SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali II Tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen

Leena Pekonen ja Riikka Väisänen SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali II Tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Marraskuu 2007

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.11.2007 Tekijä(t) Leena Pekonen Riikka Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Nimeke Sydämen asialla Ohjausmateriaali II tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen. Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Tämä työ on jatkoa aikaisemmin tekemällemme opinnäytetyölle Sydämen asialla ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin. Tässä työssä täydennämme aikaisempaa ohjausmateriaalia käsittelemällä tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Ohjausmateriaali on suunnattu kaikille, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Käytimme opinnäytetyön menetelmänä tuotekehittelyä, jonka vaiheiden mukaan etenimme ohjausmateriaalin tekemisessä. Valmis ohjausmateriaali on kalvoilla, ja lisäksi se on tallennettu CD-ROM-muotoon. Ohjausmateriaalia voidaan käyttää Saimaan sydänpiirin työntekijöiden antaman ohjauksen runkona. Ohjausmateriaali on suunniteltu ryhmäohjaukseen, mutta se soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut. Jatkokehittämisehdotuksena meillä on ohjausmateriaalin hyödyntäminen ryhmäohjauksessa siten, että kootaan ryhmä, joka kokoontuisi esimerkiksi kerran kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Ryhmältä otetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla erilaisia mittauksia, esimerkiksi verenpaine, kolesteroliarvot ja paino. Lisäksi tapaamiskerroilla käydään läpi, ohjausmateriaaliamme hyödyntäen, kuinka sydänterveyttä voidaan edistää elämäntavoilla. Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmältä otetaan samat mittaukset kuin ensimmäisellä kerralla ja verrataan tuloksia keskenään. Näin pystyttäisiin tutkimaan, saadaanko ohjausmateriaalin avulla tuloksia käytännössä. Asiasanat (avainsanat) Sydänterveys, sydänterveyden edistäminen, tupakointi, stressi, tuotekehittely Sivumäärä Kieli URN 21 s. + liitteet 4 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn200721861 Ohjaavan opettajan nimi Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Saimaan sydänpiiri ry

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 28.11.2007 Author(s) Leena Pekonen Riikka Väisänen Degree programme and option Degree programme in Nursing Public Health Nursing Name of the bachelor's thesis Heartbeat The quidebook II. The influence of smoking and stress on the health of heart Abstract The aim of this diploma work was to make a guidebook for the Saimaan sydänpiiri ry of Savonlinna (a local society of the Finnish Heart Association). This work is a sequel to our earlier diploma work, which dealt with heartfriendly food and exercise. This guidebook deals with manners of living, smoking and stress. The guidebook is directed to the clients of the Saimaan sydänpiiri ry. The method of our work was the research and development process and we proceeded using the phases of the method. The complete material is on transparencies and in CD-ROM-form The guidebook can be used in guidance among Saimaan sydänpiiri ry workers. The guidebook is planned to be used in group guiding but it can also be used in personal guiding. It is not always necessary to go through the whole guidebook, but it is easy to pick out the most suitable pages to match each guidance situation. As an idea for further prosessing we suggest to use the guidebook in group guidance. We gather a group which would meet e.g. once a month during three months period. We would measure different values for example blood pressure, cholesterol values and weight. In every group meeting we could go through how to provide the health of heart with the help of manners of living. During the last group meeting we would measure the same values as we took at the first meeting and we could compare those values. This way it would be possible to study the results of using the guidebook. Subject headings, (keywords) Health of heart, advance the health of heart, smoking, stress, research and development process Pages Language URN 21 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by The Saimaan sydänpiiri ry

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TUPAKOINTI... 2 2.1 Passiivinen tupakointi... 2 2.2 Tupakan sisältämät aineet... 3 2.3 Tupakoinnin terveyshaitat... 4 2.4 Tupakoinnin lopettaminen... 4 2.4.1 Tupakoinnin lopettamisen hyödyt... 5 2.4.2 Vieroitusoireet... 6 3 STRESSI... 6 3.1 Lyhytaikainen stressi... 6 3.2 Pitkäaikainen stressi... 7 3.3 Työstressi... 8 3.4 Stressireaktio... 9 3.5 Stressin oireet... 10 3.6 Stressin hoito... 11 4 KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 12 5 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS... 13 5.1 Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen... 13 5.2 Ideointi ja luonnostelu... 14 5.3 Tuotteen kehittely ja viimeistely... 15 6 POHDINTA... 16 6.1 Opinnäytetyöntekoprosessi... 17 6.2 Jatkokehittämisehdotukset... 18 7 LÄHTEET... 19 LIITTEET

1 JOHDANTO 1 Sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt hiljalleen viime vuosien aikana, mutta siitä huolimatta joka toinen suomalainen kuolee niihin aivan turhaan (Koskenvuo 2003, 40). Teoriassa olisi mahdollista poistaa kokonaan sydän- ja verisuonitaudit väestöstä kiinnittämällä huomiota elämäntapoihin. Elämäntapoja parantamalla pystytään edistämään sydänterveyttä. Haasteena on vain saada ihmiset ymmärtämään sydänterveyden edistämisen merkitys käytännössä. (Suomen Sydänliitto 2005.) Stressillä ja tupakoinnilla on suuri merkitys sydänterveyteen, sillä ne lisäävät huomattavasti riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Taloustutkimuksen arvotutkimuksessa selviää, että suomalaisista noin 20 prosenttia kokee olevansa stressaantunut. (Karvinen 2005, 22.) Päivittäin miehistä tupakoi lähes joka kolmas ja naisista joka viides. Nuorten keskuudessa tupakointi on lisääntynyt, etenkin nuoret naiset polttavat nykyisin enemmän. (Nieminen 1999, 4; Suomen Sydänliitto 2005, 18-19.) Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Tämä työ on jatkoa aikaisemmin tekemällemme opinnäytetyölle Sydämen asialla ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin. Siinä olemme määritelleet tarkasti sydänterveyden edistämisen ja ryhmäohjauksen sekä ohjausmateriaalin, joten emme enää tässä työssä käsittele kyseisiä aihe-alueita. Tässä työssä täydennämme aikaisempaa ohjausmateriaalia vain käsittelemällä tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Kannattaa tutustua aiempaan työhömme, sillä se helpottaa tämän työn ymmärtämistä. Ohjausmateriaali on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksissa, mutta se soveltuu myös yksilöohjaukseen. Se on suunnattu kaikenikäisille henkilöille. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut. Ohjausmateriaali on sekä kalvoilla että CD-ROMmuotoon tallennettuna, jolloin se on helposti päivitettävissä.

2 TUPAKOINTI 2 Tupakointi on Suomessa hyvin yleistä. Miehistä tupakoi päivittäin lähes joka kolmas ja naisista joka viides. Nuorten keskuudessa tupakointi on lisääntynyt, etenkin nuoret naiset polttavat nykyisin enemmän. Miesten ja naisten tupakoinnin väliset erot ovat pienentyneet. (Nieminen 1999, 4; Suomen Sydänliitto 2005, 18-19.) Tupakointi on mittava terveysriski sekä yksilölle että kansanterveydellisesti. Tupakoinnista johtuva sairastavuus olisi suurelta osin ennaltaehkäistävissä, mikäli tupakoivat lopettaisivat tai edes vähentäisivät tupakointiaan. (Vitikainen ym. 2006, 7; Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 52-53.) Suomessa joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakoinnista. Joka viides sydänperäisistä kuolemista johtuu tupakoinnista. Lähes jokainen keuhkoahtaumapotilaista tupakoi. (Vitikainen ym. 2006, 7.) Tupakoinnin lopettamiseen pyritään monin keinoin, kuten tupakkamainonnan rajoittamisella ja verottamalla tupakan kulutusta sekä rajoittamalla tupakointia ja tupakkatuotteiden saatavuutta laeilla ja asetuksilla. Lisäksi pyritään antamaan oikeaa ja uskottavaa tietoa tupakoinnin vaaroista ja siten vaikuttamaan elämäntapojen muutoksiin. (Vitikainen ym. 2006, 7; Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 52-53.) Tupakoitsijat tietävät yleensä tupakoinnin vaikutuksen terveyteen. Monet kuitenkin työntävät asian mielestään, jos juuri sillä hetkellä ei ole merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Tupakoitsija on itse vastuussa terveydestään, tämän vuoksi olisikin tärkeää saada heidät ymmärtämään tupakoinnin lopettamisen merkitys. (Nieminen 1999, 4.) 2.1 Passiivinen tupakointi Passiivinen tupakointi on altistumista tupakan savulle toisten tupakoinnin seurauksena (Hildén 2006, 11). Tupakoimattomat, tupakansavulle altistuvat henkilöt hengittävät samoja myrkyllisiä kemikaaleja kuin tupakoitsijatkin (Huovinen 2004, 32). Passiivinen tupakointi aiheuttaa muun muassa hengityselinsairauksia, varsinkin astmaa, ja altistaa keuhkosyövälle (Hildén 2006, 11).

3 Pitkäaikainen ja vahva passiivinen tupakointi kaksin- tai kolminkertaistaa riskin saada keuhkosyöpä. Altistuminen tupakansavulle lisää myös nielu- ja kurkkusyöpien vaaraa. (Vierola, 2006, 162.) Ympäristön tupakansavu aiheuttaa myös sydänsairauksia. Tupakansavun sisältämät kemikaalit myrkyttävät sydänlihasta ja kalkkeuttavat verisuonia. Siten savu altistaa verisuonten tukkeutumiselle ja lisää sydäninfarktin riskiä. (Huovinen 2004, 33.) 2.2 Tupakan sisältämät aineet Tupakoinnista syntyy myrkyllistä savua ja se imeytyy elimistöön hengityselinten kautta (Hildén 2006, 9). Sisään hengitetyssä tupakansavussa on yli 4000 erilaista kemiallista yhdistettä. Näistä noin 55 on karsinogeenisia. (Vierola 2006, 44.) Tupakan vaikutukset perustuvat lähinnä tupakansavun ainesosiin. Hengitetty tupakansavu on syytä jakaa pää- ja sivuvirtaan. Päävirta on tupakansavua, joka hengitetään tupakasta suoraan keuhkoihin. Sivuvirta on taas imaisujen välillä ilmaan joutuvaa savua. (Nieminen 1999, 62; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Sisään hengitetyssä päävirrassa on muun muassa typpeä, happea, hiilidioksidia ja häkää sekä vetyä. Lisäksi siinä on myös tervaa ja vettä. Sivuvirran koostumus on erilainen ja hyvin haitallinen. Sivuvirrassa on tervaa kolme kertaa enemmän ja karsinogeeneja sata kertaa enemmän kuin päävirrassa. (Nieminen 1999, 62; Huovinen 2004, 37.) Sivuvirta syntyy alhaisemmassa lämpötilassa kuin päävirta. Palamiskaasuja syntyy tällöin enemmän. Tämän vuoksi sivuvirta sisältää myrkyllisiä kaasuja enemmän kuin päävirta. (Vierola 2006, 161.) Tupakka sisältää muiden aineiden lisäksi runsaasti nikotiinia, mikä on erittäin myrkyllinen aine. Nikotiini kulkeutuu elimistöön savun mukana ja imeytyy nopeasti verenkiertoon. Tupakoivilla nikotiini aiheuttaa mielihyvää, mutta tupakoimaton henkilö kokee vaikutuksen epämiellyttävänä. Tupakoiville juuri nikotiini aiheuttaa suurta riippuvuutta. (Nieminen 1999, 63; Huovinen 2004, 29.)

2.3 Tupakoinnin terveyshaitat 4 Merkittävimmät terveyshaitat ilmenevät keuhkoissa, sydämessä ja verisuonissa. Lähes jokainen tupakoitsija sairastuu niin sanottuun tupakkayskään, joka on keuhkoputkentulehdus. Syljen- ja limaneritys lisääntyy nikotiinin vaikutuksesta varsinkin keuhkoissa. Tupakkayskästä voi kehittyä hiljalleen keuhkoahtaumatauti (COPD). (Hildén 2006, 15; Nieminen 1999, 62 67.) Tupakassa oleva häkä eli hiilimonoksidi aiheuttaa häkämyrkytyksen elimistöön. Se syrjäyttää verenkierrossa olevan hapen, mikä aiheuttaa sykkeen ja verenpaineen nousua, jolloin sydän kuormittuu. Myös nikotiinin vaikutuksesta verenpaine nousee, kun se supistaa verisuonia. Verisuonien supistuessa ihon lämpötila laskee varsinkin periferiassa. Nikotiini vaikuttaa myös keskushermostoon ja saattaa aiheuttaa vapinaa ja jopa kouristeluja. (Naisensydän; Nieminen 1999, 62 67.) Tupakointi huonontaa veren rasva-arvoja, varsinkin HDL-pitoisuutta, kiihdyttäen kolesterolin kertymistä verisuonien seinämiin. Lisäksi tupakointi kiihdyttää veritulpan muodostumista, altistaa rytmihäiriöille sekä kiihdyttää valtimoiden kovettumista. (Naisensydän; Nieminen 1999, 62 67.) Tupakointi lisää myös aivohalvauksen ja sydäninfarktin riskiä (Hildén 2006, 15). Naisille tupakointi aiheuttaa muun muassa lapsettomuutta. Tupakointi haurastuttaa luustoa ja altistaa näin luunmurtumille. Lisäksi tupakointi vanhentaa ihoa ja tupakoivat näyttävätkin ikäisiään vanhemmilta. Tupakoinnilla on suuri merkitys suu- ja hammassairauksiin. Suussa olevat bakteeritulehdukset pääsevät elimistöön ja lisäävät sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista. (Vierola 2006,15-16.) 2.4 Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, riippumatta siitä kuinka kauan ja kuinka paljon on polttanut. Tämä koskee jo sairastuneitakin. Tupakoimattomuus on tärkeää kuntoutumisen kannalta, sekä uudelleen sairastumisen ehkäisemiseksi. Sairastumisen vaara alkaa vähentyä heti lopettamisen jälkeen. (Huovinen 2004, 53.) Tupakoinnin lopettaminen alkaa omasta päätöksestä ja ehdottoman hyvästä motivaatiosta. Vastuu lopettami-

sesta on jokaisella itsellään. Kun tuntee tupakointitapansa, on helpompi pitäytyä päätöksessä.(huovinen 2004, 53; Nieminen 1999, 109) 5 Tupakoinnin lopettamisen voi jakaa haluttomuus-, harkitsemis- ja lopettamisvaiheisiin sekä tupakoimattomana pysymiseen. Jokaisen vaiheen tiedostaminen on tärkeää tupakoinnin lopettamisessa onnistuneesti. Haluttomuusvaiheessa tiedetään tupakoinnin vaarat ja haitat. Ymmärretään, että olisi hyvä lopettaa tupakointi, mutta halu lopettamiseen ei ole riittävä. Harkitsemisvaiheessa halu lopettamiseen on ehdoton. Tällöin on valmistauduttu lopettamisesta johtuviin vaikeuksiin, ja ollaan tietoisia saatavilla olevasta tuesta. Tähän vaiheeseen liittyy lopettamispäivän valinta ja motivaation lujittaminen. (Nieminen 1999, 108.) Lopettamisvaiheeseen kuuluu tupakoinnin ehdoton lopettaminen ja vieroitusoireiden ja riippuvuutta aiheuttaneiden tilanteiden hallinta. Lisäksi siihen kuuluu edistymisen tarkkailu ja tupakoimattomuutta tukevien keinojen käyttö. Pysyvään tupakoimattomuutta varten pitää kyetä ehkäisemään repsahtamiseen liittyvät riskit. Lisäksi elämää ja ympäristöä muokataan niin, että se tukee tupakoimattomana pysymistä. (Nieminen 1999, 108.) 2.4.1 Tupakoinnin lopettamisen hyödyt Tupakoinnin lopettaminen on oman terveyden täsmähoitoa. Parasta tupakoinnin lopettamisessa on myönteiset vaikutukset ja niiden kokeminen itsessään. Verenpaine ja syke palautuvat normaaliksi nopeasti tupakan polttamisen jälkeen. Vuorokauden kuluessa häkäpitoisuus on hävinnyt verestä lähes kokonaan ja keuhkojen puhdistuminen on alkanut. Jo muutaman päivän kuluttua veritulpanriski on pienentynyt huomattavasti, hengittäminen on helpompaa ja keuhkoputkien toiminta on lisääntynyt. (Vierola 2006, 296; Huovinen 2004, 85.) Kolmen kuukauden jälkeen tupakoinnin lopettamisesta verenkierto paranee, varsinkin periferiassa. Yskä ja hengitysvaikeudet vähenevät asteittain puolen vuoden kuluessa. Lisäksi tupakoinnin lopettaminen vähentää stressiä. Tupakoinnin lopettaminen parantaa myös sosiaalisia suhteita sekä taloudellista tilannetta. (Vierola 2006, 296; Nieminen 1999, 156.)

2.4.2 Vieroitusoireet 6 Tupakointia lopetettaessa nikotiinin puutos aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä ja fyysisiä vieroitusoireita. Vieroitusoireet ovat vain merkki elimistön puhdistautumisesta nikotiinista. Fyysisiä oireita on monia, kuten hikoilu, vapina, hidastunut pulssi, päänsärky, yskä, huimaus, ummetus ja väsymys. Psyykkisiä oireita ovat muun muassa keskittymishäiriöt, masennus, unettomuus, ärtyneisyys ja hermostuneisuus. (Vierola 2006, 299-301; Nieminen 1999, 158-159.) Vieroitusoireisiin on hyvä keksiä omia keinoja niistä selviytymiseen. Tupakanhimon laannuttamiseksi on hyvä käyttää nikotiinikorvaushoitoa, kuten nikotiinipurukumia. Painonnousuun auttavat monipuoliset ruokailutottumukset ja terveelliset välipalat, kuten hedelmät ja kasvikset. Nämä auttavat myös ummetukseen. Yskä on hyvin epämiellyttävä, mutta se on vain merkki keuhkojen puhdistautumisesta. Keuhkoissa olevat värekarvat ovat alkaneet toimia ja irrottavat limaa. Ärtyneisyyden tunnetta voi helpottaa lähtemällä esimerkiksi ulkoilemaan. (Vierola 2006, 299-301; Nieminen 1999, 158 159.) 3 STRESSI 3.1 Lyhytaikainen stressi Stressi tarkoittaa jokaiselle erilaisia asioita. Sillä saatetaan tarkoittaa pientä kiirettä tai väsymystä, mutta toisaalta se voi olla vakava ja sairauksia aiheuttava. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, 6-7.) Lyhytaikaisesta stressistä ei yleensä ole vaaraa ihmisen elimistölle eikä suoriutumiselle. Siitä on jopa hyötyä, se saa ihmisen liikkeelle ja tarvittaessa myös ylittämään hetkellisesti omat voimavaransa. Tiettyyn tärkeään tehtävään valmistautuminen lisää positiivisella tavalla paineita antaen lisäpotkua suoriutumiselle. (Katajainen ym. 2003, 31.) Stressireaktio on alun perin suunniteltu palvelemaan selviytymistä erilaisista lyhyistä uhka- ja vaaratilanteista. Se auttaa lähinnä fyysisen uhan torjumisessa taistele tai pakene. Elimistömme reagoi stressiin niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Stressireak-

7 tiossa sydämen syke nousee, kädet ja jalkapohjat hikeentyvät ja adrenaliinia vapautuu verenkiertoon. (Puttonen 2006; Heikkilä 2005, 43.) Kun uhkan aiheuttaja häviää, niin stressireaktiokin heikkenee ja elimistö palautuu takaisin normaalitilaan. (Powell 1998, 8.) Stressireaktio ei missään tapauksessa ole elimistön kannalta mielekästä jatkuessaan pitempään. Mekaanisia laitteitakaan ei ole tarkoitettu käytettäväksi täysillä kierroksilla kuin hetken ajan. (Heikkilä 2005, 43-44.) Ihminen kestää lyhytaikaista stressiä, mutta kun tällainen henkinen ja fyysinen hälytystila jää päälle, puhutaan pitkäaikaisesta stressistä. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Koivisto 2001, 146). 3.2 Pitkäaikainen stressi Nykyisin stressin aiheuttajat eivät kuitenkaan ole tällaisia konkreettisia vaaratilanteita, vaan yleensä ne ovat henkisiä, pitkäkestoisia ja hankalammin tunnistettavia. (Katajainen ym. 2003, 31.) Pitkäaikaisen stressin aiheuttamasta huonovointisuudesta kärsii moni ihminen. Kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen asia, vaan yksi nykyajan tärkeimmistä sairauksia aiheuttavista tekijöistä. (Katajainen ym. 2003, 31-32.) Kun ihminen kokee, että häneen kohdistuu enemmän vaatimuksia kuin mistä hän kykenee selviytymään, alkaa ilmetä stressin oireita. Mitä raskaammaksi kuormitus käy ja mitä pitempään se jatkuu sekä mitä huonommin ihminen tuntee selviytyvänsä siitä, sitä vakavammaksi stressin oireet todennäköisesti muuttuvat. (Powell 1998, 11.) Stressin laukaisevia tekijöitä ovat yleensä esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten avioero, läheisen kuolema, vakava sairaus, työpaikan menettäminen tai jatkuva työpaine. Myös myönteiset tapahtumat, kuten rakastuminen, lapsen saaminen tai muutto, voivat aiheuttaa stressiä. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Karvinen 2005, 22-23.) Stressi sietokyky vaihtelee eri ihmisillä aika paljon. Toiset ihmiset kestävät painetta enemmän ja jopa nauttivat siitä, kun taas jotkut väsyvät hyvinkin nopeasti. Stressin sietokykyä voidaan mitata, mutta tulokset ovat aina epävarmoja, sillä kyky sietää stressiä vaihtelee jokaisella elämän eri vaiheissa. Usein stressin aiheuttaman murtumisen

8 syynä on useamman tekijän yhteisvaikutus. Joskus saatamme kestää hyvinkin vaikeita tilanteita, mutta monen pienen asian kertyessä voimme murtua niiden yhteisvaikutuksesta. (Heikkilä 2005, 43.) 3.3 Työstressi Työ ja terveys Suomessa 2003 tutkimuksessa selviää, että yli kolmasosa työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavana ja neljäsosa tunsi joutuvansa kiirehtimään melko tai erittäin usein selviytyäkseen töistään. Vakavan työuupumuksen oireita on alle kymmenesosalla, mutta jonkinasteista työuupumusta on jopa joka neljännellä työntekijällä. (Lestinen & Räisänen 2006, 9-10.) Työelämän jatkuva muutos, kasvavat tehokkuusvaatimukset, työsuhteiden muuttuvuus ja epävarmuus, pätkätyöt ja henkilöstön vähennykset ovat nousseet uusiksi työtä kuormittaviksi tekijöiksi. (Lestinen & Räisänen 2006, 10-11; Koivisto 2001, 18.) Kuormittavia tekijöitä ovat lisäksi liiallinen työmäärä, työskentely paineen alaisena aikarajaa vastaan ja ristiriidat esimiehen tai alaisten kanssa. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Koivisto 2001, 147.) Muutokset tuovat mukanaan kilpailua, epävarmuutta ja pelkoa, jotka koettelevat työntekijöiden työn ja jopa oman elämänhallinnan tunnetta. (Lestinen & Räisänen 2006, 10-11; Koivisto 2001, 18.) Työuupumus määritellään vakavaksi pitkäaikaisen työstressin tuloksena syntyväksi häiriöksi, joka ilmenee kolmenlaisina oireina: väsymys, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Työuupumusta voidaan pitää erialaisten kielteisten stressitilanteiden pitkittyneenä ja epäonnistuneena käsittelynä, jossa pitkäaikainen vaatimusten ja voimavarojen epätasapaino aiheuttaa lopulta yksilön uupumisen. (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) Työuupumus voi johtaa pahimmillaan masennukseen, ahdistukseen ja hermostuneisuuteen sekä sydänsairauksiin (Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 2002). Normaali väsymys on luonnollinen olotila, joka pitää pystyä erottamaan työuupumuksesta. Normaali väsymys menee ohi, kun on saatu jokin luonteva katkos työhön, esimerkiksi viikonloppu tai loma. Työuupumus taas on pitkällistä masennusta. (Koivisto 2001, 147 148.) Siinä väsymys on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Vapaa-aikanakaan

9 ihminen ei palaudu henkisesti vireäksi. Työuupumus syntyy hitaasti ja helpottaa hitaasti. Pitkään jatkuneena se kuluttaa voimia, silloin ihminen ei osaa etsiä syytä tilanteeseen työstään, vaan tilanne tulkitaan omasta huonoudesta johtuvaksi (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) 3.4 Stressireaktio Stressireaktio on hyvin monimutkainen tapahtuma (Heikkilä 2005, 48 50). Epätasapainon syntyessä omien ja ympäristön vaatimusten välille, aivojen kuorikerros havaitsee tilanteen ja tekee siitä tilannearvion. Luonteenpiirteet, aikaisemmat kokemukset, terveydentila ja sen hetkinen kuormittuneisuus sekä useat muut yksilölliset asiat vaikuttavat siihen, miten aivomme tulkitsevat tilanteen. Olennaisinta on se, että tunnemmeko hallitsevamme tilanteen. Stressin määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä onko kykyä käsitellä stressiä. Tilannearvio välittyy seuraavaksi aivoissa hypotalamukseen, jossa tunnereaktiot, kuten esimerkiksi huoli, ahdistus ja masennus aiheuttavat elimistöön erilaisia vaikutuksia lähinnä kahta eri kautta. (Katajainen ym. 2003, 32-33.) Autonominen hermosto on tärkeä väylä välittää viestejä ruumiin eri osien välillä. Autonominen hermosto muodostuu kahdesta toisilleen vastakkaisesti toimivasta osasta. Karkeasti jakaen sympaattinen hermosto kiihottaa ja nopeuttaa elintoimintoja, kun taas parasympaattinen rauhoittaa. Stressitilanteessa sympaattinen hermosto on aktiivinen. (Heikkilä 2005, 48 50.) Sympaattisen hermoston kautta tieto stressistä välittyy elimistöön. Viestit kulkeutuvat ns. pääte-elimiin, jotka valmistautuvat vaaratilanteeseen. Esimerkiksi silmäterät laajenevat, sydämen syke kiihtyy ja keuhkoputket laajenevat sekä verenpaine nousee. Samaa reittiä viesti menee lisäksi lisämunuaisten ydinkerrokseen, josta vapautuu stressihormoneita, adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka nekin lisäävät elimistön valmiutta selviytyä vaarasta. (Katajainen ym. 2003, 32-33.) Pitkäaikainen stressi aiheuttaa muutoksia stressihormonien toiminnoissa. Adrenaliini on tarkoitettu lyhytaikaista reagointia varten ja hormonivarastot tyhjenevät nopeasti. Kestää aikansa ennen kuin varastot täyttyvät. Adrenaliinipitoisuudet pyrkivät nousemaan stressissä. Kortisoli on hormoni, jonka haittavaikutukset kasvavat stressin jatkuessa.

Kortisolia erittyy jatkuvasti ja sen pitoisuudet veressä voivat nousta huomattavasti. (Heikkilä 2005, 74 75.) 10 3.5 Stressin oireet Lyhytaikainen stressi saattaa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Mutta mikäli stressi jatkuu pitkään ja on voimakasta, ihmisen psyykkinen toimintakyky alenee. Pitkään jatkunut stressi voi tuoda mukanaan unettomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä sekä muistivaikeuksia. Stressaantunut ihminen voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut. Stressiin yhdistyy usein lisäksi väsymystä ja pelkoa sekä huolta (taulukko 1 & 2). (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) Stressi aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita ja saattaa aiheuttaa tai pahentaa sairauksia, ne ovat usein jo melko vakavia merkkejä. Stressissä adrenaliini rasittaa sydäntä lisäämällä sydämen sykettä ja nostamalla verenpainetta. (Heikkilä 2005, 74 75.) Osa ihmisistä kokee stressin seurauksena myös muun muassa rytmihäiriöitä. Äkillinen stressireaktio tai voimakas uupumus voi lisätä sydäninfarktin riskiä (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 59; Suomen Sydänliitto 2005, 22). Adrenaliini ja kortisoli nostavat veren kolesterolia, triglysereitä ja verensokeria. Kun veren kortisolipitoisuus on jatkuvasti koholla, insuliinitasapaino häiriintyy. Veressä oleva ylimääräinen sokeri alkaa varastoitua rasvaksi vatsaonteloon ja vyötärönseutuun, ja paino nousee. (Heikkilä 2005, 74 75.) Myös vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräinen fyysisen suorituskyvyn lasku saattavat liittyä stressiin. Stressi heikentää myös elimistön vastustuskykyä. Näidenkin stressioireiden takana on adrenaliinin ja kortisolin lisääntynyt tuotanto. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, 8.) Vuosia jatkunut stressi voi lisäksi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.)

TAULUKKO 1. Merkkejä ylikuormituksesta (Mukaillen Katajainen ym. 2003, 43.) 11 Muisti heikkenee, pieniä käytännön asioita unohtuu Hajamielisyyttä ja keskittymisvaikeuksia Lehden tai kirjan lukemiseen ei jaksa keskittyä Olo on lähes jatkuvasti jännittynyt Mikään ei tunnu kiinnostavan Unihäiriöitä Töihin lähteminen vastenmielistä Töiden aloittaminen vaikeaa Energiaa ei riitä muuhun kuin työhön TAULUKKO 2. Ajatuksia kun voimavarat ovat vähissä (Mukaillen Katajainen ym. 2003, 43.) Tämäkin pitäisi vielä tehdä, mutta en millään jaksa Miksi en saa sitä aikaiseksi Voi kuin jaksaisi tämän vielä En jaksa muistaa En selviä tästä ikinä 3.6 Stressin hoito Elimistön biologiset stressimekanismit ovat pitkälti elämää säilyttäviä suojelumekanismeja. Ne sopeuttavat elimistön kohtaamaan uhkaavia tilanteita ja suojaamaan niiden aiheuttamilta haitoilta. Stressin aiheuttama ylivireystila etsii tasapainoa. Unihäiriöt, väsymys, masennus ja muut stressioireet ovat elimistön puolustusmekanismin aiheuttamia oireita jatkuvaa autonomisen hermoston ylivireyttä vastaan. Ne ovat suojelureaktioita, pyrkimystä pois pahaa oloa aiheuttavasta ylivireystilasta. Stressioireet viestittävät, että olemme ajautuneet pois tasapainosta ja elämme tavalla, joka ei sovi meille. Olisi hyvä

alkaa miettiä oireet havaittuamme, että mitä voisimme tehdä toisin. (Katajainen ym. 2003, 44.) 12 Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta. Stressistä selviytymiseen vaikuttaa se, miten hyvät edellytykset on käsitellä jokapäiväisiä vaatimuksia ja löytää niille vastapainoa sekä ylläpitää tasapainoa elämässä. Lyhytaikaisen stressin hallinnassa ja hoidossa auttavat yleensä jo tutut ja arkiset konstit, kuten liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja harrastukset sekä hyvät ihmissuhteet. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006; Powell 1998, 10-11.) Työuupumuksesta poispääsemiseksi ei riitä pelkästään omat keinot, kuten lepääminen ja parempi huolehtiminen itsestä, vaan tarvitaan myös työjärjestelyjä ja muita pidemmän tähtäimen toimenpiteitä, kuten työn uudelleen resurssointia ja mahdollisesti täydennyskoulutusta. (Katajainen ym. 2003, 47; Rovasalo 2006.) Työpaikalla pitäisi pystyä neuvottelemaan oman työn määrästä ja sen rajaamisesta. Riippuu kuitenkin suuresti työpaikasta ja -tehtävistä, missä määrin omaan työhönsä voi vaikuttaa. Osa tarvitsee toipuakseen sairausloman. Monen kohdalla vaaditaan pitkähkö loma ja myös psykologista tukea, jotta toipuminen tapahtuu kunnolla. Lisäksi asia kuuluu yleensä myös lääkärille. (Katajainen ym. 2003, 47; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) Tärkeintä stressin hoidossa on se, että jossakin on tapahduttava muutos. Stressistä toivuttua ihmisen olisi kyettävä ottamaan elämänhallinta takaisin omiin käsiinsä, jotta stressi ei toistu. Esimerkiksi monet työstressiä kokevat jättävät lomansa pitämättä. Tällaisen henkilön olisi toipumisen jälkeen päästävä työssään sellaiseen rytmiin, johon kuuluvat myös normaalit loma-ajat. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 4 KEHITTÄMISTYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Teimme sairaanhoitajatutkintoon kuuluvana opinnäytetyönä ohjausmateriaalin Saimaan sydänpiiri ry:lle sydänterveyden edistämisen tueksi. Ohjausmateriaalin tarkoituksena on kehittää sydänpiirin työntekijöiden antamaa ohjausta sydänterveydestä. Sydämen asialla ohjausmateriaali sisältää tietoa sydänystävällisestä ravinnosta, kuten rasvasta, kuidusta ja sokerista sekä suolasta. Lisäksi käsittelemme ohjausmateriaalissa terveysliikun-

taa. Ohjausmateriaali on kalvoina ja CD-ROM-muodossa. Sitä voidaan käyttää ryhmä- ja yksilöohjauksen runkona. 13 Tämän kehittämistyön tarkoituksena on tehdä jatko-osa Sydämen asialla ohjausmateriaaliin. Käsittelemme jatko-osassa tupakoinnin ja stressin vaikutusta sydänterveyteen. Jatko-osa on myös kalvoina ja CD-ROM-muodossa. Sen voi lisätä edellisen ohjausmateriaalin täydennykseksi. 5 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTUS Teemme kehittämistyön tuotekehittelyprosessia hyödyntäen. Tuotekehitys tarkoittaa yleensä toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa täysin uusi tuote tai parannella jotakin vanhaa tuotetta paremmaksi. Prosessin vaiheisiin kuuluu tarpeen tunnistaminen ja ideointi, luonnostelu, testaus ja kehittely (kuvio 1). (Jokinen 2001, 9-10; Jämsä & Manninen 2000, 28.) Ohjausmateriaalin Raakaversion Testaus, kyselyn Valmis ohjausma- tarpeen havaitse- luonnostelu kautta kehittelyyn teriaali minen & ideointi KUVIO 1. Ohjausmateriaali tuotekehittelyprosessissa (mukaillen Jämsä & Manninen 2000; Jokinen 2001) 5.1 Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen Tuotekehitysprosessi alkaa sillä, että tunnistetaan tarpeet ja todetaan ongelmat. Toisin sanoen varmistetaan, että on olemassa ongelma tai tarve, johon tuotekehityksestä on hyötyä. (Jämsä & Manninen 2000, 29 & 85.) Sydämen asialla ohjausmateriaalia (Pekonen & Väisänen 2007) tehdessä päällimmäiseksi jatkokehittämisehdotukseksi nousi tupakoinnin ja stressin vaikutus sydänterveyteen. Saimaan sydänpiiri ry oli tyytyväinen aiempaan työhömme ja on sen vuoksi valmis tekemään kanssamme yhteistyötä myös Sydämen asialla jatko-osan kanssa.

5.2 Ideointi ja luonnostelu 14 Ideavaihe käynnistyy, kun on päästy yhteisymmärrykseen kehittämistarpeesta. Erilaisten vaihtoehtojen löytämiseksi aloitetaan ideointi. Ideavaiheessa hyödynnetään erilaisia luovan ongelmanratkaisun keinoja ja käytetään eri tahoilta tullutta tietoa. Ideavaiheen tuloksena päädytään ratkaisuun, jolla on mahdollista korjata havaittu ongelma tai vastata tunnistettuun tarpeeseen. (Jämsä & Manninen 2000, 35 & 85.) Tässä vaiheessa otetaan selvää myös esimerkiksi tuotteen mahdollisesta kehittämisestä aiheutuvista kuluista ja markkinoinnista. Toisin sanoen selvitetään, kannattaako tuote valmistaa, ennen kuin tehdään tuotteen toteuttamispäätös. Ideavaihe päättyy siis parhaimmillaan kehittämispäätökseen. (Jokinen 2001,14.) Kehittämispäätöstä seuraa luonnosteluvaihe, jossa ideaa kehitellään pidemmälle (Jokinen 2001, 15). Luonnosteluvaiheelle ominaista on analyysi. Analyysilla selvitetään se, että mitkä eri tekijät ja näkökohdat toimivat punaisena lankana tuotteen suunnittelussa ja valmistamisessa. Luonnosteluvaiheessa täsmentyy, mitä ollaan tekemässä. Samalla päätetään, kuinka tuote toteutetaan. (Jämsä & Manninen 2000, 43 & 85.) Idea- ja luonnosteluvaiheessa mietimme, millainen työmme jatko-osasta tulee. Päätimme, että ohjausmateriaalilla ei ole erityistä kohderyhmää, vaan se tulee sopimaan kaikille. Tähän päädyimme, koska sydänterveyden edistäminen on tärkeää kaikenikäisille sukupuolesta riippumatta. Ohjausmateriaalin näkökulmana onkin sydänterveyden edistäminen. Lisäksi punnitsimme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ohjausmateriaaliin kuten jatko-osan ulkoasua ja sisältöä. Työssämme päätimme käyttää pohjana Sydämen asialla ohjausmateriaalia (Pekonen & Väisänen 2007). Sovimme, että ulkoasu on yhteneväinen aikaisemman ohjausmateriaalin kanssa. Edellisessä työssä testasimme kyselyn avulla muun muassa ulkoasua. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä ohjausmateriaalin ulkoasuun esimerkiksi kuviin ja väreihin oltiin tyytyväisiä. Sen vuoksi emme halua muuttaa ulkoasua ja ohjausmateriaalin runkoa. Sovimme, että ohjausmateriaalissa käsiteltäviä aihealueita ovat tupakointi ja stressi. Osa-alueessa tupakointi kerromme muun muassa tupakoinnin terveyshaitoista ja an-

15 namme vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen sekä perustelemme sen, miksi kannattaa lopettaa tupakointi. Osa-alueessa stressi kerromme muun muassa sen, mitä stressi on ja mistä se aiheutuu. Lisäksi annamme vinkkejä, kuinka stressiä voidaan hoitaa. Ohjausmateriaalin tulisi herättää ryhmäläisten mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan ja lisätä heidän motivaatiotaan elintapojen parantamiseksi. Ryhmäläisille esitetään aiheeseen liittyen kysymyksiä, joihin he pohdiskelevat yhdessä vastauksia pienryhmissä. Tämän jälkeen ohjaaja voi keskustella ohjattavan ryhmän kanssa siitä, mitä heille on noussut keskusteluissa esille. Vastaukset käydään yhdessä läpi ja perustellaan tutkittuun tietoon pohjautuen. Ohjausmateriaali tulee olemaan siis keskustelupainotteinen. Valitsimme toteutustavaksi sekä kirjallisen että CD-ROM-muotoon tallennettavan ohjausmateriaalin. Näihin muotoihin päädyimme, koska esimerkiksi CD-ROMmuotoisena ohjausmateriaali on käytännöllinen toteuttaa. Lisäksi ohjausmateriaalia on CD-ROM-muodossa helppo päivittää ja täydentää uusimmalla tiedolla (Kanala & Levy 1999, 4 5). Päivitetystä ja täydennetystä CD-ROM-tallenteesta on helppo tulostaa uutta materiaalia kirjalliseen ohjausmateriaaliin. Lisäksi valintaamme vaikutti se, että nämä muodot ovat myös helppokäyttöisiä sydänpiirin työntekijöille. Teemme ohjausmateriaalin PowerPoint-ohjelmalla, sillä siihen asiat pystytään kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä parantaa tekstin luettavuutta ja asian ymmärrettävyyttä. Tässä opinnäytetyössä emme testanneet ohjausmateriaalia. Aiemmassa työssämme testasimme raakaversion kyselyn avulla, tämän vuoksi emme nähneet sitä enää tarpeelliseksi tässä työssä. Sen sijaan kysyimme palautetta raakaversiosta Saimaan sydänpiiriltä ja opinnäytetyötämme ohjaavalta opettajalta. 5.3 Tuotteen kehittely ja viimeistely Luonnosteluvaihetta seuraa kehittelyvaihe, joka käsittää varsinaisen tekemisvaiheen. Tuotteen tekeminen etenee luonnosteluvaiheessa valittujen ratkaisujen mukaan. (Jämsä & Manninen 2000, 85.) Kehittelyvaiheessa alustavasta tuotteesta pyritään vielä löytämään ongelmakohtia. Havaitut ongelmakohdat pyritään työstämään paremmaksi. (Jokinen 2001, 15.)

16 Tuotekehittelyn viimeisessä vaiheessa tehdään tuotteen viimeistely. Tässä vaiheessa tuote hiotaan valmiiksi viimeistäkin yksityiskohtaa myöten. Mikäli tuotteita aiotaan valmistaa useita, niin tavallisesti ensin valmistetaan koekappale eli prototyyppi. Siitä pystytään tarkistamaan vielä vastaako kaikki ominaisuudet asetettuja tavoitteita. (Jokinen 2001, 17 19.) Saimme Saimaan sydänpiiriltä ja opinnäytetyötämme ohjaavalta opettajalta positiivista palautetta. Ohjausmateriaali oli heidän mielestään hyvä ja käytännöllinen. Palautteen pohjalta ohjausmateriaalia ei tarvinnut juurikaan korjailla, vaan viimeistelimme ohjausmateriaalin valmiiksi. 6 POHDINTA Kehitimme opinnäytetyössämme Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaalin sydänterveyden edistämiseen. Ohjausmateriaali sisältää tietoa tupakoinnista ja stressistä. Aiheemme nousi esille Sydämen asialla ohjausmateriaalin jatkokehitysideoista. Ehdotimme aihetta Saimaan sydänpiiri ry:lle ja he olivat kiinnostuneita aiheesta, sillä sellaiselle materiaalille on tarvetta. Ohjausmateriaalin toteuttamismuotona ovat kalvot sekä CD-ROM, johon ohjausmateriaali tallennetaan. Ohjausmateriaalia on tarkoitus käyttää sydänpiirin työntekijöiden antaman ryhmäohjauksen runkona. Lisäksi ohjausmateriaali soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut ja silti se on yhtä toimiva. Ohjausmateriaalin tarkoituksena on kehittää sydänpiirin työntekijöiden antamaa ohjausta sydänterveydestä. Opinnäytetyössä etenimme tuotekehitysprosessin mukaisesti. Tuotekehitysprosessi käynnistyy tarpeen määrittelystä, josta edetään ideoinnin kautta tuotteen luonnosteluun ja kehittelyyn sekä lopuksi viimeistelyyn (Jämsä & Manninen 2000, 28). Kehittämistyön tekeminen prosessina oli jo tuttua meille edeltävän opinnäytetyön myötä. Saimaan sydänpiiri ry oli tyytyväinen aiempaan työhömme, joten he luottivat kykyymme tehdä ohjausmateriaalista hyvä ja antoivat sen vuoksi meille vapaat kädet ohjausmateriaalin kehittämiseen.