Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus 30.4.2008 82116269
Loviisan kaupunki Loviisan rantaosayleiskaava Kaavaselostus pvm. 30.4.2008 työnumero 82116269 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 1
Sisällys 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alue... 4 1.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitus... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Rantaosayleiskaava... 6 2.3 Toteuttaminen... 6 3. PERUSTIEDOT... 7 3.1 Suunnittelutilanne... 7 3.1.1 Maakuntakaava... 7 3.1.2 Seutukaava...10 3.1.3 Yleiskaava...11 3.1.4 Asemakaava...12 3.1.5 Rakennusjärjestys...12 3.1.6 Poikkeamislupapäätökset...12 3.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeet...13 3.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmat...13 3.1.9 Pohjakartta...13 3.2 Maanomistus...13 3.3 Rakennettu ympäristö...14 3.3.1 Kokonaisrakenne...14 3.3.2 Maankäyttö ja asutus...15 3.3.3 Liikenne...15 3.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...15 3.3.5 Palvelut...15 3.3.6 Työpaikat...16 3.3.7 Virkistys...16 3.3.8 Ympäristön häiriötekijät...16 4. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA...17 4.1 Luonnonympäristö...17 4.2 Luonnonsuojelualueet...17 4.2.1 Natura-alueet (SL)...17 4.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL)...17 4.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet...18 4.3 Maisema...18 4.3.1 Yleistä...18 4.3.2 Maisemakuva...19 4.3.3 Maisemalliset käyttösuositukset...20 5. Virkistys...21 5.1 Johdanto virkistysalueista...21 5.2 Virkistysalueselvityksen menetelmät...21 5.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat...21 5.4 Yhteenveto virkistysalueista...22 6. KULTTUURIHISTORIA...24 6.1 Johdanto...24 6.2 Menetelmät...24 6.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat...24 6.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintö...25 6.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö...25 6.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö...26 6.4.3 Muut inventoinnit...27 6.5 Inventointikohteiden kuvaus...28 6.6 Muinaisjäännökset...29 6.6.1 Muinaisjäännökset maankäytön suunnittelussa...29 6.6.2 Kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset...29 6.6.3 Vedenalaiset muinaisjäännökset...30 6.6.4 Muut kulttuurihistorialliset kohteet...30 7. TAVOITTEET...31 7.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet...31 7.2 Maakunta- ja seutukaava...31 7.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma...31 7.4 Suojelualueet ja ohjelmat...33 7.5 Rantaosayleiskaavan laadulliset tavoitteet...33 7.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen...33 2
8. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...34 8.1 Rantaosayleiskaavan suunnittelun tarve...34 8.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...34 8.3 Osallistuminen ja yhteistyö...34 8.4 Suunnittelun aikataulullinen eteneminen...34 8.5 Kaavaluonnokset...35 8.6 Kaavaehdotus...35 9. RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT...36 9.1 Uusi vakituinen asutus...36 9.2 Ydinvoimaloiden alue...38 10. KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT...40 10.1 Keskeinen sisältö ja perustelut...40 10.2 Maanomistus...40 10.3 Mitoitusperusteet...40 10.3.1 Kantatilaperiaate...40 10.3.2 Muunnettu rantaviiva...40 10.3.3 Rakennusoikeuslaskelman tulokset...41 10.4 Aluevaraukset vaihtoehto 1...42 10.4.1 Kokonaismitoitus...42 10.4.2 Asuminen...43 10.4.3 Energiahuolto...43 10.4.4 Liikenne...43 10.4.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet...44 10.4.6 Virkistys- ja retkeilyalueet...44 10.4.7 Suojelualueet...44 10.4.8 Vesialueet...44 10.4.9 Johtoalueet...44 10.4.10 Tulvasuojelu...44 11. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...45 11.1 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö...45 11.2 Ydinvoiman lisärakentamisen ympäristövaikutukset...45 11.2.1 Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen...47 11.3 Kulttuuri- ja rakennushistoria...47 11.4 Luonto ja maisema...47 11.5 Natura-alueet...49 10.6 Virkistysalueet...49 11.7 Liikenteelliset vaikutukset...50 11.7.1 Atomitien tilavaraussuunnitelma...50 11.8 Taloudelliset ja työllisyysvaikutukset...50 11.9 Sosiaaliset vaikutukset...51 11.10 Muut kaavan merkittävät vaikutukset...51 12. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUHDE MUUHUN SUUNNITTELUUN...52 12.1 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet...52 12.2 Maakunta- ja seutukaava...53 12. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS...54 12.1 Toteuttaminen ja ajoitus...54 LIITTEET Liite 1: Poikkeuslupakartta Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: Rakennusoikeuslaskelma Liite 4: Atomitien tilanvaraussuunnitelma Liite 5: Luonto- ja maisemaselvitys Liite 6: Kulttuurihistoriallinen selvitys Liite 7: Loviisan virkistysalueselvitys Liite 8: Vesihuollon yleissuunnitelma Liite 9: Arkeologinen inventointi Liite 10: Kaavoittajan vastineet viranomaisten lausuntoihin sekä osallisten mielipiteisiin kaavaluonnoksesta Liite 11: Ranta-alueen mitoitus SELOSTUKSEEN KUULUU OSAYLEISKAAVAEHDOTUS MERKINTÖINEEN JA MÄÄRÄYKSINEEN 3
1. JOHDANTO 1.1 Tunnistetiedot Loviisan rantaosayleiskaavan kaavaselostus, joka koskee 30. päivänä huhtikuuta 2008 päivättyä kaavakarttaa. Rantaosayleiskaava koskee: Loviisan kaupungin Loviisanlahden itärannan ja saariston aluetta. Rantaosayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh 020 755 7800. Vireilletulo Osayleiskaava laaditaan Loviisan kaupungin aloitteesta. Loviisan kaupunki on päättänyt KH 4.4.2005, 122 ja KV 11.5.2005, 64 laatia oikeusvaikutteisen osayleiskaavan Loviisanlahden itärannan ja saariston alueelle. Kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 18.3.2006. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan _._.200_. 1.2 Kaava-alue Suunnittelualue sijoittuu Loviisanlahden itärannalle ja lahden eteläpuoleiseen saaristoon Loviisan kaupungin alueelle. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5141 ha, josta manner- ja saaristoaluetta on 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha. Kuva 1.1 Kaavaalueen rajaus. 4
Yleiskaava-alue muodostaa rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja matkailullisesti merkittävän kokonaisuuden. Kaavoitettavan alueen saariston luonto on kulutukselle herkkää saaristoluontoa. Suurin osa vesialueesta ja ranta-alueesta, saaret mukaan luettuna, on Loviisan kaupungin omistuksessa. Alueella on ennestään runsasta loma-asutusta. Vakituiseen asumiseen käytettyjä rantakiinteistöjä on kymmenkunta. Osa alueen saarista on yleisessä virkistyskäytössä. Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineen muodostaa alueen, joka on retkeily- ja vierasveneilykäytössä. Alueella sijaitsee Fortum Oyj:n kaksi ydinvoimalaitosta, niiden voimajohdot ja jäähdytysvesirakenteet. Fortum omistaa ydinvoimala-alueen sekä sen lähialueita. 1.3 Loviisan rantaosayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta ja rakentamista ranta-alueilla. Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, maakuntakaavaehdotuksen, kaupungin ja viranomaisten ja muiden intressitahojen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 ). Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeita tukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. Keskeistä on huomioida ydinvoimalan, virkistyksen, lomaasutuksen, Svartholman ympäristön ja tuulivoimaloiden alueen tarpeet sekä asutuksen laajeneminen kaava-alueen pohjoisosaan. 5
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus teki päätöksen kaavatyön aloittamisesta 4.4.2005 ja kaupungin valtuusto 11.5.2005. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta on tiedotettu 18.3.2006. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 26.9.2006. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 14.11.2006. Kaavatyötä ohjaamassa on kaavatoimikunta, joka on kokoontunut kuusi kertaa. Kaavaluonnokset päätettiin asettaa nähtäville 23.10.2007. Rantaosayleiskaavaluonnoksista pidettiin yleisötilaisuus asukkaille ja muille osallisille Länsiharjun koululla 11.12.2007. Rantaosayleiskaavaluonnokset olivat nähtävillä MRA 62, MRA 30 mukaisesti 10.12.2007 8.1.2008. 2.2 Rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 ). Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeita tukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. Keskeistä kaavassa on virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden osoittaminen sekä saarista että mantereelta. Kaavassa huomioidaan myös ydinvoimalaitosten ja muun maankäytön suhde. 2.3 Toteuttaminen Yleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena koko kaava-alueella. Ranta-alueilla on laskettu kantatilaperiaatteella rantojen rakennusoikeus ja näin ollen yleiskaava oikeuttaa suoraan rakennuslupaan RA- ja AP-alueilla. AO-1 erillispientalovaltaiset asuinalueet tullaan asemakaavoittamaan. Toteuttamisaikatauluun vaikuttavat kunnan ja yksityisten maanomistajien intressit toteuttaa uusia asuinalueita. Kaava-alueella on maakunnallisesti merkittävä tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Sen toteuttaminen edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista menettelyä. Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden toteutukseen vaikuttavat niitä rakentavan voimayhtiön ja maanomistajan Loviisan kaupungin intressit. Energiahuollon alueena on osoitettu ydinvoimalaitosten alue. Ennen uusien ydinvoimalaitosten toteuttamista tulee niistä laatia hanke YVA:t ja ydinvoimaloiden alueet tulee asemakaavoittaa. Ydinvoimaloiden toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksiä ydinenergialain mukaisesti. 6
3. PERUSTIEDOT 3.1 Suunnittelutilanne 3.1.1 Maakuntakaava Kuva 3.1 Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta 12.11.2007 Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Itä-Uudenmaan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.11.2007. Seuraavassa on kuvattuna maakuntakaavan kaavamerkinnät ja määräykset, jotka koskevat rantaosayleiskaavan aluetta. 7
Itä-Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 23.10.2007 esittää maakuntavaltuustolle maakuntakaavan hyväksymistä 12.11.2007 pidet-tävässä maakuntavaltuuston kokouksessa. Kaava-aineistoon tehtiin useita muutoksia ja tarkennuksia, jotka perustuvat kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Seuraavassa on kuvattuna nähtävillä olleen maakuntakaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset, jotka koskevat rantaosayleiskaavan aluet-ta: Virkistys V = Virkistysalue sekä virkistyskohde. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan ja luontomatkailun alueita sekä yhdyskuntaja taajamarakenteen kannalta tärkeitä viheralueita. Alue- ja kohdemerkintöihin liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen mahdollisessa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen, alueen saavutettavuus sekä luonnonarvot Virkistysaluemerkinnällä on osoitettu virkistysalue Pärönbottenin lahden edustalta ja Stennäsuddenin niemen alueelta, sekä Stora Rövarn ja Yttre Täktarn saaret. Yksittäiset virkistyskohteet on merkitty Haruddiin, Källvikeniin, Källaan ja Björkholmeniin. MU = Maa ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Ulkoilumahdollisuuksia ja - toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkujen tai ulkoilureittien ja niihin liittyvien levähdys- ja tukialueiden toteuttaminen. Alueen ulkoilutoiminnot tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi haitata alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan viheryhteydet, jotka toimivat luonnonydinalueita yhdistävän ekologisen verkoston osina. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheryhteyden säilyminen ja edistettävä niiden toteutumista siten, että hirvieläimien ja muun lajiston liikkumisedellytykset luonnon ydinalueiden välillä tulee turvattua. Merkinnällä on osoitettu viheryhteystarve Atomitien varteen pohjois-etelä suuntaisesti. Suojeluarvot SM Muinaismuistoalue tai -kohde SM -merkinnällä osoitetaan kiinteät muinaisjäännökset. Kaikki muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Suojelu koskee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. Alueilla ja kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että alueella on arkeologisia, maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä ympäristöarvoja, joita tulee suojella. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto Museovirastolta. ma/v Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät alueet ja kohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön 8
ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Ma/v merkinnällä on osoitettu Svartholman linnoituksen lähialue. ma/m Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueet, tiet ja kohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Ma/m merkinnällä on osoitettu kaavan eteläosan saariston alue. Natura 2000 -alue. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset, Natura 2000 -ohjelman alueet täydennysalueineen. Suunnittelumääräys: Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä laji- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 -ohjelmaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen Merkinnällä on osoitettu Källa ja Hamnholmenin NATURA-alue, sekä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston NATURA-alue. SL Luonnonsuojelualue tai kohde Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet. Luonnon-suojelualueiksi on osoitettu myös muiden suojeluohjelmien alueita sekä Natura 2000 -alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on alue tai kohde toteutettu luonnonsuojelulain nojalla. Alueilla tai kohteilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Liikenne Tieliikenteen yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan tarve uudelle Atomitielle. Seututienä kaavassa on osoitettu Saaristotie ja Atomitie. Veneilyä varten kaavassa on osoitettu venesatamat, laiva- ja veneväylät ja Hästholmenin uusi laivaväylä. Energiahuolto ja yhdyskuntatekniikka Z = Voimalinja (110 kv ja 400 kv). Voimajohtomerkinnällä on osoitettu nie-men halki kulkeva pohjois-eteläsuuntainen voimajohtolinjaus. Alueelle sijoit-tuu useita erillisiä voimajohtoja. tv = Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät tuulivoiman laajempaan hyödyntämiseen soveltuvat alueet. Suunnittelumääräys: Tuulivoimaloiden sijainnit ja lukumäärä sekä toteuttamisedellytykset selvitetään ja määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. EN/y = Energiahuollon alue, jolla saa sijoittaa ydinvoimaloita. Merkinnällä osoitetaan energiahuollon alue, jolle saa sijoittaa ydinvoimaloita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Alueella toimimisessa on otettava huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Ennen alueen toteuttamista tulee selvittää energiahuollon alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset ja rajoitukset mahdollisen suojavyöhykkeen ja muun toiminnan osalta. EN,en = Energiahuollon alue tai kohde. Merkinnällä osoitetaan muita energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita kuin ydinvoimaloita. Alueella on voimas- 9
sa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytön toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Alueella toimimisessa on otettava huomioon alueen turvallisuusvaatimukset. Alueelle ei saa sijoittaa ydinvoimaloita. en/y = Ydinvoimaloiden suojavyöhyke. Merkinnällä osoitetaan ydinvoimaloiden suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeelle toimintoja suunnitellessa ja toteutettaessa noudatetaan mitä Säteilyturvakeskuksen ohjeistuksessa (YVL 1.10) todetaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on viranomaisille, erityisesti säteilyturvakeskukselle (STUK), varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä on osoitettu Hästholmenin ja mantereen EN-alueiden 5 kilometrin suojavyöhykealueet. Sev 2= Valkon Konsultointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seveso II -direktiiviin. Merkinnällä osoitetaan Valkon satama-alueella sijaitsevien polttonestesäiliöiden Seveso II direktiivin mukainen konsultointivyöhyke. Suunnittelumääräys: Loviisan Valkon konsultointivyöhykkeen alueelle sallitaan taaja-asutuksen kehittäminen edellyttäen, että toimenpiteitä suunnitellessa pyydetään lausunnot Itä-Uudenmaan pelastusviranomaiselta ja tarvittaessa turvatekniikan keskukselta (TUKES). 3.1.2 Seutukaava Itä-Uudenmaan seutukaava muodostuu neljässä vaiheessa laaditusta kaavasta. Itä-Uudenmaan seutukaava I; virkistys- ja suojelualueet; vahvistettu SM 8.10.1981 (KHO 17.7.1984) Itä-Uudenmaan seutukaava II; taajamat, liikenteen ja tekninen huollon alueet; vahvistettu YM 21.2.1981 (KHO 1986) Itä-Uudenmaan seutukaava III; kylä- ja harjualueet sekä muutoksia ja täydennyksiä edellisiin; vahvistettu YM 19.3.1999 Itä-Uudenmaan seutukaava IV; tarkistuksia ja täydennyksiä sekä valtakunnallisesti merkittävät kallioalueet; vahvistettu YM 14.11.2000 Viidennen vaiheen kaava, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava sisältää edellisiä seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Kaava on vahvistettu YM 5.4.2002 (KHO 9.11.2003) Vaihemaakuntakaavan aluerajaukset vastaavat kokonaismaakuntakaavaehdotuksen aluerajauksia. Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti on vaihemaakuntakaavassa osoitettu alueet seututielle, voimajohdoille (Z), virkistykselle (V, VR), ulkoilulle (MU) ja suojelualueille (S, S2, SM ja SL). Seutukaavassa on osoitettu kaava-alueen eteläosiin saaristomaisema-alueita ja rantojensuojeluohjelmaan sisältyvä alue. Lisäksi seutukaavassa on osoitettu Småholmen saaren koillispuolelle vesiliikenteen vyöhyke (LV). Seutukaavassa ei ole merkitty tuulivoimatuotantoaluetta, eikä Atomitien yhteystarvetta. Maakuntakaavaehdotuksessa energiahuollon alue (ET) on laajentunut mantereelle ja suojavyöhyke on laajentunut pohjoiseen. 10
Kuva 3.2 Ote maakunta- ja seutukaavayhdistelmästä 3.1.3 Yleiskaava Kaavoitettavalle alueelle Loviisan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rantaosayleiskaavan 13.11.1985 ja koko kaupungin käsittävän yleiskaavan 9.12.1987. Kaavat ovat sisällöltään melko vanhentuneita eikä niillä ei ole nykyisen lainsäädännön mukaisia oikeusvaikutuksia. Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla kuntien yhteinen Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaava, joka on tarkoitus saattaa ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2008. 11
Suunnittelualueen itäpuolella ovat voimassa Ruotsinpyhtään kunnan laatimat oikeusvaikutteiset Kulla-Lappomin ja Gäddbergsön rantaosayleiskaavat, 3.1.4 Asemakaava Hästholmenin ydinvoimalan alueella on voimassa olevat asemakaavat (vahvistetut 8.1.1993, 18.4.1974, 27.6.1972 ; Parakkikylän ask. vahv. 22.12.89). Hästholmenin asemakaavoituksen muutos on käynnistynyt. Kortteleiden 1201, 1202, 1203 ja 1204 sekä niihin liittyvien liikenne-, erityis- ja vesialueiden asemakaavan muutos on edennyt luonnosvaiheeseen. Hästholmenin asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kesäkuussa 2008 yhtä aikaa rantaosayleiskaavaehdotuksen kanssa. Asemakaavan muutoksen tavoitteina ovat mm. asemakaavan ajanmukaistaminen, uuden nykyaikaisen ydinvoimalaitoksen rakentamisen mahdollistaminen Hästholmenin saarelle sekä nykyisen majoitusalueen kehittäminen. Rantaosayleiskaavan alueella ei ole Hästholmenin ydinvoimalan aluetta lukuun ottamatta asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.1.5 Rakennusjärjestys Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 20.3.1992. Rakennusjärjestyksessä todetaan seuraavaa: 5. luku Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella 21 Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja maastosuhteiltaan sovelias sekä pinta-alaltaan vähintään 2000 m². Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan enintään 250 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaan yhteensä enintään 250 m² suuruisia talousrakennuksia. Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta maasta tai yksityisen tien alueesta on oltava ainakin yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 6 m. 6. luku Rakentaminen ranta-alueelle 22 Sen lisäksi mitä on 5 luvun ensimmäisessä sekä neljännessä kohdassa sanottu, pätevät ranta-alueella seuraavat kohdat: Samalle rakennuspaikalle saa rakentaa ainoastaan yhden enintään kaksikerroksisen, kerrosalaltaan korkeintaan 120 m² suuruisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yksikerroksisia, kerrosalaltaan yhteensä enintään 60 m² suuruisia talousrakennuksia, joiden rakentamiselle aina on oltava rakennuslupa. Ranta-alueen vähimmäisleveyden on oltava 30 m ja päärakennuksen sijainnin on oltava vähintään 25 m rantaviivasta. Enintään 20 m² suuruisen saunarakennuksen sijainnin on kuitenkin oltava vähintään 10 m rantaviivasta. 23 Rakennuspaikan on katsottava sijaitsevan ranta-alueella, mikäli päärakennus on enintään 100 m etäisyydellä rannasta. 3.1.6 Poikkeamislupapäätökset Uudenmaan ympäristökeskus on käsitellyt kaava-aluetta koskevat poikkeamisluvat. Poikkeusluvat ovat koskeneet lähinnä lomarakentamista ja käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Myös Hästholmenin satamasta on tehty poikkeamislupapäätös. Liitteessä 1 on esitetty kartta tehdyistä poikkeuslupapäätöksistä. Päätökset ovat olleet myönteisiä tai kielteisiä. 12
3.1.7 Säteilyturvakeskuksen ohjeet Hästholmenin ydinvoimalaitoksen toimintoja varten tulee noudattaa Säteilyturvakeskuksen ohjetta YVL 1.10 ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista. Ohjeen mukaan laitosalueella noin kilometrin etäisyydellä ydinvoimalaitoksesta kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitus tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Suojavyöhykkeelle, joka ulottuu noin viiden (5) kilometrin etäisyydelle laitosalueesta ei saa sijoittaa tiheää asutusta. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Noin 20 km:n etäisyydelle laitoksesta ulottuvalla varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Pelastussuunnitelmassa on huomioitava erityisesti vaikeakulkuiset saaristo-olosuhteet ja loma-asutus. 3.1.8 Muut päätökset ja suunnitelmat Kaavoitettava alue rajoittuu idässä Ruotsinpyhtään Kulla-Lappomin rantaosayleiskaavaan, joka on saanut lainvoiman 29.6.2005. Kaava-alueen pohjoispuolella on laadinnan alla Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaava. Kaavasta on laadittu kaavaluonnos, joka on ollut julkisesti nähtävillä 12.12.2006-12.1.2007. Uudenmaan ympäristökeskus on 29.3.2007 tehnyt päätöksen, jonka mukaan Atomitien varteen suunnitellussa kahdeksan tuulivoimalan puiston hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Fortum on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) uudesta ydinvoimalaitoksesta. Fortumin tavoitteena on, että Loviisan Hästholmenin saarelle rakennetaan tulevaisuudessa uusi ydinvoimalaitos. Fortum on jättänyt YVAselostuksen työ- ja elinkeinoministeriölle 3.4.2008. 3.1.9 Pohjakartta Loviisan kaupunki on laatinut alueelta uuden numeerisen pohjakartan (ilmakuvaus 2005), jota käytetään kaavan pohjakarttana. Osayleiskaavan numeerinen kartta-aineisto on keskusta-alueen osalta hyväksytty 25.5.2007 (mittausluokka 1), alueen 1 osalta 28.1.2008 (mittausluokka 2), alueen 3 osalta 28.1.2008 (mittausluokka 2) ja Hästholmenin osalta 4.12.2006 (mittausluokka 1). 3.2 Maanomistus Suunnittelualueen suurin maanomistaja on Loviisan kaupunki. Loviisan kaupunki on vuokrannut omistamiaan ranta-alueita yksityisille henkilöille. Näitä kaupungin vuokratontteja/lomamökkejä on yhteensä n. 100 kpl. Vuokratonttien pinta-alat ovat 2000m 2 /kpl ja vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2022 asti. Fortum omistaa ydinvoimalan asemakaavoitetun alueen, sekä sen lähialueita. Pienempiä alueita omistavat pääasiassa yksityiset maanomistajat. 13
Kuva 3.3 Loviisan kaupungin maanomistus kaavan manneralueella 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5141 ha, josta manner- ja saaristoaluetta on 1504 ha ja vesialuetta 3637 ha. Suunnittelualue voidaan jakaa maa-alueiden osalta selkeästi kahteen osaan, mantereeseen ja saaristoon. 14
Mantereella ranta-alueet ovat hyvin tiheää loma-asutusaluetta. Sisämaa on metsätalouskäytössä. Mantereella, niemen eteläosassa on laaja Hästholmenin ydinvoimalan toimintojen alue. Niemen halki kulkee maantie ja voimajohtolinja. Osassa saarista on tiheästi rakennettua loma-asutusta ja osa saarista on jäänyt kokonaan lomarakentamisen ulkopuolelle. Suuri osa alueen saarista on yleisessä virkistyskäytössä. Svartholman historiallisesti arvokas merilinnoitus lähisaarineen muodostaa alueen, joka on retkeily-, vierasveneily- ja virkistyskäytössä. 3.3.2 Maankäyttö ja asutus Suunnittelualueen maankäyttö muodostuu lähinnä tiheästi rakennetuista meren rannalla sijaitsevista loma-asutusalueista. Alueella on Loviisan kaupunki rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen ja maastokäyntien tietojen mukaan 16 asuinrakennusta ja 168 lomarakennusta. Rakennusten ikä ja kunto vaihtelevat alueesta riippuen. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsee Hästholmenin ydinvoimala. Suunnittelualueella voidaan arvioida lomailevan noin 350-500 ihmistä ja asuvan ympärivuotisesti noin 20-40 ihmistä. 3.3.3 Liikenne Alueen tieyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Alueen pohjoisosan halki kulkee luode-kaakkosuunnassa Saaristotie (nro 11927), joka jatkuu suunnittelualueesta itään. Atomitie (nro 1583) kulkee asfaltoituna etelään Hästholmenin ydinvoimalalle. Määrlahdesta etelään Saaristotien ja Atomitien risteykseen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on noin 1260 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja on noin 40. Kyseisestä risteyksestä etelään Hästholmeniin kulkeva keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 725 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja noin 20. (Tiehallinto 2007) Saaristotien alkuosa on varsin mutkaista ja mäkistä, mistä johtuen suurin osa tiestä on merkitty ohituskiellolla. Hästholmenin ydinvoimalaitoksen työvoimaliikenteestä osa tapahtuu polkupyörällä. Reitti kulkee Saaristotietä ja Atomitietä pitkin, eikä reitillä ole kevyenliikenteen väylää. Tiehallinto on laatinut tarveselvityksen Atomitien jatkamiseksi suunnittelualueen pohjoisosan halki VT 7:lle. Selvityksessä todetaan, että nykyinen tien poikkileikkaus on nopeusrajoitukseen ja liikennemäärään nähden liian kapea. Tien vaakaja pystygeometria on paikoin puutteellinen, eikä täytä 80 km/h nopeustavoitteen vaatimuksia. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmana ovat kevyenliikenteen väylän puuttuminen, poikkileikkauksien kapeus, sekä paikoin puutteellinen geometria. Atomitien jatkamisesta VT7:lle on laadinnan alla aluevaraussuunnitelma. Muut alueen tiet ovat yksityisteitä. Kevyenliikenteen väyliä ei kaava-alueelle ole rakennettu. Kaava-alueen länsireunassa kulkee Valkon satamaan vievä laivaväylä (syvyys 8,5m) ja veneväylä (4,6m). Hästholmenin vieritse johtaa veneväylät (1,2m ja 3,0m) Klobbfjärdenille. Veneväylät ovat osa Suomenlahden saariston sisempää purjehdusreittiä. Kaava-aluleella on kaksi venesatamaa, jotka sijaitsevat Svartholmassa ja Hästholmenissa. 3.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Svartholman saaresta on johdettu vesi- ja viemäriputki Hästholmeniin. Muutoin alueen vesi- ja jätehuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti. 3.3.5 Palvelut Suunnittelualueella ei ole kunnallisia palveluita, ei koulua, eikä kauppaa. Kunnalliset palvelut sijoittuvat pääasiassa Loviisan kaupunkiin, joka sijaitsee noin 14 15
kilometrin etäisyydellä Hästholmenin ydinvoimalaitoksesta. Päivittäisten elintarvikkeiden hankinnassa ja muissa ostoksissa tukeudutaan lähinnä Loviisan keskustan palveluihin. 3.3.6 Työpaikat Suunnittelualueella sijaitsee Hästholmenin ydinvoimala, joka on merkittävä työnantaja koko Loviisan seudulla. Fortumin ydinvoimalaitokset työllistävät suoranaisesti noin 800 henkilöä. 3.3.7 Virkistys Suunnittelualueen saaria käytetään yleisesti virkistystoimintaan. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Haruddenissa sijaitsee pieni uimaranta, jonka käyttöä rajoittaa siihen liittyvä luonnonsuojelualue. Källassa, niemen kaakkoisosassa, on pieni leirintäalue uimarantoineen, mutta leirikäyttö rajoittaa uimarannan käyttöä yleiseen virkistykseen. Dunkahällessa on pieni uimaranta, joka on saavutettavissa veneellä. Mantereella metsäalueiden virkistyskäyttöä rajoittaa kivikkoinen ja louhikkoinen maapohja. Svartholman merilinnoitus on merkittävä matkailukohde kesäisin. Svartholma on itäisen Suomenlahden suosituin veneilijöiden ja retkeilijöiden käyntikohde, joka sijaitsee venereittien varrella. Tarkemmat tiedot suunnittelualueen virkistysalueista on esitetty selostuksen liitteessä 7. 3.3.8 Ympäristön häiriötekijät Ydinvoimala tuo rajoituksia suunnittelualueen maankäytölle. Suurin osa kaavaalueesta kuuluu laitosaluetta ympäröivän 5 km suojavyöhykkeen sisälle. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoitteita. Suojavyöhykkeen alueelle ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Lisäksi koko 5 km:n suojavyöhyke alueella tulisi pysyvien asukkaiden määrä pitää pienempänä kuin 200. 16
4. LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Kaava-alueen luonnonympäristö- ja maisema-arvot on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä luonto- ja maisemaselvityksessä. Luonto- ja maisemaselvitys on selostuksen liitteessä 5. 4.1 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee eteläboreaalisella vuokkovyöhykkeellä ja sijoittuu lähelle hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Alue on Itä-Uudenmaan metsä-, rannikko ja saaristoluontoa, jonka lajistossa näkyy mereisyyden vaikutus. Kaavoitettavan alueen metsät ovat kivikkoisia kangasmetsiä, joiden kosteissa painanteissa esiintyy pieniä soita. 4.2 Luonnonsuojelualueet 4.2.1 Natura-alueet (SL) Källaudden - Virstholmen (SCI, FI0100080) on Loviisan itäosassa merialueella ja rannikolla sijaitseva Natura-alue. Suurin osa alueesta on vesialuetta, mutta siihen kuuluu myös rannikon suuntainen harjujakso. Harjujakson korkeimmat huiput kohoavat vedenpinnan yläpuolelle pieniksi hiekkasaariksi, lisäksi alueen eteläosassa on kaksi harjuniemeä ja niiden väliin jäävä flada. Källaudden Virstholmenin alueella luontodirektiivin luontotyypeistä vallitsevin on Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus. Muita alueella esiintyviä luontotyyppejä ovat rannikon laguunit, rantavallien yksivuotinen kasvillisuus, Fennoskandian metsäluhdat sekä Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta. Kaava-alueen lounaislaidalla on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen (SCI/SPA, FI0100078) kuuluvia alueita. Kyseiseen Natura-alueeseen sisältyy pääsääntöisesti merialueita. Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Natura-aluerajauksen sisään jäävistä maa-alueista vain erikseen mainitut kuuluvat suojelualueisiin. Loviisan kaava-alueelta tähän kokonaisuuteen sisältyy Kuggenin yksityismaan suojelualue. Merensuojelualueella esiintyviä luontodirektiivin luontotyyppejä ovat Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet, rannikon laguunit, riutat, rantavallien yksivuotinen kasvillisuus, kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus, Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot, Itämeren boreaaliset luodot ja saaret, Itämeren boreaaliset rantaniityt, kostea suurruohokasvillisuus, Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät, Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta sekä Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka-, kallio- ja kivikkorantojen sekä vedenalainen kasvillisuus. 4.2.2 Yksityiset suojelualueet (SL) Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Haruddenin luonnonsuojelualue (YSA013470). Suojelualueen puusto on luonnontilaista vanhaa havupuusekametsää ja alueen koko on noin 5 hehtaaria. Aarniometsäluonteisen puuston ikä on noin 160 vuotta. 17
Kuva 4.1 Haruddenin luonnonsuojelualuetta. Kaava-alueelle sijoittuu myös osa Kuggenin luonnonsuojelualueesta (YSA010131). Kuggenin linnustonsuojelualue sijaitsee merialueella Loviisan ja Pernajan kuntien rajalla kaava-alueen lounaislaidalla. Kuggen on soraluoto, jonka suojelualueeseen sisältyy myös vesialuetta luodon ympäriltä. Suojelualueen kokonaispinta-ala on 11,35 hehtaaria ja noin puolet tästä sijoittuu Loviisan puolelle kaava-alueelle. Kyseinen yksityismaan suojelualue sisältyy lisäksi Pernajan Natura-alueisiin (Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue). 4.2.3 Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat alueet Harjujensuojeluohjelma Källan ja Hamnholmenin (HSO010010) harjujakso on todettu harjujensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Se on edustava kasvillisuudeltaan, maisemaltaan ja geomorfologialtaan sekä maankohoamisen aikaansaaman kehityksensä vuoksi. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluva alue sisältyy pääosin Källaudden Virstholmenin Natura-alueeseen. Rantojensuojeluohjelma Kaava-alueen eteläosassa merialueella on Pernajanlahden rannikon (RSO010003) rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Loviisan puolelta kyseiseen suojeluohjelmaan sisältyviä maa-alueita ovat Yttre Täktarn ja Yttre Täktarnören. 4.3 Maisema 4.3.1 Yleistä Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti tarkasteltuna Eteläiseen rantamaahan ja siellä tarkemmin Suomenlahden rannikkoseutuun. Suomenlahden rannikolla paljaiden ja metsäisten kalliomaiden osuus on huomattavan suuri. Alueen maisema on monivivahteista, mikä johtuu maa- ja kallioperän sekä merenlahtien aiheuttamasta rikkonaisuudesta. Suunnittelualue sijaitsee rapakivialueella, jossa esiintyy paljon louhikkoisia kivikoita ja siirtolohkareita. Alueen saaret saavat rapakiven takia särmikkäitä muotoja. 18
4.3.2 Maisemakuva Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, eikä perinnemaisemia. Suunnittelualueella sijaitsee Svartholman merilinnoitussaari, joka on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kulttuurihistoriallisiin kohteisiin liittyviä näkökohtia on käsitelty kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Suunnittelualueen maisemakuvassa on tyypillistä loma-asutuksen keskittyminen ranta-alueille, paikoin hyvin lähelle rantaviivaa. Rantaviivan läheisyyteen rakennetut lomarakennukset näkyvät selvästi yksittäisinä kohteina kaukomaisemassa, tarkasteltaessa aluetta esim. Valkosta. Alueilla, joissa lomarakennusten ja rannan välissä on säilytetty rantapuusto sulautuvat osaksi metsäistä maisemaa, eivätkä yksittäiset lomarakennukset erotu kaukomaisemassa. Rantarakentamiselta vapaaksi jääneet lahdet ovat ruovikkoisia. Mantereen sisämaa-alueet ovat pysyneet rakentamattomina ja ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Laajat avohakkuut pirstaloivat maisemakuvaa. Avokalliot, suonotkelmat ja mökkitiet luovat mantereen metsäiselle alueelle omat yksityiskohtansa. Lekarbergetin laaja kallioalue silokallioineen ja jyrkänteineen on säilynyt lähes koskemattomana metsäisenä lakialueena. 400 kv:n voimajohtolinjaaukea hallitsee merkittävästi manneralueen lähimaisemaa ja voimajohtojen pylväsrakenteet näkyvät myös kaukomaisemassa mm. mereltä katsottuna. Svartholman linnoitus suunnittelualueen keskiosassa luo Loviisanlahden maisemaan keskeisen kiinnekohdan. Hästholman ydinvoimala-alue hallitsee suunnittelualueen keskiosan maisemakuvaa. Korkeat mastot (120m), piiput (90m), voimajohtolinjat tolppineen ja voimalarakennukset luovat alueelle teollisen, rakennetun maisemaelementin. Suurimittakaavaiset voimalaitosrakennukset näkyvät laajalle alueelle pienipiirteisessä rannikko- ja saaristomaisemassa. Suunnittelualueen eteläosaa halkoo saaririntama. Saaririntamaan kuuluu pieniä luotoja, tiiviisti rakennettuja saaria ja rakentamattomana pysyneitä saaria. Saaret ja luodot luovat Suomenlahdelta ja laivaväyliltä aluetta tarkasteltuna luonnontilaisen kokonaisuuden. Björkholmenin saaren länsiosassa ja Stora Täktarnin saaren eteläosassa sijaitsevat avoimet, puuttomat silokallioiset ranta-alueet ovat maisemallisesti luonnonkauniita kohteita. Kuva 4.2 Manneralueen maisemaa hallitsevat metsätalous ja voimajohtolinjat. 19
Kuva 4.3 Viistokuva Hästholmenin ydinvoimalasta ja etelästä saaristoalueesta. 4.3.3 Maisemalliset käyttösuositukset Ranta-alueelle rakennettujen loma- ja vakituisten rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä puusto ja muu kasvillisuus tulisi säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantavyöhykkeen metsätalousalueilla rantapuuston käsittely tulee tehdä metsänhoidon suositusten mukaisesti. Maiseman kannalta arvokas, luonnonsuojeluohjelmiin ja/tai strategioihin kuulumaton metsäinen lakialue, Lekarberget, olisi syytä merkitä ma merkinnällä alueena, jolla on ympäristöarvoja. Maisema-arvojen turvaamiseksi ma alueella voidaan tarvittaessa vaatia maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa. Maiseman kannalta arvokas, luonnonsuojeluohjelmiin ja/tai strategioihin kuulumaton metsäinen lakialue, Lekarberget, olisi syytä merkitä ma merkinnällä alueena, jolla on ympäristöarvoja. Maisema-arvojen turvaamiseksi ma alueella voidaan tarvittaessa vaatia maisemaa merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin maisematyölupa. Suunnittelualueen etelä- ja keskiosan pienten saarien maisemallinen kokonaisuus tulisi säilyttää, eikä näille alueille tulisi osoittaa uutta rakentamista. Nämä alueet tulisi merkitä kaavassa metsätalousvaltaisina alueina, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). Näillä alueilla maisemaa muuttavat toimenpiteet tulisi sallia vain maisematyöluvalla. 20
5. Virkistys 5.1 Johdanto virkistysalueista Virkistysalueselvitys kokonaisuudessaan sekä kohdekartta on esitetty selostuksen liitteessä 7. Virkistysalueilla tarkoitetaan tässä selvityksessä jokamiehenoikeutta voimakkaammassa käytössä olevia ulkoiluun ja retkeilyyn soveltuvia alueita. Käyttömäärästä johtuen alueille on tarpeen toteuttaa polkuja sekä levähdys- ja leiriytymisalueita rakenteineen, ja alueiden jätehuolto on myös järjestettävä tarpeen mukaan. Selvitys käsittää Loviisan saariston ja rannikon virkistysalueet, ulkoilureitit sekä retkeily- ja luonnonsatamat. Selvityksessä on kartoitettu olemassa olevat virkistys- ja vapaa-ajanalueet ja reitistöt. Saariston virkistysalueet Saariston virkistysalueilla tarkoitetaan taajaman ulkopuolella olevia virkistyskäyttöön soveltuvia saaria. Retkeily- ja ulkoilualueet Retkeily- ja ulkoilualueilla tarkoitetaan taajaman ulkopuolella olevia virkistysalueita, jotka ovat ulkoiluun, marjastukseen ja luonnon kokemiseen tarkoitettuja alueita. Taajamien välittömässä läheisyydessä sijoittuvat taajamametsät kuuluvat osaksi retkeily- ja ulkoilualueita. 5.2 Virkistysalueselvityksen menetelmät Selvitys koskee Loviisan rantaosayleiskaava-aluetta laajempaa aluekokonaisuutta. Virkistysalueselvitys koskee Loviisan 23 saarta ja 4 ranta-aluetta sekä Ruotsinpyhtään yhtä saarta ja kahta ranta-aluetta, jotka on valittu koon, nykyisen käytön ja voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaan. Osa alueista on yksityisomistuksessa joko kokonaan tai osittain. Soveltuvuutta virkistyskäyttöön on selvitetty siten että kuinka suuri yhtenäinen alue virkistykseen soveltuvaa aluetta alueella ja saaressa on huomioiden mahdollisen loma-asutuksen, alueen luonteen ja kulttuurihistorialliset- ja luontoarvot. Selvitys perustuu pääasiassa maastokäynteihin, joita suoritettiin heinäkuussa 2007 ja huhtikuussa 2008, sekä osittain alueen ylemmän asteisiin kaavoihin. Maastossa valokuvattiin ja kierrettiin virkistyksen kannalta merkittävät kohteet. Virkistyskohteita on arvotettu luokkiin A, B ja C. A-luokkaan on osoitettu alueet, jotka soveltuvat virkistyskäyttöön jo sellaisenaan. B-luokkaan on osoitettu alueet, jotka ovat kehityskelpoisia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita, joissa on esimerkiksi tarvetta rakentaa laitureita tai muita edellytyksiä virkistykseen. C- luokkaan on osoitettu alueet, jotka eivät sovellu virkistyskäyttöön, koska niissä virkistykseen soveltuva yhtenäinen alueen osa on liian pieni tai alueella on paljon loma-asutusta Arvotettuja alueita on yhteensä 30, joista 13 soveltuu jo pelkästään virkistyskäyttöön (A). Alueista 10 ei sovellu virkistyskäyttöön (C), koska niissä on lomaasutusta siten että yhtenäinen virkistykseen soveltuva ala ei ole riittävän suuri. Alueista seitsemän on kehityskelpoisia virkistyskohteita (B). 5.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat Loviisan saariston ja rannikon virkistysalueista ei ole aikaisemmin laadittu selvitystä. Selvityksen mukaiset virkistyskäyttöön soveltuvat saaret ja ranta-alueet on osoitettu maakuntavaltuuston hyväksymässä Itä-Uudenmaan kokonaismaakunta- 21
kaavassa joko virkistysalueiksi tai -kohteiksi tai maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Loviisan saaristolla virkistysalueena on ylikunnallinen merkitys ja Loviisan rantaosayleiskaavan saaristo on saavutettavissa erityisen hyvin myös mantereelta. 5.4 Yhteenveto virkistysalueista Yhteenvedossa esitetty kohdenumerointi viittaa selostuksen liitteessä 7 esitettyyn karttaan. A-luokka Loviisan saarista kahdeksan soveltuu virkistyskäyttöön ja niitä ovat Stora Rövarn (002), Lilla Rövarn (003), Svartholm (011), Hautasaari (012), Ruutikellarisaari (013), Kråkholmen (016) ja Dunkahäll (017), joissa missään ei ole loma-asutusta. Näistä Kråkholmen ja Lindholmen eivät sijaitse rantaosayleiskaava-alueella. Ruotsinpyhtään Lindholmenin (019) saari soveltuu myös erinomaisesti virkistyskäyttöön. Viidellä saarella on huomioitavia erityisarvoja (002, 011, 012, 013 ja 019). Saaret Lilla Rövarn (003) ja Dunkahäll (017) soveltuvat erinomaisesti virkistyskäyttöön. hyvä rantautumispaikka uimaranta telttailumahdollisuuksia nuotiopaikka Saaret 002, 011, 012 ja 013 soveltuvat virkistyskäyttöön. Saarissa on kuitenkin huomioitava niiden erityisarvot. Svartholman (011) linnoitussaari eroaa muista saarista, koska se on pääasiassa matkailukäytössä. Hautasaari ja Ruutikellarisaari ovat hyviä virkistyssaaria, mutta niissä on huomioitava ruutikellarin perustukset ja haudat. Saarissa 002 on huomioitava luontoarvot. hyvä rantautumispaikka uimaranta kuiva pohjamaa tarjoaa hyvän telttailumahdollisuuden nuotiopaikka Loviisan kaupungin alueella olevia tutkittuja ranta-alueita on kolme: Källa (021), Lekarberget Palikberget Stennäsudden (022) ja Harudd (023). Ranta-alueista kaksi soveltuu rajattuun virkistyskäyttöön Källa (021) ja Harudd (023). Nämä alueet toimivat erinomaisina uimarantoina, koska molemmat rannat ovat hiekkarantoja. Källa toimii leirialueena ja yleisenä uimarantana, kun alueella ei ole muuta toimintaa. Harudd painottuu lähinnä uimarantakäyttöön, koska sitä ympäröi luonnonsuojelualue. Lekarberget Palikberget Stennäsudden (022) aluekokonaisuus soveltuu hyvin virkistyskäyttöön, koska Stennäsuddenissa on yhteys mereen ja aluekokonaisuuden pinta-ala on suuri. Lekarbergetin ja Palikbergetin kuivat kalliolakialueet sekä polkuverkostot täydentävät virkistysaluetta. B-luokka Loviisan saarista kuusi on kehityskelpoisia virkistyskohteita ja niitä ovat Björkholmen (001), Yttre Täktarn (004), Myssholmen (007), Arestisaari (014), Trollholmen (018) ja Vårdö (025), joista Vårdö ei sijaitse rantaosayleiskaava-alueella. Kolmella näistä saarista huomioitavia erityisarvoja (004, 014 ja 025). Saaret 001, 007 ja 018 soveltuvat virkistyskäyttöön, jos niitä kehitetään. Björkholmenin saarella on jo käytössä oleva virkistysalue, alueen kehittämisessä tulee ottaa huomioon rantautumispaikka. Myssholmenin saarelle voitaisiin kaupungin omistamalle maalle rakentaa esimerkiksi grillipaikka, muuten saari soveltuu virkistyskäyttöön, mutta saaren loma-asutus tulee huomioida. Trollholmenin saaressa on loma-asutusta, mutta rakentamatonta rantaa on virkistyksen kannalta tarpeeksi. Alue on metsäinen ja soveltuu metsäiseksi virkistysalueeksi. 22
Rantaosayleiskaava-alueen ulkopuolella Ruotsinpyhtään Lindholmenin (019) saari ja Lindholmenin itäpuolella laaja ja yhtenäinen alue 020 ovat erittäin kehityskelpoisia, ja niiden soveltuvuus virkistyskäyttöön on hyvä mutta ne ovat yksityisalueita. Myös Pernajan kunnan puolella oleva Hudön saari on kehityskelpoinen saari virkistyksen kannalta. Haasteena on saaren virkistyskäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen sekä sen yksityisomistus. C-luokka Loviisan saarista yhdeksän ei sovellu virkistyskohteiksi ja niitä ovat Torra Täktarn (005), Stora Täktarn (006), Småholmen (008), Ratholmen (009), Lindholmen (010), Siksala (015), Majholmen (026), Högholmen (027) ja Vastaholmen (028), joista Ratholmen (009), Lindholmen (010), Siksala (015) ja Majholmen (026) eivät sijaitse rantaosayleiskaava-alueella. Nämä saaret eivät sovellu virkistyskäyttöön, koska niiden rannat on pääosin täyteen rakennettuja loma-asutusta ja yhtenäinen vapaa alue ei ole riittävän laaja ja riittävän rannassa. Ratholmen (009), Lindholmen (010), Siksala (015), Majholmen (026), eivät sijaitse rantaosayleiskaava-alueella. Nämä saaret eivät sovellu virkistyskäyttöön, koska niiden rannat on pääosin täyteen rakennettuja loma-asutusta ja yhtenäinen vapaa alue ei ole riittävän laaja ja riittävän rannassa. Saarista Stora Täktarn (006) ja Småholmen (008) ovat täyteen rakennettuja. Torra Täktarn (005) on pinta-alaltaan jo liian pieni saari virkistykseen, ja kulutus olisi liian suurta ulkosaariston kasvillisuudelle. 23
6. KULTTUURIHISTORIA Kulttuurihistorialliset kohteet on kuvattu yksityiskohtaisesti erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Kulttuurihistoriallinen selvitys on selostuksen liitteessä 6. 6.1 Johdanto Kulttuuriympäristö käsittää rakennetun kulttuuriympäristön, kulttuurimaiseman ja esihistoriallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Kulttuurimaisemassa näkyvät ihmisen toiminnan jäljet ja luonnon elementtien kuten maaperän, maastonmuotojen ja ilmaston hyödyntäminen. Kulttuuriympäristön ylläpidon ja suojelun lähtökohtana on nykyinen lainsäädäntömme, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, kirkkolaki sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen (MRL 39 ). Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset, MRL 41 ). Muinaisjäännökset ovat aina muinaismuistolailla suojeltuja. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) kuuluu kulttuuriperinteen säilyttäminen. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä alueidenkäytön suunnittelun yhdeksi tavoitteeksi on asetettu kulttuuriarvojen vaaliminen. Tämä kulttuurihistoriallinen selvitys kuuluu osana Loviisan itäosan ranta-alueelle ja lähisaariin laadittavaa osayleiskaavaa varten tehtyihin nykytilan selvityksiin. Selvitys antaa kuvan kulttuuriympäristön nykytilasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista sekä kulttuuriympäristön huomioon ottamisesta osayleiskaavassa. 6.2 Menetelmät Kulttuurihistoriallinen selvitys on laadittu käyttäen apuna olemassa olevia maakuntaliiton ja ympäristökeskuksen inventointitietoja sekä maastokäyntejä. Aikaisempien selvitysten kohteet ja mahdolliset uudet kohteet kierrettiin ja valokuvattiin maastossa. Maastoinventoinnissa on käyty läpi kaikki ennen vuotta 1941 rakennetut rakennukset. Maastoinventoinnin ulkopuolelle on rajattu Hästholmenin asemakaavoitettu alue. 6.3 Aikaisemmat inventoinnit ja ylemmän asteen kaavat Museoviraston ja ympäristöministeriön Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt selvityksessä on huomioitu kaava-alueelta Svartholma. Maakuntakaavaluonnoksessa on muinaismuistoalueena (SM) merkitty Svartholman linnoituksen ja Begravininholmenin alue. Alueen käytön suunnittelussa tai pääkäyttötarkoitusta toteutettaessa on otettava huomioon, että alueella on arkeologisia, maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita erityisiä ympäristöarvoja, joita tulee suojella. Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Svartholman linnoituksen ympäristön meri- ja ranta-alue maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, maisema-alueen kokonaisuus ja identiteetti. Alueen käytöllä on turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. 24
6.4 Kulttuuriympäristöt ja rakennusperintö Selvitysalueen rakennuskanta on pääosin lomakäytössä olevia mökkejä: osa vanhoja kalastajatupia, joita on yleensä laajennettu ja osa viime vuosikymmenten aikana lomakäyttöön rakennettuja mökkejä. Rannalla olevista mökeistä arvokkainta rakennuskantaa edustavat pitsityylin huvilat ja isommat kalastajatilat hyvin säilyneine pihapiireineen. Alueen valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä edustaa Svartholman linnoitussaari. Paikallisesti arvokkaana melko yhtenäisenä kylämiljöönä on otettu esiin Småholmenin pohjoisrantaan syntynyt asutus. 6.4.1 Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Svartholma Svartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisan edustalla. Svartholman linnoitustyöt aloitettiin vuonna 1748 eversti Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Linnoitus valmistui keskeisiltä osiltaan jo 1750-luvun aikana, eräitä täydentäviä rakennustöitä tehtiin vielä 1770- ja 1780-luvuilla. Krimin sodan aikana englantilaiset räjäyttivät linnoituksen bastionit, minkä jälkeen linnoitus rappeutui käyttämättömänä. Svartholma on symmetrinen bastionilinnoitus, jonka puolustus oli suunniteltu kolminkertaiseksi. Linnoituksen uloimman puolustuskehän muodosti rantavarustus, joka mutkittelevana ja avoimena kiersi saaren rantaviivassa. Varustus porrastui korkeussuunnassa päälinnoituksen kanssa siten, että linnoituksen tykistö saattoi ampua rantavarustuksen yli tai eteen. Tärkein puolustusrakennelma saarella oli päälinnoitus. Svartholman bastioneista ja niitä yhdistävistä kurtiinimuureista muodostui päävarustus eli donjoni, jota raveliinit itä- ja länsisivuilla sekä tenalji (norra strandwärck) saaren pohjoisrannassa täydensivät. Bastionit ja kurtiinit muodostivat bastionirintaman, joita linnoituksessa oli kaikkiaan neljä. Nämä lähes pääilmansuuntien mukaan suunnatut rintamat muodostivat samalla linnoituksen pääpuolustussuunnat. Linnoitus antautui Suomen sodan aikana 18. maaliskuuta vuonna 1808. Kuva 6.1 Näkymä Svartholman saarelle ja taustalla oleville linnoitukseen liittyville saarille Hautasaarelle, Arestisaarelle ja Ruutikellarinsaarelle. 25
Venäläisellä kaudella Svartholmaa käytettiin osittain vankilana ja osittain sotilastukikohtana vuoteen 1832, jolloin se siirrettiin siviilihallinnon alaisuuteen. Vankilatoiminta saarella lopetettiin Krimin sodan alussa. Englantilainen laivasto-osasto räjäytti tyhjilleen jääneen linnoituksen 7.7. vuonna 1855. Muinaistieteellinen toimikunta aloitti tutkimukset Svartholman rauniolla vuonna 1911. Rauniot olivat 1960-luvun alkuun saakka useiden metrien vahvuisen purkujätekerroksen peitossa, kunnes rakennusten jäännökset sisäpihan itä- ja länsisivuilla paljastettiin vuosina 1963-1964. Museovirasto aloitti Svartholman linnoituksen suunnitelmallisen restauroinnin 1960-luvun lopulla. Päälinnoituksen restaurointi ja saaren ympäristön kohennustyöt valmistuivat vuonna 1998. Svartholma on viime vuosina kehittynyt nopeasti myös matkailukohteena. Matkailukäyttöä on lisätty ja lisätään muinaisjäännösten ehdoilla. Suojelumääräykset vaikuttavat myös linnoituksen ympäristön käyttöön. Saarella on paikkoja, joissa ei voi liikkua sortumavaaran tai kulutukselle alttiin maaperän ja kasvillisuuden takia. Mantereen ja linnoituksen väliset pienet saaret ovat kuuluneet osana linnoitustoimintaan. Hautasaarella on linnoitusaikakauden hautoja muistomerkkeineen, Arestisaarella pidettiin vankeja ja Ruutikellarinsaarella oli ruutivarasto, jonka kivijalka on vieläkin nähtävissä saarella. 6.4.2 Paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö Småholmenin pohjoisrannalla on alkuperäiseltä miljööltään hyvin säilynyt kylä kalastajamökkeineen ja luotsitupineen, jotka ovat nykyisin kesämökkikäytössä. Saarien välissä on suojaisa satama. Rannalla kasvaa iäkästä puustoa ja etenkin venelaiturin kupeessa oleva vanha saarni kuuluu oleellisena osana perinteiseen kylänäkymään. Småholmen tulee kyläkuvallisesti arvokkaana alueena, jolla uudisja korjausrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Kuva 6.2 Näkymä Småholmenin pohjoisrannalla sijaitsevaan kylämiljööseen. 26
6.4.3 Muut inventoinnit Selvitysalueella sijaitsee Lekarbergetin Luotsivartiotupa, joka on inventoitu Merenkulkulaitoksen inventoinnissa. Lekarbergetin luotsivartiotupa 1885 Kuvaus: Lekarbergetin luotsivartiotupa sijaitsee Loviisan itäpuolella, kaupunkiin johtavan väylän varrella. Vartiotupa on yksinkertainen puurakennus, jossa ei ole luotsitoimintaan viittaavia erityispiirteitä. Samantyyppisiä vartiotupia on säilynyt muun muassa Uudenkaupungin Vallimäellä ja Siipyyn Yttergrundissa. Rakennuksen ulkoasu on erittäin hyvin säilynyt, mutta sen tilajako ja interiööri ovat muuttuneet. Kohde on avoimella paikalla kalliorinteen päällä ja sen yhteys Loviisan kaupunkiväylään on selkeä. Rakennuksen lähistöllä on kuitenkin muutamia uudempia huvilarakennuksia ja sen keskeinen maisema-asema on heikentynyt. Lekarbergetin luotsivartiotupa on maisemahistoriallisesti arvokas rakennusmuistomerkki. Se on myös hyvä esimerkki kaupunkiväylän varressa toimineesta luotsiasemasta. Suojelutavoite: Kohde kuuluu luokkaan 2. Maisemanhoidossa ja maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia, että kohde säilyttää eheytensä ja historiallisen arvonsa ja että sen asema rakennetun ja/tai luonnonympäristön näkyvänä kulttuurihistoriallisena osatekijänä säilyy. Rakennus / rakennelma tulee säilyttää. Kohdetta tulee hoitaa ja käyttää siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Kuva 6.3 Lekarbergetin luotsitupa 27
6.5 Inventointikohteiden kuvaus Arvotuksessa on huomioitu rakennusten kokonaisuus, pihapiiri ja sijoittuminen maisemaan sekä mahdollisuuksien mukaan rakennus- ja henkilöstöhistoriaa. Inventointikorteissa kohteen arvotusluokka on esitetty pelkällä kirjaimella A, B tai C. Arvotusperiaatteet ovat Kymenlaakson maakuntamuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaisia. Arvotuksessa rakennukset jaettiin seuraaviin luokkiin: A luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeät rakennukset, jotka ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Kohteet muodostavat pihapiireineen ja talousrakennuksineen ehjän kokonaisuuden. Kohteet sijaitsevat rantavyöhykkeellä, joten niiden maisemallinen arvo on myös merkittävä. Näiden kohteiden säilyminen tulisi turvata ja kohteet tarvittaessa merkitä kaavoituksessa suojelumerkinnällä. Kohteiden historiallista asua koskevat muutostoimenpiteet pitäisi tehdä museoviranomaisen ohjauksessa. Rakennusten purkamisen tulisi edellyttää purkamislupaa. A luokan kohteet tulee merkitä kaavakarttaan ja kaavamääräyksiin tulee kirjata, että maankäyttö- ja rakennuslain 41 2 momentin perusteella arvokasta rakennuskantaa ei saa purkaa. B luokkaan kuuluvat kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset, jotka ovat aikansa tyypillisiä edustajia. Rakennuksessa voi olla uudempia kerrostumia. Muutokset on tehty säilyttämällä kuitenkin historiallinen ilme, joka on mahdollista palauttaa. Kohteet tulisi kaavoituksessa varustaa tarvittaessa /s-merkinnällä. Suojelutavoitteisiin pyritään rakennusvalvonnan ohjauksella. C luokkaan kuuluvat muut kohteet, joihin on tehty huomattavia muutoksia ja jotka ovat kuitenkin kylärakenteen, henkilöhistorian tai maiseman kannalta tärkeitä. Rakennuksen historiallinen ilme on mahdollista palauttaa. Kohteissa tulisi ensisijaisesti pyrkiä olemassa olevan maisemarakenteen säilyttämiseen yleistä maankäyttöä ohjaamalla. Kaikista inventointiin mukaan otettujen kohteiden purkusuunnitelmista on aina ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset tekevät päätöksen purkuluvasta tai kohteen suojelutoimiin ryhtymisestä sekä pyytävät tarvittaessa lausunnon alueelliselta ympäristökeskukselta ja maakuntamuseolta tai museovirastolta. Arvokkaimmat kohteet merkitään rantaosayleiskaavaan erityisinä kohteina. Kiinteistönomistajalla on mahdollisuus hakea kunnostusavustusta inventoinnissa mukana oleville kohteille. Yhteenveto inventoinnista: Kaava-alueen olemassa olevien rakennuspaikkojen kokonaismäärä on 189 kpl. Inventoinnin arvotukseen kuuluu 39 rakennuskohdetta. Inventoidut rakennuskohteet on kuvattu erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Luokka Kohdemäärä Osuus inventointikohteista Osuus koko rakennuskannasta A-luokka 13 kohdetta 33 % 7 % B-luokka 14 kohdetta 36 % 7,5 % C-luokka 12 kohdetta 31 % 6,5 % 28
6.6 Muinaisjäännökset 6.6.1 Muinaisjäännökset maankäytön suunnittelussa Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Niiden kaivaminen, peittäminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty. Jos maata kaivettaessa tai muuta työtä suoritettaessa tavataan aikaisemmin tuntematon kiinteä muinaisjäännös, on työ jäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja löydöstä on viipymättä ilmoitettava Museovirastolle tarpeellisia toimenpiteitä varten. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös muinaisjäännöksen ympäristö. Muinaismuistolain mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä kohteen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelun yhteydessä muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Museovirastosta tai maakuntamuseosta. 6.6.2 Kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto toteutti syksyllä 2007 esihistoriallisen ja historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten arkeologisen inventoinnin Loviisan rantaosayleiskaavan alueella. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä todettiin 7 muinaisjäännöstä, joista 1 on esihistorialliseen ja 6 historialliseen aikaan ajoittuvia. Muinaisjäännökset on esitelty lyhyesti alla. Svartholma, SM/v Svartholman merilinnoitus sijaitsee Loviisanlahden suulla noin 10 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Merilinnoituksen rakennustyöt on aloitettu vuonna 1748 ja päälinnoitus valmistui vuonna 1764. Begravningsholmen, SM/v Svartholman linnoituksesta 550 metriä koilliseen on hiekkainen matalahko saari,jonne on tiettävästi haudattu linnoituksen henkilökuntaa sekä vankeja. Saarella on mm. venäläisen hautamuistomerkki vuodelta 1849. Krutkällarholmen, sm2-1 Svartholamn linnoituksesta 1,2 kilometriä pohjoiskoilliseen sijaitsee Ruutikellarisaari, johon rakennettiin Svartholman linnoituksen ruutivarasto. Nykyään saarella on nähtävillä vanhan rakennuksen kivijalka sekä sen ympärillä kiviaita. Arrestantholmen, sm2-2 Arestisaarella (Svartholman linnoituksesta 1,4 km koilliseen) on kaksi kuopannetta, joiden ympärillä on vallit. Saari on tiettävästi toiminut arestipaikkana, joten kuopanteet saattavat olla jäänteitä kevytrakenteisista taloista tai vastaavista suojista. Palikberget, sm2-3 Kalliopaljastuman laella sijaitsee hautaröykkiöitä, röykkiöiden pohjakiveyksiä ja hajoitettujen röykkiöiden jäännöksiä kuudessa paikassa. Röykkiöt ovat ajoitukseltaan pronssi- ja/tai rautakautisia. Pohjoisin röykkiö on parhaiten säilynyt, se on kraaterikeskustainen ja lähes pyöreä. Yttre Täktarn, sm2-4 Saaren koilliseen viettävällä kalliotasanteella on pieni rakkakivikko, jossa on halkaisijaltaan 1,5 metriä oleva 40 cm syvä ihmisen tekemän kuoppa. Ilmeisesti kyseessä on varastointikuopan jäänteet. 29
Lekarbergen, sm2-5 Lekarbergetin kallion laella on kaksi kivikkoa. Kooltaan pienemmän kivikon keskellä on kraaterimainen varastokuoppa. 6.6.3 Vedenalaiset muinaisjäännökset Kaava-alueella tunnetaan tällä hetkellä neljä vedenalaista muinaisjäännöstä. Kaava-alueella ei kuitenkaan ole tehty systemaattista inventointia vedenalaisten muinaisjäännösten kartoittamiseksi. Jos vesirakennustöiden yhteydessä tavataan vedenalaisiin muinaisjäännöksiin viittaavia löytöjä tai yli satavuotiaita irtaimia muinaisesineitä, on niistä ilmoitettava Museoviraston meriarkeologian yksikköön (sallamaria.tikkanen@nba.fi, puh: 09-40501). Kaava-alueen tiedossa olevat vedenalaiset kiinteät muinaisjäännökset ovat: Fortuna (sm 1-1), 1800-luvun puuhylky Gyttjevikenin hylky (sm 1-2), ajoittamaton puuhylky Svartholm 2 (sm 1-3), ajoittamaton puuhylky Svartholman raato 1 (sm1-4), ajoittamaton puuhylky 6.6.4 Muut kulttuurihistorialliset kohteet Edellä mainittujen kohteiden lisäksi 10 tutkittua kohdetta todettiin uuteen aikaan liittyviksi tai muuten sellaisiksi, että ne eivät täytä kiinteän muinaisjäännöksen tuntomerkkejä. Loviisan saarilla on useita kivestä tehtyjä merimerkkejä joiden avulla laivat aikaisemmin suunnistivat väyliä pitkin. Näillä kummeleilla on merkittävää kulttuurihistoriallista arvoa, ja ne on kaavassa esitetty merkinnällä s, arvokas rakennelma. 30
7. TAVOITTEET 7.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäytön suunnittelua ja kaavoitustyötä ohjaavat valtioneuvoston päättämät, maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (Valtioneuvoston päätös 26.11.2001). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvat toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, sekä toimiva yhteysverkko ja energianhuolto. Toimivassa aluerakenteessa on keskeistä aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Elinympäristön laadussa on keskeisenä tavoitteena viheryhteyksien yhtenäisyys. Luonnonvarojen vaalimisessa on keskeistä luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tuleville sukupolville. Energiahuollon osalta tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Osayleiskaavan suunnittelussa ovat tärkeitä myös valtakunnan energiahuollon turvaamiseen tähtäävät tavoitteet. Niiden mukaan alueidenkäytössä tulee mm. turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja varmistaa ydinvoimaloiden edellyttämät suojavyöhykkeet. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. VAT:n mukaan suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoalueita. 7.2 Maakunta- ja seutukaava Yleiskaavoituksessa huomioidaan seutukaavan ja maakuntakaavan merkinnät ja otetaan ne huomioon uutta maankäyttöä suunniteltaessa. Maakuntakaavan tavoitteista rantaosayleiskaavan alueella ovat keskeisiä suojeluarvojen säilyttäminen, ulkoilu- ja virkistysalueiden osoittaminen ja energiahuollon tarpeiden huomioiminen. Energiahuollon osalta tavoitteita ovat ydinvoimalan tarpeiden ja tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osoittaminen. 7.3 Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma on liitteenä 2. Loviisan kaupunki on asettanut rantaosayleiskaavalle osallistumis- ja arvioimissuunnitelmassa seuraavat tavoitteet: Yleiset tavoitteet edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja seutukaavan/ maakuntakaavan toteutumista vahvistaa alueen identiteettiä vahvistaa Loviisan vetovoimaisuutta asuinpaikkana ja matkailukohteena edistää alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista 31
Kulttuuriperintö edistää alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä korostamalla niiden ominaispiirteitä tukevia elementtejä ja sopeuttamalla maankäyttö niiden luontevaksi osaksi edistää vanhan saaristoasutuksen ominaispiirteiden ja miljöön säilyttämistä sekä saariston elinkeinojen tukemista Luonnonympäristö rakennusoikeuden siirtäminen arvokkailta alueilta (muinaismuisto, luonnonarvot, Natura-alue) muualle mahdollisuuksien mukaan vahvistaa historiallisesti arvokkaan Svartholman saariketjun käyttötarkoitukseltaan profiloituneiden saarien ja niiden historiallisen arvon säilymistä (Viaporin linnoitusketjun osa, muinaismuistolailla suojeltuja) Källaudden Virstholmen Natura- ja valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman alueiden huomioon ottaminen Rakentaminen osoittaa maanomistajille kohtuullinen ja tasapuolinen rakennusoikeus ja ohjata suoraan rakentamista ranta-alueilla osoittaa luonteva asutuksen, virkistyksen ja luonnon suhde vesihuollon suunnittelun tavoitteisiin nähden selvittää loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi ja osoittaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön soveltuvat rakennuspaikat selkeyttää alueella olevien vuokralaisten rakennuslupakäsittelyä. Vuokratonttien rakennusoikeuden määrittämisen vaihtoehtoina: o o o o itsenäisten rakennuspaikkojen muodostaminen loma-asuntokortteleiden muodostaminen tiiviin loma-asutus vyöhykkeen määrittäminen rakennusoikeus kaikille rakennusluvan mukaisille rakennuspaikoille Virkistyskäyttö turvata riittävät vapaa-alueet jokamiehenoikeuden ja yleisen virkistyksen tarpeisiin (turvata riittävät ranta-alueet yleiselle virkistykselle ja veneilylle sekä mantereella että saarissa) osoittaa Svartholman vierasvenesatama Toimiva yhteysverkosto ja energianhuolto täsmentää Atomitien linjaukseen ja maankaatopaikkaan liittyvät maankäytölliset asiat Hästholmenin ydinvoimalaitoksen maankäytöllisten asioiden huomioon ottaminen Huomioidaan tuulivoimantuotantoon soveltuva alue selvittämisaluevarauksena Muut tavoitteet osoitetaan tuhkaamisalueeksi varattu merialue (Hautaustoimilaki 457/2003) 32
7.4 Suojelualueet ja ohjelmat Suojelualueet ja ohjelmat huomioidaan osayleiskaavoituksessa. Lisäksi alueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys, johon kaavaratkaisu tukeutuu. 7.5 Rantaosayleiskaavan laadulliset tavoitteet Suunnittelualueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakentamisen ohjausjärjestelmä. Työ tulee perustua riittäviin perusselvityksiin sekä yhteistyöhön viranomaisten ja osallisten kanssa. Suunnitelman tulee olla loogisesti riippuvainen luonnonoloista, maisemasta, yhdyskuntarakenteesta ja lainsäädännöstä. 7.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavoitustyön aikana syntyi tavoite selvittää mahdollisuudet sijoittaa uusi ydinvoimalaitos Fortumin omistaman asemakaavoitetun maa-alueen pohjoispuolelle. Kaavaluonnoksista saadun palautteen perusteella kaavatoimikunta on päättänyt ettei mantereelle osoiteta uutta ydinvoimalaitoksen paikkaa. Prosessin aikana syntyneestä tavoitteesta on näin ollen luovuttu. Kaavatoimikunta on kaavaprosessin aikana korostanut entisestään virkistysalueiden merkitystä, ja kaavaprosessin aikana myös virkistysalueselvitystä on täydennetty. 33
8. RANTAOSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8.1 Rantaosayleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa asemakaavoitusta ja suoraan rakentamista ranta-alueilla. Rantaosayleiskaavan tarkoituksena on Loviisanlahden itärannan ja saariston yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä eri toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi (MRL 35 ). Työn tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä ideoida tulevaisuuden tarpeita tukevaa maankäyttöä ja suunnata alueelle luonteenomaista ja sen identiteettiä tukevaa maankäyttöä. 8.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös kaavan laatimiseen on lähtenyt Loviisan kaupungilta. Konsultin valinta tehtiin tarjouskilpailulla ja konsultiksi valittiin insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, joka toimii 1.4.2007 lähtien nimellä Ramboll Finland Oy. Kaavan laatimisen ohessa on laadittu kaava-alueelle vesihuollon yleissuunnitelma, jonka on laatinut Ramboll Finland Oy. Vesihuollon yleissuunnitelma on esitetty selostuksen liitteessä 8. 8.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 2. 8.4 Suunnittelun aikataulullinen eteneminen Päätös kaavatyön aloittamisesta 4.4.2005 KH, 11.5.2005 KV Vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta tiedotettu 18.3.2006 Konsultin valinta tarjouskilpailulla 5/2006 Aloitusvaiheen työneuvottelu 10.06.2006 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut 26.9.2006 Aloitusvaiheen yleisötilaisuus 14.11.2006 Kaavatoimikunnan kokous 30.11.2006 Kaavatoimikunnan kokous 9.1.2007 Kaavatoimikunnan kokous 1.3.2007 Viranomaisten työneuvottelu 16.5.2007 Kaavatoimikunnan kokous 21.5.2007 Kaavatoimikunnan kokous 11.10.2007 Teknisen lautakunnan kokous 23.10.2007 Kaavaluonnosten nähtävilläolosta kuuluttaminen 8.10.2007 Kaavaluonnokset nähtävillä 10.12.2007 8.1.2008 Luonnosvaiheen yleisötilaisuus 11.12.2007 Kaavatoimikunnan kokous 19.3.2008 Teknisen lautakunnan kokous (kaavaehdotus) 20.5.2008 34
8.5 Kaavaluonnokset Loviisan rantaosayleiskaavaluonnokset (vaihtoehdot 1 ja 2) olivat nähtävillä 10.12.2007 8.1.2008. Kaavaluonnoksista esitettiin 16 lausuntoa ja 17 mielipidettä, joiden perusteella valmisteltiin rantaosayleiskaavaehdotus. 8.6 Kaavaehdotus Osayleiskaavaehdotus laadittiin keväällä 2008 luonnoksesta saadun palautteen perusteella. Ehdotus laaditaan vaihtoehdon 1 perustalla. Kaavaehdotukseen otettiin Fortumin ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesijohtorakenteet kaavaluonnosvaihtoehdon 2 mukaisesti. 35
9. RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT Ennen kaavaluonnoksen laatimista selvitettiin eri ideavaihtoehtoja kaava-alueen kehittämiseksi. Keskeistä oli laatia vaihtoehdot uuden vakituisen asutuksen sijoittamiselle kaava-alueelle. Lisäksi laadittiin vaihtoehdot ydinvoimaloiden energiahuollon alueiden maankäytön ohjaamiseksi. 9.1 Uusi vakituinen asutus Keskeisenä tarpeena alueen kehittämiseksi oli uuden vakituisen asutuksen sijoittamismahdollisuuksien selvittäminen meren ranta-alueille. Tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia ranta-alueita, joihin kohdistuisi omakotitalorakentajien puolelta tavanomaista asuinaluetta suurempi kiinnostus ja alueelle muodostuisi lisäarvoa meren rantanäkymistä. Lähtötietoina kehitysvaihtoehtojen laadinnalle oli kaavatyön yhteydessä laadittu kantatilaselvitys, rakennusinventointi, luonto- ja maisemaselvitys, etäisyydet palveluihin ja muut kaavoitustyön yhteydessä esiin tulleet näkökohdat, sekä maastokäyntien havainnot. Rajoittavina tekijöinä uuden vakituisen asutuksen osoittamiseksi kaava-alueelle olivat Hästholmenin suojavyöhyke, olemassa oleva tiivis rakennuskanta rannoilla, uuden rantarakennusoikeuden vähäisyys ja maanomistusolosuhteet. Näiden eri tekijöiden pohjalta kaava-alueelle laadittiin kolme (3) vaihtoehtoista kehitysvaihtoehtoa uuden vakituisen asutuksen osoittamiseksi. Kehitysvaihtoehtoja käsiteltiin kaavatoimikunnan kokouksissa ja esitellään luonnosvaiheen yleisötilaisuudessa. Vaihtoehdot vakituisen asutuksen sijoittamiseksi 1. Källvikenistä kaakkoon, Atomitien pohjoispuolelle muodostuisi n. 40 omakotitalotonttia. Alueen jakaa keskeltä kosteikko ja laaja avohakkuu, mutta tontit sijoittuisivat pääosin kallioiseen mänty- ja kuusimetsään. Alue olisi tavanomainen asuinalue, joka tukeutuisi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Näkymiä merelle on vähän ja rannan virkistyskäyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Meren ranta-alue on liian pieni ja alava käytettäväksi virkistykseen. Alueen lähin uimaranta sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Kuva 9.1 Källvikenin asuinaluevaihtoehto, punaisella olemassa oleva asutus, sinisellä suunnitellut teiden linjat ja vihreällä asuinkorttelit. 36
2. Bergholmenista kaakkoon, muinaishautojen läheisyyteen suunnitellulle vaihtoehtoalueelle muodostuisi Atomitien länsipuolelle noin 20 omakotitonttia ja Atomitien itäpuolelle noin 30 omakotitonttia. Tieyhteys olemassa olevaan ranta-asutukseen parantuisi. Kallioalue ja muinaismuistokohteet rajoittavat alueen käyttöä. Muinaismuistokohteiden läheisyys saattaa olla este alueen täysimittaiselle toteuttamiselle. Etäisyydet Atomitielle lähimmiltä tonteilta ovat lyhyet ja voivat aiheuttaa toimenpiteitä liikennemelun torjumiseksi. Vaihtoehto edellyttää voimajohdon teknisen ratkaisun tarkistamista. Matalat, vapaat rannat ovat yksityisessä omistuksessa. Kuva 9.2 Stennäsuddenin pohjoispuolinen asuinaluevaihtoehto. 3. Päronbottenin eteläpuolelle, Tallkilsuddenin rantaan suunnitellulle alueelle muodostuisi noin 30 omakotitonttia, joista 4 olisi omarantaisia nykyisten kaupungin vuokraamien tonttien paikalla. Lisäksi alueelle tulisi uimaranta ja mahdollisesti satama. Alueen kehittämisen haasteena olisi uuden tieyhteyden tarve tai vaihtoehtoisesti nykyisen tielinjan parantaminen. Kilometrin pituisen uuden tielinjan ja vesihuoltoverkon rakentaminen nostavat vaihtoehdon kustannukset suuriksi. Lisäksi sataman osalta mahdolliset maanparannus ja ruoppaustyöt nostaisivat kustannuksia. Vaihtoehdossa etäisyys palveluihin on jo pitkä, eikä merinäköalalla voida markkinoida kuin muutamia tontteja. Tehdyt laajat avohakkuut eivät osaltaan edistä alueen houkuttelevuutta. 37
Kuva 9.3 Pärombottenin eteläpuolinen asuinaluevaihtoehto. Koska kaava-alueen rannat on täyteen rakennettuja, esitetyt vaihtoehdot mahdollistavat pientaloalueiden muodostumisen vain taustamaastoon. Uusia omarantaisia asuinalueita ei voida kaava-alueelle osoittaa, mistä johtuen meren tuomaa maisemallista lisäarvoa ei voida saavuttaa. Pitenevä etäisyys meren rantaan, avohakkuut ja maaston muodot eivät luo edellytyksiä erityisen arvokkaan asuinalueen muodostumiselle. Edellä esitettyjen tietojen ja kehitysvaihtoehdoista kaavatoimikunnan kokouksissa käytyjen keskustelujen pohjalta on päädytty ratkaisuun, että kaava-alueelle osoitetaan vakituiseen asumiseen asemakaavoitettavaksi soveltuvat kolme aluetta. 9.2 Ydinvoimaloiden alue Kaava mahdollistaa uuden ydinvoimalaitoksen laitosyksikön sijoittamisen Hästholmenin saareen. Saarissa, 1 kilometrin laitosalueella, olevien lomarakennusten osalta sallitaan korjausrakentaminen ja vähäinen laajennus, mutta uudisrakennusten rakennusoikeutta ei näillä rakennuspaikoilla ole. Mantereelle sijoitetaan ydinvoimaloiden tukialue, joka ei ulotu ranta-alueelle. Kaava mahdollistaa tuulivoimalaitoksien sijoittamisen mantereen tukialueelle. Osayleiskaavan laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä oli nähtävillä ja lausunnoilla vaihtoehto 2, jonka mukaan mantereelle, Hästholmenin saaren pohjoispuolelle olisi voitu sijoittaa uusi ydinvoimalaitosyksikkö. Koska maakuntakaavassa tästä oli luovuttu ja useissa lausunnoissa ja mielipiteissä asiaa kritisoitu, valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto 1. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 oli osoitettu paikka uudelle ydinvoimala yksikölle mantereelle, nykyisten energiahuollolle asemakaavoitetun alueen pohjoispuolelle. Tässä vaihtoehdossa energiahuollon aluetta oli laajennettu rantaan, mutta ranta-alue jätetty luonnontilaiseksi. Koska STUK:n ohjeissa todetaan että lomaasutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti, oli päädytty ratkaisuun, jossa sallittiin 38
lomarakennusten korjaaminen ja vähäinen laajennus, mutta ei uudisrakentamista. Rannan vakituinen asutus oli jätetty pois kaavasta 1 km:n säteellä uudesta voimalaitosyksiköstä. Atomitien linjaus oli siirretty voimajohtoaukean itäpuolelle, jotta ydinvoimalan rakentamiselle jää riittävä aluevaraus. Uusi voimajohtolinja oli merkitty voimajohtoaukean länsireunaan. Laitosalueella oleva Källan virkistysaluetta ei ollut vaihtoehdossa 2 osoitettu, vaan alue oli jätetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 5 kilometrin suojavyöhyke, jolle ei STUK:n ohjeiden mukaan sallita tiheää asutusta, siirtyi vaihtoehtoa 1 pohjoisemmaksi ja tästä johtuen Päronbottenin eteläpuoleista AO-1 aluevarausta ei tässä luonnosvaihtoehdossa voitu osoittaa toteutettavaksi. Tälle alueelle oli osoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat. Uuden ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesiratkaisuja varten kaavassa on osoitettu Vådholmsfjärdenin eteläosasta saari, jolle voidaan sijoittaa jäähdytysvesihuollon kannalta välttämättömiä rakenteita. Saareen johtava maanalainen jäähdytysvesijohdon sijainti on osoitettu ohjeellisena. 39
10. KAAVARATKAISU JA SEN PERUSTELUT 10.1 Keskeinen sisältö ja perustelut Kaavalla on varattu riittävät alueet erityisesti energiahuollon, virkistyksen, luonnon ympäristön säilymisen ja loma-asutuksen tarpeisiin. Kaava-alueen keskiosaan on varattu yhtenäinen energiahuollon alue ydinvoimaloiden käyttötarpeita varten. Kaava mahdollistaa uuden ydinvoimalaitoksen sijoittamisen Hästholmenin saaren eteläosaan. Energiahuoltoa varten on varattu tuulivoimatuotannolle soveltuva alue, uusi tielinjaus ja voimajohtolinjaus. Lomaasutuksen osalta on osoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat ja kantatilatarkastelun tulosten perusteella uudet rakennuspaikat. Vakituista asutusta varten on osoitettu kaava-alueen pohjoisosaan vakituiseen asumiseen soveltuva vyöhyke. Uudet asuinalueet kaavan pohjoisosassa on tarkoitus toteuttaa asemakaavoittamalla. Saaret on varattu loma-asutuksen, virkistyskäytön ja suojeltavien luontoarvojen tarpeisiin. Osayleiskaava on laadittu esitettyjen tavoitteiden pohjalta yhdessä osallisten kanssa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin, tehtyihin selvityksiin sekä osallisten mielipiteisiin. Työ on tehty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. 10.2 Maanomistus Virkistysalueet ja venevalkamat on pääosin merkitty Loviisan kaupungin omistamille alueille. Joidenkin erityisten virkistysalueiden toteuttaminen saattaa edellyttää kaupungin maanhankintaa. Tulvaraja vaikuttaa rakennusten sijoitteluun, jos olemassa olevia rakennuksia puretaan. 10.3 Mitoitusperusteet Mitoitusperusteilla tarkoitetaan periaatteita, joita noudattaen rakentamisoikeus mitoitetaan ja osoitetaan noudattaen maanomistajien tasapuolista kohtelua. Rantarakentamista suunniteltaessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja kaavan yleiset tavoitteet. 10.3.1 Kantatilaperiaate Rantarakennusoikeus osoitetaan kantatiloittain. Kantatilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa 1.7.1959. Rakennusoikeus muodostuu kantatilan muunnetun rantaviivan pituudesta. Kantatilan käytettyyn rakennusoikeuteen luetaan kuuluvaksi kantatilalle rakennetut 200 metrin mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevat lomaasunnot ja vakituiset asunnot sekä kantatilasta loma- tai asuinkäyttöön 1.7.1959 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku kantatila on ylittänyt laskennallisen rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden kantatilojen vielä käyttämättä olevaa rakennusoikeutta, jos kantatiloilla ei ole sama omistaja. Rakennusoikeuslaskelmassa huomioidaan maanomistusolot ja kohtuullisuus. Pyöristettäessä rakennusoikeutta minimi rakennusoikeutena käytetään lukuarvoa 0,8. 10.3.2 Muunnettu rantaviiva Kartta rantaviivalle määritellään muuntokertoimet, jottei rakentamista tulisi rakentamiseen soveltumattomille alueille. Muuntokertoimet määritellään soveltaen yleisesti käytettyä mallia. Muunnetun rantaviivan laskennassa otetaan huomioon kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa vastarannan läheisyyden rakennusoikeutta vähentävä vaikutus. 40
Kuva 10.1 Etelä-Savon maakuntaliiton malli rantaviivan laskemiseksi. Rakennusoikeus ja rakennuskelpoisuus Rakennusoikeus on yhteydessä rakentamista koskeviin yleisiin rajoituksiin ja liittyy ainoastaan rakennuskelpoiseen maahan. Rakennuskelpoisuutta tutkittaessa otetaan huomioon tilan koko se osa, joka ulottuu osayleiskaava-alueelle. Mitoitusluku Mitoitusluku kertoo kuinka monta asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle. Mantereella, Hästholmenin 5 km:n suojavyöhykkeen pohjoispuolella on käytetty mitoituslukuna 6 asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometri. Mantereella, Hästholmenin 5km:n suojavyöhykkeen sisällä on käytetty mitoituslukuna 3 asuntoyksikköä / muunnetturantaviivakilometri. Saarissa mitoitus on perustunut saarten pinta-alaan seuraavasti: alle 2 ha saaret 0 kpl 2-3.999 ha 1 kpl 4-6.999 ha 2 kpl 7-9.999 ha 3 kpl 10-12.999 ha 4 kpl jne. 10.3.3 Rakennusoikeuslaskelman tulokset Kaava-alueen karttarantaviivan pituus on 18,0 km, muunnetun rantaviivan (MRV) pituus 12,8 km ja mitoitettavien saarten yhteispinta-ala 64 ha. Lähtötilanteessa kaava-alueen mantereen rantojen olemassa olevien rakennuspaikkojen määrä on 10,9 rantarakennuspaikkaa / mrvkm ja saarien mitoitus 1,3 ha / rakennuspaikka. Edellä esitetyn kantatilaperiaatteen ja muunnetun rantaviivan laskennan perusteella on määritetty kantatilojen rantarakennusoikeuden määrä. Kaava-alueelle muodostuu rakennusoikeuslaskelman perusteella viisi (5) uutta lomarakennuspaikkaa, jotka kaikki sijaitsevat mantereelle, ydinvoimalan 5 km:n suojavyöhyk- 41
keen pohjoispuolella. Kantatilojen uudet rantarakennuspaikat on osoitettu kaavassa maaomistusolosuhteet huomioiden tasapuolisesti maanomistajille. Yleiskaavan mitoitus on 11,2 rantarakennuspaikkaa / mrv km. Saarien osalta mitoitus on 1,4 ha / rakennuspaikka. Saarien osalta muutos johtuu Loviisan kaupungin omistamilta alueilta poistetuista kolmesta rakennuspaikasta. Nämä saarissa sijaitsevat rakennuspaikat on kaavassa osoitettu virkistyskäyttöön ja luontoarvoilta arvokkaina alueina. Mitoitustilastot ja rakennusoikeuslaskelmat on esitetty liitteessä 3. 10.4 Aluevaraukset vaihtoehto 1 10.4.1 Kokonaismitoitus Suuriosa suunnittelualueesta on maa- ja metsätalousaluetta (19,3%) ja vesistöä (70,7%). Alla olevasta taulukosta selviää aluevarausten pinta-alat. Pinta-ala ha Pinta-ala % Aluevar. yhteensä 5141 100,0 A yhteensä 91 1,7 AP 17 AO-1 74 V yhteensä 65 1,3 VR 31 VR-1 34 R yhteensä 73 1,4 RA, RM-1 68 RM 5 L yhteensä 5 0,1 LV-1 5 E yhteensä 296 5,8 EN-1 289 EN-2 0,1 EN/we 7 S yhteensä 21 0,4 SL 14 SM/v 7 M yhteensä 956 18,6 M 760 M-1 152 MY-1 44 W yhteensä 3637 70,7 W-1 3517 W-2 120 42
10.4.2 Asuminen Loma-asutusalueet Tehdyn rakennusoikeuslaskelman mukaan suunnittelualueelle muodostuu viisi (5) uutta lomarakennuspaikkaa. Muutoin kaavassa on osoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat. Matkailupalvelujen alue Osayleiskaavan pohjoisosaan, Haruddenin suojelualueen viereen on osoitettu uusi matkailupalvelujen alue (RM). Vakituinen asuminen Kaavassa on osoitettu olemassa olevat, rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset, vakituiset asuinrakennuspaikat. Kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettu vyöhyke, jolla loma-asuntoja voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi kaavamääräysten mukaisilla ehdoilla. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu kolme (3) asemakaavoittamalla toteutettavaa erillispientalovaltaista asuntoaluetta. Pärombottenin asuntoalue toimii reservialueena (AO-1/r). Uusilla asuntoalueilla pyritään vastaamaan omakotitalorakentamisen kysyntään. 10.4.3 Energiahuolto Energiahuollon alueina on osoitettu Hästholmenin ydinvoimalan asemakaavoitettu alue. Energiahuollon tukialueeksi on osoitettu asemakaavoitetun alueen pohjoispuolinen alue. Lisäksi ydinvoimalaitosten jäähdytysvesihuollon tarvitsemat vaihtoehtoiset jäähdytysveden otto- ja purkupaikat on osoitettu ohjeellisilla merkinnöillä 10.4.4 Liikenne Veneily Kaavassa on osoitettu olemassa olevat vene- ja laivaväylät, sekä uusi Hästholmenin satamaan johtava laivaväylä, joka palvelee ydinvoimaloiden tarpeita. Hästholmenin saaren lounaisosaan on osoitettu uusi laiturialue Loviisa 3:n tarpeiden mukaisesti. Olemassa olevat venesatamat on osoitettu kaavassa. Uusia venevalkamia on osoitettu kolme mantereen ranta-alueille; Hattomin pohjoispuolelle, Kristiansbottnenin rantaan ja manneralueen eteläkärjen itärannalle. Näin turvataan jokamiehen oikeudet päästä veneilemään merelle. Retkeilyn ohjaamista varten on osoitettu ohjeellisia rantautumispaikkoja virkityskäyttöön merkityille saarille. Tieliikenne Kaavaan on merkitty olemassa olevat seututiet ja uutena seututienä Atomitie. Uutena maantienä on merkitty Atomitien jatke pohjoiseen. Uusi Atomitie vastaa lisääntyvän liikenteen tarpeisiin ja lisää liikenneturvallisuutta. Uuteen Atomitiehen on yhteystarpeella osoitettu yhteys maankaatopaikalta. Ydinvoimalan läheisyydessä on osoitettu uudet tieyhteydet mantereelta Hästholmenin saareen, jotta liikennöinti yhteydet saareen paranisivat. Atomitien linjaus on pidetty eteläosassa entisellään. Uusi kevyenliikenteen väylä on osoitettu Hästholmeniin kulkevalle reitille Saaristotien ja Atomitien varteen. Kevyenliikenteen väylälle on tarvetta mm. Hästholmeniin suuntautuvan työmatkaliikenteen vuoksi. 43
10.4.5 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Rannan mitoitusvyöhykkeeseen kuuluvat metsäalueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla ei sallita rakentamista (M-1). Alueen rakennusoikeus on siirretty maanomistajakohtaisesti RA- ja AP-alueille. MY-1 merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristö arvoja. Näitä alueita on osoitettu erityisesti saarien maisemallisesti merkittäviin osiin. 10.4.6 Virkistys- ja retkeilyalueet Retkeilykäyttöön on osoitettu siihen parhaiten soveltuvat saaret, sekä mantereelta kolme (3) ranta-aluetta uimarantoineen, mitkä on kartoitettu ja soveltuvuus tutkittu Loviisan kaupungin virkistys- ja vapaa-ajan alueiden käyttömahdollisuuksien selvityksessä. Mantereella olevat virkistyskohteet sijaitsevat Stennäsuddenissa, Ruutikellarisaaresta mantereen puolella ja Källassa. Stennäsuddenin aluekokonaisuus virkistysalueena toteuttaa maakuntakaavan ohjaustavoitetta ja on kaava-alueen ainut virkistysalue joka on saavutettavissa linja-autolla tai polkupyörällä kaupungin keskustasta. Källan virkistyskohde on olemassa oleva virkistysalue, joka soveltuu leirikäyttöön, mikä rajoittaa muuta virkistyskäyttöä. Ruutikellarisaaren mantereen puoleinen alue on osoitettu virkistysalueeksi, jotta pääsy varsinaiseen virkistyskohteeseen olisi taattu. Näin kaava-alueen virkistyskäyttö on ohjattu sille parhaiten soveltuville alueille ja jätetty luonnon oloiltaan herkemmät alueet retkeilykäytön ulkopuolelle. Retkeilykäyttöön tarkoitetut alueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa. Virkistysalueiden metsiin liittyvät hoito-ohjeet on annettu erikseen vahvistettavassa taajamametsäsuunnitelmassa. 10.4.7 Suojelualueet Olemassa olevat luonnonsuojelualueet on merkitty kaavaan. Museoviraston rajausten mukaisesti Svartholman merilinnoitus ja Begravininholmen on osoitettu muinaismuistoalueina. 10.4.8 Vesialueet Kaavaan kuuluvat vesialueet on merkitty merkinnällä W-1 ja ydinvoimalan asemakaavoitetulla alueella merkinnällä W-2. Veden alaisten muinaismuistojen suojelemiseksi on ennen vesialueeseen kohdistuvan rakentamishankkeen toteuttamista selvitettävä meriarkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve Museoviraston kanssa. 10.4.9 Johtoalueet Olemassa olevat voimajohdot ja viemärilinjat on merkitty kaavaan. Loviisa 3:n tarpeita varten on uusi voimajohtolinjaus osoitettu nykyisten voimajohtolinjojen länsipuolelle. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu uusi ohjeellinen vesi- ja viemärijohtolinjaus. Esitetty linjaus on kaava-alueelle laaditun vesihuollon yleissuunnitelman mukainen. 10.4.10 Tulvasuojelu Tulvasuojelua koskevat ohjeet on liitetty kaavan erityismääräyksiksi. Tulvasuojeluohjeet koskevat kaikkea rakentamista kaava-alueella. 44
11. KAAVAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.) Osayleiskaavan laadinnan aikana on ollut käynnissä ympäristövaikutusten arviointi Fortum Power and Heat Oy:n hankkeesta laajentaa Loviisan ydinvoimalaitosta kolmannella yksiköllä. Se antaa hyvän pohjan myös osayleiskaavan vaikutusten arvioinnille. Myös uuden voimajohtolinjan, ydinvoimalaitosten sulkeminen,tuulivoimaloiden toteuttaminen ja ydinvoimalan kaukolämpöputken rakentaminen edellyttävät YVA-menettelyä, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti ko. hankkeiden ympäristövaikutukset. Uudesta voimajohdosta tehty YVA-menettely on päättynyt vuonna 2003. 11.1 Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Kaavaratkaisu mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittamisen Hästholmein saareen, nykyisten voimaloiden eteläpuolelle. Kaava-alueelle on osoitettu viisi (5) uutta lomarakennuspaikkaa, jotka on sijoitettu olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Uudet lomarakennuspaikat muuttavat rakennettua ympäristöä vain vähän. Uudet asemakaavoitettavat erillispientalovaltaiset asuntoalueet muuttavat kaupungin yhdyskuntarakennetta jatkamalla Loviisan kaupungin taajama-aluetta Määrlahdesta kaakkoon. Kaavassa on osoitettu olemassa olevat lomarakennuspaikat ja asuinrakennuspaikat. Näiltä osin kaava ei tuo nykyiseen tilanteeseen merkittäviä muutoksia. Hästholmenin ydinvoimaloiden 1 km:n laitosalueella sijaitsevien lomarakennusten osalta uudisrakentaminen on kielletty ja olemassa olevaa rakennuskantaa saa korjata, sekä vähäisessä määrin laajentaa. Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu vakituiseen asumiseen soveltuva vyöhyke, jolla loma-asuntoja voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi kaavamääräysten mukaisilla ehdoilla. Tällä alueella sijaitsee 43 lomarakennuspaikkaa, joita kaavamääräys koskee. Näillä alueilla hyödynnetään olemassa olevaa rakennuskantaa ja tieverkkoa vakituisen asutuksen tarpeisiin. Kaavaratkaisu ohjaa ja selkeyttää kaava-alueen rakentamista, rakennuslupamenettelyä ja alueiden käyttöä. 11.2 Ydinvoiman lisärakentamisen ympäristövaikutukset Kolmannen ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta Hästholmenille on laadittu ympäristövaikutusten arviointi. Fortum Power and Heat on jättänyt YVA-selostuksen työ- ja elinkeinoministeriölle 3.4.2008. YVA:ssa tarkasteltu hanke on sähköteholtaan 1000-1800 MW voimalaitosyksikkö, jonka reaktori on kevytvesireaktori. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen lupavaiheita ja suhdetta kaavoitukseen on esitetty kuvassa 11.1. 45
Kuva 11.1 Ydinvoimalaitoksen rakentamisen lupavaiheet ja suhde kaavoitukseen. (Lähde: Loviisa 3 YVA, Fortum)Kokonaismaakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Rantaosayleiskaava on edennyt ehdotusvaiheeseen ja Hästholmenin asemakaava on luonnosvaiheessa. Uusi voimalaitosyksikkö hyödyntää olemassa olevaa voimalaitosalueen infrastruktuuria. Nykyiset voimalaitokset ovat alueen maisemassa hallitseva elementti, eikä uusi voimalaitos muuta tilannetta oleellisesti. Uuden voimalaitosyksikön käytönaikaiset radioaktiiviset päästöt ovat vähäiset eikä niillä ole haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja luonnonympäristöön. Ydinvoimalan melu on luonteeltaan tasaista. Melun muutos nykytilaan verrattuna on 2 db. Voimalaitosyksikön valmistuttua sen aiheuttama liikenne lisää Loviisaan kulkevan liikenteen määrää noin 35%. Lämpimän jäähdytysveden vaikutuksesta aiheutuu muutoksia meriveden lämpötilaan sekä jääolosuhteisiin. Myös ravinteiden kulkeutuminen jäähdytysveden mukana purkupaikan läheisyyteen lisääntyy. Vaikutukset veden laatuun, pohjaeläimistöön, vesikasvillisuuteen, kalastoon ja kalatalouteen eivät ole nykytilaan verrattuna merkittäviä. Voimalaitoksen jäähdytysvesien johtamista on käsitelty kappaleessa 10.2.1. 46
11.2.1 Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien johtaminen Jäähdytysveden ottamiseksi ja purkamiseksi on kaavassa varauduttu useisiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehtoisina ottoalueina on rajattu kolme aluetta, lähiotto Hudöfjärdenistä ja kaksi kauko-ottoa Vådholmafjärdenistä. Myös purkualueiksi on rajattu kolme aluetta, lähipurku Hästholmsfjärdeniin ja kaksi koukopurkua Vådholmsfjärdeniin. Jäähdytysveden vaihtoehtoiset otto- ja purkupaikkavaihtoehdot on merkitty ohjeellisina kaavakarttaan. Jäähdytysvesien purkupaikkojen väliset erot vaikutusten suhteen ovat vähäiset. Kesäkaudella jäähdytysveden purku aiheuttaa meriveden lämpötilan nousun jäähdytysveden purkupaikan ympäristössä muissa vaihtoehdoissa paitsi kauko-otto Vådholmsfjärdenistä ja lähipurku Hudöfjärdeniin. Lähiotto-kaukopurku vaihtoehdossa sulan tai heikon jään alue on laajempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaukolämpöputken rakentaminen vähentäisi ydinvoiman jäähdytysvesien aiheuttamia paikallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksi kaukolämmöllä voidaan vähentää huomattavasti Suomen hiilidioksidipäästöjä. 11.3 Kulttuuri- ja rakennushistoria Kaavan laatimista varten alueelta inventoitiin kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ympäristöineen. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitelty erillisessä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Inventoinnin yhtenä tavoitteena on ollut innostaa kiinteistön omistajia arvostamaan ja säilyttämään omaa kulttuuriperintöään. Inventoinnin A-luokkaan arvotettujen kohteiden ja alueiden säilyminen turvataan kaavalla. Kaavalla tuetaan myös näiden kohteiden säilymistä ympärivuotisessa asuinkäytössä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden kunnostukseen on mahdollista hakea rahoitustukea ja neuvoja kulttuurihistoriallisessa selvityksessä mainituilta eri viranomaisilta. Kulttuurihistorialliset kohteet on merkitty SM merkinnöillä (Svartholma ja Begravininholmen). Näiden muinaismuistoalueiden käyttöä voidaan kehittää Museoviraston ohjauksella. Kaavaratkaisu suojelee merkittävimmät inventointikohteet ja mahdollistaa Svartholman kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden säilymisen. 11.4 Luonto ja maisema Kaavan taustaselvityksissä on kartoitettu luonto- ja maisema-arvoja, joita kaavalla on pyritty säilyttämään. Arvokkaat ja erityisiä ympäristöarvoja käsittävät kohteet on merkitty kaavaan, eikä uutta rakentamista ole osoitettu luonnon ja maiseman kannalta arvokkaille alueille. Kaava säilyttää olemassa olevan luonnon tilan. Kaava-alueen keskiosan maisemakuvaan vaikuttavat olemassa olevat ja suunnitellut ydinvoimalaitokset piippuineen. Uusien ydinvoimalaitosten maisema vaikutusta vähentää olemassa oleva teollinen ympäristö, johon kuuluvat ydinvoimalat, piiput, mastot ja voimajohtolinjat. Tuulivoimaloiden osalta on osoitettu maakunnallisesti merkittävä tuulivoimatuotannolle soveltuva alue, jonka YYA-menettelyssä ja lupamenettelyssä huomioidaan maisemavaikutukset. Tuulivoimaloiden vaikutukset ovat muutoksia koetussa maisemakuvassa. Tuulivoimaloiden alueelle on laadittava asemakaava, jolla ohjataan tuulimyllyjen sijoittumista. Maisemavaikutus kohdistuu lähinnä niemen vastarannoille. 47
Kuva 10.2 Havainnekuva tuulivoimapuistosta Svartolmasta katsottuna Kuva 10.3 Havainnekuva tuulivoimapuistosta mereltä katsottuna. 48