Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Transkriptio

1 Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela

2 EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden, toteutumista sekä ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli ilmenee, etteivät lainsäädännön tavoitteet toteudu. Eduskunta edellyttää lisäksi, että hallintovaliokunnalle annetaan perustuslain 47 :n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen selvitys saavutetuista tuloksista mukaan lukien vapaaehtoisen yhteistyön eteneminen seuraavan vaalikauden aikana.

3 Julkisen hallinnon tietohallinto ennen lakia Suurin ongelma yhteentoimivuuden puute Ohjaus, toimivalta ja vastuut hajautettu Julkisen hallinnon tietohallinnon menot noin 2 mrd. euroa, josta suurin osa käytettiin järjestelmien ylläpitoon ja palvelujen hankintaan Vaadittiin tuottavuuden parantamista hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa, vauhdittamalla sähköistä asiointia, edistämällä yhteentoimivuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2013 kansalaiset ja yritykset voivat käyttää kaikkia keskeisiä palveluja sähköisesti.

4 Tietohallintolaki tuli voimaan Tavoitteena tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta Tavoitteena varmistaa julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuus Keinona kokonaisarkkitehtuuri, jonka tuli olla valmiina vuonna 2015, JHS-suositukset ja JH-standardit, yhteiset ITpalvelut, yhteishankinnat ja niiden ohjaus sekä VM:n ohjeet ja suositukset Yksityiskohdista piti säätää VN:n asetuksilla kokonaisarkkitehtuurista ja velvoitteesta pyytää VM:n lausuntoa merkittävistä hankinnoista Ei säännöksiä tietovarannoista tai perusrekistereistä Perusteluissa arvioitiin että tietojärjestelmien yhteensovittaminen maksaa 110 milj. euroa, mutta pienentää käyttö- ja ylläpitokustannuksia kymmenillä miljoonilla vuodessa.

5 TIETOHALLINTOLAIN TOIMEENPANO

6 Tietohallintomenojen ovat laskeneet mutta tuskin Tietohallintolain ansiosta Valtion tietohallinnon kokonaismenot ( ja menot vertailukelpoisia, vuonna 2010 yliopistot ja korkeakoulut jäivät pois). Kuntasektorin tietotekniikkamenot

7 VM:n ohjauskeinojen käyttö 1. Yhteentoimivuutta koskevat velvoittavat säännökset (4 ) Ei ole annettu Tietohallintolain nojalla Hallinnonalat ovat antaneet IT-ratkaisujen yhteentoimivuuteen liittyviä säädöksiä. 2. yhteisten IT-palvelujen tarjoaminen ja käyttö (11 ) kumottu lain valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä 1226/2013 yhteydessä)

8 VM:n ohjauskeinojen käyttö 3. Laaja JHS-suositusten ja JH-standardien käyttö Vuoden 2011 jälkeen on julkaistu 15 JHS-suositusta painottuen paikkatietoon, kokonaisarkkitehtuuriin ja sähköiseen asiointiin. Syksyllä 2014 on käynnissä 14 JHS-hanketta Tietohallintolain 6 julkisen hallinnon tietohallinnon standardeja ei ole vielä annettu 4. Valtion talousarviosta rahoitettavien IT-investointien ohjaus (4 ) Lausuntomenettelyn mukaan valtion viranomaisen on pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto ennen päätöstä tietohallintoa koskevasta hankinnasta Näitä lausuntoja on annettu 12 kappaletta Lausuntomenettelystä annetaan asetus vuoden 2014 aikana.

9 Informaatio-ohjaus kuten ohjeet ja suositukset (6 ) Keskeisin lain toimeenpanon ohjauskeino on ollut informaatio-ohjaus Kokonaisarkkitehtuurin hallinta on organisoitu JUHTAn alaisuuteen JHKA-jaostoon ja ministeröiden vastuulla oleviin kohdealueisiin. Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri kattaa menetelmän, yleiset periaatteet ja hallinatamallin sekä keskeiset viitearkkitehtuurit kuten perustietovarannot, sähköinen asiointi ja palveluväylä. VM:n rahoituksella on koulutettu lähes 800 julkisen hallinnon asiantuntijaa kokonaisarkkitehtuuriin.

10 Kokonaisarkkityö on käynnissä 2011 vain 13% Valtionhallinnon organisaatioista teki arkkitehtuurityötä [1] 2013 enää 12% organisaatioista EI tehnyt lainkaan arkkitehtuurityötä (vastaa 1% kaikista ICTkustannuksista) [2] Kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään kattavasti suurissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä Onko kunnassa tehty Tietohallintolain mukaista KA-työtä? Kunnat ryhmitelty asukasluvun mukaan. [1] Tietoja valtion tietohallinnosta VM [2] Tietoja valtion tietohallinnosta VM [3] Kuntien tietotekniikkakartoitus Kuntaliitto 10

11 Kokonaisarkkitehtuurin tilaa selvitettiin kaikille koulutukseen osallistuneille lähehetyllä kyselyllä

12 Opintohallinnon viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen Todennetun Osaamisen Rekisteri ja hakeutujan palvelukokonaisuus 12

13 ARVIO JA JATKOTOIMENPITEET

14 Arvio tietohallintolain toimeenpanosta Kokonaisarkkitehtuuri on edennyt informaatioohjauksella kohtuullisesti Lain perusteluissa esitettiin arvio että kokonaisarkkitehtuuri on kattavasti kuvattu 2015 toteutunee suurien organisaatioiden osalta, pienet julkisen hallinnon organisaatiot tuskin näkevät tästä riittävää hyötyä. Yhteisiä palveluita on syntynyt valtionhallintoon VALTORI aloitti toimintansa maaliskuussa 2014 Koko julkisen hallinnon arkkitehtuuria koskevat muutokset ovat menossa Kansallinen palveluarkkitehtuuri-hanke käynnistettiin toukokuussa 2014 ja se ratkaisuja palveluväylään, tunnistamiseen, valtuutukseen ja palvelunäkymiin. Velvoittavia säädöksiä ei ole annettu tietohallintolain pohjalta

15 Yhteentoimivuuden hidasteet Lainsäädännön tasolla Rekisterilainsäädäntö on rekisteri- ja viranomaiskohtaista. Joskus lainsäädäntö rajoittaa rekisterin käyttöä jopa siitä vastaavan viranomaisen sisällä. Hankinnoista annettujen lausuntojen vaikuttavuus on vähäinen. Organisaatioiden tasolla ICT-investointi ei yksin riitä tehokkuuden nostoon vaan tarvitaan toiminnallinen muutos, jota ei voi tehdä Tietohallinolain nojalla. Hallinto perustuu viranomaisten erillisyysperiaatteelle: kukin vastaa omasta laissa määritellystä vastuualueestaan ja järjestää toiminnan ilman suurta velvoitetta yhteistyöhön. Tietosisältöjen tasolla (Semanttinen taso) Tietoa ei voi universaalisti määritellä yhteentoimivaksi vaan yhteensopivuus riippuu prosessista. Siten yhteentoimivuudesta on säädetty erillislaeissa, ei Tietohallintolain pohjalta. Lainsäädännössä sisällön entropia tuntuu lisääntyvät: uudet säädökset lisäävät käsitteiden ja määrittelyjen moninaisuutta, eivät vähennä tai selkeytä niitä. Tietojärjestelmien tasolla Perustietotekniikka on vakiintunut internetin myötä(mm. http, web service, html). Tiedon siirtämiseen järjestelmien välillä on ollut jo jonkin aikaa kustannustehokkaita ratkaisuja, mutta esimerkiksi VIAn käyttö valtionhallinnossa on laajentunut aika hitaasti. Toiminta ei ole nähnyt tarpeeksi hyötyä integraatiosta. Palveluhankintaa voi olla vaikea levittää muihin hankintayksiköihin ellei tätä ole nimenomaisesti suunniteltu. Julkisen hallinnon hankintatavasta johtuen hankintaratkaisu määrittää toteutuksen pitkälle tulevaisuuteen, mikä edellyttää täsmällisiä pitkän tähtäyksen suunnitelmia.

16 Jatkotoimenpiteet Jatketaan arkkitehtuurityötä erityisesti semanttisen yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Jatketaan yhteisten tietoteknisten palvelujen kehittämistä ja niiden käytön laajentaminen Otetaan laajamittaisesti käyttöön kansallinen palveluarkkitehtuuri Tarkastellaan tietohallintoon liittyviä säädöksiä ja niihin liittyviä kehittämistarpeita kokonaisuutena Perustetaan tietohallinnon kehittämisvirasto