MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA luonnos

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 luonnos 18.9.2013 1

MAPSTO - MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelman on tarkoitus koota strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelu yhdeksi, poikkitoimialalliseksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja pyrkii vastaamaan kysymykseen Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? Käytännössä ohjelman avulla yhteen sovitetaan kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä nykyisten ohjelmien kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Kaupunginvaltuuston ja muiden toimielinten saaman informaation määrää ja käytettävyyttä parannetaan. Valmistelukäytännön muuttamisen, asiakirjojen sisältöjen yhdistämisen ym. muutosten taustalla on tarve parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua sekä lisätä aikajännettä. 2 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymiseen tähtäävän perusperiaatteen ja sekä yleisten kehitysnäkymien ja lisäksi seuraavat MAPSTO-asiakirjan ulkopuoliset tekijät: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki- ja valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvoston päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

3 - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja 2. maakuntakaava on valmisteilla. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015 edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla se edistää hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. Sopimuksen erityisiä tavoitteita kaupunkiseudulla ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Yleistavoitteena korostetaan energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Sopimuksessa oleelliset Ylöjärven tavoitteet ovat keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. d. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston 9.12.2010 hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat kirjatut strategiset tavoitteet ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä: Vakaan talouden näkökulma: - Kaupungin talous on aidossa tasapainossa Työn ja yrittämisen näkökulma: - Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Toimivan kaupunkirakenteen näkökulma: - Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun - Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä - Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara e. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma antaa edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 15.6.2006. Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka.

4 Maapolitiikan yleiset tavoitteet: - Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. - Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. - Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. - Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. - Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. - Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. - Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. f. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat Aiemmat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat on alun perin laadittu kolmen vuoden aikajänteellä. Erillisten ohjelmien sisältö on toiminut pohjana MAPSTO-asiakirjan valmistelussa. g. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointimenojen omahankintameno olisi enintään noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2014. 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion-Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään minimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Liikennealueiden ym. infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavat määrärahat eivät ole riittävät korjausvelan vähentämiseksi. Väestönkasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran suunnittelukaudella. 4. Näkökulmatarkastelu Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu kolmesta näkökulmasta. 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on vuodesta 2002 lukien luovuttanut elinkeinoelämällä noin 200 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut

huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin. 4.2. Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä Elovainiolle ja Kuruntien/Viljakkalantien liittymään. Metsäkylässä Metsäkyläntien ja Vaasantien (VT3) välinen yhteys avaa uuden yhteyden Metsäkylän länsiosasta VT3:lle ja parantaa samalla joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Merkittävin kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on osa kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle jää toteutettavaksi keskustan osayleiskaavan toteuttamiseen liittyviä väylähankkeita. Joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää riittävää käyttäjämäärää, jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linja-autoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään katuraitiotien avulla linja-autoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. Nykyinen joukkoliikenteen järjestelysopimus Ylöjärven alueella päättyy kesällä 2016. Tällöin avautuu mahdollisuus vaikuttaa paremmin ongelmallisten alueiden joukkoliikennetarjontaan kaupungin keskeisillä alueilla, esimerkiksi Metsäkylässä. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella. 5

6 4.3. Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella saadaan myös puhdistettua laaja pilaantunut maa-alue Saurion vedenottamon tuntumassa. Pitemmällä tähtäyksellä pohjavesialueen riskejä pyritään vähentämään myös tutkimalla Soppeenmäen teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja verkostoa lisätään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella kunnostetaan pilaantuneita maaalueita asumisterveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Keskustan alueen Nikron maaperän lisäksi selvitetään Kortteen alueen vanhan Veittijärven kaatopaikan riskit ja lisäkunnostustarpeet sekä Viljakkalan keskustan tuntumassa olevan entisen Haverin jätealueen turvallisuus ympäristölle. 5. Toimenpiteet alueittain Kaupunki on jaettu 11 alueeseen hyödyntäen tilastokeskuksen tilastoaluejakoa. Aluejako perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä tulvaisuuden erovaisuuksiin maankäytön suunnittelun näkökulmasta. HUOM! KARTAT OVAT 18.9.2013 LUONNOKSESSA PUUTTEELLISIA! Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Esim. koko kaupungin väestökasvusta keskustan osuus nousee nykyisestä 30 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä.

Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat. Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin 10 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Vuoteen 2018 mennessä asukaslisäys on noin 1 050. 7

8

9 Keskustan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Keskustan osayleiskaava 2010-2016 2014 2016 noin 60 000 2014: 20 000 Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä 10 000 asukasta. Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 4. Ranta-Laatu asuinalue asemakaavaja asemakaavan muutos 2013-2015 2014 2015 noin 10 000 2014: 5 000 Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin 50-100 asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2015 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 7. Tiuravuoren ympäristön asemakaavan muutos 2013-2014 Oma työ Tiuravuoren ympäristön liikennöinti ja pysäköintimahdollisuudet tutkitaan asemakaavan muutoksella. Liikenneverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014.

10 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 8. Mikkolantien varsi, asemakaavan muutos 2013-2015 2013 2015 noin 30 000 2014: 10 000 Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaan asumisen alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015-2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 9. Räikäntien ympäristön asemakaavan muutos 2013-2014 Oma työ / ostopalvelu, yhteistyö Peabin kanssa Tavoitteena on tutkia teknisen keskuksen ja siitä etelään olevien rakennusten korvaamista uudisrakentamisella. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin neljä ja puoli hehtaaria ja sille sijoittuu arviolta noin 200 asuntoa sekä lisäksi liike- ja toimistotiloja. 5 000 Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014 ja rakennetaan alueen rakentamisen aikana. Suunnitelma teknisen keskuksen uusista toimitiloista ja musiikkiopiston toimitiloista aloitetaan 2014. Tontit luovutetaan 2016 2018 ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2016 2019. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennuksen asemakaava 2014-2015 2014 2015 noin 20 000 2014: 10 000 Tavoitteena on laajentaa Heinikon teollisuusaluetta Siltatien pohjoispuolelle kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja sinne sijoittuu noin 50 tonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2016-2017 ja rakennetaan 2018-19. Alueen tontteja voidaan luovuttaa 2019 lähtien. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen 2015-2017 2015 2017 noin 20 000 Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla.

11 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 25. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 1. vaihe 2016-2018 2016 2018 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2018 2019 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 28. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 2. vaihe 2017-2019 207 2019 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2019 2020 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 75 43 5 46 68 45 32 65 65 10 98 20 75 43 5 46 68 45 32 65 246 272 262 170 130 Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Teivo 2 1 1 1 1 Heinikko / Kivilähde 10 12 2 Elovainio 9 7 7

12 Keskustan palvelut Alueella on useita päiväkoteja: Veittijärvi, koulun yhteydessä (rakenteelliset paikat 63, rakennusvuosi 1996 ), Kaurasmäki (r.paikat 42, rakennusvuosi 1988), Palotorni (r.paikat 63, muutostyöt 2009 ja 2013),Tiikko (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1982, peruskorjaus ja laajennus 2007), Tähkätasku (r.paikat 84, rakennusvuosi 2003), Kyläseppä (r.paikat 63, rakennusvuosi 1990), Keijärvi (r.paikat 17, vuokratila kerrostalossa), Yhtenäiskoulun esiopetus (21 paikkaa), Mikkola (r. paikat 42, rakennusvuosi 1908, suojeltu rakennus), Saurion päiväkoti (r.paikat 84, rakennusvuosi 1979),Mikkola (r. paikat 42, rakennettu 1908, peruskorjaus 1999, suojeltu rakennus), Vihriälä (r.paikat 21, rakennusvuosi 1900-l alussa, peruskorjaus 2007,suojeltu rakennus), Soppeenkataja (r.paikat 21, kerrostalon pohjakerros, vuokratila) Rinteen päiväkoti (vuorohoito, r. paikat 209, rakennusvuosi 2007, laajennus 2012). Lisäksi alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa sekä 105 paikkainen yksityinen päiväkoti. Keskusta-alue täydentää lähipalveluja eri kaupunginosassa. Alueen palvelutarpeen kasvu painottuu Mäkkylän alueelle ja pohjoisessa Haaviston alueelle. Kuruntiellä sijaitsevaan perusturvakeskukseen sijoittuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto, varhaiskasvatuksen hallinto sekä aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakasvastaanottotilat. Perusturvakeskuksessa työskentelee kaikkiaan n. 40 työntekijää. Mikkolantiellä sijaitsevassa Terveyskeskuksessa tuotetaan keskitetysti koko kaupungin terveydenhuoltopalveluja. Rakennuksessa on myös terveyskeskussairaalaosasto, joka on 42-paikkainen ympärivuorokauden toiminnassa oleva akuuttisairaalaosasto. Terveyskeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsee v. 1992 rakennettu Keskustan neuvola. Kun Haaviston ja Kortteen alueet rakentuvat tulisi huomioida tilatarve neuvolalle ja henkilöstöresurssit. Yhtenäiskoululla on toimitilat kahdelle kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Nykyiseen oppilasmäärään ja mitoituksiin nähden resurssit ja tilat ovat kohdallaan. Vanhalla koululla on yhteen luokkaan järjestetty tila kouluterveydenhoitajalle. Moision koululla kokopäiväisen kouluterveydenhoitajan käytössä on ollut yksi vastaanottohuone ja vastaanottotila on myös koululääkärille. Tiloissa on sisäilmaongelmia. Terveydenhoitajalle on jouduttu järjestämään toinen työtila koululta joten terveydenhoitotilat vaativat toimenpiteitä. Tiloissa toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Valossa on vastaanottohuoneet oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi kokopäiväiselle terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Lääkärin tilaa käyttää myös kuraattori ja Valossa yhden päivän viikossa oleva terveydenhoitaja. Jos opiskelijoiden määrä kasvaa tarvitaan tilat kokonaisuudessaan käyttöön ja henkilöresurssin lisäämistä. Vanhalle lukiolle on järjestetty tilapäisesti Siivikkalan koulun terveydenhoitajalle vastaanottotila, koska Siivikkalan koulun oppilaista osa on vanhalla lukiolla remontin vuoksi. Jos vanhan lukion tilat peruskorjataan ja otetaan kokonaisuudessaan koulukäyttöön, tulisi asianmukaiset terveydenhoitotilat ja henkilöresurssit huomioida. Veittijärven koululla on tila kokopäivätoimiselle kouluterveydenhoitajalle ja lisäksi koululääkärin vastaanottoon on käytössä yksi huone. Asuntilan toimipisteessä toimii oma kouluterveydenhuollon vastaanotto ja Asuntilan alueen toinen lastenneuvolan terveydenhoitaja hoitaa sen. Haaviston koulua suunniteltaessa on huomioitava kouluterveydenhuollon tilat ja henkilöstö. Tiuravuoren vanhainkodissa on 3 pitkäaikaishoidon osastoa, joissa on yhteensä 56 asukasta.

Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikon omistaman Keihäsniemen palvelutalon läheisyydessä sijaitsevat kaupungin omistamat ryhmäkodit Pehtoori, jossa on 11 asukasta (tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen) ja Fröökynä, jossa on 7 asukasta (tavallinen palveluasuminen). Väestön kasvun lisäyksen ja palelurakennetavoitteen mukaan on tarvetta uusille tehostetun palveluasumisen paikoille. Suunnitteilla on Soppeensydämeen uusi teknisesti turvattu yhteisöasumisen yksikkö. Kehitysvammaisten asumispalvelut sijoittuvat Nummikodin 14 asukkaalle ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan yksikköön Koivumäentielle sekä lokakuussa 2013 valmistuvaan Juuritien ryhmäkodit yksikköön. Juuritielle sijoittuva uusi asumispalveluyksikkö tarjoaa jatkossa ympärivuorokautista hoivaa 15 asukkaalle. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko ylläpitää tuettua asumista 11 asukkaalle tarjoavaa yksikköä Soppeentiellä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa tarjotaan Nummikodin tiloihin sijoittuvassa Huiskeyksikössä, Rantaniitty-yksikössä Keihäsniemen palvelutalon tiloissa sekä Mikkolan työtuvalla Mikkolantiellä. Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita on kaikkiaan n. 40. Keskustan alueella toimii useita kouluja. Ylöjärven yhtenäiskoulu (680 opp), Vanha koulu (erityiskoulu, 42 opp), Veittijärven alakoulu (530 opp), Moision yläkoulu (460 opp) sekä koulutuskeskus Valossa toimiva Ylöjärven lukio (370 opp). Koulutuskeskus Valossa toimii myös perusopetuksen lisäopetus (20 opp). Rakennusteknisesti koulut ovat Vanhaa koulua lukuun ottamatta hyvässä kunnossa sekä ajanmukaisesti varustettuja. Lähivuosina Vanha koulu (suojeltu rakennus) on täysin peruskorjattava. Samalla on linjattava tulevaisuutta varten Vanha koulun käyttötarkoitusta. Moision koulun yhteydessä sijaitseva vanha lukio otetaan v. 2016 kuluessa perusopetuksen käyttöön. Käyttöön ottaminen edellyttää peruskorjaustöitä, joista kallein toimenpide lienee ilmastoinnin uusiminen. Vanhaan lukioon mahtuu n. 300 oppilasta. Näin helpotetaan tilapulasta kärsivien Veittijärven ja Moision koulujen (mahdollisesti muidenkin koulujen) tilannetta Koulutuslautakunta linjaa osaltaan vanhan lukion käyttöä 31.12.2013 mennessä osana kouluverkkosuunnittelua. Siltatien alueelle (Kortteen alueen rajan tuntumaan) rakennetaan uusi koulu (Haaviston koulu), kun alueen rakentuminen toden teolla käynnistyy muutaman vuoden kuluessa. Tämän hetken suunnitelman mukaan koulun rakentaminen käynnistyy vuosien 2017-18 paikkeilla. Alueella sijaitsevat Urheilutalo-Uimahalli, jäähalli, Krankkula (käden taidon talo), pääkirjasto Leija, Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, kotiseutumuseo sekä nuorisotila Olka. Uimahallin laajennus ja peruskorjaus on juuri valmistunut. Urheilutalon peruskorjaus on alkanut ja työ valmistuu kesällä 2014. Jäähalli toimii osakeyhtiömuotoisena, kaupunki on hallin pääomistaja. Kansalaisopistotoiminta siirtyi 2013 alusta isäntäkuntaperiaatteella Tampereen kaupungille. Opiston Ylöjärven päätoimipaikat sijaitsevat koulutuskeskus Valossa ja Ylöjärven yhtenäiskoululla. Vapaa-aikapalvelujen toimipisteet ovat musiikkiopistoa (osin myös museo) lukuun ottamatta fyysisesti hyvässä kunnossa. Kirjastorakennus Leijan vieressä on tonttivaraus kulttuurimonitoimitalolle. Nyt erittäin puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa toimiva musiikkiopisto saanee aikanaan uuden päätoimipaikan kulttuuri-monitoimitalosta. Kaupungintalon yhteydessä sijaitseva Vanhan Räikän rakennus (suojeltu rakennus) odottaa lähivuosina peruskorjausta. Rakennus on toistaiseksi suunniteltu korjattavaksi kulttuuritoimijoiden käyttöön. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa kaupungin palvelutuotannon kasvavien tarpeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä rakennuksen alakertaa käyttää koululaisten iltapäivätoiminta (30 opp). Yläkerrassa on mm. nuoriso-ohjaajien työtiloja. 13

14 Keskustan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Tiuraniemen ryhmäkoti 2015: 2016: 1600 2017: 1600 Uudisrakennus: 32 paikkaa Moision koulu 2014: 2015: 700 2016: 700 Tilamuutoksia+talotekniikka Lukion tilat perusopetuksen käyttöön. karkea arvio karkea arvio Vanha koulu 2015: 2016: 1800 karkea arvio Koulutilojen muutos päivähoidon käyttöön Peruskorjaustarve Haaviston koulu 2017: 50 2018: 4500 karkea arvio Kvr-urakka 12 milj. eur Laajuustiedot puuttuvat Haaviston päiväkoti 2017: 30 2018: 3200 karkea arvio Haaviston koulun aikataulun mukaisesti Laajuustiedot alustavat 5-os Urheilutalo 2014: 1700 Urakkasummat tiedossa Urheilutalon saneeraus: Vaiheen 2 loppuunsaattaminen

Kulttuuritalo /monitoimitalo 2018: 100 karkea arvio Uudisrakennus, suunnittelun aloitus 2018. Tilatiedot puuttuvat 15 Vanha Räikkä 2016: 2017: 2000 karkea arvio Suojelukohde Taidetilaa Tekninen toimisto 2017: 2000 karkea arvio Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt Musiikkiopiston tilajärjestelyjä Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt 2016: 200 karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 4. Ranta-Laatu 2015-2016 2017: 300 2020: 100 Karkea arvio Alueen katujen rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Viimeistely ja päällystys v.2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 7. Tiuravuoren ympäristö 2014 Oma työ Ei arvioitu tässä vaiheessa Mahdolliset katuverkon ja pysäköintialueiden muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

16 8. Mikkolantien varsi 2015-2016 2017: 150 2020: 65 Karkea arvio Alueen katujen rakentaminen v.2017. Viimeistely ja päällystys v.2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 250 Karkea arvio Alueen katuverkon muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennus 2015 2018: 500 2019: 500 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2018 ja 2019. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 150 2018: 150 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v.2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 25. Uusi-Kuruntien länsipuolinen yritysalue 1. vaihe 2018-2019 t Alueen katuverkon rakentaminen v. 2020 ->. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 28. Uusi-Kuruntien länsipuolinen yritysalue 2. vaihe 2019-2020 t Alueen katuverkon suunnittelu. Rakentaminen v.2020->. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

17 Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 300 2015: 200 2016: 300 2017: 90 2018: 200 Alueen katuverkon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 1600 m. Alustava kustannusarvio Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 2014-2015 t 2015: 550 2018: 150 Alueen katuverkon rakentaminen v.2015. Viimeistely ja päällystys v.2018. Karkea arvio Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 2014-2015 t 2016: 550 2019: 150 Alueen katuverkon rakentaminen v.2016. Viimeistely ja päällystys v.2019. Karkea arvio Rantajätkäntie 2013 oma työ 2015: 100 2016: 100 alustava kustannusarvio Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 300m. Pallotien kiertoliittymä 2013 Ostopalvelu Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 2015: 400 Kustannusarvio Hallitien kiertoliittymä 2014 Hallite / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 2014: 400 Alustava kustannusarvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan viimeistely ja päällystys. 2014: 200 Alustava kustannusarvio

18 Hiitintien loppuosa 2015: 150 Kustannusarvio Hiitintien viimeistely ja päällystys. Kuruntie / Viljakkalantie kiertoliittymä 2013 Ostopalvelu 2014: 300 MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä. Leijapuiston rakentaminen Leijapuiston rakentaminen 2015 2016: 150 2017: 150 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu 2015-2016 2017: 280 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 7. Tiuravuoren ympäristö 2014 Oma työ Ei arvioitu tässä vaiheessa Mahdolliset vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 8. Mikkolantien varsi 2015-2016 2017: 120 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

19 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 150 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennus 2015 2018: 300 2019: 300 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2018 ja 2019. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 250 2018: 250 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen ja peruskorjaus v.2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 25. Uusi-Kuruntien länsipuolinen yritysalue 1. vaihe 2018-2019 t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2020 ->. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 28. Uusi-Kuruntien länsipuolinen yritysalue 2. vaihe 2019-2020 t Alueen vesihuoltoverkoston suunnittelu. Rakentaminen v.2020->. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 200 2015: 150 2016: 200 2017: 150 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 2200 m.

20 Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 2014-2015 t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2015. 2015: 300 Karkea arvio Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe 2014-2015 t Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2016. 2016: 300 Karkea arvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan vesihuoltoverkoston rakentaminen. 2014: 120 Alustava kustannusarvio Saurio-Hiitti 2014 Ostopalvelu 2015: 400 2016: 400 Saurion ja Hiitin välisen siirtoviemärin rakentaminen pituus n. 2400 m. Sinivainiontie-Saurio 2014-2015 2016: 300 2017: 200 2018: 200 Runkolinjanlinjan rakentaminen Saurion ja Sinivainiontien välille pituus n. 2,3 km. Karkea arvio Saurion vedenottamo 2014 Ostopalvelu 2015: 600 2016: 400 Alkalointilaitoksen rakentaminen ja vedenkäsittelylaitoksen siirto. Karkea arvio Ahveniston vedenottamo 2014 Kalkkialkalointilaitoksen loppuun rakentaminen 2014: 130 Alustava kustannusarvio

21 Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää suunnitelmakaudella eikä aluetta olla pitemmälläkään tähtäimellä merkittävästi laajentamassa. Asuntilassa on hyvät kevyen liikenteen yhteydet, mutta haasteena on toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen. Asuntilan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 5. Asuntilan eteläosan asemakaava 2013 2015 2013 2015 noin 10 000 Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen laajentamista etelään ottaen huomioon vanha omakotiasutus ja loma-asutus. Alue käsittää sekä kaupungin että yksityisen maata. Alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja sinne sijoittuu arviolta noin 50 asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2015 2016 ja rakennetaan 2016 2018.

22 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 13. Koivuhaantien eteläpuolisen liiketontin ja pysäköintialueen asemakaavan muutos 2014 Asemakaavan muutoksella tutkitaan liikerakennuksen tontin muutosta asuntokäyttöön. Alueen pinta-ala on noin 5000 m2 ja siihen sijoittuu arviolta 10-15 asuntoa. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan 2014 ja rakennetaan 2015. Alueen asuntotontit voidaan luovuttaa 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontin asemakaavan muutos 2014 2015 Tutkitaan Idäntien yleisen rakennuksen käyttötarkoituksen osittainen muutos asumiseen lähinnä rivitalo- ja omakotialueeksi. Alueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta noin 25 rivitaloasuntoa ja 10 omakotiasuntoa. Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan 2015. Alueen asuintontit voidaan luovuttaa 2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 30. Reetankujan itäpuolisen alueen asemakaava 2014 Asemakaavalla tutkitaan Reetankujan itäpuoliselle alueelle kaksi paritalotonttia. Alue käsittää yksityisen maata. Kaavoituksesta on sovittu kauppakirjan yhteydessä. Alueen pinta-ala on noin hehtaari ja sinne sijoittuu arviolta neljä asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015 ja rakennetaan 2016. Asuntilan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 10 10 15 25 10 25 7 10 10 10 3 20 10 25 35 35 35 85

23 Asuntilan palvelut Alueella on kaksi päiväkotia, Asuntila (r.paikat 84, rakennusvuosi 2000) ja Kalliorinteen päiväkoti (r.paikat 84 + avoin varhaiskasvatus, rakennusvuosi 2007), sekä 1-3 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa. Varhaiskasvatuspalvelut ja esiopetus eivät tällä hetkellä täysin riitä alueen kysyntään. Alueen neuvolalle on v. 2012 rakennettu ja vuokrattu tilat kauppakiinteistöstä. Käytössä on vastaanottotilat kahdelle terveydenhoitajalle ja neuvolan lääkärille. Nykyiseen asiakasmäärään nähden mitoitus ja tilat on kohdallaan. Asuntilan koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottotila. Alueelta on varattu tontti yksityiselle tehostetun palveluasumisen yksikölle. Palvelutalosäätiö Kaksikon lisäksi koko Ylöjärven alueella ei ole toistaiseksi muita ikäihmisille tarkoitettuja palveluasumisen yksiköitä kuin Siivikkalassa. Alueella toimii Veittijärven alakoulun hallinnon alaisena Asuntilan koulu (n. 170 opp). Koulun oppilaat ovat luokilla 1-3. Veittijärven koulun tilapula on pahin juuri Asuntilassa. Alueen asukasmäärä on edelleen kasvava. Tilapula helpottuu, kun Moision koulun laajentuminen vanhan lukon tiloihin on mahdollista v. 2016 kuluessa. Alueella toimii uudehkoissa ja tarkoituksenmukaisissa vuokratiloissa nuorisotila Antero. Samoihin tiloihin on sijoitettu koululaisten iltapäivätoimintaa. Asuntilan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 5. Asuntilan eteläosa 2015-2016 2016: 300 2017: 300 2018: 300 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 13. Koivuhaantien eteläpuolinen tontti Hankkeesta ei aiheudu kadunrakentamistarvetta. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

24 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontti 2015 2018: 200 2021: 100 Karkea arvio Alueen kadunrakentaminen v.2018. Viimeistely ja päällystys v.2021. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 30. Reetankujan itäpuolinen alue 2015 2016: Alueen kustannuksia ei ole arvioitu. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Niittylän alue, itäpuoli 2013 2014: 250 2017: 100 Alustava kustannusarvio Alueen katujen rakentaminen v.2014. Viimeistely ja päällystys v.2017. Rakennettava katupituus 550 m. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 5. Asuntilan eteläosa 2015-2016 2016: 200 2017: 200 2018: 200 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontti 2015 2018: 200 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 30. Reetankujan itäpuolinen alue 2015 2016: Alueen kustannuksia ei ole arvioitu. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

25 Niittylän alue, itäpuoli 2013 2014: 250 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2014. Rakennettava verkostopituus n. 430 m. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkala on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan, erityisesti Lielahteen ja keskustaan. Ylöjärven keskustan suuntaan ja palveluihin on ollut erityisen huonot joukkoliikenneyhteydet. Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueet ovat perinteisiä 1970 1990 luvulla toteutuneita pientaloalueita. Parina viime vuosikymmenenä alueen väestö ei ole juurikaan kasvanut ja alue ei ole ollut kaupungin kasvusuunta. Pienillä asemakaava-alueiden laajennuksilla on pystytty pitämään alueen asukasmäärä noin 3 300. Tulevaisuudessa alue monien palveluiden ja työssäkäynnin osalta tukeutuu Tampereen suuntaan. Suunnitelmakauden aikana Siivikkalan asukasmäärä ei kasva. Pidemmällä tähtäimellä Siivikkala kehittyy viihtyisänä asuntoalueena, jota korostaa erityisesti Näsijärven läheisyys ja rantojen säilyminen virkistyskäytössä. Tiiviimpi asutus sijoittuu koulun lähiympäristöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Siivikkala on ns. reservialuetta. Sen kehittämisestä ja yhdyskuntarakenteesta päätetään vuoden 2030 jälkeen. Itäisen Ylöjärven alueelle sijoittuvat uudet ns. Teivon yritysalueet Vaasantien varrella.

26 Itäisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Mäkkylän - Teivaalan osayleiskaava 2015 2019 2015 19 noin 100 000 Osayleiskaavalla tutkitaan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisen uuden noin 5000 6000 asukkaan asuntoalueen ja 500 1000 työpaikan sijoittumista katuraitiotien linjalle. Kaavatyön aloittaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Alueen asemakaavatyö käynnistetään arviolta vuonna 2020. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 11. Vihattulan Kuuratien asemakaava 2013 2014 2014: 2 000 Asemakaavalla tutkitaan pientaloalueen laajentamista kaupungin hankkimille maa-alueille sekä yksityisen maalle kauppakirjassa sovitun mukaisesti. Alueen pinta-ala on noin yksi hehtaari ja alueelle sijoittuu arviolta noin viisi omakotitonttia. Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään asemakaavatyön yhteydessä, suunnitellaan 2014 ja toteutetaan 2015. Alueen tontit voidaan luovuttaa 2015. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 22. Siivikkalan keskustan asemakaava 2015 2016 5000 Asemakaavalla tutkitaan Siivikkalan keskusta-alueen laajentamista yhtiömuotoisella tiiviillä pientaloasumisella. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 200-250 asuntoa. Alueen katuverkon ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, viimeistellään 2016-17 ja toteutetaan 2017-18. Alueen tontinluovutus voidaan aloittaa 2017. Itäisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti:

27 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 18 24 5 20 20 18 18 24 5 20 45 45 77-50 Itäisen Ylöjärven palvelut Alueella on kolme päiväkotia. Siivikkalan päiväkoti (r.paikat 53, rakennusvuosi 1980, peruskorjaus valmistuu 2014), Salorinteen päiväkoti (r.paikat 91, A-talo rakentamisvuosi 1986, peruskorjaus xx; B-talo vuokrakiinteistö), Koulukallion päiväkoti (r.paikat 126, rakentamisvuosi 2013). Alueella työskentelee joitakin kunnallisia perhepäivähoitajia. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin. Vuonna 2014 keväällä toteutuva vapaa päivähoitopaikkojen hakemismahdollisuus Tampereen kaupunkiseudulla saattaa lisätä päivähoidon kysyntää alueella. Alueen neuvolalle valmistuu tilat Siivikkalan koulun yhteyteen marraskuussa 2013. Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle neuvolaterveydenhoitajalle, aikuisten vastaanotolle ja kouluterveydenhoitajalle. Koulupsykologille ja kuraattorille on yhteinen vastaanottohuone ja yksi huone on neuvola- ja koululääkärille. Toinen neuvolan terveydenhoitajista toimii kokopäiväisesti alueella ja toinen 3pv viikossa. Henkilömitoitus nykyiseen asiakasmäärään on kohdallaan. Valmistuvat tilat mahdollistavat asukasmäärän lisääntymisenkin. Nykyiset neuvolatilat seurakunnan kiinteistöstä on irtisanottu vuoden 2013 lopusta. Siivikkalan koulun terveydenhoitaja toimii osittain myös vanhalla lukiolla niin kauan kuin Siivikkalan koulun laajennus ja peruskorjaus on ohi. Alueella toimii yksityinen ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Alueella toimii Siivikkalan alakoulu (320 opp). Koulun mittava laajennus- ja peruskorjaus on käynnissä. Työ valmistuu v. 2014 loppuun mennessä. Laajennettuihin tiloihin mahtuu n. 450 oppilasta. Koska alueen asukasmäärä ei lähivuosina kasva merkittävästi, on koulussa lähivuosina tilaa myös Tampereen puolella asuville (esim. Pohtola) oppilaille. Siivikkalan koulun yhteydessä toimii nuorisotila Mokkero, jossa järjestetään myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Tilat peruskorjataan/ovat uudet koulun remontin jälkeen. Itäisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Siivikkalan päiväkoti 2014: 550 Urakkasummat tiedossa Päiväkodin peruskorjaus päivähoidon listan mukaisesti

Siivikkalan koulu 2014: 4020 Urakkasummat tiedossa Vaiheen 2 rakentaminen päättyy v.2014 28 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 22. Siivikkalan keskusta 2015-2017 2017:500 2018:500 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 11. Vihattula, Kuuratie 2014 2015 Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 22. Siivikkalan keskusta 2015-2017 2017:350 2018:350 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 11. Vihattula, Kuuratie 2014 2015 Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Myllypuron jätevedenpumppaamo Jätevedenpumppaamon uusiminen 2014: 120

29 Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta. Vuorentaustaan ei ole suunnattu aktiivisia kaavoitustoimenpiteitä eikä juurikaan uutta asuinrakentamista viime vuosikymmeninä. Vuorentausta on suuntautunut ennen kaikkea Tampereen suuntaan, mutta jonkin verran Siivikkalaa enemmän myös Ylöjärven keskustan suuntaan. Vuorentaustan asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samana viimeisinä 20 25 vuonna. Osaalueen väestömäärä on vähän alle 3.000. Alueelle ei odoteta asukaslisäystä suunnitelmakaudella. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Vuorentausta koululla on suunterveydenhuollon toimitilat. Lounaisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet:

30 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Kolmenkulman teollisuusalueen osayleiskaavan laajennus 2014 2018 2015 2019 noin 50 000 Osayleiskaavalla tutkitaan teollisuusalueen laajentamisen mahdollisuutta pohjoiseen nykyisestä asemakaavaalueesta. Alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Alueella on vireillä maa-alueen lunastustoimitus. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Teollisuusalueen laajentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista osalla aluetta. Alueen asemakaavatyö käynnistetään voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelta 2014 ja työtä jatketaan 2018 osayleiskaavan pohjalta. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 17. Kolmenkulman teollisuusalueen asemakaava 2014 2015 2014 15 noin 20 000 2014: 5 000 Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015-2016 ja rakennetaan 2016. Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalueen asemakaava 2016 2018 2016 18 noin 30 000 Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus tulevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2016-2018 ja rakennetaan 2018-2019. Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja 2020. Lounaisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta ei luovuteta asuintontteja suunnittelukaudella. Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Kolmenkulma 2 2 2 1 Kolmenkulman 3 6 5 laajennus

31 Lounaisen Ylöjärven palvelut Alueella on kaksi päiväkotia sekä joitakin omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia. Vuorentaustan päiväkoti (r.paikat 63, rakentamisvuosi 1977, peruskorjaus 2011), Soppeenharjun päiväkoti (r. paikat 84 sekä avoin varhaiskasvatus, rakentamisvuosi 1991). Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Kysyntää on myös jonkin verran Tampereen Lamminpään alueelta. Vuorentaustan neuvola on vuokratiloissa seurakuntakodin kiinteistössä. Neuvolassa toimii alueen lastenneuvola 3 päivää viikossa ja äitiys- ja ehkäisyneuvola 2 päivää viikossa. Lisäksi on yhteinen tila aikuisvastaanottoon ja neuvolalääkärille. Yksi huone on jäänyt käyttämättömäksi kotihoidon siirryttyä keskustan terveysasemalle. Tilat ovat käyttöön nähden suuremmat kuin tämän hetkinen tarve. Henkilöstöresurssi nykyiseen asiakasmäärään ja mitoituksiin nähden on kohdallaan. Kouluterveydenhuollon tila Vuorentaustan koululla sijaitsee siipirakennuksessa entisessä talonmiehen asunnon yhdessä huoneessa. Tila on liian ahdas ja epätarkoituksenmukainen vastaanottohuoneeksi. Terveydenhoitaja pystyy olemaan nykyisin koululla kaksi päivää viikossa ja oppilasmäärään nähden tarvetta on enemmän. Soppeenharjun koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone erillisessä siivessä. Terveydenhoitaja on koululla 4pv viikossa. Oppilasmäärään nähden tilanne on kohdallaan. Samassa siivessä toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Alueella toimivat Vuorentaustan alakoulu (230 opp) ja Soppeenharjun yläkoulu (400 opp). Koulutilat ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Vuorentaustan koulussa tehdään tällä hetkellä lattiapintojen korjaustöitä koulun sisäilmaongelmien takia. Vuorentaustan koulussa olisi tilaa suuremmallekin oppilasmäärälle (n. 300 oppilaalle). Soppeenharjun koulun tilat ovat täynnä, mutta koulun tilanne helpottuu lähivuosina huomattavasti, kun Metsäkylän koulu rakennetaan yhtenäiskouluksi ja Metsäkylän oppilaat eivät enää tule yläkouluun Soppeenharjuun. Alueen stabiilina pysyttelevän asukasmäärän takia kaupungin musiikkiluokat toimivat Vuorentaustan ja Soppeenharjun kouluissa. Soppeenharjun koulun yhteydessä toimii nuorisotila Zoppero. Tilat kaipaavat vuosien kovan käytön jälkeen perusremonttia. Lounaisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vuorentaustan koulu 2014: 90 kustannusarvio laskettu Sisäilmakorjauksia kesän 2014 aikana raportin mukaisessa laajuudessa.

Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 17. Kolmenkulman teollisuusalue 2015-2016 2016: 500 2017: 500 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. 32 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 2016-2018 2018: 500 2019: 500 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. Malminmäki 2014 2015:100 2018: 50 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2015. Viimeistely ja päällystys v.2018. Rakennettavan katuverkon pituus 150 m. Kolmenkulmantien kevyenliikenteen väylä 2016: 600 Alustava kustannusarvio Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Kolmenkulmantien varteen välillä: kaupungin raja - Ahveniston eritasoliittymä. Julkujärvi Alueen kuvaus Osa-alue koostuu Soppeenmäen harjun teollisuusalueesta ja virkistysalueista. Soppeenmäen teollisuusalue on toiminnallisesti osa kaupunkikeskustaa. Alueella on merkittävät pohjavesivarat. Pohjaveden suojelun johdosta alueen teollisuutta ei ole enää laajennettu ja pitemmällä tähtäimellä teollisuusalue muuttuu ainakin osittain muuhun käyttöön, esim. asuminen ja palvelut. Alueelle ei sijoitu uusia yrityksiä tai asukkaita. Vähäinen asutus alueen keskiosassa harjun eteläpuolella pysyy nykyisen suuruisena.

33 Julkujärven kaavoitushankkeet Alueella ei ole suunnittelukaudella 2014-2018 kaavoitushankkeita. Julkujärven tontinluovutus Alueelta ei luovuteta asuintontteja 2014 2018. Julkujärven palvelut Julkujärven teollisuusalueella toimii vuokratiloissa Karusellin päiväkoti (r.paikat 28) Yksikkö täydentää Metsäkylä-Kangasniemi alueen päivähoitopalveluja. Alueella toimii Metsäkylän vanha koulu eli Topintupa. Se on jo vuosia toiminut Ylöjärven varakouluna. Tällä hetkellä koulussa on n. sata Metsäkylän koulun oppilasta. Julkujärven investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja 2014-2018. Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut erityisesti viimeisinä 10 vuotena useita satoja. Metsäkylä on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskustan ja Siltatien alueen jälkeen merkittävin kasvualue. Tällä hetkellä alue on suurin omakotitalojen rakentamiskohde ja merkittävä myös muun pientalotuotannon alue. Metsäkylä sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin keskustan palveluihin ja työpaikka-alueiden lähei-

syyteen. Joukkoliikenneyhteydet on hyvin hoidettavissa. Myöskään kevyellä liikenteellä ei ole liian pitkä matka keskustan palveluihin. Metsäkylää kehitetään suunnitelmakaudella edelleen monipuolisena pientaloalueena, jossa pääosa rakentamisesta sijoittuu omakotitaloihin ja paritaloihin sekä vähenevässä määrin rivitaloihin. Metsäkylässä lisääntyvä asutus turvaa nykyiset lähipalvelut. Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelussa on varauduttu tuhansien asukkaiden väestökasvuun, mutta suunnitelmakaudella väestökasvu lienee noin 1 170 henkeä. Nyt asukasmäärä on noin 3 200. Metsäkylän nykyiset ja tulevat asukkaat tukevat merkittävästi enemmän kaupungin keskustan palveluita kuin esim. Tampereen rajan läheisyydessä sijaitsevat Siivikkala ja Vuorentausta. Metsäkylä on koko suunnitelmakauden merkittävin omakotitalorakentamisen ja Siltatien alueen jälkeen toiseksi merkittävin muun pientalotuotannon alue. 34

35 Metsäkylän kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Metsäkylän osayleiskaava 2009-2014 2014: 5 000 Osayleiskaavalla tutkitaan Metsäkylän asuntoalueen tiivistämisen ja laajentamisen mahdollisuudet valtatien 3 uuden linjauksen mahdollistamalla tavalla. Aluetta suunnitellaan pientalovaltaisena ja alue on tällä hetkellä Ylöjärven merkittävin laajeneva omakotialue. Alueen väestön kasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan olevan noin 3000 asukasta, jolloin alueen koko väestö olisi 5900 asukasta. Alueen pinta-ala on noin 640 hehtaaria. Alueen asemakaavatyötä jatketaan vuosittain koko suunnittelukauden. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 10. Metsäkylän koulun asemakaava 2013-2014 3 000 Asemakaavalla luodaan mahdollisuus Metsäkylän koulun laajentamiseen täysimittaiseksi yhtenäiskouluksi. Alueen rakennusoikeutta lisätään ja tontin järjestelyt tutkitaan. Koulun suunnittelu on työn alla ja laajentaminen on suunnittelukaudella investointiohjelmassa. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 16. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 1. vaihe 2014-2015 2014-15 noin 20 000 2014: 10 000 Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2015. Kunnallistekniikka toteutetaan 2016.

36 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 20. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 2. vaihe 2015-2016 2015-16 noin 20 000 Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016. Kunnallistekniikka toteutetaan 2017. Metsäkylän tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 26 20 21 41 24 37 21 40 22 40 69 26 20 21 41 24 37 21 40 240 135 195 190 190 Metsäkylän palvelut Vaasantien pohjoispuolella on kaksi päiväkotia. Metsäkylän päiväkoti (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1962, laajennus 1998, peruskorjaus 2012). Metsäkylän päiväkodin avoin varhaiskasvatus järjestetään seurakunnalta vuokratuissa Taimitien tiloissa (r. paikkoja 21). Kangasniemen päiväkoti (r.paikat 115, rakentamisvuosi 2009, sekä leasingvuokrattu lisärakennus r.paikat 42, valmistumisvuosi 2012). Alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Palvelut eivät ole läheskään kysyntää vastaavat ja suunnitelmakaudelle kaavailtu asukasluvun kasvu tulee entisestäänkin lisäämään palvelujenjärjestämispainetta. Alueen neuvola sijaitsee Metsäkylän koulun yhteydessä. Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle äitiys,- ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevälle terveydenhoitajalle sekä neuvola- ja koululääkärille. Kouluterveydenhoitajalle valmistui koulun laajennuksen yhteydessä oma vastaanottohuone neuvolan tiloihin. Nykyisin jo asiakasmäärät ovat neuvolassa terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohti mitoituksiin nähden ylisuuret ja koulun kasvaessa näin tulee käymään myös kouluterveydenhuollossa. Myös käytössä olevat tilat tulevat olemaan riittämättömät, kun henkilökuntaa täytyy lisätä. Topin tuvalle on järjestetty tila kouluterveydenhoitajan käyttöön, koska osa Metsäkylän koulun oppilaista on siirretty sinne. Alueella toimii Metsäkylän alakoulu (400 opp). Koulutilat ovat hyvässä kunnossa. Alueelle kohdistuu voimakasta asuntorakentamista ja koulun oppilasmäärä kasvaa tulevina vuosina 20-30 opp/vuosi. Koska ikäluokkien koko tulee ylittämään yli 80 lapsen rajan, koulu laajennetaan lähi-

vuosina 1-9 luokkien yhtenäiskouluksi. Ennen laajennusta koulu saa kaipaamaansa lisätilaa Metsäkylän vanhasta koulusta Topintuvasta, jossa jo nyt käy koulua muutama Metsäkylän koulun luokka. Metsäkylän nuorisotila Metzis toimii Ylöjärven seurakunnan tiloissa, kaupunki tuottaa palvelun. Metsäkylän investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: 37 Pikkulinnun päiväkoti 2014: 2015: seteli 2016: seteli Palveluseteli Vaihtoehtona investointi 3,5 milj eur v.2015-2016 karkea arvio Metsäkylän koulu laajennus vaihe 1 Rakentaminen kvr laajuus 2150 hm² 2014: 2015: 2500 2016: 2000 karkea arvio Metsäkylän koulu laajennus vaihe 2 Rakentaminen kvr laajuus 1350 hm² 2016: 2017: 1500 2018: 1400 karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 10. Metsäkylän koulun alue Hankkeesta ei aiheudu kadunrakentamiskustannuksia. 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe 2014-2015 2016: 1000 2019: 450 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2016. Viimeistely ja päällystys v.2019. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

38 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe 2015-2016 2017: 1000 2020: 450 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentamiskustannukset v.2017. Viimeistely ja päällystys v.2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Työlänojan alue 1. vaihe 2013 2014: 1075 2017: 460 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2014. Viimeistely ja päällystys v.2017. Rakennettavan katupituus 1500 m. Työlänojan alue 2. vaihe 2014 2015: 990 2018: 420 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2015. Viimeistely ja päällystys v.2018. Rakennettava katupituus 2000 m. VT3 (Vaasantie) - Metsäkyläntie liittymä ja tiejärjestelyt 2013-2014 Ostopalvelu 2015: 400 Alustava kustannusarvio MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava hanke. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe 2014 2016: 700 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2016. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe 2015-2016 2017: 700 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset v.2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

39 Työlänojan alue 1. vaihe 2013 2014: 750 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2014. Rakennettavan katupituus 1500 m. Työlänojan alue 2. vaihe 2014 2015: 700 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2015. Rakennettava katupituus 2000 m. Metsäkylä-Saurio 2015-2016 Siirtoviemärin rakentaminen Metsäkylästä Sauriolle. 2017: 200 2018: 600 Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan taajama. Alueelle sijoittuvat omat lähipalvelut ja osa koko kaupunkikeskustan palveluista. Alueelle rakennetaan suunnitelmien mukaan kerrostaloalueita ja tiiviitä pientaloalueita. Kerrostaloihin sijoittuisi noin 2 400 asukasta ja pientaloalueelle n. 2 900 asukasta. Alue hahmottuu tulevaisuudessa selkeästi laajaan, yhtenäiseen kerrostalovaltaiseen länsiosaan kokoojakadun varrella väljempään, pientalovaltaiseen pohjois- ja itäosaan. Rakentamisen tulee sitomaan yhteen uusi joukkoliikenteen kokoojakatu, joka muodostaa Siltatien kanssa kehämäisen pääkadun. Paha-Kaurasen ympärille muodostuu laaja keskuspuisto. Alueelle muodostuu palvelukeskusta liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeiselle paikalle lounaisosaan. Alueen pohjoisosaan varataan laajat lähivirkistysalueet korvaamaan nyt rakennettavia alueita. Nämä virkistysalueet palvelevat myös koko keskusta-asutusta. Suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen yhteydet. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne toteutuu linja-autoilla ja pitemmällä tähtäimellä katuratikalla. Suunnitelmakaudelle vuoteen 2018 mennessä alueelle sijoittuu noin 130 asukasta. Ns. Haaviston yhtenäiskoulun ja siihen liittyvän päiväkodin rakentamistarve on syytä selvittää lähivuosina sen jälkeen, kun alueen asemakaavat ovat laillistuneet. Alueelle on kaavailtu neljää päiväkotia, joista 1-2 sijaitsee koulujen yhteydessä. Alueella varaudutaan kahden yhtenäiskoulun rakentamiseen.

40 Siltatien alueen kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 6. Siltatien asemakaava ja asemakaavan muutos, 1. vaihe 2013-2015 2013 2015 noin 20 000 2014: 5 000 Asemakaavalla tutkitaan Lähdevainiontien ja Siltatien liittymän ympäristön maankäyttö. Suunnittelualue käsittää palvelukorttelin muutoksen asuntoalueeksi, koulu- ja päiväkotitontin järjestelyt sekä noin 500 asukkaan pientalovaltaisen alueen suunnittelun. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2014 2015. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 15. Siltatien pohjoispuolen asemakaava, 2. vaihe 2014-2015 2014 2015 noin 20 000 2014: 10 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien pohjoispuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 450 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2015 2016. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2018.

41 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 19. Siltatien eteläpuolen asemakaava, 3. vaihe 2015-2016 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien eteläpuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016 2017. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 26. Siltatien koillispuolen asemakaava, 4. vaihe 2016-2017 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Kortteen ja Hietasmäen välisellä alueella olevien teollisuusalueiden järjestely sekä olevan asuntoalueen täydentäminen. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan tarvittaessa katusuunnitelmaksi 2017 2018. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 29. Siltatien koillisosan asemakaava, 5. vaihe 2017-2018 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien liittyminen Viljakkalantielle sekä tietä ympäröivän alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2018 2019. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 30.Siltatien asuntoalueen 6. vaihe 2018-2019 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatieltä länteen kiertävä katuyhteys ja alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 400 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2019 2020. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020 jälkeen.

42 Siltatien alueen tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 20 35 20 50 Siltatien Alueen palvelut Uudella rakentumattomalla alueella ei ole vielä kaupungin palveluja. Palvelujen sijoittuminen suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä ja alueelle on kaavailtu kahta yhtenäiskoulua ja neljää päiväkotia. Siltatien alueen investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 6. Siltatien alue 1. vaihe 2014-2015 2016: 1000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2016. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe 2015-2016 2017: 1000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 19. Siltatien eteläpuolinen alue 3. vaihe 2016-2017 2018: 1000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

43 26. Siltatien asuntoalue 4. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2017-2018 29. Siltatien asuntoalue 5. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2018-2019 30. Siltatien asuntoalue 6. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2019-2020 Tekonurmikentän rakentaminen 2016 Tekonurmipintaisen jalkapallokentän rakentaminen. 2017: 200 2018: 200 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 6. Siltatien alue 1. vaihe 2014-2015 2016: 600 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2016. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe 2015-2016 2017: 600 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 19. Siltatien eteläpuolinen alue 3. vaihe 2016-2017 2018: 600 Karkea arvio

44 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 26. Siltatien asuntoalue 4. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2017-2018 29. Siltatien asuntoalue 5. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2018-2019 30. Siltatien asuntoalue 6. vaihe Rakentaminen v.2018 jälkeen. 2019-2020 Siltatie-Viljakkalantie 2015-2016 2017: 200 2018: 400 2019: 300 Karkea arvio Runkolinjalinjan rakentaminen rautatien-viljakkalantientien välille Siltatien varteen pituus n. 2,9 km Ylöjärven taajaman lähikylät Tämä haja-asutusalue koostuu Takamaan, Vahannan ja Mutalan palvelukylistä sekä Antaverkan Pihkaperän asuinkylästä. Osa-alue sijoittuu Näsijärven rannalle Kuruntien, Uusi-Kuruntien ja Viljakkalantien varteen. Alueella on runsaasti myös muuta haja-asutusta kuin kyläasutusta. Alueen väestökasvu ja rakentaminen on ollut voimakasta. Osa-alueella oli vuonna 1985 yhteensä noin 2.100 asukasta ja tällä hetkellä asukkaita on n. 3 060. Kasvu on ollut noin 960 asukasta eli 35 asukasta / vuosi. Uusi asutus on syntynyt pääosin kyläalueille, mutta myös jonkin verran kyläalueiden ulkopuolelle. Alueen osayleiskaavat mahdollistavat usean sadan uuden omakotitalon rakentamisen. Alueen väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Alue rakentuu todennäköisesti melko hajanaisesti ja ennustettavuus siitä, minne asuminen sijoittuu, on huono. Kaavoituksella asutusta ohjataan mahdollisimman paljon kyläalueille palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Lisäksi asutusta sijoittuu merkittävästi Antaverkan-Pihkaperän asuinkyliin. Kaavoituksen keskeinen tavoite on myös tällä osa-alueella eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä turvata palveluiden säilyminen sekä järkevä kehittäminen.

45 Ylöjärven taajaman lähikylien kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Antaverkka Mutalan hajaasutusalueen osayleiskaava -2014 5 000 Osayleiskaavalla tutkitaan Ylöjärven taajamarakenteen pohjoispuolella olevan alueen maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, tuleva vesihuolto, palveluverkko ja alueelle tehty vyöhyketarkastelu. Vesihuoltoverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen vesihuolto-osuuskunnan kanssa alustavan rakentamisen ajoituksen pohjalta. Ylöjärven taajaman lähikylien tontinluovutus Alueen rakentuminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityiselle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun arvioidaan kehittyvän alueella seuraavasti:

46 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 25 25 25 25 25 85 85 85 85 85 Ylöjärven taajaman lähikylien palvelut Mutala, Kaihari, Vahanta-alueen päiväkodit ovat kooltaan pieniä joka tekee niiden toiminnasta helposti haavoittuvia. Pienet päiväkodit eivät pysty vastaamaan alueen palvelutarpeeseen, vaan perheet saattavat joutua kuljettamaan lapsiaan useaan eri paikkaan. Mutala (r.paikat 33, rakentamisvuosi 2005), Kaihari (r.paikat 42, kerrostalon alakerta, vuokratila), Vahanta ( r.paikat 28, rakentamisvuosi 1957, peruskorjaus 2003). Alueella on n. viisi omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Takamaan päiväkoti (r.paikat 70, rakentamisvuosi 2009) riittää nykyisen väestöpohjan suuruisiin tarpeisiin. Näiden alueiden äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa kolme terveydenhoitajaa ja sijaitsee Keskustan alueen neuvolassa. Asiakasmäärät ovat lastenneuvolassa jo nykyisin terveydenhoitajaa kohti hiukan yli mitoitusten. Takamaan koululla on kouluterveydenhoitajalle vastaanottotila. Tilat valmistuivat koulun peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden terveydenhoitajan työpanos on alimitoitettu. Mutalan koululla on vastaanottotila kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Tilat valmistuivat koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja on koululla päivän viikossa. Jos oppilasmäärä kasvaa, se ei tule riittämään. Vahannan koululla kouluterveydenhuollon tilat ovat päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa koulun tontilla. Tiloissa on käytössä kaksi vastaanottohuonetta ja ne otettiin käyttöön koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden se on alimitoitettu. Voionmaan opistolla on yhteen luokkahuoneeseen järjestetty opiskeluterveydenhuoltoa hoitavalle terveydenhoitajalle vastaanottotila. Opistolla pidetään vastaanottoa 1 päivä viikossa. Kaiharin koulun kouluterveydenhuolto toimii Moision koulun terveydenhoitajan toimesta. Alueella toimii kolme alakoulua: Mutala (120 opp), Takamaa (200 opp) ja Vahanta (180 opp). Lisäksi Ylisen kuntoutuskeskuksen alueella sijaitsee Kaiharin erityiskoulu (25 opp), jonka oppilasalueena on Ylöjärven lisäksi koko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Vuoden 2015 alussa Kaiharin koulu muuttaa Nokialle Pitkäniemen alueella, jolloin koulun hallinto ja ylläpito siirtyvät Nokian kaupungille. Alakoulut ovat rakennuksina erittäin hyvässä kunnossa ja varustus on ajanmukainen. Koulut kärsivät kuitenkin tilapulasta. Tilanne on erityisen hankala Mutalassa ja Takamaalla. Molempien koulujen oppilasmäärät ovat kasvussa. Mutalan koulun yhteyteen on suunniteltu ns. viipalekoulua ja sama ratkaisu toteutuu ehkä Takamaallakin. Kouluverkkosuunnittelussa mietitään myös vaih-

toehtoa, jossa alueen koulujen 6. luokkien oppilaat kävisivät koulua Moisiolla. Tämä olisi mahdollista sen jälkeen, kun Moisio saa käyttöönsä vanhan lukion tilat v. 2016. Takamaan koululla sijaitsee nuorisotila Takis. Palvelun tuottamisesta vastaavat yhteistyössä Takamaan kyläyhdistys, koulun vanhempainjaosto sekä kaupungin nuorisopalvelut. 47 Ylöjärven taajaman lähikylien investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vahannan päiväkoti 2014: 2015: 170 kustannusarvio laadittu Perustukset+pihan varusteet+aidat Viipalepäiväkoti Mutalan koulu 2014: 100 kustannusarvio laskettu Perustukset Viipalerakennus koulun käyttöön Takamaan koulu 2015: 2016: 100 karkea arvio Sisäisiä huonejärjestelyjä huomioiden srk-tilat Keski-Ylöjärvi Osa-alue koostuu Viljakkalan haja-asutusalueista ja Kurun eteläosan maaseutualueista. Alueella on useita maaseutukyliä, joiden väestömäärä vaihtelee 190 290 asukkaaseen. Asutus on sijoittunut hajalleen laajalle alueelle. Selkeimmin erottuvia asutuskyliä ovat Karhe, Pengonpohja, Poikelus ja Parkkuu. Tällä hetkellä alueella on noin 1 800 asukasta. Karhen kyläalueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Rakentaminen alueella on perinteistä haja-asutusta ja pysyvän asumisen uudisrakentaminen on erittäin vähäistä. Tulevaisuudessa, varsinkin suunnitelmakaudella alueen väestömäärä pysynee entisellään ja uudisrakentamisen määrä on erittäin pieni.

48 Keski-Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Karhen osayleiskaava -2014 5000 Karhen osayleiskaavalla tutkitaan Karhen kylän maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, vesihuolto, palveluverkko. Alueelle tehdään vyöhyketarkastelu ja mitoitus tarkennetaan. Vesihuolto suunnitellaan yhteistyössä vesihuolto-osuuskunnan kanssa.

49 Keski-Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueen rakentaminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityisen omistamalle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun ennakoidaan kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2 2 2 2 2 7 7 7 7 7 Keski-Ylöjärven palvelut Poikeluksen alueella on vanha koulukiinteistö muutettu päiväkodiksi (r.paikat 21, korjausvuosi 2010). Tämä riittää hyvin vastaamaan alueen kysyntää. Karhen koulun tiloissa toimii yksi esiopetusryhmä. Tilanahtauden vuoksi ryhmän koko on maksimissaan 13 lasta eikä tiloissa voida järjestää esiopetuksen lisäksi tarvittavaa päivähoitoa. Karhen alueen esiopetusikäluokat ovat pieniä ja opetusryhmän käynnistymistä joudutaan harkitsemaan vuosittain. Alueella on yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Koulun välittömässä läheisyydessä toimii yksityinen 12 -paikkainen ryhmäperhepäivähoitokoti. Alueen neuvolatoiminta jakaantuu osittain Viljakkalan (Karhe), osittain Kurun (Parkkuu, Poikelus) ja osittain Keskustan alueen (Pengonpohja) neuvoloihin. Karhen koululle on järjestetty rehtorin käytössä olevasta tilasta työtila kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on nykyisin koululla n. päivän kuukaudessa. Alueella sijaitsee Karhen alakoulu (50 opp). Koulu on hallinnollisesti Viljakkalan yhtenäiskoulun alainen. Koulurakennus on osittain tyydyttävässä, osittain hyvässä kunnossa. Oppilasmäärä on ennusteen mukaan lähivuodet vakaa. Koulutilat ovat täynnä ja tehokkaassa käytössä. Alueen investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja 2014-2018. Viljakkala Osa-alue koostuu Viljakkalan entisen kuntakeskuksen eli kirkonkylän ja Manni Vilppeen asemakaava-alueista sekä Harhalan haja-asutusalueesta. Kirkonkylän asukasmäärä on tällä hetkellä noin 580 ja Manni Vilppeen alueen noin 700. Entisen Viljakkalan kunnan väestö kasvoi 1990 ja 2000 luvuilla. Viljakkalan asukasluvun kasvuvauhti oli suhteellisesti vuonna 2006 Suomen toiseksi nopein. Tällä hetkellä pysyvän asumisen rakentaminen alueella on vähäistä eikä väestökasvua juuri ole. Omakotitonttien kysyntää alueella on mahdollista elvyttää kaupungin toimenpitein. Suunnitelmakaudella Viljakkalan kirkonkylään ei juurikaan synny uutta asutusta, joten väestö pysynee suunnilleen ennallaan. Manni Vilppeen alueella on voimassa asemakaavoja ja kaupun-

gilla maata suuremmallekin väestökasvulle kuin mitä viime vuosina on toteutunut. Väestö kasvanee kaupungin tontinluovutuksesta riippuen suunnitelmakaudella enintään 200 henkeä 50 Viljakkalan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Viljakkalan keskustan osayleiskaava 2015-2019 2015 2018 noin 40 000 Osayleiskaavalla tutkitaan Viljakkalan keskustan maankäyttö. Osayleiskaavan pohjalta uusitaan alueen asemakaavat.

51 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 12. Litukan pientaloalueen asemakaava 2013-2014 5000 Asemakaavalla suunnitellaan Litukan pientaloalueen laajentamista. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja se käsittää noin 80 asuntoa. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 23. Kuivaniemen pientaloalueen asemakaava 2015-2016 10 000 Asemakaavalla suunnitellaan Kuivaniemen pientaloalueen maankäyttö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2017. Viljakkalan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 10 8 10 10 10 10 8 10 10 35 30 35 35 Viljakkalan palveluanalyysi Alueella toimii kaksi päiväkotia ja muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Kultakylän päiväkoti (r.paikat 42, rakentamisvuosi ), Onnimannin päiväkoti (vuorohoito, r.paikat 77, rakentamisvuosi 2009). Esiopetusta järjestetään Onnimannin päiväkodissa ja Viljakkalan koulun esiopetusryhmässä. Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa Viljakkalan alueella yksi terveydenhoitaja. Neuvola sijaitsee Elokaaren terveysaseman yhteydessä. Tämän hetkiseen asiakasmäärään mitoitus on kohdallaan.

Viljakkalan koululla on vastaanottohuone kouluterveydenhoitajalle ja terveydenhoitaja on koululla 2-3 pv/vko. Elokaaren palvelukeskuksessa toimii Vanhusten palveluiden tehostetun palveluasumisen yksiköt Siiri (11 asukasta) ja Pauliina (17 asukasta). Lisäksi lyhytaikaishoidon osasto, jossa on 5 asiakasta. Nämä toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi ikäihmisille on tarjolla päivätoimintaa kerran viikossa. Rakennuksessa on myös fysioterapian vastaanottotilat. Kotihoidon pohjoisen alueen Viljakkalan tiimin toimisto- ja henkilöstötilat sijoittuvat myös Elokaareen. Aikuissosiaalityön työntekijän palveluita on mahdollista saada Viljakkalan kirjaston yhteydessä sijaitsevassa vastaanottotilassa sopimuksen mukaisesti. Alueella sijaitsee Viljakkalan yhtenäiskoulu (280 opp). Koulu on hyvässä kunnossa, mutta kasvavan oppilasmäärän takia tilat ovat täynnä. Suunnittelussa on viipaleratkaisu. Viljakkalan entisessä kunnantalossa toimivat sivukirjasto sekä nuorisotila Vilis, jonka palvelu on toistaiseksi järjestetty ostopalveluna Kyröskosken setlementiltä. Sekä kirjaston että nuorisotilan toiminta saatetaan jo vuoden 2014 kuluessa muuttaa ainakin osittain ns. itsepalveluna toimivaksi. Viljakkalan Nuorisonäyttiksen toiminnan järjestävät yhteistyössä teatteriyhdistys Wimma ry. ja kaupungin kulttuuripalvelut. 52 Viljakkalan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Elokaaren palvelukeskus Uudet salaojat ja vedenpoisto (tontilla) Korjaustarve, paha tilanne 2014: 50 kustannusarvio laadittu Viljakkalan koulu 2014: 2015: 100 kustannusarvio laadittu Perustukset Viipalerakennus koulun käyttöön Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 12. Litukan pientaloalue 2016 2017: 500 2020: 200 Karkea arvio Katuverkon rakentaminen v.2017. Viimeistely ja päällystys 2020. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

53 23. Kuivaniemen pientaloalue 2017 2018: 550 Karkea arvio Katuverkon rakentaminen v.2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue 2014 2015: 105 2016: 80 2017: 45 Alueen katuverkon rakentaminen v.2015-2017. Rakennettava katupituus n. 250 m. Alustava kustannusarvio Haverintien peruskorjaus 2014 Haverintien peruskorjaus. Tien pituus n. 1100 m. 2015: 330 Alustava kustannusarvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 12. Litukan pientaloalue 2016 2017: 250 Karkea arvio Vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 23. Kuivaniemen pientaloalue 2017 2018: 400 Karkea arvio Vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue 2014 2015: 80 2016: 50 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2015-2016. Rakennettava katupituus n. 570 m.

54 Vilpeen vedenottamo 2014 Vilpeen vedenottamon alavesisäiliön loppuun rakentaminen. 2014: 150 Alustava kustannusarvio Jäteveden puhdistus 2013 2014: 200 2015: 600 2016: 200 Alustava kustannusarvio Osallistuminen Hämeenkyrön jäteveden puhdistamon laajentamiskustannuksiin. Kuru Osa-alue käsittää Kurun entisen kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja sen viereiset lähialueet. Alueella asuu tällä hetkellä noin 1 100 henkeä. Kaupungilla ja yksityisillä on hyvä tonttireservi pientalojen osalta, mutta tonttien kysyntää ei juurikaan ole. Rakentaminen alueella on ollut erittäin vähäistä eikä ole näköpiirissä rakentamisen määrän suurta muutosta. Väestömäärän säilyminen entisellään edellyttää uudisrakentamista. Tarvittaessa markkinointitoimenpiteillä voidaan edistää uutta omakotirakentamista Kurun asemakaava-alueella.

55

56 Kurun kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 24. Kurun keskustan asemakaavan uudistaminen 2015 2016 30 000 Kurun keskustan alueella on runsaasti toteutumatonta asemakaavaa, jonka ajanmukaisuus pitää arvioida. Asemakaavalla tutkitaan alueen maankäyttö. Työ edellyttää keskustan alueen pohjakartan uusimista. Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön aikana ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan. Kurun tontinluovutus Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2 2 2 2 2 2 2 2 2 7 7 7 7 Kurun palvelut Kurun keskustassa toimii vuorohoitoa tarjoava Kurun päiväkoti (r. paikat 42, vanha hirsirakenteinen kiinteistö) sekä Keihäslahden koulun pihapiirin rivitaloasunnoissa esiopetus (r.paikat 17). Alueella työskentelee muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin, mutta tilat ovat toiminnallisesti epäkäytännöllisiä. Kurun alueella varhaiskasvatus on hajautettu kolmeen eri kiinteistöön. Kurun keskustan ja lähialueiden päivähoidon ja esiopetuksen keskittäminen yhteen keskustan alueella sijaitsevaan uudistilaan varmentaisi toiminnan joustavuuden, siirtymäkäytänteet ja nykyaikaiset puitteet. Päiväkoti voitaisiin rakentaa myös muiden palvelujen uudisrakentamishankkeen yhteydessä, jolloin yhteisten tilojen ja tukipalveluiden käyttömahdollisuus voitaisiin hyödyntää. Kurun palvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä sairaalaosasto (36 paikkaa), jota ollaan muuttamassa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon yksiköksi (21 paikkaa). Lisäksi palvelukeskuksessa toimii ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen Hennakoti (11 asukasta) ja Mattikoti (17 asukasta), joka on tavallisen palveluasumisen yksikkö. Ikäihmisten päivätoimintaa on kaksi kertaa viikossa. Rakennus sijaitsee syrjässä eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia ikäihmisten palveluasumiselle ja siksi on tarvetta uudisrakennukselle Kurun keskustan alueelle. Kurun terveysasemalla on fysioterapeutin vastaanottotilat. Mielenterveystoimiston psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat Kurun terveysasemalla. Aikuissosiaalityön työntekijän palvelut ovat saatavissa terveysasemalla sopimuksen mukaisesti. Terveysasemalle sijoittuvat myös kotihoidon pohjoisen alueen toimisto- ja henkilöstötilat.

Alueen neuvola sijaitsee Kurun terveysaseman yhteydessä. Asiakasmäärät ovat mitoitukseen nähden kohdallaan. Keihäslahden koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone. Terveydenhoitaja on koululla 3 päivää viikossa ja mitoitus on riittävä. Alueella toimii Keihäslahden yhtenäiskoulu (260 opp). Koulurakennus on hyvässä kunnossa ja tilat ovat oppilaille riittävät. Oppilasmäärä pysyy lähivuodet vakaana. Kurun entisessä kunnantalossa toimii sivukirjasto ja sen vieressä nuorisotila Nuokku. Keihäslahden koulun vieressä sijaitsee Kurun Urheilutalo. Lisäksi Kurussa ovat ulkomuseo ja Vänrikki Stoolin tupa. Kurun investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: 57 Kurun päiväkoti 2016: 50 2017: 1600 2018: 1600 Uudisrakennus, toteutus kvr karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit sekä muut yleisten alueiden investoinnit: 24.Kurun keskusta 2015-2016 Oma työ Rakentamistarve tarkentuu asemakaavoituksen ja katusuunnittelun myötä. Kalliopään alue 2013 2016: 60 2017: 60 2018: 50 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v.2016-2017. Viimeistely ja päällystys v.2018. Rakennettava katupituus n. 350 m. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 24.Kurun keskusta 2015-2016 Oma työ Rakentamistarve tarkentuu asemakaavoituksen ja katusuunnittelun myötä.

58 Kalliopään alue 2013 2016: 35 2017: 45 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v.2016-2017. Rakennettava katupituus n. 350 m. Kurun puhdistamo 2014 Ostopalvelu 2014: 90 2015: 90 Puhdistamon rengaskanavan purku ja valvomorakennus 2014-2015 + Alustava kustannusarvio Pohjoinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu asukasluvultaan pienistä kyläalueista. Vanhoja ns. asutuskyläalueita ovat mm. Itä-Aure, Länsi-Aure, Luode, Riuttanen, Karjula Kaidankylä ja Niemikylä. Kylien asutustihentymät ovat erittäin pieniä. Haja-asutusalueasutus on levinnyt laajalle alueelle. Alueella uusien asuinrakennusten rakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Myöskään suunnitelmakaudella ei ole odotettavissa alueelle aikaisempaa merkittävämpää rakentamista eikä siten asukasmäärän kasvua. Alueelle luonteenomaista ovat laajat metsä- ja retkeilyalueet.

59 Pohjoisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle ei kohdistu suunnittelukaudella 2014-2018 kaavoitushankkeita. Pohjoisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta ei luovuteta asuintontteja 2014 2018. Pohjoisen Ylöjärven palvelut Alueelle ei ole sijoitettuna kunnan palvelutuotantoyksiköitä, alue tukeutuu mm. Kurun alueen palveluihin.