IX (TAMPELLA) JA X (JUSSINKYLÄ), TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI. Asemakaava nro 8652 Diaarinumero: TRE:6961/10.02.01/2016 PALAUTERAPORTTI 27.2.2017
2 PALAUTERAPORTTI Tähän palauteraporttiin on kirjattu tiivistelmät asemakaavaprosessin aikana saaduista palautteista sekä kaavoituksen vastineet niihin. Ehdotusvaiheen alkuperäiset palautteet ovat tämän asemakaavan liitteenä. Aloitus- ja valmisteluvaiheen alkuperäiset palautteet löytyvät asemakaavan nro 8495 sivulta osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgibin/kaava/kaavadoc?8495. Aloitusvaiheen palaute 21.2. 14.3.2013 s. 2 Valmisteluvaiheen palaute 30.5. 31.7.2013 s. 4 Ehdotusvaiheen palaute 5. 19.1.2017 s. 12 ALOITUSVAIHEEN PALAUTE Asemakaavan nro 8495 osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.2. 14.3.2013 palvelupiste Frenckellissä sekä kaupungin internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme lausuntoa. LAUSUNNOT 1. Senaatti- kiinteistöt 14.3.2013 Asemakaavan aloituskokouksessa sovitut selvitykset sekä niiden edellyttämät sopimukset tulee tehdä kaavan valmistelun yhteydessä. Tonttien 1 ja 2 välisistä rasitteista tulee tehdä rasitesopimus, jossa sovitaan tarpeettomien rasitteiden purkamisesta ja tarpeellisten kulku- ym. rasitteiden säilyttämisestä/perustamisesta. Rasitesopimuksen tulee olla allekirjoitettu ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja rasitteet tulee olla perustettu ennen rakennusluvan myöntämistä. Vapriikinraitin osalta tulee selvittää Pirkanmaan käräjäoikeuden turvallisuuskysymykset sekä selvittää oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanta Vapriikinraitin toteuttamiseen. Senaatti-kiinteistöille tulee toimittaa kannanotto lausuntoon sekä ilmoitus kaavamuutosta koskevista päätöksistä. Senaatti-kiinteistöt ja Kiinteistö Oy Koskitammen väliset asiat ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Pirkanmaan käräjäoikeudelta ja oikeusministeriön oikeushallinnonosastolta pyydettiin lausunnot asemakaavan luonnosmateriaalista, jonka pohjalta mm. turvallisuuskysymyksiä voi arvioida.
2. Tampereen energiatuotanto 11.3.2013 Kosken alueen kevyen liikenteen reiteissä tulee ottaa huomioon vedenpinnan nousu tulvajuoksutusten aikana ja mahdollinen hyökyaalto voimalaitoksen tai patoluukun toimintahäiriön sattuessa. Voimalaitoksen tiloista tulee säilyä hätäpoistuminen. Voimalaitoksen teknisten tilojen kautta ei voi osoittaa yleistä hätäpoistumistietä muista tiloista. Tilojen käyttötarkoituksen tarkistamisessa tulee huomioida voimalaitoksen aiheuttama melu ja tärinä. Voimalaitoksen huollon mahdollistamiseksi pihaalueella tulee säilyä huoltoajoneuvojen ja nostinauton pääsy voimalaitoksen eteen. Veden tulvakorkeudesta ja patoturvallisuudesta on pyydetty kommentti Hämeen ELY-keskuksesta ja kommentin mukaan Vapriikinraitti voidaan toteuttaa alustavassa yleispiirustuksessa (23.7.2010) esitetyn mukaisesti niin, että raitin alin taso on noin +89,50. Tällöin siinä on riittävästi huomioitu poikkeuksellisen suuret juoksutukset sekä koskessa mahdollisesti sattuvat häiriötilanteet. Koordinaatistomuutoksen vuoksi päivitetyssä yleissuunnitelmassa Vapriikinraitin alin taso on n.+90,00. Jatkosuunnittelussa raitin taso sovitetaan rantamuuriin. Kiinteistö Oy Koskitammeen liittyvät asiat ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 3. Museovirasto 14.3.2013 Koska alueeseen saattaa liittyä teollisuushistoriallista kulttuuriperintöä, on alueella syytä tehdä arkeologinen selvitys, joka sisältää historiallisen kartta-aineistoanalyysin ja maastotarkastuksen. Tampereen kaupunki on koonnut historiallisen kartta-aineiston analyysin 29.4.2013, joka on asemakaavan selostuksen liitteenä. 3
4 VALMISTELUVAIHEEN PALAUTE Pellavatehtaan asemakaavan nro 8495 luonnosaineisto sekä tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 30.5. 31.7.2013. Nähtävilläoloaikana kaupungin kirjaamoon saapui 10 viranomaisten lausuntoa ja 41 mielipidettä. Tampereen kaupunkikuvatoimikunta antoi ennakkolausunnon, joka oli nähtävillä asemakaava-aineiston kanssa. LAUSUNNOT 1. Kaupunkikuvatoimikunta 7.5.2013 (ennakkolausunto) Pellavatehtaan uudiskäytön suunnittelun tulisi lähteä toiminnallisen ratkaisun ja sopivan käyttötarkoituksen löytämisestä. Arvokkaassa teollisuusmaisemassa sijaitsevalle, merkittävän kaupunkikuvallisen roolin ja vaikuttavat historialliset sisätilat omaavalle rakennukselle tulisi löytää ensisijaisesti julkista käyttöä. Tampellan vanha tehdasrakennus voisi olla esitetyn museovaihtoehdon mukainen yhdistelmä erilaisia kaupallisia tiloja, kulttuuritiloja sekä vähäisissä määrin toimistotiloja. Asuinvaihtoehdon sijasta toisena vaihtoehtona tulisi tarkastella julkista käyttöä sekä asumista luontevasti yhdistelevää ns. hybridivaihtoehtoa. Suunnittelun lähtökohtana tulisi olla ainakin rakennuksen Tammerkosken puoleisen osan ja etelään avautuvan kulmaosan sekä siihen liittyvän tornin osoittaminen julkiseen käyttöön. Asumista voitaisiin sijoittaa tarpeen mukaan jäljelle jäävään, eteläisen kulmaosan ja vanhan pääkonttorin päädyn väliseen rakennuksen osaan. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomioita upeiden sisätilojen säilyttämiseen. Ulkojulkisivuihin tehtävät muutoksilla ei saa muuttaa olennaisesti rakennuksen ilmettä. Harjakaton palauttamista kosken puoleiseen rakennuksen osaan voidaan harkita, jos se helpottaa uuden käyttötarkoituksen mukaisten lvi-konehuoneiden sijoittamista rakennuksen kuoren sisään. Kattomaisema tulee säilyttää mahdollisimman vähäeleisenä. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 2. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.7.2013: Selvitykset: Pilaantumisselvitysten esitys maaperän ja rakenteiden lisätutkimuksista on perusteltu. Rakenteiden puhdistamistarve voi merkitä huomattavia kustannuksia tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa. Meluselvityksen lähtökohtana on käytetty nykyisiä liikennemääriä ja tavoitetilanteessa oletusta, että osa liikenteestä on ohjautunut Rantaväylän tunneliin. Koska Rantaväylän tunneli on pitkän aikavälin hanke, on arvioinnin lähtökohtana käytettävä nykytilannetta. Erityisesti Työnpuiston puoleisessa julkisivussa on mahdollisen asuinkäytön suunnittelussa löydettävä meluntorjuntaratkaisu, joka turvaa asuinviihtyisyyden ja ottaa huomioon julkisivun suojelumääräykset. Rakennuksen vesialueeseen rajautuvien rakenteiden kunto on tarpeen selvittää ja merkitä kaavaan Vapriikinraitin korkeustaso.
Tampellan entinen Pellavatehdas on mitä keskeisin osa Tampereen ydinkeskustan kaupunkikuvaa ja Tammerkosken teollista historiaa. Rakennukseen liittyvän puiston merkitys kansallismaisemassa on myös suuri. Vireillä oleva asemakaava kytkeytyy oleellisesti vireillä olevaan keskustan osayleiskaavaan. Asemakaavaa laadittaessa on tarpeen ottaa huomioon ylemmän kaavatason tavoitteet ja ohjausvaikutus valtakunnallisesti merkittävän teollisuusympäristön kokonaisuuden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Rakennuksen keskeisestä sijainnista johtuen sen julkisivut ja teollisesta alkuperästä kertovat sisätilat ja rakenteet tulee suojella voimassa olevan asemakaavan periaatteiden mukaisesti. Rakennus tulee ensisijaisesti osoittaa julkiseen käyttöön tai liiketiloiksi, jolloin voidaan parhaiten turvata rakennuksen teollisen luonteen säilyminen. Vähimmäistavoitteena voidaan pitää sitä, että 1910-luvulla toteutetut Työnpuistoon ja Tammerkoskeen rajautuvat laajennusosat säilytetään avoimina teollisuushistoriasta kertovina tiloina ja osoitetaan julkiseen tai puolijulkiseen käyttöön. Tällöin myös jalankulkuyhteyden avaamista Työnpuiston suuntaan voidaan pitää perusteltuna ratkaisuna. Asuinkäytön osalta jatkosuunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa kiinteistön sisääntulojen, kulkuteiden ja oleskelualueiden osoittaminen korttelialueen sisäpihalta. Mahdollinen asuinkäyttö ei saa aiheuttaa muutoksia suojeltuihin, Tammerkosken ja Työnpuiston puoleisiin julkisivuihin. Rakennuksen eri käyttötarkoituksia selvitettäessä on perusteltua ottaa huomioon ne kustannusvaikutukset, jotka aiheutuvat jo käytettävissä olevien tietojen perusteella rakennuksen maaperän ja rakenteiden pilaantuneisuudesta. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Asemakaavaan merkittiin Vapriikinraitin alimmaksi korkeustasoksi +89,90, jolloin se liittyy Työnpuiston tasoon. Taso on myös Kainuun ELY-keskuksen mukaan mahdollinen. Kun asemakaava oli valmisteluvaiheessa, keskustan strategisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas) asetettu nähtäville. Oas:ssa oli esitetty yleiskaavan tavoitteet yleispiirteisesti. Vapriikinraitin ja Työnpuiston asemakaavaan liittyvät läheisimmin seuraavat yleiskaavan tavoitteet: Kaupunkitiloista tehdään eläviä, puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvoa ja käyttömahdollisuuksia parannetaan, viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehditaan, kaupunkikuvan korkeasta laatutasosta huolehditaan ja rannat otetaan aktiiviseen käyttöön. Näiden tavoitteiden pohjalta mm. jalankulkuyhteyksien parantaminen ja Työnpuiston statuksen määrittäminen asemakaavalla on perusteltua. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan strategisen osayleiskaavaehdotuksen 18.1.2016. 3. Museovirasto 19.6.2013: Kohteen suojelumerkintöjen ja määräyksien määrittelyssä rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon tulee olla määräävä tekijä, ei tulevan käyttötarkoituksen. Koko rakennukselle sopiva suojelumerkintä on, tornia ja vanhaa konttoriosaa lukuun ottamatta, sr-32. Vanhan pääkonttorin suojelumerkinnäksi käy sr-34 ja torniin sr-35. 5
Museovirasto ei aseta paremmuusjärjestykseen esitettyjä käyttötarkoituksia. Asuinvaihtoehdossa tehdassalit pilkkoutuvat pienemmiksi, museovaihtoehdossa välipohjarakenteisiin puhkaistaisiin suuret porrasaukotukset. Kaavaan tulee lisätä yleismääräys, jonka mukaan ennen rakennusluvan myöntämistä hakemuksesta on pyydettävä museoviraston lausunto. Rakentamistapaohjeen tulee olla asianmukainen korjaus- ja rakentamistapaohje. Vapriikinraitin u-5-määräykseen on lisättävä kaavan sallima kulkuyhteyden maksimileveys (1,5 m). Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei ole huomautettavaa. Alueen käyttöhistorian tutkimiseksi ei tarvita lisätoimenpiteitä. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Vapriikinraitin toteutussuunnittelussa huomioidaan Museoviraston ohjeet. 4. Tampereen Kaukolämpö Oy 6.6.2013: Työnpuiston eteläosassa on kaukolämpöjohtoja, joiden nykyinen sijainti tulee turvata. Kaukolämpöjohtojen sijainti Työnpuistossa merkitään asemakaavaan. 5. Tampereen Sähköverkko Oy 28.6.2013: Yleistä jalankulkua palvelevaan ulokkeeseen u-5 pitää jäädä mahdollisuus säilyttää nykyiset Tampellan vesivoimalaitoksen 5 kv ja 0,4 kv liittymiskaapelit sekä ohjauskaapelit. Alueelta tulee varata tila jakelumuuntamolle 30m2 et-merkinnällä (esim. autohallista). Kaava-alueella sijaitsee verkkoyhtiön käytössä olevia kaapeleita. Vapriikinraitin suunnittelussa otetaan huomioon vesivoimalaitoksen kaapelit. Jakelumuuntamo huomioidaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 6. Ympäristönsuojelu 11.6.2013: Rakenteiden puhtauden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kaavassa on syytä huomioida haitta-aineiden selvitystarve ja puhdistustaso pirakmerkinnällä sekä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistaminen pima-1-merkinnällä. Ainakin Työnpuiston puolelle on äänitasoerolle syytä antaa tiukempi vaatimus, 38 db, jolloin paloasemalta lähtevän hälytysajoneuvon sireenien äänet eivät kuuluisi häiritsevän voimakkaina sisälle silloin, kun kiinteistön pääkäyttötarkoituksena on asuminen. Tärinäselvityksessä äänenpainetason mittaustulokset ovat asuinhuoneistojen ohjearvorajan tasalla, mikä puoltaa toimistovaihtoehdon valitsemista kiinteistön käyttötarkoitukseksi. Asumisvaihtoehdon osalta on tärkeää, että asukkaiden oleskeluja leikkialueille varataan tila kiinteistön alueelta ja Työnpuisto säilyttää julkisen vihertilan leiman. Työnpuisto säilyy jatkossakin julkisena vihertilana. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 6
7. Vammais- ja esteettömyysasiamies 13.6.2013: Tamperelaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että kohde on esteetön. Esteettömyys onkin huomioitu varsin hyvin tässä vaiheessa. Kiinteistöön ja lähialueelle tulee osoittaa liikkumisesteisen pysäköintipaikkoja (le-paikka). Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Työnpuistoon ei osoiteta pysäköintiä. 8. Tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelut 1.7.2013: Museovaihtoehto on myönteinen ja se voisi ratkaista Tampereen taidemuseon tilantarpeita. Vaihtoehto on syytä pitää mukana jatkosuunnittelussa. Museokäyttö edellyttää kaupungin investointeja ja käyttötalousmenojen lisäystä, jotka on tarkemmin selvitettävä. Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet. Kaupunki ei enää tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 9. Senaatti-kiinteistöt 28.6.2013: Oikeustalon ja Pellavatehtaan kiinteistön välisistä rasitteista tulee laatia rasitesopimukset ja rasitteina perustettavat/perustetut kulkuyhteydet on syytä merkitä mahdollisuuksien mukaan kaavaan. Vapriikinraitin toteuttamismahdollisuudet käräjäoikeuden turvallisuuskysymykset huomioon ottaen on selvitettävä kaavan valmistelussa. Oikeustalon turvallisuustaso ei saa heikentyä. Vapriikinraitin toteuttamisesta ja ylläpidosta on sovittava Senaatti-kiinteistöjen kanssa eikä näistä saa aiheutua vahinkoa tai kustannuksia Senaatti-kiinteistölle. Senaatti-kiinteistöt pitää parempana ja luontevampana julkista käyttötarkoitusta. Kulttuurimaisema on kaikille yhteinen ja avoin kaupunkiympäristö. Piha-alueen luonteen tulee säilyä julkisena ja oikeustalon arvon mukaisena. Senaatti-kiinteistöt haluaa vastineen lausuntoonsa sekä kirjallisen ilmoituksen kaavamuutosta koskevista päätöksistä Lausunnon liite: Senaatti-kiinteistöjen lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 14.3.2013 Lausunnon liite: Pirkanmaan käräjäoikeuden lausunto Vapriikinraitista 22.5.2013: Pirkanmaan käräjäoikeudella ei sinänsä ole huomautettavaa kaupunkikuvaa monipuolistavasta Vapriikinraitista. Keskeiseksi muodostuu kysymys käräjäoikeuden turvallisuudesta. Vapriikinraitti kulkee välittömästi käräjäoikeuden kolmen ikkunan ohitse ja hätäpoistumistien portaikko liittyy raittiin. Ikkunoiden ja portaikolle pääsyn estävän portin turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Lausunnon liite: Pirkanmaan käräjäoikeuden lausunto kaavaluonnoksista 20.6.2013: Oikeustalot ovat perinteisesti sijainneet keskeisillä arvostetuilla alueilla erillään asuintaloista. Käräjäoikeus pitää tärkeänä, että historiallisesti arvokas kaupunkikuva säilyy mahdollisimman ennallaan, jolloin 7
oikeustalo on arvoisessaan ympäristössä. Käräjäoikeus ei kannata asuntovaihtoehtoa. Museo-, virasto- tai entisen kaltaiselle teollisuustoiminnalle ei ole estettä. Tunneliratkaisut käräjäoikeuden tilojen läpi eivät ole toiminnallisuuden ja turvallisuusriskin kannalta mahdollisia. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Vapriikinraitin suunnittelussa huomioidaan oikeustalon turvallisuuskysymykset. Kaupunki sopii Vapriikinraitin toteuttamisesta ja ylläpidosta Senaatti-kiinteistöjen kanssa. 10. Pirkanmaan maakuntamuseo 28.6.2013: Kulttuuriympäristön osalta lausunnon tästä suunnitelmasta antaa kokonaisuudessaan Museovirasto. Merkitään tiedoksi. 11. Pirkanmaan pelastuslaitos 20.6.2013: Ei huomauttamista. Merkitään tiedoksi 8
9 MIELIPITEET Mielipiteiden jättäjät: 1. Pirkanmaan käräjäoikeus 2. Ihonen Maria, Lastenkirjainstituutti 3. Keso-Laitinen Arja 4. Pato Pekka 5. Ilmonen Anneli 6. Salminen Lotta 7. Jalanne Anja, Jalanne Pirkko 8. Wiinikka Anita 9. Wiinikka Ilkka 10. Ruhala Irja 11. Parkkari Jari 12. Parkkari Minna 13. Nieminen Sirpa 14. Rantanen Tuula, Vuori Mika, Vuori Sanna 15. Kurko Pirjo, Kurko Matti 16. Kokko Marja-Liisa ym. 17. Ilmonen Anneli, Silfverhuth Leena, Villemonteix Katja, Leppänen Tiina 18. Ritvanen Pirjo 19. Arohonka Arja 20. Anttila Lea 21. Sinivuori Saara 22. Tampereen taideyhdistys ry, Tampereen taidemuseon ystävät ry, Tampereen Kulttuuriyhdistys ry 23. Kuusela Matti, Kuusela Sirkka 24. Heikkinen Jorma, Järvelä Leena, Rantakari-Vienonen Katja, Hautala Orvokki, Siro Marjatta, Vienonen Aulis 25. Nieminen Eeva 26. Nieminen Markku 27. Nieminen Raimo 28. Rantanen Mauri ym. 29. Kuusinen Asta ym. 30. Tove Jansson och hennes konst ry 31. Eriksson Sirkka-Liisa 32. Lanki Sointu 33. Koivisto Mika 34. Hämäläinen Kristiina, Hämäläinen Pertti 35. Lahtinen Carina ym. 36. Vallas Ethel ym. 37. Villemonteix Katja, Purola Aune, Peltola Aarre 38. Lahtinen Manne 39. Rantavaara Sari, Riihikoski Päivi, Lanki Sointu ym. 40. Silfverhuth Mauri 41. Leskinen Lassi
10 Mielipiteiden aiheet: 1. Rakennuksen käyttötarkoitus Mielipiteen jättäneistä 18 vastustaa Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. 19 vastustaa museo- ja asuinkäyttöä tai niiden yhdistelmiä. Pellavatehdasta ei pidetä taidemuseotoiminnalle sopivana: isot ikkunat ja liian valoisa tila, tiiliseinien kosteusvaihtelut ja etelä-länsi-ilmansuunta ovat museotoiminnalle haitallisia. Ikkunoiden peittämisellä koskimaisema menisi hukkaan. Liikkumisen korjatuissakin Pellavatehtaan tiloissa pelätään olevan hankalaa. Taidemuseon tilantarpeen todetaan olevan nyt esitettyä suurempi, esitetyt varastotilat ovat liian pienet eikä omaa kirjakauppaa ole lainkaan. Tampereen taidemuseo ansaitsee uuden päärakennuksen nykyisen taidemuseon tontille. Kansallismaisemassa sijaitsevaan Pellavatehtaaseen kohdistuvat muutokset eivät saa tuhota arvorakennusta. Museo- ja asuntoratkaisut eivät ole suojelumääräysten mukaisia. Asumisvaihtoehto on käsittämätön paikalle, jonka pitäisi olla mahdollisimman julkisessa käytössä. Muutama (4 mielipidettä) kannattaa rakennuksen museokäyttöä tai muuta julkista käyttöä. Yhdessä mielipiteessä toivotaan myös Lastenkirjainstituutin sijoittamista rakennukseen. 2. Suunnitteluprosessi Asemakaavan valmisteluvaiheen jälkeen kaupungin tavoitteet Tampereen museoiden kehittämisestä ovat tarkentuneet. Kaupunki ei enää tavoittele Pellavatehtaan muuttamista museokäyttöön. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. Mielipiteissä kritisoitiin myös suunnitteluprosessia. Julkista keskustelua rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta toivotaan 17 mielipiteessä. Neljässä mielipiteessä toivottiin yleisö- ja keskustelutilaisuutta näin merkittävästä kaavasta ja neljä mielipiteen jättäjää huomautti, etteivät lomakautena esillä olleet suunnitelmat eivät tavoittaneet kaikkia asiasta kiinnostuneita. 12 mielipiteessä vaadittiin viranomaisten, mm. museoalan lausuntojen julkistamista ja epäiltiin, tukeeko kaupungin museotoimi hanketta. Kuudessa mielipiteessä edellytettiin museoalan asiantuntijoiden mukanaoloa hankkeessa. Neljä mielipiteen jättäjää toivoo, että hanke arvioidaan perusteellisemmin ja vaikutusten arviointiin lisätään suojellun rakennuksen soveltuvuusarviointi tulevaan käyttötarkoitukseen. Julkista keskustelua kaava-aineistosta on haluttu käydä ja käydään edelleen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville 21.2. 14.3.2013. Valmistelumateriaalin pohjalta laadittiin ohjausryhmän linjauksen mukaisesti kaksi asemakaavaluonnosta. Ohjausryhmässä ovat mukana kiinteistön omistaja sekä kaavahankkeen kannalta keskeiset kaupungin toimialat, ml. museoalan asiantuntijoita. Kaavaluonnosaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 30.5. 31.7.2013. Asiasta tiedotettiin myös Tampereen kaupungin viestintäyksikön tiedotteella 30.5.2013 ja mm. Aamulehti julkaisi verkkolehdessään jutun 30.5.2013.
Painetussa Aamulehdessä oli juttu kaavaluonnosvaihtoehdoista 20.6.2013. Asemakaavan luonnosvaihtoehdoista pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Tässä vastineluettelossa julkaistaan tiivistelmät saadusta palautteesta sekä vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Pellavatehtaaseen liittyvät kysymykset ratkaistaan Pellavatehtaan asemakaavassa nro 8495. 11
12 EHDOTUSVAIHEEN PALAUTE 5. 19.1.2017 Yhdyskuntalautakunta päätti kokouksessaan 29.12.2016 asettaa asemakaavaehdotuksen nro 8652 nähtäville 5. 19.1.2017. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta ja Museovirastolta. Ehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa ja yksi muistutus. LAUSUNNOT 1. Kainuun ELY-keskus 25.1.2017: Vapriikinraitti tulisi esitetyn kaavan yleismääräyksen mukaisesti sijaitsemaan vähintään tasossa N2000 +89,90 m eli vähintään Tammerkoskelle määritetyn patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 2 :n mukaan määräytyvän mitoitustulvan aikaisen vedenpinnan tasossa tai sen yläpuolella. Tammerkosken patojen mitoitustulvan suuruudeksi on määritetty 382 m3/s, joka esiintyy patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 2 :n mukaisesti keskimäärin harvemmin kuin kerran 5000 vuodessa. Kainuun ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa suunnitellusta Vapriikinraitin korkeusasemasta. Vedenpinta Tammerkoskessa voi kuitenkin nousta äkillisesti normaalia korkeammalle myös mahdollisen käyttöhäiriön seurauksena. Kainuun ELYkeskus suosittelee Vapriikinraitin sulkemista yleisöltä Tammerkosken suurten juoksutusten aikana. Näin pienennetään mahdollisesta käyttöhäiriöstä Vapriikinraitilla kulkeville aiheutuvaa riskiä. Vapriikinraitti tulee kulkemaan Tampellan voimalaitoksen jääluukun edestä. Tulevat rakenteet eivät saa haitata jääluukun käyttöä. Merkitään tiedoksi toteutussuunnittelua ja ylläpitoa varten. Vapriikinraitin toteutussuunnittelussa otetaan huomioon voimalaitoksen jääluukut. 2. Museovirasto 30.1.2017: Museovirasto vastaa Tampereella vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta. Kuitenkin kaavoitusprosessin aiemmassa vaiheessa, kun Työnpuiston ja Vapriikinraitin alueet kuuluivat vielä Pellavatehtaan asemakaavan 8495 alueeseen, Museovirasto lausui hankkeesta kaikkien kulttuuriympäristön osa-alueiden osalta. Sen jälkeen, kun Työnpuiston ja Vapriikinraitin alueet erotettiin kaavaksi nro 8652, Pirkanmaan maakuntamuseo toimii kaavavalmistelussa asiantuntijana rakennetun kulttuuriympäristön, maassa olevan arkeologisen perinnön ja kulttuurimaiseman osalta Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Asemakaava nro 8652 koskee Työnpuistoa ja Tammerkosken itäreunan vesialuetta. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Vapriikinraitin rakentaminen Vapriikin terassilta Työnpuistoon saakka sekä Työnpuiston historiallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen. Vesialuetta kaavaan kuuluu vain kapeana kaistaleena Tammerkosken itärannalla. Pirkanmaan maakuntamuseo on kartoittanut Tammerkosken pohjalla olevat ihmistoiminnan tuloksena syntyneet historialliset rakennelmat ja jäännökset kosken ollessa kuivana 2011. Asemakaavan 8652 vesialueella ei
sijaitse vedenalaista kulttuuriperintöä. Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. 3. Pirkanmaan maakuntamuseo 2.2.2017: Asemakaavan u-5 merkintään tulee liittää määräys: kulkusillan maksimileveys on 1500 mm. Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että nykyisen kulkusillan kaakkoispäässä on vanha, oletettavasti 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva metallinen portti, joka tulisi säilyttää osana kulkureittiä ja merkitä myös asemakaavaan. Kaava-alueella sijaitsevan Työnpuiston nykyiset kulkureitit poikkeavat pohjakartassa näkyvistä. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi onko reitit syytä määritellä myös asemakaavassa. Puistossa sijaitsee Väinö Richard Rautalinin Tampere-veistos vuodelta 1934. Veistos tulee merkitä asemakaavaan asianmukaisella merkinnällä mikä turvaa sen säilymisen kyseisellä paikalla. Puiston kaavamerkinnässä annetaan rakentamista koskeva määräys, mutta määräyksestä ei käy ilmi millaisia arvoja ja maisemallista merkitystä halutaan huomioitavan. Määräystä tulee tarkentaa. Korjattu kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi. Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Asemakaavan yleismääräystä tarkistettiin kulkusillan maksimileveyden sekä Työnpuiston arvojen osalta. Vapriikinraitin kaakkoispään portille sekä Työnpuiston Tampere-veistokselle osoitettiin suojelumerkinnät. Puiston kulkureitit päivitettiin pohjakarttaan ja asemakaavaan merkittiin pyöräilyn ja jalankulun pääreitti. Asemakaava lähetetään tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle. 13 MUISTUTUS 1. Tampereen polkupyöräilijät ry 19.1.2017: Lapintieltä tuleva pyöräilyn pääreitti kulkee Työnpuiston läpi Satakunnankadun alikulkuun. Yhteys on tärkeä osa liikenneverkkoa, eikä sille ole vaihtoehtoa. Esitämme, että tämä yhteys merkitään asemakaavaan pyörätienä. Pyöräilyn pääreitti merkittiin asemakaavaan merkinnällä Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.