PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Neuvolapalvelujen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuosille 2012-2016
Sisältö 1.Johdanto 3 2. Toimintaohjelman lähtökohdat.. 5 3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suunterveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 7 3.1 Äitiysneuvola. 7 3.2. Lastenneuvola.. 8 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta...11 3.4 Opiskeluterveydenhuolto 13 3.5. Suun terveydenhuolto...15 4. Terveydenhuollon asiakirjat.18 Liitteet
1. Johdanto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on tullut täysimääräisesti kuntia velvoittavaksi 1.1.2011 lähtien. Neuvola-asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäiseväntyön toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moni ammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja kuntayhtymän kuntien väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että eri puolilla kuntayhtymän alueilla asuva väestö saa palvelutarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kuntayhtymän eri toimintayksiköissä. Jokilaaksojen yhteistoiminta-alueen kuntien (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli), josta jäljempänä käytetään nimitystä Jyta, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvän toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa Perheiden palvelujen palvelujohtaja yhdessä johtavan lääkärin ja johtavan terveydenhoitajan kanssa. Neuvolapalvelut kuuluvat Perheiden tukemisen palveluprosessiin, jonka vastaavana viranhaltijana toimii palvelujohtaja. Palvelujohtaja toimii myös sosiaalilainsäädännön mukaisena sosiaalihuollon johtavana viranomaisena Jyta kuntien alueella. Terveyden ja sairaanhoidon palvelujohtaja ja johtava hammaslääkäri vastaavat suun terveydenhuollon palveluista. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on vuosien 2010 ja 2011 aikana käyty läpi terveydenhoitajien henkilöstömitoituksia, työnjakoa ja työkäytäntöjä. Ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä oleva terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukainen Jyta kuntien alueella.
Lääkäriresurssin osalta on haasteena asetuksen mukaisen lääkäriresurssin saaminen. Neuvolapalveluihin ja kouluterveydenhuoltoon ei ole pystytty nimeämään vastaavaa lääkäriä resurssipulasta johtuen. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalveluiden liikelaitos Jyta on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alusta lähtien. Liikelaitoksessa on valmistunut ja hyväksytty vuoden 2008 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2012 saakka. Kuntien kanssa tehdään vuosittain lisäksi kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat Jytan ja siihen kuuluvien kuntien kanssa käymiin neuvotteluihin. Lisäksi kuntayhtymässä on työn alla sekä hyväksyttynä lukuisia seudullisia strategioita, mm. Keski-Pohjanmaan lastensuojelun suunnitelma, mielenterveys- ja päihdestrategia sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia. Sivistystoimessa on kehittämishankkeita, mm. Tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke (Kelpo) ja Oppilaanohjauksen kehittämishanke, joiden ohjausryhmissä on myös terveydenhuollon edustus. Jyta kuntien ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn moni ammatillisia toimintatapoja ja työkäytäntöjä kehitetään mm. Nuppu hankkeen kehittämistoiminnan avulla. Jyta kunnat ovat mukana monissa käytännön tarpeista lähtevissä kehittämishankkeissa ja kehittämistyö nähdään kiinteänä osana käytännön työtä. Jytan toimintamallissa huomioidaan kuntakohtaisesti poikkeavat paikalliset olosuhteet palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tämä suunnitelma on laadittu Jytan ja peruskuntien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattihenkilöiden yhteistyönä.
2. Toimintaohjelman lähtökohdat Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Neuvola-asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Terveystarkastuksiin on niiden laadun varmistamiseksi varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moni ammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moni ammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa.
Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja tarvitsevan ryhmän lisäksi on lapsia ja nuoria joiden kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista on syntynyt huoli ja heidän tilannettaan tulee seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten huomioon ottamiseen. Toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Samalla tarvitaan yhteistyötä myös lapsen ja nuoren koko kasvun ja kehityksen ajalle. Odottavan naisen, lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi on arvioitava ja tuettava perheiden hyvinvointia. Eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan kokonaisuuden. Erityistä huomiota kiinnitetään nivel- ja siirtymävaiheisiin lapsen ja perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan palvelujen piiriin, lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen opiskeluterveydenhuoltoon. Neuvolatyön sisältöä ei ole uudistettu mainittavasti yksilön terveystarkastusten osalta. Asetus perustuu voimassa oleviin neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa ohjaaviin oppaisiin ja suosituksiin, joista keskeisiä ovat: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999.(Stakes 1999, oppaita 34) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas työntekijöille. (STM, oppaita 2004:14) Kouluterveyden huollon opas (Stakes 2002, oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositukset (STM, oppaita 2004:8) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM, julkaisuja 2006:12)
3. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa lasta odottavaa äitiä ja perhettä raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Äitiysneuvolan vakanssit ja synnyttäjien lukumäärä vuonna 2010-2011 Äit.nla terv.hoitajat S y n n y t t ä j i e n lkm/vuosi Kannus 1 72 72 Kaustinen 0,8 63 79 Lestijärvi 0.1 5 50 Synn/ 1 kokoaikainen th
Toholampi 0.75 49 65 Veteli+Halsua 0.8 45 56 Perho 1 48 48 Näiden asiakkaiden lisäksi terveydenhoitajilla on perhesuunnittelukäynnit, matkailijoiden rokotukset, influenssarokotukset, irtosolunäytteiden otto ja seulontatarkastukset, jotka eivät ole mukana laskelmissa. Joissakin kunnissa terveydenhoitajilla on myös avosairaanhoitopotilaiden vastaanottoa. Lestijärven terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu äitiysneuvolan lisäksi lastenneuvola ja kouluterveydenhoito sekä neuvolatyön tulosyksikön johtajan tehtävät. Äitiysneuvolatoimintaa varten ei ole virallisia voimassa olevia suosituksia. Lähtökohtana käytetään mm. järjestöjen suosituksia. STM:n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä äitiysneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta / vuosi, lääkäreillä vastaava luku on 800. Jyta kunnissa ei ole erikseen nimettyä äitiysneuvolatoiminnasta vastaavaa lääkäriä, mutta asetuksen mukaiset lääkärikäynnit ovat toteutuneet. Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus, mikä sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Kaikille synnyttäjille tehdään äitiysneuvolan toimesta 1-2 kotikäyntiä synnytyksen jälkeen ja tarvittaessa jo raskauden aikana. Lisäksi yksi kotikäynti tehdään lastenneuvolan toimesta. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Jyta on ollut mukana Kokkolan kaupungin hallinnoimassa lastensuojelun ja perhetyön kehittämishankkeessa (Nuppu-hanke), hankkeessa kehitettiin Keski-Pohjanmaalle soveltuvaa perhekeskusmallia. Nuppu hanke on keskittynyt tämän toimintamallin käyttöönottamiseen ja siihen liittyviin pilotointeihin. Pilotteina ovat mm. moni ammatillisen perhevalmennuksen kehittäminen ja neuvolan perheohjaajan työn juurruttaminen osaksi neuvolatoimintaa. Jyta-alueella on kaksi neuvolatyöhön nimettyä perheohjaajaa, jotka toimivat terveydenhoitajan työparina äitiys- ja lastenneuvolassa osallistuen mm. perhevalmennukseen ja kotikäynteihin. Perheohjaajan palvelut on suunniteltu matalan kynnyksen palveluiksi ja niitä tarjotaan kaikille ensimmäistä lasta odottaville perheille.
3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa edistetään lisäksi lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään tunnistamaan ja havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestetään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moni ammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien tahojen kanssa. Lastenneuvolan vakanssit ja asiakasmäärät vuonna 2011 v.2011 L a s t. n l a terv.hoitajat 0-6-vuotiaat lukumäärä Kannus 1.5 469 313 Kaustinen 1 374 374 Lestijärvi 0.2 44 220 Toholampi 0.75 290 387 Veteli+Halsua 1 334 334 Perho 1 370 370 Lapsia/ 1 kokoaikainen th Suositusten mukaan lastenneuvolassa tulisi olla 1 terveydenhoitaja/ 340 lasta ja 1 lääkäri 2400 lasta silloin kun ei ole sijaista. Työskentely useammalla kuin yhdellä sektorilla tai useammassa kuin yhdessä toimipisteessä vaikuttaa asiakasmäärää vähentävästi.
Jyta alueella monella terveydenhoitajalla on useampi kuin yksi sektori hoidettavana, osa terveydenhoitajista työskentelee myös kahdessa eri toimipisteessä. Terveydenhoitajilla on lastenneuvolatyön lisäksi mm. matkailijoiden rokotukset, influenssarokotukset ja osalla terveydenhoitajista myös avosairaanhoidon vastaanottoa. Henkilöstöresurssia arvioidaan säännöllisesti ja toimenkuvia sekä toimintojen sisältöjä on muokattu siten, että neuvola-asetuksen velvoittamat palvelut pystytään määrällisesti ja sisällöllisesti toteuttamaan. Jonkin verran on tarvittu myös ylimääräistä henkilöresurssia. Uuden neuvola-asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa neljän kuuden viikon ja kahdeksan kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus neljän kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensimmäisinä viikkoina. Tällöin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Kun lapsi on puolentoista vuoden - kuuden vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja neljän vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. Kuusivuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2 (lastenneuvolaohjelma). Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Hyvinvoinnin kartoittamiseen käytetään tarvittaessa apuna erilaisia kyselylomakkeita ja testejä, mm. Audit, voimavaralomakkeet, parisuhdeväkivalta. Laajojen terveystarkastusten määrä saadaan avo Hilmon käyttöön oton myötä tilastoinnin kautta selville. Laajassa nelivuotistarkastuksessa tehdään Lene-arvio, jossa on tarvittaessa päivähoidon ja vanhempien arvio. Tarkastukseen tarvitaan vanhempien suostumus tietojen luovuttamisesta päivähoitoon. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi. Tarkastuksista poisjääneisiin ollaan aktiivisesti yhteydessä ja selvitetään tarkastuksesta poisjäännin syy. Terveydenhoitajien työaikaa kohdistetaan enemmän erityistä tukea vaativien perheiden vastaanotolla tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä kotikäynteihin. Tässä työssä
korostuu yhteisen työn toimintamallit eri lapsiperhetoimijoiden kanssa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkintansa perusteella kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Jyta alueella on perheille tarjolla ennaltaehkäisevää perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua ja lastensuojelun perhetyötä. Perhetyön tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Peruskunnat järjestävät päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut. Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluissa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa..pedagogisen selvityksen pohjalta tehdään tarvittaessa päätös erityisestä tuesta. Päätöksen jälkeen lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. HOJKS:n laativat lasta opettavat opettajat, huoltajat, lapsi sekä muut asiantuntijat tilanteen mukaan. Seurantaa tehdään edellä mainittujen henkilöiden yhteistyönä vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKS toteutetaan lapsen oppimisympäristössä. Erityiset toimintatavat määritellään HOJKS:ssa. Lapsen opettaja on vastuullinen toimija lapsen HOJKS:n suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen opettaja toimii tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat lapsi, huoltajat, lapsen opettajat sekä muut ammatilliset asiantuntijat. 3.3 Kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltotoiminta Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.
Perusopetuksen laatukriteerien mukaan oppilashuollon tavoitteena on edistää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moni ammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun ongelmat tulee tunnistaa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan säädösten mukaisesti. Oppilashuoltotoiminta koskee myös esikouluikäisiä lapsia. Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia lasten fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kasvuyhteisön hyvinvointia. Jytan järjestämisvastuulla on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen. Koulukuraattoritoiminnan järjestäminen on kuntien sivistystoimen vastuualuetta. Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä laajoissa terveystarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjelma). Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta
henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Mikäli oppilasta tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysiseen terveyteen liittyvissä asioissa voidaan ottaa yhteys terveyskeskukseen tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkiseen toimintakykyyn liittyvissä asioissa tai huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, oppilas ohjautuu tapauksesta riippuen joko opinto-ohjaajalle, koulukuraattorille tai perheneuvolan psykologille. Koulujen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja kuraattorien varassa. Tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, mielenterveyspalveluihin tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moni ammatilliset yhteisneuvottelut. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaisiin liittyviä huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Kouluterveydenhuolto on mukana kuntakohtaisissa sivistyspalvelujen KELPO- ja muissa oppilashuollon kehittämishankkeissa, joissa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen tarvetta oppilashuollollisena hankkeena. THL:n kouluterveyskyselyjen tuloksia hyödynnetään omalta osaltaan palvelujen kehittämistyössä.
3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa (oppilashuollon kokonaisuudesta ks. edellinen kohta). Asetuksen tavoitteena on tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3 (koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjelma). Opiskeluterveydenhuollossa hyödynnetään tarvittaessa mielenterveyspalveluja. Yhteistyökumppaneina toimivat lisäksi mm. opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatrisen hoidon ja muut palvelut. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ohjataan etsivän nuorisotyön piiriin nuorisolain velvoitteiden mukaisesti. Etsivän nuorisotyön koordinoi peruskunnat. Yhteistyö sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen kanssa on tärkeää. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit vuonna 2011 v. 2011 Kouluterveydenhoitajat Oppilasmäärä Oppilaita/ th
Halsua 0.2 152 760 Kannus 1.5 1050 700 Kaustinen 1 755 755 Lestijärvi 0.15 88 587 Toholampi 1 730 730 Veteli 0.8 424 530 Perho 1 690 690 Terveydenhoitajan työpanos on laskettu suhteutettuna valtakunnallisiin tavoitteisiin 600 oppilasta / th. Lääkäriresurssisuositus on kouluterveydenhuollossa enintään 2100 koululaista/ kokoaikainen lääkäri ja opiskeluterveydenhuollossa 2500-3000 opiskelijaa/ lääkäri. Jyta-alueella ei koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ole erikseen nimetty vastuulääkäriä. Koululaisten ja opiskelijoiden tarkastuksia tekevät lääkärit hoitavat myös avosairaanhoidon vastaanottoa ja vuodeosastopotilaita. 3.5. Suun terveydenhuolto
ENNALTAEHKÄISEVÄN HOIDON SUUNNITELMA 2010 JYTA (päivitetty 2012) ODOTTAVAT PERHEET Perhevalmennus jossa esitetään suuhygienistien tekemä Powerpoint - esitys. Perhevalmennus on iltaisin pidettävä tilaisuus, jonne mennään yhdessä perheneuvolan terveydenhoitajan kanssa (sen vuoksi että saadaan odottavat perheet aktiivisemmin osallistumaan suun terveydenhoidon valmennukseen) Perhevalmennukseen mukaan esitteitä (ksylitoli äiti-lapsi-tutkimus, odottavan perheen suun hoito, Oral-b hammas hampaalta tms.) ja sähköhammasharja, tutteja ym. välineitä joita voidaan esitellä. Tavoitteet: vanhempien suu on terve ennen lapsen syntymää (kehoitetaan varaamaan aikaa hammaslääkärille tai suuhygienistille jos tarpeen). vanhemmat tietävät että hampaiden reikiintyminen on syljen välityksellä tarttuva tauti. vanhemmat tietävät, että heidän ravinto-, terveys-, ja suunhoitotottumuksensa periytyvät lapselle. SEURAAVAA LASTA ODOTTAVAT PERHEET (TOINEN, KOLMAS ) Tietopaketti / kertausta suun terveydenhoidosta, jossa suuhygienistien tekemä hampaidenhoito-esite, tahnanäyte, purkka, ksylitolitietoa. Terveydenhoitaja antaa paketin äitiysneuvolassa. Perheillä on mahdollisuus osallistua myös illalla pidettävään perhevalmennukseen. 8 12 KK Lapsen ensimmäinen hammashoitolakäynti suuhygienistillä/ hammashoitajalla. Suun terveystarkastus ja ohjaus osallistavana keskusteluna. Tavoitteiden mukaiset yksilölliset suun hoito-ohjeet ja käytännön harjausopetus vanhemmille. Hammasharja. Tavoitteet: Vanhempien vastuu lapsen suun terveydestä. Reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartunnan estäminen.
Vanhemmat tutustuttavat lapsen harjaamiseen ja harjaavat lapsen hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla (fluoria 500ppm sipaisu) heti 1. hampaan puhjettua suuhun. Hampaiden harjaamisesta tulee tapa. Lapsi syö säännöllisinä ruoka-aikoina. Ksylitolin käytön aloittaminen syömisten jälkeen 1-1½ vuoden iässä. Lapsen janojuoma on vesi. Tutin ja tuttipullon käytön lopettaminen viimeistään kun lapsi on 2-vuotias. 2 V Lapsen käynti suuhygienistillä / hammashoitajalla. Tavoitteet samat kuin edellisessä. 3-4V Lapsi käy vuosittain suuhygienistillä tarkastuksessa, tavoitteet ovat samat 3-4 vuotiaille. Totutellaan hammashoitotuoliin ja hammashoitolan vastaanottohuoneeseen. Tarkistetaan hampaat, kiinnitetään erityistä huomiota hampaiden puhtauteen ja kerrataan harjausohjeet. Tarvittaessa fluorataan. Annetaan hammasharja ja tavoitteiden mukaisia suun hoito-esitteitä. Tavoitteet: Vanhempien vastuu lapsen suun terveydestä. Lapsi on tottunut hampaiden harjaamiseen. Hän osallistuu siihen itse, mutta vanhemmat harjaavat lapsen hampaat fluorihammastahnalla aamuin illoin. Lapsella säännöllinen ateriarytmi. Täysksylitolin käyttö syömisten jälkeen 3-5 kertaa päivässä. Lapsen janojuoma on vesi. Makeiset eivät kuulu lapsen arkeen. 5-6V Suun terveystarkastus hammaslääkärillä / suuhygienistillä ja ohjaus osallistavana keskusteluna, ohjauksen vaikuttavuuden arviointi. Erityistä huomiota kiinnitetään
ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhdistukseen ja reikiintymisen ehkäisyyn. Tarvittaessa poskihampaiden pinnoitus, fluorilakkaus. Purennan tarkistus ja tarvittaessa ohjaus oikomishoidon erikoishammaslääkärille. Tavoitteet: Lapsi osaa jo osin itse harjata hampaansa, mutta vanhempien apu on edelleen tarpeen. Hampaiden pesu fluorihammastahnalla aamuin illoin on juurtunut tapa. Lapsella säännöllinen ateriarytmi. Lapselle ei anneta makeaa päivittäin, mahdollinen herkutteluhetki kerran viikossa tai harvemmin. RISKIPOTILAS Lapsi, jolla on kohonnut riski suun sairauksiin, käy yksilöllisen hammashoitolassa hoitosuunnitelman mukaan suuhygienistillä / hammaslääkärillä. Tehostettu profylaksia : Ravintovalistus, harjausopetuksen kertaus, plakkivärjäys, ksylitolin käyttö, imeskeltävät fluoritabletit tai fluoriliuospurskuttelut kotona. ESKARIT Ryhmäopetus. Toteuttajana suuhygienisti / hammashoitaja. 2 LK Ryhmäopetus Toteuttajana suuhygienisti / hammashoitaja. 5 LK Ryhmäopetus Toteuttajana suuhygienisti / hammashoitaja. (Pienillä kouluilla terveyskasvatustilaisuuden voi pitää kaikille luokille)
7 9LK 3. vuoden välein suun terveyskasvatustilaisuus Jyta-alueen yläkouluilla. Suuhygienistit kiertävät yhdessä alueen yläkoulut ja pitävät n. tunnin kestävän tilaisuuden ryhmille, jossa Powerpoint-esitys ja näyttelypöytiin tutustuminen. Koululaiset käyvät hammaslääkärillä /suuhygienistillä tarkastuksissa ja ehkäisevässä hammashoidossa säännöllisesti yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. OPISKELIJAT RYHMÄT Opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuudesta käydä suun terveystarkastuksessa ja hoidossa vähintään kerran opiskeluaikana. Erilaisille ryhmille pidetään pyydettäessä terveyskasvatustilaisuus: esim.päiväkodit/-kerhot, diabetes-, sydän-, reuma- jne yhdistykset, koulujen vanhempainillat Tehdään yhteistyötä diabeteshoitajan, reumahoitajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa. KEHITYSVAMMAISET Suun terveyttä edistävät tilaisuudet / harjaukset hoitolaitoksissa tai toimintakeskuksissa tarpeen mukaan.
4.Terveydenhuollon asiakirjat Terveydenhuollossa on käytössä Effica potilastietojärjestelmä. Työntekijän oikeudet potilasasiakirjoihin määritellään työntekijäryhmäkohtaisilla käyttöoikeuksilla. Moni ammatillisessa yhteistyössä tulee olla aina huoltajien lupa alle-15-vuotiasta lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruttaa suostumus tai rajata sitä. Perheen muuttaessa asuinkuntaa potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/asianomaisten itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet.