Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014
Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10
Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat 2000-luvun alun kuivien kesien jälkeen ELY-keskuksen koordinoima selvitystyö vuodesta 2006 v. 2006 laajat selvitykset, yhteenvetoraportti v. 2007 v. 2010 yhteenvetoraportti v. 2007-2010 tehdyistä selvityksistä v. 2014 kokoava yhteenvetoraportti Selvitystyössä mukana ovat olleet alueen kunnat ja vesivoimayhtiöt sekä ELY-keskus neuvotteluryhmässä edustettuina myös mm. vesiliikenne-, uitto-, luonto- ja kalatalousintressit
Pielisen mahdolliselle säännöstelylle asetettuja tavoitteita vedenkorkeuksien riittävä nosto kuivina kesinä ja syksyinä ekologian ja alapuolisten vesistöjen (Pielisjoki ja Saimaa) kannalta hyväksyttävissä vesivoimahyödyn lisääminen (säännöstely + lyhytaikaissäätö) tulvariskien hallinnan tehostaminen riittävä yksimielisyys hankkeesta
Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina 2007-2013 tehdyt selvitykset 1/3 Juoksutusvaihtoehtojen kehittäminen (varautuva juoksutusvaihtoehto v. 2006 à lievä säännöstely) juoksutusvaihtoehto 2 v. 2008 à voimakas säännöstely juoksutusvaihtoehto 3 v. 2011-2013 à yhdistelmä edellisistä Säännöstelyedellytysten selvittäminen juridiset edellytykset säännöstelyyn osallistumiselle selvitys v. 2009 asukkaiden suhtautuminen säännöstelyyn ranta-asukaskysely v. 2011 Pielisen alueella laaja kannatus säännöstelylle (juoksutusvaihtoehto 2) ns. monitavoitearviointi neuvotteluryhmän keskuudessa v. 2011 arviointi haastoi tarkastelemaan vaikutuksia monesta eri näkökulmasta ymmärrys eri intressien tarpeista kasvoi tulosten perusteella kehitettiin juoksutusvaihtoehto 3
Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina 2007-2013 tehdyt selvitykset 2/3 Virkistyskäytön selvitykset Pielisen rantojen profiilit, vedenkorkeuden optimivyöhykkeet, euromääräiset haitat v. 2008-2009 (ns. VIRKI-selvitykset) Pielisen ja Saimaan virkistyskäyttöarvojen vertailu v. 2012 Pielisjoen ranta-asukashaastattelut v. 2012 Vedenkorkeusvaikutukset alapuoliseen vesistöön Pielisjoki: varautuvan juoksutusvaihtoehdon vaikutukset alivirtaamiin (selvitys v. 2007) Saimaa: Pielisen säännöstelyn vaikutukset Saimaan vedenkorkeuksiin (v. 2007, 2009 ja 2012) lyhytaikaissäädön vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Pielisjoella (v. 2012)
Pielisen säännöstelyselvitykset vuosina 2007-2013 tehdyt selvitykset 3/3 Ekologiset selvitykset varautuvan juoksutusvaihtoehdon vaikutukset Pielisen ja Pielisjoen kalastoon v. 2008 juoksutusvaihtoehdon 2 vaikutukset Pielisen kalastoon v. 2009 juoksutusvaihtoehdon 3 vaikutukset Pielisen harjukseen v. 2013 mahdollisen lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella v. 2013 Yleiset selvitykset ilmastonmuutostarkastelu v. 2009 vedenkorkeuksiin ja virtaamiin perustuva ns. mittaritarkastelu v. 2007-2013 huomioidaan mm. ekologia, virkistyskäyttö, vesiliikenne ja tulvasuojelu antaa suuntaa juoksutusvaihtoehtojen kehitystyössä selvitys v. 2013: Kaltimon vesivoimalaitoksen lupamääräysten muuttamisen oikeudelliset reunaehdot
Juoksutusvaihtoehto 3 Viimeisin juoksutusvaihtoehto Perustuu Pielisen luonnonmukaiseen juoksutukseen Vedenkorkeuden uhatessa mennä ns. ohjausputken ulkopuolelle juoksutusta vastaavasti muutetaan tässä tilanteessa säännöstelijällä olisi harkinnanvaraa (lupaehtojen sallimissa rajoissa)
Pielisen säännöstelyn vaikutukset 1/3 Vaikutukset esitetty juoksutusvaihtoehdolla 3 Kuivina kesinä ja syksyinä vedenkorkeus nousisi enimmillään 20-40 cm parantaisi erityisesti virkistyskäytön, vesiliikenteen ja uiton edellytyksiä säännöstelyn suurin vaikutus vedenkorkeuksiin olisi elo-lokakuussa normaalina kesänä ei juuri vaikutusta Ekologiset vaikutukset vähäisiä ns. talvialenema samaa luokkaa kuin nykyisinkin (mm. syyskutuiset kalat) kevättulvan ajankohta ja suuruus samaa luokkaa (mm. kevätkutuiset kalat ja vesilinnut) vaikutukset vedenlaatuun tai rehevöitymiseen hyvin vähäisiä
Säännöstelyn vaikutukset keskivedenkorkeus Pielisen keskivedenkorkeudet vv. 1962-2006 ja juoksutusvaihtoehdon 3 ohjausputki (luonnos) 94.90 94.40 Vedenkorkeus NN+m 93.90 93.40 Luomu MW Juoks.vo 3 MW ohjausputki ohjausputki Luomu HW Luomu NW 92.90 92.40 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.
Pielisen säännöstelyn vaikutukset 2/3 Tulvariskien hallinta paranisi erityisesti nopeampiin tulvatilanteisiin (rankkasade, hyytö) reagointi paranisi huomattavasti tavanomaisina keväinä ei juuri vaikutusta Voimataloushyöty voimataloushyötyä saataneen hieman itse Pielisen säännöstelystä lähinnä ohijuoksutuksia pienentämällä à vedenkorkeuden noustessa aletaan juoksuttaa rakennusvirtaamaa hyvissä ajoin paljon enemmän hyötyä olisi lyhytaikaissäädöstä
Pielisen säännöstelyn vaikutukset 3/3 Vaikutukset Saimaaseen Pielisen säännöstely vaikuttaisi varsin vähän Saimaan vedenkorkeuksiin, enimmillään noin 5 cm Pielisen juoksutuksiin tulisi ehtoja muutamissa tilanteissa Vaikutukset Pielisjokeen vähäinen vaikutus Kuurnan yläpuolella vaikutukset Kuurnan alapuolellakin melko vähäisiä Kuurnan alapuolella vaikuttaa myös Pyhäselän vedenkorkeus kokonaisuutena vaikutukset hieman negatiivisia mutta pieniä
Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö Pielisen säännöstely ja lyhytaikaissäätö ovat kaksi erillistä asiaa Selvää voimataloushyötyä kuitenkin pidetään Pielisen säännöstelyn edellytyksenä valtion osallistumisen edellytys? voimayhtiöiden osallistumisen edellytys voimataloushyöty tarkoittaisi käytännössä lyhytaikaissäätöä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella Vedenkorkeusvaihtelu vaikuttaa virkistyskäyttöön vuorokausivaihtelu olisi suurinta heti Kuurnan voimalaitoksen alapuolella suhteellisen lievälläkin säädöllä (±15 %) 15 45 cm (±8 23 cm) virtaamasta riippuen Kuurnan yläpuolella Pieliseen saakka vaikutus 2 15 cm (±1 8 cm) Virtausnopeuden vaihtelu vaikuttaa erityisesti ekologiaan vaikutuksia hankala selvittää ennakkoon, näkyisivät kuitenkin jossain määrin jonkinasteisia vaikutuksia erityisesti lohikaloihin lievä vaikutus vedenlaatuun? Säädön vedenkorkeus- ja erityisesti ekologiset vaikutusarviot vain suuntaa-antavia Säädöllä ei vaikutusta Pielisen tai Pyhäselän vedenkorkeuksiin
Pielisen mahdollisen säännöstelyn arvioidut kustannukset Kustannusarvio 500 000 ( 1 000 000 ) / 4 v. Lisäksi säännöstelyn vuosikustannukset 50 000? erityisesti säännöstelyn seurantakustannukset
Pielisen juoksutuksen vaihtoehdot Nykyvaihtoehto (ns. nollavaihtoehto) luonnonmukainen juoksutus hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa vedenkorkeuksiin ilmastonmuutos huonontanee olosuhteita entisestään (vrt. 2000- luku vs. 1980- ja 90-luku)? Säännöstely Pielisen järvisäännöstely + lyhytaikaissäätö pelkkä Pielisen järvisäännöstely mukana kunnat, ELY-keskus ja voimayhtiöt à järvisäännöstely + LA-säätö mukana pelkästään voimayhtiö/yhtiöt à järvisäännöstely + LA-säätö mukana pelkästään kunnat à pelkkä järvisäännöstely mahdollinen
Johtopäätöksiä 1/2 Ehdotettu juoksutusvaihtoehto 3 hyväksyttävissä säännöstelyn hyöty olisi merkittävä Pielisellä Pielisen säännöstelyn vaikutus Saimaalla ja Pielisjoella olisi pieni säännöstelyn vastuutahoa ei löytyne ilman selvää voimataloushyötyä vaikutukset kohdistuisivat alueellisesti epätasaisesti (Pielisen alue vs. Kontiolahti) Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisjoella? ekologia + voimatalous + virkistyskäyttö: voidaanko sovittaa yhteen? jonkinasteinen haitta ekologialle? imagohaitta (mm. Saimaan järvilohi) virkistyskäyttö Kuurnan alapuolella: voidaanko haittaa kompensoida? mikä on riittävä voimataloushyöty? voitaisiinko Kuurnan ns. vanhan uoman mahdolliset kalatalouskunnostukset yhdistää Kuurnan 3. koneyksikön rakentamiseen? Pielisen säännöstely (lyhytaikaissäätö) parantaisi Kuurnan 3. koneyksikön kannattavuutta à kalatalouskunnostukset + kalatie?
Johtopäätöksiä ja avoimia kysymyksiä 2/2 Löytyvätkö hyödynsaajatahot säännöstelyä edistämään? kunnat? voimayhtiöt? ELY-keskus? Muuta Itä-Suomen aluehallintoviraston velvoite (23.7.2013) mahdollisuudet Pielisen juoksuttamisen järjestämiseksi poikkeuksellisissa vesitilanteissa selvitettävä kahden vuoden kuluessa aiemmin käytettyä ns. poikkeusjuoksutusmenettelyä ei tulisi käyttää niin usein kuin nyt on käytetty (vesilain ns. vaarantorjuntapykälä)