HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 1/2011 vp Valtioneuvoston selvitys luonnoksesta neuvoston päätelmiksi Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta ja komission tiedonannoista: Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tietoja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa ja Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 30 päivänä maaliskuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen luonnoksesta neuvoston päätelmiksi Euroopan ja komission tiedonannoista: Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma : tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa ja Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus (E 176/2010 vp) hallintovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Arja Terho, valtiovarainministeriö - neuvotteleva virkamies Taru Rastas, liikenne- ja viestintäministeriö. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Luonnos neuvoston päätelmiksi Euroopan E 176/2010 vp Neuvoston päätelmät tukevat Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2011 2015 toimeenpanoa. Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma täydentää Euroopan digitaalistrategiaa tavoitteena sähköisen hallinnon palveluiden kehittäminen uuden sukupolven avoimiksi, joustaviksi ja saumattomiksi palveluiksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Tavoitteena on julkisen hallinnon entistä tehokkaampi toimintamalli sekä kansalaisten että yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen. Versio 2.0
2011 2015 on komission ehdotus toimintasuunnitelmaksi, jolla pyritään toteuttamaan sähköisen hallinnon viidennessä ministerikonferenssissa Malmössä annettua julistusta: Visio vuoteen 2015 mennessä on, että eurooppalaiset julkishallinnot toimivat tunnustetusti avoimesti, joustavasti ja yhteistyökykyisesti suhteissaan kansalaisiin ja yrityksiin. Sähköisen hallinnon avulla ne lisäävät tehokkuuttaan ja tuloksellisuuttaan ja parantavat jatkuvasti julkisia palveluja tavalla, joka vastaa käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja tuottaa mahdollisimman suurta yhteiskunnallista arvoa tukien näin Euroopan siirtymistä johtavaksi osaamispohjaiseksi taloudeksi. Osana komission laajuisia pyrkimyksiä edistää Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti älykästä, kestävää ja osallistavaa taloutta Euroopan unionissa toimintasuunnitelmalla tuetaan Euroopan Digitaalistrategian kahta keskeistä tavoitetta: Vuoteen 2015 mennessä verkossa on saatavilla joukko keskeisiä rajat ylittäviä palveluja, joiden avulla yrittäjät voivat perustaa yrityksen ja toimia yrittäjänä kaikkialla Euroopassa alkuperäpaikasta riippumatta ja kansalaiset opiskella, työskennellä, asua ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionin alueella. Vuoteen 2015 mennessä puolet EU:n kansalaisista on käyttänyt sähköisen hallinnon palveluja. Toimintasuunnitelman toteutuksessa keskeisellä sijalla ovat kansalliset hallinnot. Euroopan komission päävastuualueena on parantaa edellytyksiä rajat ylittäville palveluille. Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus Komission tiedonannossa "Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus" esitellään eurooppalaisia julkisia palveluja silmällä pitäen kaksi digitaalistrategian keskeistä osaa, Euroopan yhteentoimivuusstrategia (EIS) ja eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet (EIF). Yhdessä ne lisäävät julkishallintojen yhteentoimivuutta antamalla strategiset ja periaatteelliset linjaukset yhteentoimivuuden kehittämiselle Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Valtioneuvoston kanta Luonnos neuvoston päätelmiksi Euroopan Suomi kannattaa luonnosta neuvoston päätelmiksi sta. Päätelmissä keskeisiksi kehittämiskohteiksi nimetyt kansalaisen tarpeista lähtevät, turvalliset montaa kanavaa pitkin tarjottavat ja tehokkaat hallinnon sähköiset palvelut, hallinnon avoimuuden edistäminen hallinnon tietovarantoja avaamalla ja kansalaisten tietosuojaa kunnioittaen sekä sähköisten palvelujen käytön edistäminen ovat jo nykyisellään kansallisesti tärkeitä kehittämiskohteita Suomessa. Suomi kannattaa rajat ylittävien palvelujen toteuttamista kansalaisten ja yritysten liikkuvuuden edistämiseksi niin, että palveluihin on määritelty yhteentoimivat rajapinnat. Tällöin palvelut toimivat rajat ylittävästi, mutta voivat edelleen olla kansallisella tasolla toteutettuja. Rajat ylittävien palveluiden edellytysten luomiseksi Suomi kannattaa päätelmissä esitetyn mukaisesti yhteisen lainsäädäntökehyksen luomista kansalaisten rajat ylittävään sähköiseen tunnistamiseen. Valmisteltavan lainsäädäntökehyksen tulee mahdollistaa kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjen tunnistamismenetelmien käyttö rajat ylittävissä ratkaisuissa. Päätelmissä on esitetty kansallisten yhteentoimivuuden strategioiden ja periaatteiden sovittamista Euroopan yhteentoimivuusstrategiaan (EIS) ja eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin (EIF). Suomi kannattaa tätä linjausta ja on jo huomioinut Euroopan yhteentoimivuusstrategian ja periaatteet eduskunnan hyväksymässä laissa julkisen tietohallinnon ohjaukses- 2
ta. Suomi on ollut mukana valmistelemassa Euroopan yhteentoimivuusstrategiaa ja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita. Suomi kannattaa päätelmissä esitettyä Euroopan yhteentoimivuusstrategian ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden sovittamista myös komission toimintaan ja komission tehtävää tulevan EU-lainsäädännön ICT-vaikutusten arvioinnissa niin, että eri toimialojen lainsäädännöllinen yhteentoimivuus on varmistettu jo EU-lainsäädännön tasolla. Rajat ylittävät, asiakaslähtöiset palvelut Suomen kanta on, että toimintasuunnitelman tavoite yrittäjien ja kansalaisten rajat ylittävien keskeisten palveluiden toteuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on erittäin kannatettava tavoite ja tätä tulee edistää kansallisilla sekä EU-laajuisilla ratkaisuilla. Toimintasuunnitelman aikataulu on kireä, mikä asettaa haasteita rajojen yli yhteentoimivien ja käyttäjälähtöisten palveluiden tuottamiselle. Suomessa on sähköisen hallinnon kansallinen toteutus parhaillaan käynnissä Sähköinen asiointi ja demokratian edistäminen -ohjelman (SADe) myötä. SADe-ohjelman tavoite vastaa toimintasuunnitelman tavoitetta kansallisella tasolla. Toimintasuunnitelman kohdassa 2.2.2 on esitetty toimenpide, jonka mukaan jäsenvaltiot tarjoavat kansalaisille vuoteen 2015 mennessä rajat ylittäviä ja yhteentoimivia sähköisen jakelun palveluja niin, että he voivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviään missä tahansa Euroopan unionissa. Toimintasuunnitelmaa tulee vielä pyrkiä konkretisoimaan yhteisissä ohjelmissa: mitkä palvelut tulisi olla rajat ylittäviä ja millä yhteisillä hankkeilla tai toimenpiteillä asetetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Työtä rajat ylittävien palveluiden toteuttamiseksi tehdään EU:ssa eri foorumeilla, esimerkiksi terveydenhuollon osalta direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta pitää sisällään myös rajat ylittävät sähköiset palvelut. Tunnistaminen Suomen kanta on, että rajat ylittävissä ratkaisuissa, kuten kansalaisten tunnistamiseen liittyvässä STORK-hankkeessa, jossa Suomi on mukana, kansalliset ratkaisut on otettava osaksi rajat ylittäviä palveluita, mikäli ne ovat saavutettavissa avointen rajapintojen kautta. Suomi korostaa avointen rajapintojen ja standardien käyttöä palveluiden rajat ylittävän yhteentoimivuuden kehittämisessä. Yhteentoimivat rajapinnat Kansalliset, organisatoriset ja palveluiden rajat ylittävät toteutukset vaativat merkittävää yhteentoimivuuden edistämistä kaikilla tasoilla. Toimintasuunnitelman toteutuksessa tulee nojautua ensisijaisesti palveluiden ja hallinnon kansallisiin ratkaisuihin niin, että rajat ylittävät palvelut käyttävät yhdessä määriteltyjä rajapintoja. Rajat ylittävien ratkaisujen tulee sallia kansalliset ratkaisut erityispiirteineen, mutta rajapinta, erityisesti tiedon semanttinen (sisällöllinen) yhteentoimivuus, on oltava riittävän täsmällisesti määritelty. Toimintasuunnitelmalla on mahdollista edistää konkreettisten, rajat ylittävien sähköisten palveluiden toteutusta, mutta samalla on merkittävästi edistettävä myös toimintaprosessien ja lainsäädännnön yhteentoimivuutta. Palveluiden sähköistämisessä tulee ottaa huomioon palveluprosessin laajempi uudelleen organisointi. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö Suomi kannattaa julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytön edistämistä esitetyin toimenpitein. Kansallisella tasolla asiaa edistetään vahvasti mm. 3.3.2011 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti (Vnpp julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä). Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus EIS ja EIF muodostavat hyvän periaatteellisen pohjan yhteentoimivuuden kehittämiselle jäsen- 3
valtioiden välillä. EIS:n ja EIF:n sisältämät periaatteet ovat sovellettavissa myös kansallisella tasolla yhteentoimivuuden kehittämisessä. Valtiovarainministeriössä valmistellaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria, jonka yhtenä merkittävänä tavoitteena on parantaa Suomen julkisen hallinnon keskinäistä yhteentoimivuutta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin sisältämät arkkitehtuuriperiaatteet noudattavat EIF:n sisältämiä periaatteita. On hyödyllistä ajatella yhteentoimivuutta EIF:n mukaisesti eri tasoilla: Alin taso on tekninen yhteentoimivuus. Sen päällä on semanttinen (tietosisältöjen) yhteentoimivuus, jonka jälkeen tulee organisaatiotason yhteentoimivuus (prosessit). Seuraavana on lainsäädännöllinen yhteentoimivuus, ja kaikkein ylimpänä tasona on poliittinen konteksti, yhteisymmärrys ja tuki yhteentoimivuudelle. Tämä antaa riittävän laajan näkökulman yhteentoimivuuteen. Pelkkä tekninen tai semanttinen yhteentoimivuus ei lopulta riitä, vaan yhteentoimivuutta on oltava kaikilla edellä mainituilla tasoilla. Yhteentoimivuuden toteutuksessa tulee välttää sellaisia jäsenmaita velvoittavia yhteisiä ratkaisuja, jotka edellyttävät tietyn teknologian käyttöä. Ratkaisujen tulee perustua yhteisesti sovittujen ja määriteltyjen rajapintojen käyttöön ottamatta kantaa siihen, millä tekniikalla rajapintojen takana olevat ratkaisut toteutetaan. Alakohtaisia ratkaisuja EU:ssa suunniteltaessa tulee huomioida kokonaisuus eli ottaa huomioon muilla aloilla jo olevat tai kehitteillä olevat ratkaisut. Ei ole suotavaa, että eri aloilla yhteentoimivuuden ratkaisut ilman perusteltua syytä poikkeavat täysin toisistaan. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta kannattaa Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta laadittujen neuvoston päätelmäluonnosten hyväksymistä. Keskeisiä tavoitteita suunnitelmassa ovat kansalaisten tarpeista lähtevät turvalliset, tietosuojaa kunnioittavat ja tehokkaat julkisen hallinnon sähköiset palvelut. Pyrkimyksenä on muun muassa, että jäsenvaltiot kykenevät tarjoamaan vuoteen 2015 mennessä rajat ylittäviä ja yhteentoimivia sähköisiä palveluja yritystoiminnan tarpeita varten sekä niin, että kansalaiset voivat opiskella, työskennellä, oleskella, käyttää terveyspalveluja ja viettää eläkepäiviä missä tahansa Euroopan unionin maassa. Valiokunta pitää tavoitteiden saavuttamiseksi jatkotyössä tärkeänä Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman konkretisoimista. Olennaista tässä suhteessa on määrittää, mitkä palvelut ovat rajat ylittäviä ja millä hankkeilla tai toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan. Lisäksi toimenpiteet tietojärjestelmien yhteentoimivien rajat ylittävien sähköisten palvelujen toteuttamiseksi on syytä käynnistää laaja-alaisesti mahdollisimman pian. Todettakoon, että työskentely tällaisten palvelujen luomiseksi on jo aloitettu unionissa. Esimerkkinä voidaan mainita direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Valiokunta tähdentää, että rajat yli toteutettavat sähköiset palvelut vaativat yhteentoimivuuden edistämistä sekä kansallisesti jäsenmaissa että unionitasolla. Valiokunta katsoo valtioneuvoston kannan mukaisesti, että tietojärjestelmäratkaisuissa tulee voida huomioida kansalliset erityispiirteet. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen sisällöllisen yhteentoimivuuden vaatimat rajapinnat määritellään riittävän täsmällisesti. Tavoitteena oleva eurooppalainen julkisten palvelujen yhteentoimivuus edellyttää tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan yhteinen poliittinen tahto, asianmukainen lainsäädäntö ja viranomaisorganisaatioiden käytännön toimenpiteet. Valiokunta painottaa, että yhteentoimivuuden toteuttamisessa on syytä välttää tiettyyn teknologiaan sidottuja ratkaisuja. Eduskunta on vuoden 2010 valtiopäivillä hyväksynyt lain julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (HaVM 34/2010 vp). Käsiteltävinä 4
oleviin unioniasiakirjoihin liittyvät tavoitteet muun muassa hallinnon avoimuuden lisäämisestä ja sähköisten palvelujen saatavuuden parantamisesta sisältyvät edellä mainittuun uuteen tietohallintolakiin. Valiokunta tähdentää lisäksi, että rajat ylittävillä sähköisillä palveluilla voidaan tehostaa myös viranomaistyötä sekä parantaa julkisen hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta. Valiokunta toteaa, että Suomen ja unioniin kuulumattoman Venäjän välillä on varsin laajaa sekä yhä lisääntyvää viranomaisten, yritysten ja yksittäisten henkilöiden välistä erimuotoista kanssakäymistä. Vastaava tilanne vallitsee Suomen ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan Norjan välillä. Tietojärjestelmien rajat ylittävään yhteentoimivuuteen on tärkeää panostaa myös Suomen ja mainittujen unioniin kuulumattomien maiden kesken. Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää vielä huomiota Suomessa toteutettuun sähköiseen henkilökorttiin, joka mahdollistaa henkilön luotettavan tunnistamisen tietoverkossa. Kortin kehittämiseen arvioidaan valtion käyttäneen yli 30 miljoonaa euroa. Valtion ylläpitämä kansalaisvarmennepalvelu ei ole kuitenkaan saanut odotetulla tavalla käyttäjiä, minkä vuoksi on perusteltua harkita sähköisestä henkilökortista luopumista. Lausunto Lausuntonaan hallintovaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa edellä esitetyin painotuksin valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2011 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jussi Halla-aho /ps Maarit Feldt-Ranta /sd Rakel Hiltunen /sd Reijo Hongisto /ps Mika Kari /sd Markus Lohi /kesk Eeva Maria Maijala /kesk Pirkko Mattila /ps Outi Mäkelä /kok Tapani Mäkinen /kok Markku Mäntymaa /kok Aila Paloniemi /kesk Raimo Piirainen /sd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Ossi Lantto. 5