennustarkastajan viraksi. Rakennusvalvonnan lupakäsittelyyn tarvitaan lisäresurssia. Henkilöstömenojen vähentäminen Jokaisen rekrytointiesityksen kohdalla arvioidaan tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan tarpeet sekä tehtäväkokonaisuudelle ajatellut vastuut. Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Teknisen toimialan yksiköt ovat laatineet koulutussuunnitelmat vuodelle 2017 tunnistetun osaamistarpeen mukaisesti. Henkilöstön ammatillista osaamista ja alan voimakasta muutosta sekä muutoksenhallitsemista täsmäkoulutetaan. Kehityskeskusteluissa tunnistetaan henkilökohtainen osaamistarve ja tarpeeseen reagoidaan täsmäkoulutuksilla sekä pidemmän aikavälin koulutuksilla tarpeen mukaan. Koulutuksiin osallistuminen hyväksytään harkinnan mukaan kehityskeskustelujen, kaupungin koulutussuunnitelman ja talousarvion määrärahojen perusteella. TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2016-2019 Toteutuma HenkilöstömääräToteutuma Tavoite 2017 Tavoite 2018 Tavoite 2019 Muutos arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 31.12.2015 1.1.2016 31.12.2016 asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2016-19 Rakennuslautakunta 16 16 0 17 1 17 0 16-1 16 0 0 Vakituiset 15 16 1 15 0 15 0 15 0 15 0 0 Määräaikaiset 1 0-1 2 1 2 0 1-1 1 0 0 18
KOULUTUSSUUNNITELMA / RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI, Pysäköintipalvelut, Rakennusvalvonta, Jäteasiain tarkastaja Osaamisen kehittämistarve/ koulutus Koulutuksen tavoite Kesto/ pv Pysäköinninvalvontapäivät Pysäköintipalvelut, poliisiammattikorkeakoulu Pysäköintipalvelut, poliisiammattikorkeakoulu Pysäköinninvalvonnan johdon päivä Ammatillisen osaamisen kehittäminen Kohderyhmä (esim. esimiehet, koko henkilöstö) Aikataulu (mahdollisimman tarkalla tasolla) syyskuu 2017 Kustannukset 300 /hlö yht. 1800 Esimieskoulutus 1 Esimiehet syyskuu 2017 150 /hlö yht. 300 Koulutuksen arviointi (palautteen kerääminen, vaikuttavuuden arviointi) Vastuutaho (esim. henkilöstöpalvelut) ja koulutuksen järjestäjä 2 Koko pysäköintipalveluiden henkilökunta Uuden ohjelmiston/ laitteiston käyttökoulutus Rakennusvalvontapäivät Hallintooikeuden perusopinnot Uuden ohjelmiston/laitteiston käytön hallinta Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja muuttuvat lainsäädäntö Ammatillisen osaamisen kehittäminen 1 Koko pysäköintipalveluiden henkilökunta 3 rakennustarkastajat hallintopäällikkö 25 op johtava rakennustarkastaja huhtikuu 2017 yht. 1000 Pysäköintipalvelut, ohjelmiston toimittaja marraskuu 2017 tai maaliskuu 2017 2017-2018 iltaisin 700 /hlö yht. 5600 440 /hlö yht. 440 Rakennustarkastus-yhdistys ja FCG Koulutus Mikkelin kesäyliopisto Jätehuoltoviran-omaisten päivät 2 jäteasiantarkastaja Jätehuoltopäivä Lvitarkastuspäivät Rakennusvalvonnan sihteerien koulutuspäivät ja Rekisterien ylläpito Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja ajankohtaiset lakimuutokset Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen muuttuva ajankohtainen lainsäädäntö Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja muuttuva ohjelmistopäivitykset 2 Jäteasioita käsittelevät syksy 2017 syksy 2017 550 /hlö yht. 550 525 /hlö yht. 1050 2 Lvi-tarkastaja syksy 2017 600 /hlö, yht. 600 2 Toimistosihteerit kevät/syksy 2017 600 /hlö yht.1200 Kuntaliitto Jätehuoltoyhdistys ry FCG Koulutus FCG Koulutus 19