NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

Samankaltaiset tiedostot
ADHD oireista kärsivien palveluohjaus

MITÄ JA MILLAISTA PALVELUOHJAUSTA ERILAISTEN ASIAKKAIDEN TARPEISIIN? Rovaniemi Sauli Suominen VTL perheterapeutti

ENNALTAEHKÄISEVÄ PALVELUOHJAUS. Hyvinkää Sauli Suominen VTL perheterapeutti, työnohjaaja

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Asiakasosallisuus palveluohjauksessa. Poskelappi

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Psyykkinen toimintakyky

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Sinustako työnohjaaja?

Ristiriidoista ratkaisuihin

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Venäläis-suomalainen parisuhde

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S H O I TA J AT R Y

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström

Mikä on työpaikkakiusaamista?

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Sisällys OSA 1 ADHD LAPSELLA

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan!

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Transkriptio:

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja sauli.suominen@adhd-liitto.fi

TAUSTATIETOA Toimin ADHD-liiton Vahti hankkeessa, jossa tavoitteena vammaisten henkilöiden työelämäkynnysten madaltaminen Tutkimustyötä ja luentoja tarkkaavuushäiriöstä, josta kolme artikkelia www.saulisuominen.fi Perhetyötä mielenterveys- ja päihde ja neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten vanhempien kanssa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry:n puheenjohtaja www.palveluohjaus.fi

LYHYESTI ADHD:N OIREISTA Potilaan diagnosointi kuuluu lääkärille, ja se perustuu käyttäytymisen pohjalta syntyneeseen arvioon. Taylor ja Rutter esittävät ADHD:n olevan kuvaus tarkkaamattoman ja impulsiivisen lapsen käyttäytymisestä, eikä kuvaus sairaudesta, joka selittäisi, miksi lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. sauli.suominen(at)welho.com

YLEISIÄ HAVAINTOJA Historiallisesti katsoen tarkkaavuushäiriö kuuluu normaalisti ja selvästi poikkeavalla tavalla toimivan neurologisen järjestelmän harmaaseen välivyöhykkeeseen, joka on hyvin altis tieteessä tapahtuville tulkinnan muutoksille (Anthony 1973). sauli.suominen(at)welho.com

PERHEEN KOHTAAMAT HAASTEET EPÄVARMUUS Koska häiriökäyttäytymisessä on kysymys normaaliin lapsuuteen liittyvästä ongelmallisesta käyttäytymisestä ja koska tarkkaavuushäiriöön liittyvästä oireesta EPÄSELVYYS Mitkä oireet liittyvät suoraan häiriöön (primaarioireet) ja mitkä ovat seurannaisoireista, jotka esim. liittyvät jatkuvien epäonnistumisien seurausvaikutuksiin (sekundaarioireet) RISTIRIITAISUUS Vanhemmat saattavat ainakin ajoittain ajautua tilanteisiin, jossa toisesta vanhemmasta tulee ymmärtäjä ja toisesta vastuuttaja.

PERHE JA YMPÄRISTÖ Perheet eivät aina koe saavansa apua ammattiauttajilta. Vaikeutena voi olla, että vanhemmat kokevat joutuvat ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa jotkut ammattilaiset puhuvat kontrollin tärkeydestä ja toiset ymmärtämisen merkityksestä. Toinen vanhemmista saattaa myös kokea, että ammattilaiset asettuvat toisen vanhemman puolelle, esim. jos ymmärtäminen saa ylikorostetun aseman. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee molemmilta vanhemmilta sekä ymmärtämistä että vastuuttamista.

KOSKA OLISI HYVÄ HAKEA APUA? Kun omat keinot tuntuvat koko ajan loppuvan Kun suhtautumista lapseen leimaa toivottomuuden ilmapiiri Kun suhtautuminen lapseen johtaa syviin ristiriitoihin Kun jatkuvasti kiistellään siitä kumpi vanhempi on oikeassa ja kumpi väärässä Kun perheen arki on suistunut raiteiltaan

YMMÄRTÄMINEN JA VASTUUTTAMINEN Kaikki lapset tarvitsevat jatkuvasti sekä ymmärtämistä, että vastuuttamista Ymmärtämisen ylikorostuminen johtaa jatkuessaan tilanteeseen, jossa lapsen ei koeta kykenevän kantamaan vastuuta esim. omasta käyttäytymisestään. Tilanne voi johtaa leimautumiseen Jatkuva vastuuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsen häiriöt estävät tai vaikeuttavat asetetuista tehtävistä suoriutumisen. Tästä seuraava toistuva epäonnistuminen johtaa itsetunnon heikentymiseen ja yrittämisen halun vähentymiseen

PERUSTIETOA VANHEMMILLE Lapsen erityisyys johtaa usein myös lapsen puolesta ymmärtämistä. Emme kykene katsomaan omaa toimintaanne ulkopuolisin silmin. Emme näin ollen kykene muuttamaan omaa toimintaamme, vaikka se olisi välttämätöntä. On ymmärrettävä, että emme kykene muuttamaan mitään muuta kuin omaa toimintaamme, toisen päätä emme voi muuttaa Jokainen lapsi on yksilö, jossa tilanteita tulee pohtia tämän yksilön tarpeet ja toiveet huomioiden Luovuus ja tarkkaavuushäiriö ovat taustaltaan varsin samanlaisia. Luovuudesta tulee voimavara vain silloin kun näemme sen hyvänä ominaisuutena

MITÄ AINAKIN VOIN TEHDÄ? Jos lapsen ongelmat ja vaikeudet saavat ylikorostetun aseman, voivat ne johtaa ns. negatiivisen käsikirjoituksen syntymiseen ja sen toteuttamiseen Kiinnitä aina huomiota toimiviin asioihin ja anna hyvää palautetta Voimavarat ovat suhteissa, eivät yksilössä ja vain voimavaroja voi tukea Autat lasta kaikkein eniten sillä, että vanhempana huolehdit itsestäsi ja voimavaroistasi Uhraamalla itsesi, et voi pelastaa ketään Lapsi ei ole ulkoavaruudesta, ongelmat usein tavanomaisia lapsuuteen liittyviä asioita, mutta potenssiin kaksi Kaikkien lasten aikuisten ei aina tarvitse olla samaa mieltä kaikesta lapseen liittyvästä Odotukset lasta kohtaan eivät kuitenkaan saa olla ristiriitaisia