Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 8.6.2015 www.ylojarvi.fi 1
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Henkilöstöstrategia... 5 1. Henkilöstömenot... 6 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 6 2.1. Henkilöstömäärä... 6 2.2. Henkilöstö osastoittain... 7 2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma... 9 2.4. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen... 10 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain... 12 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet... 12 2.8. Henkilöstön kotipaikka... 13 2.9. Työllistäminen... 13 2.10. Sairauspoissaolot vuonna 2014... 14 3. Osaaminen ja työhyvinvointi... 17 3.1. Osaamisen kehittäminen... 17 3.2. Henkilöstön työhyvinvointi... 18 3.2.1. Pitkäaikaisterveys... 18 3.2.2. Työpaikkaruokailu... 18 3.2.3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2014... 19 3.2.4. Hevi-päivä... 20 3.2.5. Ylönetti... 20 3.2.6. Siti-lehti... 20 3.2.7. Kuntoutus... 20 3.3. Työtyytyväisyys... 20 3.4. Yhteistoiminta ja työsuojelu... 21 4. Kunta-alan tilastotietoja... 21 2
Esipuhe Henkilöstökertomus 2014 sisältää henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja tilastoja sekä tietoja muun muassa henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutumisesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta ja henkilöstökustannuksista. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöön liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Henkilöstökertomus valmistellaan ja käsitellään samanaikaisesti kuin kaupungin tilinpäätös. Henkilöstöasioista vastaavat valmistelevat henkilöstökertomuksen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökertomuksen tietoja käsitellään myös kaupungin yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä. Esimiesten tehtävänä on tutustua henkilöstökertomukseen ja tarkoituksenmukaisella tavalla käydä henkilöstökertomuksen tuloksia läpi omassa yksikössään. Näin koko henkilöstö voi osallistua henkilöstökertomuksen tulosten käsittelyn. Henkilöstön työtyytyväisyydellä ja osaamisen jatkuvalla kehittämisellä on merkittävä vaikutus kaupungin toimintaan ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin. Työtyytyväisyyskysely toteutettiin koko henkilöstölle 19.11. - 7.12.2014, ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Kyselyyn vastasi 1237 työntekijää. Määrä on enemmän kuin edellisvuosina (1198 v. 2013 ja 1074 v. 2012). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,76 (asteikolla 1-5). Tulos on hieman parempi kuin edellisvuosina: vuonna 2013 vastausten keskiarvo oli 3,74 ja vuonna 2012 keskiarvo 3,71. Kaupunki- ja osastotason tuloksissa on vertailutietoja myös muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla. Osaamisen kehittämisen osalta jatkettiin mm. aktiivisesti henkilöstön kouluttamista. Vuonna 2014 järjestettiin yhteisesti mm. esimiesvalmennusta, sopimus- ja talouskoulutusta sekä sosiaalisen median koulutusta. Lisäksi järjestettiin koulutusta mm. Populus HR-järjestelmästä ja hankinnoista. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Koulutukset ovat edenneet vuonna 2014 yleisesti ottaen koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen käytettiin kaiken kaikkiaan noin 289 000 euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin 280 000 euroa. Huolestuttavaa sitä vastoin on sairauspoissaolojen määrän kasvu. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2013 tasolta lisääntyneet 0,4 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli 32 350 päivää, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 31 173 päivää. Sairauspoissaolojen määrän kasvun syiden analysointi on käynnistetty ja toimenpiteitä sairauspoissaolojen määrän kasvun pysäyttämiseksi valmistellaan. Kiitän luottamushenkilöitä ja koko henkilöstöä vuodesta 2014 ja toivotan jaksamista ja hyviä työpäiviä myös vuodelle 2015! Jarkko Sorvanto kaupunginjohtaja 3
Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Lähtökohtana henkilöstökertomukselle ovat organisaation tehtävä, visio sekä strategiat. Ylöjärven kaupungin henkilöstökertomus on laadittu vuodesta 1997 lähtien, joten kaupungin henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä on seurattu jo pitkään. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu pääosin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja työterveyshuollosta sekä vertailutietoja on kerätty KT Kuntatyönantajilta, tilastokeskuksesta ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja tärkeä johdon työväline. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on huomioitu soveltuvin osin KT Kuntatyönantajien uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstökertomuksen 2014 henkilöstön tilastolliseen jakoperusteeseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökertomuksen tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. tilanteen mukaan. Henkilöstökertomus koostuu neljästä pääluvusta: 1) Henkilöstömenot, 2) Henkilöstön määrä ja rakenne 3) Osaaminen ja työhyvinvointi ja 4) Kunta-alan vertailutietoja. Lisäksi henkilöstökertomuksen alussa on tiivistys Ylöjärven henkilöstöstrategiasta. 4
Henkilöstöstrategia Ylöjärven kaupungin henkilöstöstrategia vuosille 2010 2015 on hyväksytty kaupunginhallituksessa toukokuussa 2010. Henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat kaupunkistrategian linjaukset sekä hyvinvointiohjelmassa esitetyt tavoitteet. Lähitulevaisuudessa haasteeksi nousee ikääntyvien työntekijöiden ammattitaidon ja työkyvyn ylläpito ja toisaalta pätevän ja osaavan henkilöstön saaminen kaupungin palvelukseen. Kaupungin henkilöstöstä tulee strategiakauden loppuun mennessä siirtymään eläkkeelle 13,9 %. Odotettavissa oleva työvoimapula edellyttää kaupungin kilpailukyvyn ja työnantajakuvan tietoista vaalimista. Lisäksi henkilöstön keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Lähitulevaisuudessa Ylöjärven kaupungin henkilöstöpolitiikan keskeiset haasteet ovat: Kaupungin kasvu ja laajuus Käytettävissä olevien resurssien niukkuus Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdöstä johtuva henkilöstön vaihtuvuus Kilpailu työvoimasta Vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, joiden tavoitteena ovat kustannustehokkaasti tuotetut ja laadukkaat palvelut Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja hyödyntäminen Yli kuntarajan tuotetut palvelut Tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää systemaattista henkilöstösuunnittelua ja seurantaa ja henkilöstön uudelleenkohdentamista strategisten painotusten mukaan. Henkilöstöstrategia päivitetään vuonna 2015. YLÖJÄRVI hyvässä kunnossa Ylöjärvi hyvässä kunnossa on Ylöjärven kaupungin henkilöstöjohtamisen visio. Sen tavoitteena on, että kaupunkimme on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja hyvinvoinnista, sekä arvostaa työntekijöidensä terveitä elämäntapoja sekä henkilöstön sitoutuneisuutta työtehtäviinsä. Työyhteisöjen yhteisiksi henkilöstöpoliittisiksi arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, luovuus ja työnilo, kunnioittava suhtautuminen ihmisten erilaisuuteen ja työtovereihin sekä asiakaslähtöinen ja vastuullinen työote. 5
1. Henkilöstömenot Seuraavasta taulukosta ilmenee vuoden 2014 henkilöstökulut ja vertailutiedot vuosilta 2013 ja 2012. Henkilöstökulut kasvoivat noin 1,9 % kun lisäys edellisessä tiinpäätöksessä oli noin 1,5 %. Henkilöstökulut 2014 2013 2012 Palkat ja palkkiot 67 089 655 65 744 599 64 886 271 Henkilösivukulut Eläkekulut 14 877 836 14 685 549 14 310 987 Muut henkilösivukulut 3 851 606 3 802 624 3 756 893 yht. 18 729 442 18 488 173 18 067 880 YHTEENSÄ 85 819 097 84 232 772 82 954 151 Koulutusmenot ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut eli varhe-maksut vuodelta 2014 käsitellään myöhemmin henkilöstökertomuksessa. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Tässä kappaleessa tarkastellaan henkilöstön määrää kokonaisuudessaan, henkilöstön määrää palvelusuhteiden sisäisen luonteen mukaan, sukupuolijakaumaa, työntekijöiden ikärakennetta sekä näiden muutoksia. 2.1. Henkilöstömäärä Vuoden 2014 lopussa kaikkien palvelussuhteiden määrä oli 2119. Määrä on hieman kasvanut vuoden 2013 lopusta, silloin palvelussuhteita oli yhteensä 2073. Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 17 henkilöllä. Määräaikaisuuksien pääasiallisimmat perusteet ovat sijaisuus tai avoimen viran/tehtävän hoito. Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset 259 1446 1705 +1,01% Määräaikaiset - joista työllistettyjä 62 352 414 + 7,53% 20 21 41 Yhteensä 321 1798 2119 + 2,22% 6
Palvelussuhteet osastoittain 31.12. Osasto vakinainen määräaikainen sijainen työllistetty, harjoittelija yhteensä Hallinto- ja talousosasto 192 8 17 2 219 Kaupunkikehitysosasto 36 5 1 41 83 Perusturvaosasto 853 27 168 3 1052 Sivistysosasto 469 79 42 4 594 Tekninen osasto 94 0 4 1 99 Vesi liikelaitos 22 2 0 0 24 Viisari 39 4 5 0 48 Yhteensä 1705 125 237 51 2119 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV2 2013 2014 Muutos% ed.vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1925,03 1 952,62 +1,43 % Kaupunki käytti vuonna 2014 ostopalvelulääkäreitä työterveyspalvelu Viisarissa noin 217 000 eurolla. Nuoria 16 17 -vuotiaita kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 67 henkilöä 2 5 viikon pituisiin työjaksoihin kaupungin eri työpisteisiin. 2.2. Henkilöstö osastoittain Henkilöstömäärältään suurin osasto on perusturvaosasto. Sen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa liki puolet eli 49,6 % koko henkilöstöstä. Hallinto- ja talousosastoon kuuluvat myös tukipalvelut eli ruoka- ja siivouspalvelut. Seuraava taulukko ja kaavio kuvaavat henkilöstön lukumäärää osastoittain suhteessa Ylöjärven kaupungin koko henkilöstöön. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12. Hallinto- ja talousosasto 219 10,3 % Kaupunkikehitysosasto 83 3,9 % Perusturvaosasto 1052 49,6 % Sivistysosasto 594 28,0 % Tekninen osasto 99 4,7 % Vesi liikelaitos 24 1,1 % Työterveyspalvelu Viisari 48 2,3 % 7
Seuraavassa taulukossa on vakinaisen henkilöstön määrän muutos osastoittain. Kaupunkikehitysosasto aloitti toimintansa 2013. Osastolle siirtyi tekniseltä osastolta maankäytön ja ympäristön vastuualue sekä hallinto- ja talousosastolta strategiatyö, seutuasioiden koordinointi, joukkoliikenne sekä työllisyysasiat. Vakinaisen henkilöstön määrä 2011 2013 Osasto 2012 2013 Muutos 2014 2013 2014 Hallinto- ja talousosasto 207 203 192-11 Kaupunkikehitysosasto 25 36 11 Perusturvaosasto 822 843 853 10 Sivistysosasto 454 462 469 7 Tekninen osasto 117 96 94-2 Vesi liikelaitos 22 21 22 1 Työterveyspalvelu Viisari 37 38 39 1 YHTEENSÄ 1659 1688 1705 17 8
2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstö on tunnetusti naisvaltaista. Ylöjärven kaupungin henkilöstöstä oli vuoden 2014 lopussa naisia 1798 ja miehiä 321. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 84,9 %. Koko henkilöstön sukupuolijakauma 2012 2013 Osasto Naiset 2013 Miehet 2013 YHT. 2013 Naiset 2014 Miehet 2014 YHT. 2014 Hallinto- ja talousosasto 233 10 243 212 7 219 Kaupunkikehitysosasto 20 29 49 44 39 83 Perusturvaosasto 975 48 1023 1003 49 1052 Sivistysosasto 457 121 578 478 116 594 Tekninen osasto 19 89 108 18 81 99 Vesi liikelaitos 0 24 24 0 24 24 Työterveyspalvelu Viisari 43 5 48 43 5 48 Yhteensä 1747 326 2073 1798 321 2119 Sukupuolijakauma osastoittain 31.12. 9
2.4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätiedot ovat keskeisiä henkilöstösuunnittelussa. Tietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarpeita. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 45 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 30 39 40 49 50 59 60 64 65 ja yli 254 489 559 660 157 0 12,00 23,10 26,40 31,10 7,40 0 Yhteensä Keski-ikä 2119 100,0 % 45 vuotta 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärin sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 174 10,31 % Päättyneet palvelussuhteet 105 6,22 % Vakinaisten palvelussuhteiden päättymissyyt vuonna 2014 Sisäinen Eläkkeelle Irtisanoutunut siirto Hallinto- ja talousosasto 5 1 8 Kaupunkikehitysosasto 1 20 Perusturvaosasto 14 22 21 Sivistysosasto 10 10 2 Tekninen osasto 4 1 3 Vesi liikelaitos 1 1 Työterveyspalvelu Viisari 1 1 1 Yhteensä 35 37 55 Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita, pyritään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Osa-aikaeläkkeellä oli 31.12. yhteensä 10 työntekijää. 10
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Lukumäärä 18 % vakinaisen henkilöstön määrästä 1,06 % Keski-ikä - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - Kuntoutustuelle siirtyneitä - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 9 7 2 0,53 % 0,41 % 0,12 % 55,3 56,8 60,0 Seuraavissa kahdessa taulukossa esitetään KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ja henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina 2012 2014. KuEL-eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain keski-ikä, vuotta Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke 2012 59,4 63,8 59,3 49,0 52,3 2013 57,0 63,3 58,0 45,7 51,8 2014 61,1 63,8 60,0 56,8 55,3 Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain, henkilöiden lukumäärä Yht. (pl. oae) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke 2012 72 42 6 4 20 2 2013 35 18 2 6 9 4 2014 54 36 2 7 9 3 Työnantajilla on vuodesta 2006 alkaen ollut maksettavana varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe-maksu. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet ennen vuotta 2005. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 304 0,45 % Eläkemenoperusteinen maksu 2 584 - (ei lasketa) Työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttama varhe-maksu on mahdollista välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työntekijän työkykyä voidaan ylläpitää, ja hän voi jatkaa työssä pitempään. Ylöjärven kaupungilla vuonna 2010 käyttöön otetun varhaisen välittämisen toimintamallin avulla työnantaja pyrkii edistämään hyvää työkykyä ja työssä selviytymistä. 11
Ylöjärven kaupungin varhe-maksut vuosilta 2012 2014: Varhe-maksu / 2012 467 950 2013 386 459 2014 304 116 2.6. Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Seuraavasta taulukosta ilmenee vakituisen henkilöstön määrä sopimusaloittain jaoteltuna. Sopimusaloista suurin on kunnallinen virka- ja työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu noin 70 % vakinaisesta henkilöstöstä. Vakituinen henkilöstö sopimusaloittain 2012 2014 Sopimusala 2012 2013 2014 KVTES 1166 1187 1203 OVTES 318 325 335 TS 72 78 73 TTES 59 53 50 LS 44 45 44 Yhteensä 1659 1688 1705 2.7. Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2014 yleisin ammattinimike oli edellisvuosien tapaan lähihoitaja. Heitä työskenteli Ylöjärven kaupungilla vakituisesti vuoden lopussa yhteensä 330 henkilöä. Lähihoitajia työskentelee erilaisissa hoiva-alan työtehtävissä, kuten terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilömäärä Henkilömäärä Henkilömäärä AMMATTINIMIKE 2012 2013 2014 Lähihoitaja 322 320 330 Lastentarhanopettaja 105 105 117 Peruskoulun luokanopettaja 91 91 106 Sairaanhoitaja 60 65 62 Koulunkäynnin ohjaaja 59 59 59 Perhepäivähoitaja 46 44 42 Laitoshuoltaja 24 28 35 Siivooja 36 37 35 Palvelusihteeri 49 39 33 Ruokapalvelutyöntekijä 30 26 33 Erityisluokan opettaja 27 27 32 Terveydenhoitaja 33 32 32 Päiväkodin johtaja 23 24 23 12
2.8. Henkilöstön kotipaikka Työmatkaliikenne Ylöjärvelle on helppoa. Tämä näkyy myös henkilöstön kotipaikkaa koskevasta tilastosta. Vuoden 2014 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä asui Ylöjärvellä 60,4 %. Vakinaisen henkilöstön kotipaikka Paikkakunta 31.12.2014 Ylöjärvi 1030 Tampere 369 Hämeenkyrö 99 Nokia 87 Pirkkala 39 Lempäälä 16 Sastamala 16 Muut 49 Yht. 1705 Henkilöstön kotipaikka Ylöjärvi ja Tampere Paikkakunta 31.12.2013 31.12.2014 Ylöjärvi 60,5 % 60,4 % Tampere 21,9 % 21,6 % Yht. 82,4 % 82,0 % 2.9. Työllistäminen Kaupungin työllistämisasiat, työllisyyspolitiikan toteuttaminen ja kuntouttavat palvelut on keskitetty Työllisyys- ja turvallisuuspalveluihin. Palkkatuetun työn lisäksi työkokeilu organisoitiin työllisyyspalvelujen hallinnon kautta kaupungin eri sektoreille, mutta vuoden 2015 alusta tämä päättyi resurssien pienenemisen takia. Tähän muutokseen varauduttiin jo 2014 vuoden loppupuolella siirtämällä asiakaspainopistettä tuetusta palkkatyöstä kuntouttavaan työtoimintaan. Ylöjärven kaupunki tarjoaa pitkään työttömänä olleille sekä nuorille mahdollisuuden määräaikaisesti työllistyä kaupungin eri osastoille. Valtion palkkatukeen perustuvien työsuhteiden lukumäärä Ylöjärvellä seuraa TE-toimiston vastinrahojen ja niiden käyttöehtojen muutoksia. Palkkatuettujen työsuhteiden määrä kuukausittain vuosina 2012 2014 Kuukausi 2012 2013 2014 Tammikuu 50 41 38 Helmikuu 52 40 41 Maaliskuu 52 42 40 Huhtikuu 47 40 41 Toukokuu 47 39 41 Kesäkuu 40 35 36 Heinäkuu 39 34 36 Elokuu 47 37 46 Syyskuu 49 40 43 Lokakuu 47 41 44 Marraskuu 50 41 44 Joulukuu 44 41 46 13
2.10. Sairauspoissaolot vuonna 2014 Seuraavista taulukoista ilmenee Ylöjärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot yhteensä ja vähintään 30 päivän pituiset sairauspoissaolot. Raportointitaso mahdollistaa esimiehille paremman mahdollisuuden seurata oman yksikön sairauspoissaoloja ja puuttua niiden muutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2013 tasolta lisääntyneet 0,4 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli 32 350 päivää, vuonna 2013 vastaava luku oli 31 173 päivää. Eniten pitkiä sairauspoissaoloja on johtunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psyykkisten syiden johdosta. Näiden osuus pitkistä, yli 30 päivän poissaoloista, oli 56,30 %. Sairauspoissaolot raportoidaan kalenteripäivinä. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolot koko henkilöstö 2007 2014 Vuosi 31.12. henkilöstö oma ilmoitus sltodistus työtapaturmat / pv sairauspäivät yht. pv/henkilö 2014 2119 2537 29226 587 32350 15,3 2013 2090 2353 27898 922 31173 14,9 2012 2080 2321 28328 552 30649 14,7 2011 2084 2433 26434 884 29857 14,3 2010 2011 2255 24079 1135 27469 13,7 2009 2005 2300 23822 569 26691 13,3 2008 1855 2098 23587 499 26184 14,1 2007 1717 1648 23261 444 25353 14,8 Vakuutusyhtiö Pohjolan tilaston mukaan työtapaturmia tapahtui vuonna 2014 yhteensä 126 kpl. Vuonna 2013 vastaava luku oli 141 kpl. 14
Sairauspoissaolot yksiköittäin 2014 31.12.14 hlömäärä esimiehen luvalla sairausloma todistuksella työtapat. pv yhteensä pv/ työntekijä Hallinto 33 21 176 197 6 Kaupunkikehitysosasto 83 66 854 16 936 11,3 Ruokapalvelut 77 48 2639 18 2705 35,1 Siivoustoimi 109 22 3973 52 4047 37,1 Hallinto ja suunnittelu 31 66 349 415 13,4 Sosiaalityö 24 49 172 221 9,2 Perhetukikeskus 16 12 194 206 12,9 Vammaispalvelut 44 66 362 18 446 10,1 Kotihoitopalvelut 97 190 2741 62 2993 30,9 Lääkäripalvelut 34 5 57 62 1,8 Terveysneuvonta 33 52 246 298 9 Poliklinikat 45 88 418 506 11,2 Suun terveydenhoito 46 77 581 46 704 15,3 Perhekeskus 35 28 220 248 7,1 Sairaala 48 50 516 3 569 11,9 Tiuravuori pitkäaikaishoito 58 13 759 6 778 13,4 Tiuravuori lyhytaikaishoito 22 12 221 233 10,6 Sairaanhoidon tukipalvelut 19 11 294 305 16,1 Kurun palvelukeskus 44 41 558 599 13,6 Elokaaren vanhustenpalvelut 31 38 252 290 9,4 Kuntoutus-ja muistikeskus 24 18 315 333 13,9 Keskitetyt varhaiskasvatuspalvelut 19 27 308 335 17,6 Varhaiskasvatus eteläinen 143 230 2209 38 2477 17,3 Varhaiskasvatus pohjoinen 106 196 1695 76 1967 18,6 Varhaiskasvatus läntinen 133 148 1745 2 1895 14,2 Sivistyspalvelujen hallinto 19 10 38 48 2,5 Yhteispeli 10 11 23 34 3,4 Avustajapalvelut ja oppilashuolto 53 125 959 33 1117 21,1 Peruskoulut 353 381 1854 45 2280 6,5 Erityiskoulut 28 41 822 25 888 31,7 Lukiokoulutus 31 17 78 95 3,1 Musiikkiopisto 29 40 73 113 3,9 Kirjastopalvelut 23 17 167 42 226 9,8 Liikuntapalvelut 15 11 267 278 18,5 Nuorisopalvelut 33 47 205 252 7,6 Tekninen ltk ja hallinto 12 23 38 37 98 8,2 Kunnallistekninen suunnittelu 12 57 251 308 25,7 Urheilu- ja ulkoilualueet 12 8 444 24 476 39,7 Kaavatiet, konekeskus 15 24 169 193 12,9 Puistot, maa/metsätilat 8 39 276 21 336 42 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 16 14 202 216 13,5 Kiinteistönhoito 23 17 386 403 17,5 Yhdyskuntatekniikka, varikko 9 2 292 294 32,7 Vesilaitos 16 33 304 11 348 21,8 Työterveyshuollon liikelaitos 48 46 524 12 582 12,1 15
Pitkät, vähintään 30 päivän sairauspoissaolot vuosina 2014 ja 2013 Yksikkö 2014/kpl 2014/päivät 2013/kpl 2013/päivät Hallinto 2 88 1 47 Kaupunkikehitys 4 255 2 119 Ruokapalvelut 19 1755 12 1396 Siivoustoimi 26 3028 23 2070 Hallinto ja suunnittelu 1 49 Sosiaalityö 2 71 Perhetukikeskus 2 128 Vammaispalvelut 1 63 Kotihoitopalvelut 16 1288 8 615 Lääkäripalvelut 3 172 1 45 Terveysneuvonta 3 108 4 225 Poliklinikat 2 96 3 105 Suun terveydenhoito 7 308 5 562 Perhekeskus 2 125 3 410 Sairaala 5 268 4 239 Tiuravuori pitkäaikaishoito 7 471 5 350 Tiuravuori lyhytaikaishoito 1 45 1 62 Sairaanhoidon tukipalvelut 2 240 1 214 Kurun palvelukeskus (+ hoivapalv.) 3 148 6 224 Elokaaren vanhustenpalvelut 1 52 3 417 Kuntoutus- ja muistikeskus 3 130 2 191 Varhaiskasvatus 1 79 Varhaiskasvatus Etelä 15 970 12 724 Varhaiskasvatus Pohjoinen 13 1002 12 1344 Varhaiskasvatus Länsi 11 609 14 745 Sivistyspalvelujen hallinto Yhteispeli Avustajapalvelut ja oppilashuolto 7 318 4 440 Peruskoulut 12 658 19 1013 Erityiskoulut 7 531 3 183 Lukiokoulutus Musiikkiopisto 2 162 Kirjastopalvelut 3 141 4 224 Liikuntapalvelut 3 152 1 131 Nuorisopalvelut 2 327 Tekninen ltk ja hallinto 1 37 Kunnallistekninen suunnittelu 1 159 1 41 Urheilu- ja ulkoilualueet 2 296 2 338 Liikenneväylät, konekeskus 1 104 Puistot, maa/metsätilat 1 181 2 182 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen 1 119 1 61 Kiinteistönhoito 4 298 3 154 Yhdyskuntatekniikka, varikko 4 252 Vesilaitos 1 97 6 704 Työterveyshuollon liikelaitos 5 383 5 284 Yhteensä 204 15170 178 14452 16
3. Osaaminen ja työhyvinvointi 3.1. Osaamisen kehittäminen Osaamisen johtaminen on strategian toteuttamista käytännön työssä. Motivoitunut ja osaava henkilöstö kykenee suoriutumaan haastavista tehtävistään alati kehittyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimiehet luovat edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle kannustamalla jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2014 järjestettiin yhteisesti mm. esimiesvalmennusta, sopimus- ja talouskoulutusta sekä sosiaalisen median koulutusta. Lisäksi järjestettiin koulutusta mm. Populus HR-järjestelmästä ja hankinnoista. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Oppisopimuskoulutuksella koulutettiin mm. laitoshuoltajan ammattitutkintoa, sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa sekä johtamisen erikoisammattitutkintoa. Vuosittain laadittavassa koulutussuunnitelmassa määritellään osastoittain, vastuualueittain ja tehtäväalueittain, sen mukaisesti mikä on ko. organisaation osalta tarkoituksenmukaista: Arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä Suunnitelma kyseisenä vuonna toteutettavista koulutuksista ja koulutusohjelmista Henkilöstö osallistuu erikseen suunniteltujen yhteisten koulutuksien lisäksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tukevaan ajankohtaiseen koulutukseen, jotka tukevat hallinto- ja palvelutoiminnan kehittämistä, toimintatapoja, lainsäädäntömuutoksia ym. Koulutusta suunniteltaessa on kiinnitettävä huomioita siihen, että henkilöstö osallistuu osaamistarpeiden vaatimaan koulutukseen ja osaamisen kehittäminen on yhdenmukaista. Koulutukset ovat edenneet vuonna 2014 koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen käytettiin noin 289 000 euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin 280 000 euroa. Koulutuskustannukset 2013 2014 Osasto 2013 2014 Hallinto- ja talousosasto 36 231 44 691 Kaupunkikehitysosasto 10 738 15 722 Perusturvaosasto 133 750 132 295 Sivistysosasto 58 366 56 043 Tekninen osasto 10 575 18 248 Vesi liikelaitos 11 546 2 623 Työterveyspalvelu Viisari 19 210 19 277 Yht. 280 416 288 899 Työnantajalla on mahdollisuus hakea korvausta koulutussuunnitelmaan perustuvasta koulutuksesta. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai mahdollisissa uusissa työtehtävissä. Koulutuskorvausta voidaan hakea kolmelta päivältä/työntekijä. Vuonna 2014 kaupunki sai koulutuskorvausta 40 790 euroa, joka vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuutusmaksusta. 17
Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä oli yhteensä 2 429, joka muodostui seuraavasti: Koulutuspäivien määrä 1 pv 306 2 pv 241 3 pv 547 Työntekijöiden määrä 3.2. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita. Työhyvinvointi on koko työyhteisön ja organisaation asia ja sen edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin merkityksen tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista ja parantaa heidän mahdollisuuttaan pysyä pitempään työssä. Työssä jaksamista tukemalla työnantaja välittää itsestään positiivista työnantajakuvaa ja näin turvaa työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. 3.2.1. Pitkäaikaisterveys Kaupunki haluaa tukea henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä uudella tavalla eli pitkäaikaisterveyttä seuraamalla ja siihen kannustamalla. Pitkäaikaisterveyttä on seurattu vuodesta 2011 alkaen. Pitkäaikaisterveys oli vuonna 2014 määritelty siten, että työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole kumpanakaan vuotena ollut sairauden vuoksi poissa töistä yli kolmea päivää. Kaupunginhallitus päätti 12.5.2014 huomioida ne kaupungin työyksiköt, joissa pitkäaikaisterveiden työntekijöiden osuus vuosina 2012 ja 2013 ylitti 60 prosenttia (näitä oli 15 työyksikköä). Huomioiminen tapahtui jakamalla 30 euroa/ työntekijä (vakituiset ja sijaiset yli 6 kk) käytettäväksi työyhteisön toimintaedellytysten parantamiseen esimiesten päättämällä tavalla. Määrärahalla voitiin järjestää henkilöstön työhyvinvointia tukevaa toimintaa, esim. koulutusta, liikuntaa tai muuta virkistystoimintaa. Pitkäaikaisterveyden tukeminen on erityisesti yhteisöllisyyden tukemista. Sen vuoksi pitkäaikaisterveyden kannustaminen kohdistuu kaikkiin pitkäaikaisterveen työyksikön työntekijöihin eli ei ainoastaan niihin, jotka ovat olleet pitkäaikaisterveitä. 3.2.2. Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on kaupungintalolla vakiintunut, mutta laitosten osalta hieman vähentynyt. Laitosruokailu kouluissa ja päiväkodeissa on lisääntynyt. Ruokalistaa pyritään muokkaamaan asiakaskyselyn pohjalta. Uusien ravitsemussuositusten mukaan pyritään vähentämään suolaa ja lisäämään kalaa ja kasviksia ruokalistaan. 18
3.2.3. Henkilöstön hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstön hyvinvointisuunnitelman koordinointia ja seurantaa varten toimii henkilöstöryhmä Henry. Henkilöstöryhmän kokoonpano oli vuoden 2014 lopussa: sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti (sihteeri), pääluottamusmies Hannu Kujanpää (JUKO) ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen. Vuoden 2014 painopisteenä oli ravitsemus ja viisas liikunta. Tupakoinnin rajoittaminen Tupakointi kiellettiin työaikana vuonna 2009. Ulko-ovilta poistettiin tupakointipisteet ja hankittiin tupakoinnin kieltäviä kylttejä. Henkilöstön tupakoinnin lopettamista tuetaan kustantamalla halukkaille 50 % korvaus nikotiinikorvaustuotteista ja vieroituslääkkeistä enintään kolmen kuukauden ajalla. Tupakasta vieroituskurssia ei järjestetty vuonna 2014 vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Päihteet Päihteiden käytön riskien arvioimiseksi henkilöstön terveystarkastuksiin kutsutuille jatkettiin AUDIT-kyselyn tekemistä. AUDIT-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Ravitsemus Ylöjärven kaupungin henkilöstölle suunnattu painonhallintaan kannustava bonuskampanja jatkui. Painonhallintakurssi tilattiin Hyvän painon ystäviltä. Kannustuspalkkioita painon pudottamisesta maksettiin yhteensä 1 030 euroa. Liikunta Henkilökunnan kuntotestit järjestettiin toukokuussa ja elokuussa Räikän kentällä. Testeihin osallistui 328 työntekijää: UKK-kävelytestiin 196, Cooper-juoksutestiin 124 ja polkupyöräergometritestiin erityisin perustein kahdeksan henkilöä. Osallistujia oli kolmisenkymmentä enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki testeihin osallistuneet saivat palkkioksi viisi kappaletta neljän euron arvoisia liikuntaseteleitä. Hyvinvointisuunnitelman mukaisesti kuntopalkkioihin käytettiin yhteensä 21 660 euroa. Henkilöstöllä oli käytössä kaukalopallo, salibandy ja sulkapallovuorot. Kaupungin oma tykyjumpparyhmä kokoontui kerran viikossa. Syksyllä 2014 Ylöjärvi osallistui Suomen huippukuntoisin kunta Hymis-liikuntakampanjaan. Tampereen seudun kuntien välisen kisan voitti Kangasala. Siellä keskimääräinen liikuntaaika/henkilö/viikko oli 6,9 tuntia. Ylöjärvellä vastaava viikkotuntimäärä oli 5,9. Osallistujia Ylöjärvellä oli kaikkiaan lähes 550. Hymis-liikuntakampanjan päätteeksi kärkijoukkueille järjestettiin pienimuotoinen palkitsemistilaisuus Koulutuskeskus Valossa joulukuussa. Tilaisuus oli yhteinen Tampereen kaupunkiseudun Hymis-kunnille ja sinne oli kutsuttu kunkin kunnan kolme parasta joukkuetta. Tampereen seudulta Hymikseen osallistuivat Ylöjärven lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia ja Pirkkala. Ikäohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi ikäohjelman 24.11.2014. Ikäohjelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joiden avulla halutaan tukea ikääntyneiden työhyvinvointia sekä vaikuttaa asenteisiin. Ikäohjelmaan on kirjattu työterveyshuollon terveystarkastukset ja Hyvässä kunnossa kurssi, liikuntaneuvonta ja terveyskuntotestit sekä vuosittainen ikäohjelmaan liittyvä yhteistapahtuma. Ikäohjel- 19
massa otetaan kantaa myös muun muassa työn keventämiseen ja muokkaamiseen sekä esimiestyöhön ja johtamiseen. Ikäohjelman mukaiset toimenpiteet otetaan käyttöön vuonna 2015. 3.2.4. Hevi-päivä Henkilökunnan virkistyspäivä 14.5.2014 ja koko kyseinen viikko saivat uimaan ja jumppaamaan lähes 200 työntekijää. Hevi-päivää vietettiin uudistuneessa uimahallissa. Valittavana oli hyvän mielen jumppa monitoimisalissa, vesijumppa altaalla tai uinti. Uimassa saattoi käydä varsinaisen Hevi-päivän sijasta myös jonakin muuna arkipäivänä kyseisellä viikolla. Kurussa ja Viljakkalassa järjestettiin omat hyvän mielen jumpat, Viljakkalassa 13.5. ja Kurussa 14.5. 3.2.5. Ylönetti Intranetsivusto Ylönetti vahvisti edelleen asemiaan sisäisessä viestinnässä ja sen kuukausittainen käyttäjämäärä oli keskimäärin jo yli 1500. Ylönetin tavoitteena on toimia sekä uutisvälineenä että tietopankkina. Ylönetin kehittämisestä ja päivittämisestä vastasi tehtävään nimetty koordinaatioryhmä tiedotustoimittajan johdolla. 3.2.6. Siti-lehti Henkilöstölehti Siti ilmestyi kaksi kertaa, normaalina kevätnumerona ja tavallista laajempana syysnumerona. Lehdessä esiteltiin henkilöstöä ja eri toimipisteiden työtä, taustoitettiin uutisia ja annettiin työtä helpottavia ohjeita. Loppuvuodesta toteutettu lukijakysely tuotti aineistoa lehden kehittämisen tueksi. Lehti jaettiin pääosin työyksiköittäin mutta osin myös henkilökohtaisesti omalla nimellä työpisteisiin. Lehden sähköinen versio julkaistiin intranetissä. Toimitustyöstä vastasi tiedotustoimittaja Tiina Helminen ja ulkoasusta kulttuurituottaja Sini Kallio. 3.2.7. Kuntoutus Vuonna 2014 toteutui yksi kuntoremonttikurssi, joka järjestettiin Peurungan kylpylässä. Kurssille valittiin 12 työntekijää. Vuonna 2014 alkoi varhaiskasvatuksen työntekijöiden Aslak kuntoutuskurssi (10 kuntoutujaa). Vuorotyötä tekevien hoitotyöntekijöiden v. 2013 alkanut Aslak-kuntoutus jatkui Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Vuonna 2012 alkaneiden (laitoshuoltajien, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon ja palvelusihteerien) Aslak-kuntoutusten seuranta alkoi tai jatkui työterveyshuollon toimesta. 3.3. Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutettiin koko henkilöstölle 19.11. - 7.12.2014, ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Kyselyyn vastasi 1237 työntekijää. Määrä on enemmän kuin edellisvuosina (1198 v. 2013 ja 1074 v. 2012). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,76 (asteikolla 1-5). Tulos on hieman parempi kuin edellisvuosina: vuonna 2013 vastausten keskiarvo oli 3,74 ja vuonna 2012 keskiarvo 3,71. 20
Kaupunki- ja osastotason tuloksissa on vertailutietoja muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla, joiden vastausten keskiarvo oli 3,47. Vertailukuntia ovat Asikkala, Hamina, Joensuu, Joroinen, Jyväskylä, Kauniainen, Kotka, Lappeenranta, Rauma ja Valkeakoski. Työyhteisön kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella jokainen työyhteisö ohjeistettiin valitsemaan omat kehittämiskohteensa ja vahvuutensa (1-2), joita seurataan työpaikkakokouksissa. Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan myös osastojen johtoryhmissä. 3.4. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kaupungin Yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kokouksissa käsitellään sekä työsuojelun että työterveyden ajankohtaiset asiat. Yhteistyökomitea käsittelee jäsenten esille ottamia työympäristöön ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muita ajankohtaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet, edistää tiedonkulkua sekä edistää työyhteisöjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Yhteistyökomitea on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2014 aikana, yhteensä 8 kertaa. Yhteistyökomitean jäseninä oli 6 kaupungin edustajaa ja 9 henkilöstön edustajaa. Vuonna 2014 puheenjohtajana toimi talousjohtaja Juha Liinavuori. Yhteistyökomitean yhteistyöpäivä toteutettiin elokuussa. Yhteistyökomitean jäseniä osallistui myös Lappeenrannan ja Rauman työelämäseminaareihin. Kaupungin työsuojeluorganisaatio laajeni vuodenvaihteessa työsuojeluasiamiehillä. Asiamiehiä valittiin työsuojeluvaaleissa viisi vuosiksi 2014 2017. Työsuojeluasiamiehen tehtävät liittyvät pääosin välittömään työsuojelun yhteistoimintaan omalla toiminta-alueellaan. Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja -asiamiehet muodostavat työsuojeluryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti käsittelemään työsuojeluasioita. 4. Kunta-alan tilastotietoja Kunta-alalla työskenteli 432 000 henkilöä lokakuussa 2013. Henkilöstömäärä oli huipussaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on siis vähentynyt viime vuosina, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina. Vaikka henkilöstömäärä on vähentynyt, on vakinaisen henkilöstön määrä kasvanut. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa. Vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. 21
Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa kuntien määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2013 noin 21 prosenttia henkilöstöstä. Vakinaisia oli 78 prosenttia ja työllistettyjä 1 prosenttia. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 86 prosenttia kuukausipalkkaisista ja osa-aikaisia ja sivutoimisia on 14 prosenttia. Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2013 keskimäärin 16,7 työntekijää kohden. Vuotta aiemmin poissaolopäivien määrä oli 17,2. 22