Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva tietämisen tapa. (Jerome Bruner 1986, 1996)
Ensimmäinen sukellus, jossa vesi havaitaan ja siitä kerrotaan. Toinen, syvempi sukellus jossa tunteet ja mielikuvitus liittyvät havaitsemiseen. Kolmas ja syvin sukellus jossa suhdetta veteen ajatellaan esteettisenä kokemuksena.
Ensimmäinen sukellus, jossa vesi havaitaan ja siitä kerrotaan. Juodessa tai uidessa huomaamme veden laadun välittömästi, eikä meidän tarvitse muistuttaa itseämme sen tarkkailemisesta (Pauline von Bonsdorf f 2002, 222). Mutta lapsi huomaa ja muistuttaa itseään vedestä yhä uudestaan, palaa veden tai veden mielikuvan luokse tutkimaan, kokeilemaan, pohtimaan kertomaan vedestä. Taustalla oleminen ei tarkoita, ettemme huomaisi. Veden läheisyys muistuttaa veteen liittyvistä kokemuksista. Taustalla oleva vesi voi vaikuttaa siihen, millainen olo meillä on, mitä ajatuksia mieleemme tulee
Toinen, syvempi sukellus jossa tunteet ja mielikuvitus liittyvät havaitsemiseen. Vesi tuntuu, sisäpuolella ja ulkopuolella. Vesi herättää tunteita. Vesi myös muistuttaa tunteista. Tunne on tila niin kuin vesikin. (von Bonsdorf 2002) Veden konkreettiset ja tunnekokemukset ovat omiaan paitsi herättämään kuvitteellisia mielikuvia vedestä, myös muutenkin irrottamaan kuvittelun siipiä. Kuvittelua ja todellisuutta ei voi erottaa toisistaan. (Seppä 2005) Kuviteltu yhdistyy havaittuun välittömästi, elävöittää sen ja antaa havaitulle merkityksen. (Haapala & Lehtinen 2005) Vesi, mielikuvitus ja tunteet vaikuttavat tutuilta toisilleen.
Kolmas ja syvin sukellus, jossa suhdetta veteen ajatellaan esteettisenä kokemuksena. Millaista katsetta veden huomaaminen ja enemmän kuin taustalla kokeminen vaatii? ympäristön herkistynyt, esteettinen tarkastelu tai vaikkapa kalastajan, purjehtijan tai limnologin tutkiva katse saavat havaitsemaan veden toisin kuin vain taustalla. (von Bonsdorf 2002, 222) Huomatakseen veden, pitää olla siis herkistynyt, esteettinen ja tutkiva katse.
Lapsen suhdetta veteen voi ajatella esteettisenä kokemuksena, kun esteettisyys ymmärretään aistimellisen tiedon muotona ja kokemuksena, joka ajattelun ja kielen lisäksi sisältää myös kuvittelun ja tuntemisen variaatiot (von Bonsdorf 2009:4) Esteettinen tieto on hyvin perustavanlaista ruumiissa olevaa tietoa ja kokemusta, jolle ei aina ole sanoja ja käsitteitä ja joka on tietoa ennen käsitteellistämistä. Tieto ennen selityksiä ei ole vähempiarvoista, vaan pikemminkin perustavammanlaatuista. Se on tietoa asioista sellaisena kuin ne ovat, sellaisina kuin ne näyttäytyvät meille alkuperäisinä. (Maurice Merleau-Ponty 1962/1954, von Bonsdorff 2009). Tietoa ennen selityksiä
Hienoa, jos meissä säilyy aikuisenakin sellainen katse että kevättulva, niin kuin rapakotkin on mahdollisuus eikä ongelma.
von Bonsdorff Pauline (2002) Veden mielikuvitus. Teoksessa Sepänmaa Yrjö & Heikkilä-Palo Liisa (toim) Vesi vetää puoleensa. Helsinki, Maahenki. 220-227 von Bonsdorff Pauline (2009) Taiteilija ja lapsi esteettisinä toimijoina. Synteesi 1:4-15. Bruner Jerome (1986) Actual Minds, Possible Words. Cambridge (Massachusetts), Harvard University Press. Bruner Jerome (1990) Acts of meaning. Cambridge (Massachusetts), Harvard University Press. Haapala A & Lehtinen M (2005) Elämys, taide, totuus : kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta. Helsinki, Yliopistopaino. Merleau-Ponty, Maurice. 1962. Phenomenology of perception. Translated by Colin Smith. London. Routledge. Mettälä Juuso, 2011. Fishing under ice. 10-5-2012 http://www.youtube.com/watch?v=vis00qjijzq Seppä Anita (2005) Sartren kuvitteluteoria ja varhainen estetiikka. Teoksessa Haapala Arto & Lehtinen Markku (toim) Elämys, taide, totuus : kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta. Helsinki, Yliopistopaino.