Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro ISY-2005-Y-52 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa vesilain 12 luvun 19 :ään viitaten pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntäisi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 50 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Korkeus NN-tasossa oli m. Havaintojaksolla v vedenkorkeus on ollut samana ajankohtana vastaavalla tasolla tai hiukan ylempänä aiemmin ainoastaan vuosina 1955, 1936, 1930 ja Vastaava vedenkorkeus toistuu keskimäärin noin kerran viidessätoista vuodessa (liite 14). Vedenkorkeus on siten ajankohtaan nähden poikkeuksellisen ylhäällä. Tilanne johtuu vuoden 2004 sadannasta, joka oli noin 35 % keskimääräistä suurempi. Sademäärä oli Pielisen valuma-alueella Suomen ympäristökeskuksen käyttötietojärjestelmän mukaan peräti 847 mm. Pielisellä toteutettiin poikkeusjuoksutus Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti Poikkeusjuoksutus nähtiin tarpeelliseksi mahdollisten syksyn aikana toteutuvien runsaiden sateiden varalta, jotka olisivat voineet aiheuttaa vedenkorkeuden nousun haitallisen ylös. Lokakuun ja marraskuun sateet jäivät kuitenkin siinä määrin kohtuullisiksi, että tulvan nousu pysähtyi. Poikkeusjuoksutuksen päätteeksi palattiin alkuperäiseen, ns. luonnontilaa vastaavaan vedenkorkeuteen. Poikkeusjuoksutuksella ei siten ole vaikutusta nykyiseen vedenkorkeuteen.

2 2 Kevättulvaa ajatellen tilanne Pielisellä on epäedullinen, koska varastotila sulamisvesiä varten jää pieneksi. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin avulla laaditun ennusteen (liite 2) mukaan vedenkorkeus alentuu kevään aikana todennäköisimmin noin tasolle NN m. Vedenkorkeus olisi tuolloin noin 35 cm keskimääräistä ylempänä. Lumen vesiarvo Pielisen alueella oli maaliskuun alussa Suomen ympäristökeskuksen käyttötietojärjestelmän mukaan 172 mm. Lumen vesiarvo maaliskuun 1. päivänä on vuosina ollut keskimäärin 140 mm. Huhtikuun 1. päivä lumen vesiarvo on ollut keskimäärin 162 mm. Huhtikuun alun lukema edustaa myös talven maksimiarvoa, joten jo nyt tiedetään, että lumen vesiarvo ylittää keskimääräisen maksimiarvonsa tänä keväänä. Kesän tulvavedenkorkeudet ovat olleet korkeimmillaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosina 1995 (NN m) ja 1998 (NN m). Kaikkein korkein vedenkorkeus Pielisellä havaintojaksolla , NN m, on mitattu vuonna 1981 ( ), jolloin vedenkorkeutta alennettiin poikkeamalla Kaltimon voimalaitosta koskevan rakentamisluvan( ) mukaisista juoksutusmääräyksistä. Luonnontilaa vastaava vedenkorkeus olisi tuolloin noussut tasolle NN m ( ). Vuonna 1955 vedenkorkeus oli maaliskuun alussa muutaman senttimetrin tarkkuudella vastaavalla tasolla kuin nyt. Sadanta edellisen vuoden loppupuolella oli ollut runsasta. Koko vuoden sademäärä oli vuonna 1954 Pielisjoen alueella 730 mm. Lumen vesiarvo kehittyi keväällä 1955 siten, että maaliskuun alussa se oli 199 mm, maaliskuun puolivälissä 229 mm ja huhtikuun alussa 254 mm, joka vastaa noin toistuvuutta 1/20 a. Tulva nousi tasolle NN m ( ). Sadanta sulamis- ja tulva-aikana toukokuussa oli 53 mm, mikä on vain 11 mm keskimääräistä suurempi. Lisäksi huhtikuun (25 mm) ja kesäkuun (34 mm) sademäärät olivat yhteensä noin 30 mm keskimääräistä pienemmät. Vuoden 1955 esimerkin mukaan voidaan nähdä, että noin mm:n sadanta Pielisen alueelle seuraavan puolentoista kuukauden aikana lisää tänä keväänä tulvan riskiä erittäin paljon. Keskimääräinen sadanta tuona aikana on noin 60 mm. Mikäli sulamisaikana sataa normaalia runsaammin, mikä voi merkittävästikin pahentaa tulvatilannetta. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla laaditun ennusteen ( , liite 2) mukaan vedenkorkeus nousee kesäkuussa 2005 jo keskimääräisissä oloissa tasolle NN m. Mikäli sademäärät ylittävät keskimääräisen, nousee vedenkorkeus tasoa NN m ylemmäs. Pidemmän aikajakson ennustamiseen on käytetty viimeisimmän neljänkymmenen vuoden tilastoaineistoa, joka osoittaa, että aineiston neljänneksi tai kolmanneksi suurin huhti- ja toukokuun sadesumma nostaisi vedenkorkeuden yli tason NN m. Tuollaisen vedenkorkeuden tason toistuvuus olisi noin kerran vuodessa (liite 15). Aineiston suurimmat sademäärät nostaisivat vedenkorkeuden mallin mukaan jopa tasolle NN m. Pielisen rantojen käyttöhaittojen voidaan katsoa merkittävässä määrin alkavan kasvaa tasolla NN m. Ohessa on esitetty liitteenä 3 yhteenveto arvioiduista tulvavahingoista Pielisellä (Jouni Mikkosen diplomityö, 1997, Oulun yliopisto). Vedenkorkeuden ylittäessä tason NN m etenkin haitat yhdyskuntien viemäröinnin toiminnalle sekä teollisuudelle alkavat kohota. Vedenkorkeuden pysyessä pidempään korkeana myös rantojen puustovahingot kasvavat. Korkeutta NN m voidaan pitää rajana, jonka

3 ylittäminen tulisi tulvantorjuntatoimin pyrkiä estämään. Vahinkojen kokonaismääräksi tasolla NN m on arvioitu noin 1 miljoona euroa (liite 3). Osa selvityksen tiedoista on kerätty jo 1980-luvulla, jonka jälkeen ainakin teollisuuden osalta on tapahtunut joitakin parannuksia esim. sahateollisuuden varasto- ja toimintakenttäalueiden suhteen. Esitetty vahinkojen kokonaismäärä ei välttämättä siten ole täsmällinen. Sen voidaan arvioida kuitenkin olevan ainakin suuruusluokaltaan oikean. Vedenkorkeuden ylittäessä NN m yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvat vahingot muodostuvat suuriksi. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vedenkorkeuden vallitessa ja tulvanvaaran ja siitä aiheutuvien vahinkojen ollessa tilanteesta johtuen hyvin mahdollisia Pohjois-Karjalan ympäristökeskus esittää, että Itä-Suomen ympäristölupavirasto myöntäisi vesilain 12 luvun 19 :n nojalla luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Juoksutusmääräyksistä poikkeava 40 m³/s:n lisäjuoksutus alentaisi Pielisen vedenkorkeutta ennen sulamiskauden (noin 20.4) alkua Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tehdyn laskennan perusteella noin 10 cm ja 60 m³/s:n lisäjuoksutus noin 16 cm. Tulvahuippu alenisi 40 m³/s:n lisäjuoksutuksella ( ) keskimääräisissä oloissa laskennan mukaan noin 8 cm, jolloin Pielisen vedenkorkeuden nousu pysähtyisi noin tasolle NN m. Juoksuttamalla 60 m³/s vedenkorkeus nousisi noin tasolle NN m ja alennus luonnontilaiseen verrattuna olisi 17 cm. Vesistömallilla on laskettu myös todennäköisyyksiä tulvakorkeuden toteutumiselle: 3 Juoksutus Todennäköisyydellä % ylittää tason NN+ 5 % 25 % 75 % Luonnontila m m m + 40 m³/s m m m + 60 m³/s m m m + 80 m³/s m m m Laskentatulosten perusteella voidaan nähdä, että tulvavaaraa riittävästi vähentävän lisäjuoksutuksen suuruus tulisi olla vähintään suuruusluokkaa m³/s. Lumi- ja sulamisajan sadantatilanteen mukaan voi tulla tarvetta myös tätä suurempaan juoksutukseen. Noin 80 m³/s:n lisäjuoksutuksella haitallisen tulvan todennäköisyys olisi jo erittäin pieni. Juoksutustoimenpiteet suoritettaisiin Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan alentamiseksi juoksutusta lisättäisiin luonnollista virtaamaa suuremmaksi. Juoksutettu virtaama saisi ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 80 m³/s:lla. Luonnontilaisesta poikkeavan juoksutuksen kokonaismäärä Kaltimossa olisi enintään 500 m³/s, joka vastaa luonnontilaista vedenkorkeutta NN m. Lasketun luonnontilaisen vedenkorkeuden mahdollisesti ylittäessä Pielisessä tason NN m juoksutettaisiin Pielisjoen luonnontilaista vastaavan purkautumiskäyrän mukaan tai sitä pienempää määrää, mikäli tämä arvioidaan Pielisjoen rantoja uhkaavien tulvavahinkojen takia kokonaisuuden kannalta perustelluksi. Mahdollisessa ääritilanteessa tulvan ollessa erityisen korkealla, ei Pielisen juoksutuksilla näin aiheutettaisi Saimaan alueelle enää tuossa vaiheessa ylimääräistä haittaa. Virtaamat lasketaan vuo-

4 rokausikeskiarvoina. Virtaama voisi hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta enintään ± 20 m³/s. Vesitilanteen kehitystä seurattaisiin koko ajan ja jos sadanta pysyisi loppukevään aikana vähäisenä, lisäjuoksutusta vähennettäisiin tai palattaisiin luonnontilaista vedenkorkeutta vastaavaan juoksutukseen. Takaisin luonnontilaa vastaavalle vedenkorkeustasolle pääsemiseksi vaadittava luonnontilaista pienempi juoksutus aloitettaisiin mahdollisimman pian, kun tulvavahinkojen riski antaisi siihen mahdollisuuden. Virtaaman pienentämisen vuorokausivaihteluita koskevat ehdot olisivat lisäjuoksutusten ehtoja vastaavat. Poikkeusjuoksutus saatettaisiin loppuun viivytyksettä vahingollisia seurauksia välttäen mennessä. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä 900 m³/s, josta lisäjuoksutusta on 100 m³/s. Pielisen juoksutus vähentäisi luonnollisesti Saimaan lisäjuoksutusten alentavaa vaikutusta hiukan. Vedenkorkeutta nostava vaikutus ennen kevättulvan alkua toteutettavan esimerkiksi 40 m³/s:n lisäjuoksutuksen johdosta olisi Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tehdyn laskennan mukaan noin 3 cm. Saimaan kesäylivedenkorkeuteen (kesäkuun loppuun mennessä) Pielisen lisäjuoksutukset vaikuttaisivat noin 2 cm. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen selvityksen mukaan enintään 500 m³/s:n juoksutuksella ei Pielisen alapuolisessa vesistössä aiheudu merkittäviä vahinkoja. Vahinkoja saattaa aiheutua 4-5 mökki-, rantasauna- ja huvirakennukselle Pielisjoella. Vahingot ovat kuitenkin arvion mukaan yhteensä korkeintaan 5000 euroa. Syksyllä 2004 maksimivirtaama oli 470 m³/s, joka ei aiheuttanut vielä vahinkoja. Rannoilla olevien laitureiden ja uittolaitteiden osalta on huomioitava, että jään nostava vaikutus voi liian suurena toteutuessaan aiheuttaa näille vaurioita. Virtaaman muuttuessa esitetyissä rajoissa ei vahinkoa katsota aiheutuvan. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus seuraa kuitenkin juoksutusten aikana uittolaitteiden ja muiden rakenteiden korkeuksia korkeusmittauksin sekä tarkkailee muutoinkin tilannetta ja juoksutusmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Pielisjoen rannoilla. Muuta odotettavissa olevaa korvattavaa vahinkoa ei lisäjuoksutuksesta Pielisen alueella eikä Pielisen alapuolisessa vesistössä aiheudu. Pielisjoessa oleville voimalaitoksille ei aiheudu toimenpiteestä energian menetystä. Kevätaikana voimalaitoksen läpi juoksutettava ylimääräinen vesimäärä päinvastoin hyödyttää myös vesivoimatuotantoa, koska ohijuoksutettavan veden määrä tulva-aikana vähenee. Vesivoiman menetykset, jos niitä aiheutuisikin, eivät vesilain mukaan ole sellaisia vahinkoja, jotka olisi korvattava. Pielisen alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto, joka on esitetty ja hyväksytty Natura 2000-alueeksi. Kansallispuistoon kuuluvat myös Kolin edustalla olevat saaret (liite12 ja 13). Luonnonsuojelulain mukaan tällaisiin Natura alueisiin kohdistuvien hankkeiden lupaharkinnassa on varmistuttava siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä Natura alueen luonnonarvoja. Pielisen vedenkorkeuden vaikutus kyseisten alueiden rantoihin ylipäätään on kuitenkin vähäinen, koska sortumisherkkiä rantatörmiä ei esiinny. Pielisen poikkeusjuoksutuksen aiheuttaman vedenkorkeuden muutoksen vaikutus rantaalueeseen on näin ollen äärimmäisen vähäinen eikä sitä voi erottaa vedenkorkeuden normaalin vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista. Tästä syystä voidaan arvioida, että käsillä oleva hanke ei millään tavoin heikentäisi kyseisen Natura-alueen luonnonarvoja, minkä vuoksi luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. 4

5 Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ilmoittaa, että hakemuksen tekemiseen on saatu oheinen maa- ja metsätalousministeriön suostumus (liite 5) samoin kuin suostumukset UPM-Kymmene Oy:ltä ja Kuurnan Voima Oy:ltä (liitteet 10 ja 11). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus pyytää, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ensi tilassa. 5 MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä seuraavat asiakirjat: - Kaltimon voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 57/Va/79, ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellä mainitun päätöksen käyttö- ja tarkkailumääräyksien muutosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 3/Ym II/88, Kuurnan voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 18/II/67, ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös Pielisjoen säännöstelyä Kuurnan ja Kaltimon välillä koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 83/Va II/84, YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Hakemus on sen kiireellisyyden vuoksi otettu ratkaistavaksi toimittamatta sen tiedoksiantamista. Menettely perustuu vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin säännökseen. Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten omistajat ovat antaneet suostumuksensa poikkeusjuoksutuksen toteuttamiseen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto oikeuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen antamaan UPM- Kymmene Oyj:lle Pielisen laskujoessa Pielisjoessa olevan Kaltimon voimalaitoksen omistajana ja Kuurnan Voima Oy:lle samassa joessa olevan Kuurnan voimalaitoksen omistajana määräyksen juoksuttaa saakka vettä voimalaitosten padotus- ja juoksutussäännöistä väliaikaisesti poiketen seuraavasti:

6 6 Juoksutustoimenpiteet suoritetaan Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan alentamiseksi juoksutusta lisätään luonnollista virtaamaa suuremmaksi. Juoksutettu virtaama saa ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 80 m³/s:llä. Luonnonmukaisesta poikkeavan juoksutuksen kokonaismäärä Kaltimossa on enintään 500 m³/s, joka vastaa luonnontilaista vedenkorkeutta NN + 94,73 m. Lasketun luonnontilaisen vedenkorkeuden mahdollisesti ylittäessä Pielisessä tason NN + 94,73 m juoksutetaan Pielisjoen luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan tai sitä pienempää virtaamaa, jos tämä arvioidaan Pielisjoen rantoja uhkaavien tulvavahinkojen takia kokonaisuuden kannalta perustelluksi. Virtaamat lasketaan vuorokausikeskiarvoina. Virtaama saa hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta enintään ± 20 m 3 /s. Tulvatilanteen mentyä ohi Pielisen vedenpinta palautetaan tasaisesti luonnonmukaiseen korkeuteen. Virtaama saa luonnontilaista pienemmän juoksutuksen aikana hetkellisesti poiketa kyseisen vuorokauden keskivirtaamasta ± 20 m 3 /s. Juoksutus Kuurnan voimalaitoksella mukautetaan Kaltimon voimalaitoksen juoksutukseen. Ympäristökeskuksen on järjestettävä Kaltimon voimalaitoksen alapuolisella Pielisjoen osalla tarkoituksenmukainen seuranta juoksutuksen mahdollisista vaikutuksista rantatörmiin ja rantarakenteisiin. Poikkeusjuoksutusten alkamisesta ja päättymisestä sekä Pielisen luonnonmukaisten vedenkorkeuksien palautumisesta on ympäristökeskuksen ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, maa- ja metsätalousministeriölle, Suomen ympäristökeskukselle, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksille sekä Enon, Kontiolahden ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuu tämän päätöksen toimeenpanosta ja noudattamisesta kuuluu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valtio on vesilain 12 luvun 19 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla velvollinen korvaamaan tämän päätöksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Ellei kor-

7 vauksista päästä sopimukseen, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 7 Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ratkaisun perustelut Pielisen vedenpinta on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla. Myös lumen vesiarvo Pielisen alueella ylittää talven keskimääräisen maksimiarvon. Tämän vuoksi Pieliselle on tarpeen sulamisvesien ja sulamisjakon sateiden varalta saada varastotilaa, jolla voidaan estää ja vähentää tulvavahinkoja. Edellytykset väliaikaiseen poikkeamiseen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta ovat vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla olemassa. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan Kolin kansallispuiston alueen luonnonsuojeluarvoja. Luonnonsuojelulaki 65. KÄSITTELYMAKSU Maksua ei peritä, koska kyse on vesilain 12 luvun 19 :n mukaisesta asiasta, jossa hakijana on yleisen edun valvontatehtävää hoitava valtion viranomainen. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

9 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 23/05/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.