Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö Museoviraston tilaama kasvillisuusselvitys

VANHOJEN KANAVAYMPÄRISTÖJEN KASVISTON INVENTOINTI KAAKKOIS-SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Inventointikohteen sijainti 3 Inventointien toteutus ja kattavuus 4 Inventointikohteet 4.1 Kutveleen kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.2 Käyhkään kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.3 Kukonharjun kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.4 Telataipaleen kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 1

1 JOHDANTO Saimaan Laivaston kanavat ovat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Venäjä oli perustanut 1700-luvun puolivälissä Saimaalle sisävesilaivaston, jonka tukikohtina olivat Lappeenranta ja Olavinlinna (Savonlinna) sekä 1790-luvulta alkaen Kärnäkosken linnake (Savitaipale). Saimaan laivaston liikkumista ja rajavalvontaa varten rakennettiin 1790-luvulla neljä kanavaa: Kutvele Taipalsaareen, Käyhkää Ruokolahdelle, Kukonharju Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalle sekä Telataipaleen kanava Sulkavalle. Kanavat liittyvät kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettuun Pietarin puolustusrintamaan, nykyisiin Kaakkois-Suomen linnoituksiin. Alkuperäiset rakenteet ovat säilyneet Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavissa. Museovirasto valmistelee niiden restaurointia. Kutvelen kanavaa on laajennettu 1900-luvun alussa höyrylaivaliikennettä varten. 1 Kasvillisuusinventointien tarkoitus on ollut kartoittaa kanavaympäristöjen kasvillisuus putkilokasvien osalta. Erityishuomioita kiinnitettiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin lajeihin sekä uustulokaskasveihin kuten kulttuuritulokkaisiin, sotilastulokkaisiin ja liikennetulokkaisiin. 1 Lähde: Ulla-Riitta Kauppi, Suomalaiset linnat ja linnoitukset. Internet-julkaisu http://www.minedu.fi/opm/tapahtumat/kulttuurifoorumi/ lappeenranta2002/yleinen/kaupinlinnateksti.pdf 2

2 INVENTOINTIKOHTEIDEN SIJAINTI Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat sijaitsevat Saimaan alueella Savonlinnan ja Lappeenrannan välillä. Kutveleen kanava sijoittuu Taipalsaaren kuntaan, Käyhkään kanava Ruokolahdelle ja Telataipale Sulkavalle. Kukonharju sijaitsee Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla. Kanavat muodostavat yhdessä kanavaketjun, joka kulkee Ruotsin ja Venäjän entistä valtionrajaa pitkin. Kasvimaantieteellisesti koko alue kuuluu Etelä Savon eliömaakuntaan. Kohteiden tarkka sijainti ilmenee kuvasta 1 sekä aluekuvauksista. Kuva 1. Suomalaiset linnat ja linnoitukset (lähde: http://www.minedu.fi/opm/tapahtumat/kulttuurifoorumi/lappeenranta2002/yleinen/ kaupinlinnateksti.pdf) 3

3 INVENTOINTIEN TOTEUTUS JA KATTAVUUS Kasvillisuusinventoinnit toteutettiin kesäkuun lopulla sekä elokuun alussa 2003. Inventoijana toimi kirjoittajan lisäksi myös fil. lis. Risto Hamari (kesäkuun inventointikäynnit). Kanavaympäristöt on inventoitu putkilokasvien osalta. Erityishuomiota kiinnitettiin kanavien kulttuurihistorialliseen käyttöön liittyviin tulokaskasvilajeihin. Vesikasvillisuus on huomioitu vain paikoittain (esim. Käyhkään kanavan alueella, jossa on kehittynyt luonnontilaisen kaltaisia rantavyöhykkeitä). Vesikasvillisuutta esiintyy kanavilla vain niukasti. Inventointialue on rajoitettu niin, että siihen kuuluu varsinaisten kanavarakennelmien lisäksi myös kanavan välittömät lähiympäristöt sekä kanavan käyttöhistoriaan liittyviä rakennuksia, pihoja polkuja jne. Aluerajaukset ilmenevät kohdittain karttakuvista. Inventointialuerajauksen ulkopuolella sijaitsevaa lähiympäristö on tarkistettu vain lyhyillä tarkastuskäynneillä. Lajistoa ei tutkittu kattavasti, lähinnä pyrittiin havaitsemaan mahdolliset huomionarvoiset lajit. Kanava-alueen vanhat koriste- ja hyötykasvikarkulaiset kuitenkin huomioitiin. 4

4.1 KUTVELEEN KANAVA Alueen kuvaus Kutveleen kanava sijaitsee toiseen Salpausselkään kuuluvalla geologisesti ja maisemallisesti merkittävällä Kyläniemen harjualueella Ruokolahden ja Taipalsaaren kuntien rajalla. Inventoinnissa on kartoitettu varsinaiset kanavarakenteet sekä niiden lähiympäristöt, erityisesti kanava itäpuoleinen metsä ja pihapiiri (kuva 2). Kanavaa on 1900-luvun alussa laajennettu höyrylaivaliikennettä varten. Laajennustöiden yhteydessä kanavan alkuperäiset rakenteet on muokattu lähes kokonaan (kuvat 3-4). Alueen lajisto Kanavan kivilohkarerannat ovat pääosin kasvittomia. Kanavan hiekkaisella ja kuivalla reunapenkereellä lajisto on köyhää. Lajisto monipuolistuu asteittain harjuselänteelle mentäessä. Penkereiden valtalajeihin kuuluvat puna- ja lampaannata ja kanerva. Myös nuoret puut, kuten mänty ja koivu, leviävät paikoittain (taulukko 1). Kanavan länsipuolella sijaitsevaan hoidettuun puutarhaan on tuotu runsaasti koristekasveja ja alkuperäinen harjumetsän kasvillisuus on muuttunut. Mökkiympäristön koristekasvit ovat pääosin yleisiä, eikä niiden joukosta tavattu huomionarvoisia vanhoja kulttuurikasvilajeja. Kanavan itäpuolinen lähiympäristö on lajistoltaan monipuolisempaa. Vaikka alue on pääosin harvaa mäntymetsää, tavataan kenttäkerroksessa luonnonkasvien lisäksi runsaasti viljely- ja koristekasvikarkulaisia. Myös kulttuurilajien runsaus viittaa siihen, että alue on ollut pitkään asuttu. Vanhan, Venäjän ajalla rakennetun talon ympärillä on myös villiintyneitä kasvimaita (kuva 5). Kartoitetun kanavaympäristön ulkopuolella valitsee kuiva, karu, mäntyvaltainen harjuselännemetsä. Kyläniemen harjun etelärinteillä esiintyvät mm. uhanalainen hietaneilikka (Dianthus arenarius) ja harvinainen kangasvuokko (Pulsatilla vernalis). Edellä mainittuja lajeja ei kuitenkaan tavattu kanavaalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä. Huomionarvoiset kasvilajit Inventointialueella ei havaittu huomionarvoisia kulttuurilajeja jotka liittyisivät kanavan historialliseen käyttöön. Alueella esiintyvät kulttuurilajit ovat yleisiä, säännöllisesti ihmisten muovaamissa ympäristöissä viihtyvät. Alueen hoitotarve Aluetta ei vaadi erityistä hoitoa. Monipuolinen pihaympäristö kanavan itäpuolella säilytetään haluttaessa harventamalla puustoa. 5

4.1 Kutveleen kanava Kuva 2. Kutveleen kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 3. Kutveleen kanavan näkymää pohjoisesta etelään. Kanava on rakenteeltaan harjuselän läpileikkaus. 6

4.1 Kutveleen kanava Kuva 4. Kutveleen kanava on edelleen ahkerasti käytetty liikenneväylä. Kuva 5. Kanavan koillispuolen välittömässä ympäristössä sijaitsee mökki puutarhoineen. 7

4.1 Kutveleen kanava Taulukko 1. Kutveleen kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Acer platanoides Metsävaahtera Alnus glutinosa Tervaleppä Alnus incana Harmaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Cornus alba Idänkannukka Juniperus communis Kataja Larix sibirica Siperianlehtikuusi Pinus sylvestris Mänty Populus tremula Haapa Quercus robur Tammi Rosa acicularis Karjalanruusu Rosa pimpinellifolia Juhannusruusu Rubus idaeus Vadelma Rubus odoratus Tuoksuvatukka Salix caprea Raita Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Sorbus aucuparia Pihlaja Spiraea chamaedryfolia Idänvirpiangervo Spiraea japonica Japaninangervo Syringa vulgaris Syreeni Kenttäkerros Achillea millefolium Siankärsämö Aegopodium podagraria Vuohenputki Agrostis capillaris Nurmirölli Alchemilla sp Poimulehti Antennaria dioica Kissankäpälä Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Arctostaphylos uva-ursi Sianpuolukka Artemisia vulgaris Pujo Calamagrostis Metsäkastikka arundinacea Calamagrostis epigeios Hietakastikka Calluna vulgaris Kanerva Campanula patula Harakankello Campanula rotundifolia Kissankello Cerastium arvense Ketohärkki Chimaphila umbellata Sarjatalvikki Convallaria majalis Kielo Dactylis glomerata Koiranheinä Deschampsia flexuosa Metsälauha Dianthus sp Koristeneilikka Dryopteris filix- mas Kivikkoalvejuuri Elymus repens Juolavehnä Empetrum nigrum Variksenmarja Epilobium angustifolium Maitohorsma Equisetum arvense Peltokorte Equisetum pratense Lehtokorte Erigeron acre Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Fragaria vesca Galium album Hieracium umbellatum Iris germanica Jovibarba globifera Lathyrus pratensis Linaria vulgaris Lupinus polyphyllus Luzula pilosa Lycopodium clavatum Lysimachia vulgaris Melampyrum sylvaticum Orthilia secunda Phleum pratense Pimpinella saxifraga Plantago major Poa pratensis Potentilla norvegica Prunella vulgaris Pyrola minor Ranunculus acris Rheum rhabarbarum Rumex acetosella Sedum aizoon Sedum spurium Sedum telephium Solidago virgaurea Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum officinalis Trientalis europaea Trifolium pratense Trifolium repens Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idea Veronica chamaedrys Vicia cracca Vicia sepium Viola arvensis Viola canina Viola riviniana Karvaskallioinen Lampaannata Nurminata Punanata Metsämansikka Paimenmatara Sarjakeltano Saksankurjenmiekka Mehiparta Niittynätkelmä Keltakannusruoho Komealupiini Kevätpiippo Katinlieko Ranta-alpi Metsämaitikka Nuokkutalvikki Timotei Pukinjuuri Piharatamo Niittynurmikka Peltohanhikki Niittyhumala Pikkutalvikki Niittyleinikki Raparperi Ahosuolaheinä Siperianmaksaruoho Kaukasianmaksaruho Isomaksaruoho Kultapiisku Heinätähtimö Pietaryrtti Voikukka Metsätähti Puna-apila Valkoapila Mustikka Puolukka Nurmitädyke Hiirenvirna Aitovirna Pelto-orvokki Aho-orvokki Metsä-orvokki 8

4.2 KÄYHKÄÄN KANAVA Alueen kuvaus Käyhkään kanava sijaitsee Ruokolahden kunnan pohjoisrajalla. Kanavan ympärillä, erityisesti sen pohjoispuolella, on jonkin verran asutusta (kuva 6), ja vanhojen talojen kivijalkoja voi löytää paikoittain. Kanavaympäristöä leimaa nykyään kuitenkin monin paikoin leveähkö, luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke sekä rehevät ja osittain soistuneet rantametsät. Kanavan reunukset ovat puupaalutuksen avulla vahvistettuja. Puurakennelmat ovat monin paikoin vielä säilyneet (kuva 7). Kalkkipitoista laasti tms. ei ole käytetty. Koska kanavan reunukset eivät koskaan ole olleet hyvin korkeat, eivätkä rannat jyrkkiä, alueelle on kehittynyt monin paikoin luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke (kuva 8). Vain kanavan länsireunalla, jossa kanavansuu ja järven reunukset kohtaavat, rantoja on muokattu merkittävästi laudoituksella (kuva 9). Suuri osa aluetta on nykyään Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Yhtiö käyttää pohjoisrannalla sijaitsevaa historiallista taloa puistoineen edustus- ja koulutuskeskuksena. Alueen lajisto Inventoinneissa alue on jaettu eri osiin: 1) kanavarakenteet ja rantavyöhykkeet lähiympäristöineen, 2) kulttuuriympäristöt entisten rakennusten jäännöksillä, 3) tien ja pientareiden alueet sekä 4) pihapiirit. Kanavan rantavyöhykkeisiin on levinnyt ajan myötä monin paikoin varsin luonnontilaisen kaltainen vesi- ranta- ja rantametsäkasvillisuus. Silmänpistävää on rantametsien rehevyys. Lehtolajeja, kuten metsäkurjenpolvea, esiintyy rantametsissä paikoittain jopa valtalajina. Varsinaisella kanava-alueella esiintyy kuitenkin vain eliömaakunnalle tyypillisiä ja yleisiä vesi- ja rantakasveja. Mainittavia harvinaisuuksia tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kasveja ei tavattu (taulukko 2). Alueen entisten rakennusten kulttuuriympäristöt kanavan koillispuolella ovat kasvaneet voimakkaasti umpeen. Siellä tavataan vielä joitakin avoimien paikkojen ketolajeja, kuten ketoneilikkaa, mäkitervakkoa ja huopakeltanoa. Alueella ei kuitenkaan tavattu huomionarvoisia kasvilajeja (taulukko 3). Rakennusjäänteet alueen luoteispuolella ovat lähes täysin umpeutuneet (kuva 10). Alueella tavataan vielä muutamia asuinympäristöille tyypillisille lajeja, mutta ei erikoisuuksia. (taulukko 4). Alueen tienpientareella kasvaa monipuolinen niittykasvillisuus. Lajien joukosta ei kuitenkaan havaittu harvinaisia tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lajeja (taulukko 5). Kanavan läheisyydessä olevien ja metsäyhtiön omistamien rakennuksen pihapiirit ja puistomaiset alueet ovat tarkasti hoidettuja ja kasvipeite on voimakkaasti muutettu. Alueella valitsee nykyajan puutarhoille ja puistoille tyypillinen koristekasvilajisto. Tulokaskasvilajina voidaan mainita jättipalsami, joka kasvaa myllyalueella kanavan etelärannalla (taulukko 6). 9

4.2 Käyhkään kanava Huomionarvoiset kasvilajit Myllypihalla esiintyy rakennuksen ja kanavan välillä pieni, mutta elinvoimainen jättipalsamikasvusto. Jättipalsamin asema tulokaslajina on joskus vaikea arvioitavissa. Laji on kotoisin Himalajalta ja se katsotaan paikoittain sotilastulokkaaksi. Jättipalsami on toisaalta myös hyvin yleinen koristekasvi ja viljelykarkulainen. On hyvin mahdollista, että lajin esiintyminen alueella ei liity suoraan kanavahistoriaan, vaan lähellä olevien puutarhojen toimintaan. Pientareilla kasvavat ukonputki ja kurttulehtiruusu, joita molempia pidetään tulokaslajeina. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että niiden esiintyminen alueella ei liity kanavan historialliseen toimintaan. Mainitut lajit ovat nykyään yleisiä ja ne ovat levinneet voimakkaasti mm. tiepenkereitä pitkin. Luonnonmetsissä kasvavia, mutta yleisesti myös koristekasveiksi istutettuja kasveja, lehtosinilatvaa ja kotkansiipeä, tavataan Käyhkään piiripirissä varsin paljon. Nämä lajit mainitaan siksi, koska niitä esiintyy yhtä runsaana Telataipaleen kanavan ympäristöissä. Alueen hoitotarve Alueella ei ole hoitotarvetta. Kanavaympäristöjen restaurointi ja muu toiminta ei aiheuta välitöntä uhkaa alueen kasvistolle. Kuva 6. Käyhkään kanavan historiallinen kartta. Rakennus kanavan pohjoispuolella on säilynyt ja toimii nykyään koulutuskeskuksena. (Karttapohja: museovirasto). 10

4.2 Käyhkään kanava Kuva 7. Käyhkään kanavan itäpuoli. Puurakennelmat ovat monin paikoin vielä säilyneet. Kuva 8. Käyhkään kanavan itäosa. Alueelle on kehittynyt monin paikoin luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke. 11

4.2 Käyhkään kanava Kuva 9. Kanavan länsireunalla rantoja on muokattu merkittävästi laudoituksella. Kuva 10. Rankennusjäänteet kanavan luoteispuolella. 12

4.2 Käyhkään kanava Taulukko 2. Käyhkään kanavan ranta-alueen lajisto. Puu- ja pensaskerros Alnus glutinosa Alnus incana Betula pendula Betula pubescens Myrica gale Pinus sylvestris Populus tremula Prunus padus Salix aurita Salix phylicifolia Salix sp Kenttäkerros Alisma plantago-aquatica Angelica sylvestris Calamagrostis stricta Carex acuta Carex elata Carex lasiocarpa Carex nigra Carex ovalis Carex pallescens Carex rostrata Carex vesicaria Cerastium arvense Cirsium palustre Convallaria majalis Dactylus glomerata Deschampsia cespitosa Eleocharis palustris Empetrum nigrum Equisetum fluviatile Tervaleppä Harmaleppä Rauduskoivu Hieskoivu Suomyrtti Mänty Haapa Tuomi Virpapaju Kiilttopaju Paju Ratamosarpio Karhunputki Luhtakastikka Viiltosara Piukkasara Jouhisara Jokapaikansara Jänönsara Kalvassara Pullosara Luhtasara Ketohärkki Suo-ohdake Kielo Koiranheinä Nurmilauha Rantaluikka Variksenmarja Järvikorte Galium uliginosum Iris pseudacorus Juncus alpinus Juncus filiformis Lobelia dortmanna Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matteuccia struthiopteris Melampyrum pratense Melica nutans Mentha arvensis Molinia caerulea Myosotis laxa Myriophyllum alterniflorum Orthilia secunda Peucedanum palustre Phalaris arundinacea Phragmites communis Polygonum amphibium Polygonum lapathifolium Potamogeton perfoliatus Potentilla erecta Potentilla palustris Prunella vulgaris Pteridium aquilinum Ranunculus peltatus Ranunculus reptans Sagittaria sagittifolia Schoenoplectus lacustris Sparganium sp Tripleurospermum inodorum Veronica officinalis Veronica scutellata Luhtamatara Keltakurjenmiekka Rantavihvilä Jouhivihvilä Nuottaruoho Terttualpi Ranta-alpi Rantakukka Oravanmarja Kotkansiipi Kangasmaitikka Nuokkuhelmikkä Rantaminttu Siniheinä Rantalemmikki Rusko-ärviä Nuokkutalvikki Suoputki Ruokohelpi Järviruoko Vesitatar Ukontatar Ahvenvita Rätvänä Kurjenjalka Niittyhumala Sananjalka Järvisätkin Rantaleinikki Pystykeiholehti Järvikaisla Peltosaunio, Saunakukka Rohtotädyke Luhtatädyke Taulukko 3. Kulttuuriympäristöjen lajisto Käyhkään kanavan koillispuolella. Kenttäkerros Hieracium sp Keltano Hieracium umbellatum Sarjakeltano Alchemilla acutiloba Piennarpoimulehti Lychnis viscaria Mäkitervakko Alchemilla sp Poimulehti Lycopodium clavatum Katinlieko Armoracia rusticana Piparjuuri Phleum pratense Timotei Barbarea vulgaris Peltokanankaali Pilosella officinarum Huopakeltano Calamagrostis canescens Viitakastikka Ribes nigrum Mustaherukka Campanula patula Harakankello Silene dioica Puna-ailakki Centaurea phrygia Nurmikaunokki Thlaspi alpestre Kevättataskuruoho Cirsium arvense Pelto-ohdake Vaccinium myrtillus Mustikka Dianthus deltoides Ketoneilikka Veronica chamaedrys Nurmitädyke Fragaria vesca Ahomansikka Vicia cracca Hiirenvirna Geum rivale Ojakellukka 13

4.2 Käyhkään kanava Taulukko 4. Rakennusjäänteiden lajisto alueen luoteispuolueella. Kenttäkerros Lathyrus pratensis Lathyrus vernus Alchemilla sp Poimulehti Poa nemoralis Anthriscus sylvestris Koiranputki Ranunculus acer Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Rumex acetosa Calamagrostis canescens Viitakastikka Salix pentandra Fragaria vesca Ahomansikka Trientalis europea Geum rivale Ojakellukka Trifolium pratense Hypericum maculatum Särmäkuisma Veronica chamaedrys Vicia cracca Niittynätkelmä Kevätlinnunherne Lehtonurmikka Nittyleinikki Niittysuolaheinä Halava Metsätähti Puna-apila Nurmitädyke Hiirenvirna Taulukko 5. Kasvilajisto alueen tienpientareilla. Kenttäkerros Achillea millefolium Siankärsämö Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Anthriscus sylvestris Koiranputki Calamagrostis epigeios Hietakastikka Campanula rotundifolia Kissankello Capsella bursa-pastoris Lutukka Dactylus glomerata Koiranheinä Elymus repens Juolavehnä Epilobium angustifolium Maitohorsma Equisetum arvense Peltokorte Festuca rubra Punanata Filipendula ulmaria Mesiangervo Galium album Paimenmatara Galium boreale Ahomatara Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Gnaphalium uliginosum Savijäkkärä Heracleum sphondylium Ukonputki Hieracium maculatum Linaria vulgaris Myosotis arvensis Pimpinella saxifraga Poa pratensis Ranunculus acris Rosa rugosa Silene vulgaris Solidago virgaurea Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum sp Urtica dioica Vaccinium vitis- idea Vicia sepium Särmäkuisma Keltakannusruoho Peltolemmikki Pukinjuuri Niittynurmikka Niittyahosuola Kurttulehtiruusu Nurmikohokki Kultapiisku Heinätähtimö Pietrayrtti Voikukka Nokkonen Puolukka Aitovirna Taulukko 6. Myllyalueen lajisto kanavan eteläpuolella. Kenttäkerros Aegopodium podagraria Athyrium filix femina Carex vaginata Impatiens glandulifera Plantago major Polemonium caeruleum Polygonatum odoratum Vuohenputki Soreahiirenporras Tuppisara Jättipalsami Piharatamo Lehtosinilatva Kalliokielo 14

4.3 KUKONHARJUN KANAVA Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla on kaikista tutkituista kanavista selvästi pisin. Kanava on louhittu noin 150 m pituudelta kallion läpi ja se halkaisee muutaman sadan metrin matkalla rehevää, osittain soistunutta metsää (kuva 11). Kanavan lähiympäristössä asui Venäjän aikana jopa 1000 henkilöä, mutta nykyään merkkejä entisestä asutuksesta ovat enää vaikea havaita. Entisten rakennusten kivijalat ja pihapiirit ovat lähes kokonaan umpeutuneet ja muuttuneet metsäksi (kuvat 12-13). Alueen lajisto Inventoinneissa on huomioitu lähinnä kanavaympäristön niittykaistale. Lisäksi on yritetty kartoittaa entisten rakennuksien kivijalkoja ympyröivässä metsässä. Kanavan niittykaistale on monipuolista ja lajirikasta (taulukko 7). Kaistaleella tavataan sekä metsien lajistoa että niitty- ja kulttuurikasvillisuutta. Kasvien joukossa tavataan esimerkiksi lehtomaisen metsäympäristöjen kasveja kuten sudenmarjaa, niukkaravinteisen kasvupaikkojen lajeja kuten jäkkiä sekä kulttuurin seuralaisia kuten timoteitä ja puna-apilaa. Lajiston joukossa on myös havaittu kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja harvinainen pystyhanhikki (Potentilla recta). Entisten rakennusten ympäristössä ei havaittu huomionarvoista lajistoa. Kivijaloilla esiintyy kuitenkin vielä ympäröivästä metsälajistosta poikkeavia lajeja. Näitä lajeja on koottu taulukkoon 8. Kyse on yleisistä kasvilajeista. Avoimien paikkojen niittylajien, esim. mäkikuisman, esiintyminen viittaa siihen, että alue on ollut aikaisemmin nykyistä avoimempi. Kanavan läheisyydessä sijaitsevista metsistä ei tullut esille kanavahistoriaan liittyviä huomionarvoisia lajeja. Huomioarvoiset lajit Kanavapenkereiden eteläisellä niittykaistaleella on tavattu harvinainen uustulokas pystyhanhikki (Potentilla recta). Laji on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopassa ja se esiintyy Suomessa harvoin niityllä tai pientareella, joskus myös satamissa ja vanhoilla lastauspaikoilla. On hyvin mahdollista, että pystyhanhikki on saapunut alueella venäläisten joukkojen mukana eli kyseessä voisi hyvinkin olla sotilastulokas (polemokori). Laji on harvinainen, mutta sitä ei ole suojeltu lailla. Kanavan ympäristössä on tavattu vain muutamia, mutta hyvinvoivia yksilöitä. Alueen hoitotarve Alueen hoito ei ole kiireellinen. Puuston harvennus kanavan lähellä olisi suositeltavaa monipuolisen kasvillisuuden ja harvinaisen pystyhanhikin säilyttämiseksi niittykaistaleella kanavan lähiympäristössä. 15

4.3 Kukonharjun kanava Kuva 11. Kukonharjun kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 12. Kukonharjun kanavan itäosa. Kanavan reunukset ovat rakennettu kivilohkareilla ja paalutetulla puulla. 16

4.3 Kukonharjun kanava Taulukko 7. Kukonharjun kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Alnus incana Harmaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Juniperus communis Kataja Picea abies Kuusi Populus tremula Haapa Prunus padus Tuomi Salix aurita Virpapaju Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Sorbus aucuparia Pihlaja Kenttäkerros Achillea millefolium Siakärsämö Alchemilla sp Poimulehti Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Anthriscus sylvestris Koiranputki Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Calamagrostis Metsäkastikka arundinacea Calamagrostis canescens Viitakastikka Caltha palustris Rentukka Campanula rotundifolia Kissankello Carex acuta Viiltosara Carex elata Piukkasara Carex nigra Jokapaikansara Carex pallescens Kalvassara Cerastium arvense Ketohärkki Cirsium helenioides Huopaohdake Cirsium palustre Suo-ohdake Corallorhiza trifida Harjajuuri Cystopteris fragilis Haurasloikko Dactylorhiza maculata Maariankämmekkä Dactylus glomerata Koiranheinä Deschampsia cespitosa Nurmilauha Deschampsia flexuosa Metsälauha Equisetum arvense Peltokorte Equisetum sylvaticum Metsäkorte Filipendula ulmaria Mesiangervo Fragaria vesca Ahomansikka Galium uliginosum Luhtamatara Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Glyceria fluitans Ojasorsimo Gymnocarpium Metsäimarre dryopteris Hieracium umbellatum Sarjakeltano Hierochloë odorata Lännenmaarianheinä Hypericum maculatum Särmäkuisma Juncus arcticus Ruijanvihvilä Juncus filiformis Jouhivihvilä Leontodon autumnalis Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Luzula multiflora Luzula pilosa Luzula sudetica Lychnis flos-cuculi Lycopodium clavatum Lysimachia vulgaris Maianthemum bifolium Melampyrum sylvaticum Melica nutans Nardus stricta Oxalis acetosella Paris quadrifolia Peucedanum palustre Phallaris arundinacea Phegopteris connectilis Phleum pratense Platanthera bifolia Potentilla erecta Potentilla palustris Potentilla recta Pteridium aquilinum Pyrola minor Pyrola rotundifolia Ranunculus acris Ranunculus auricomus Ranunculus reptans Rubus arcticus Rubus saxatilis Rumex acetosa Scutellaria galericulata Silene dioica Silene latifolia Solidago virgaurea Stellaria graminea Trifolium pratense Trifolium repens Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis- idea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia sepium Viola canina Viola palustris Viola riviniana Syysmaitiainen Nurmipiippo Kevätpiippo Sykeröpiippo Käenkukka Katinlieko Ranta-Alpi Oravanmarja Metsämaitikka Nuokkuhelmikkä Jäkki Ketunleipä Sudenmarja Suoputki Ruokohelpi Korpi-imarre Timotei Valkolehdokki Rätvänä Kurjenjalka Pystyhanhikki Sananjalka Pikkutalvikki Isotalvikki Nittyleinikki Kevätleinikki Rantaleinikki Mesimarja Lillukka Niittysuolaheinä Luhtavuohennokka Puna-ailakki Valkoailakki Kultapiisku Heinätähtimö Puna-apila Valkoapila Mustikka Juolukka Puolukka Nurmitädyke Rohtotädyke Aitovirna Aho-orvokki Suo-orvokki Metsäorvokki 17

4.3 Kukonharjun kanava Taulukko 8. Rakennusjäänteiden lajisto. Kenttäkerros Dactylis glomerata Fragaria vesca Hypericum maculatum Melica nutans Moehringia trinervia Ranunculus repens Ribes nigrum Silene dioica Veronica chamaedrys Koiranheinä Ahomansikka Särmäkuisma Nuokkuhelmikkä Lehtoarho Rönsyleinikki Mustaherukka Puna-ailakki Nurmitädyke Kuva 13. Kanavapenkereiden ulkopuolella on harvapuustoinen niittykaistale. 18

4.4 TELATAIPALEEN KANAVA Alueen kuvaus Telataipaleen kanava sijaitsee Sulkavan kunnan eteläosassa. Kanavan kokonaispituus on noin 200 metriä ja se halkaisee noin sata metriä leveän niemen (kuva 14). Kanavan reunukset on vahvistettu kivilohkareilla ja puupaaluilla. Laastia tms. ei ole käytetty (kuvat 15-16). Kanavan itäisillä penkereillä on polkuja, sen koillispuolella laituri ja piknikkipöytä. Polkujen ympärillä aukeaa kapea niittykaistale. Penkereitä ympäröivä metsä on levinnyt kuitenkin jo lähes kanavarakennelmiin saakka ja varjostaa koko aluetta. Kanavan länsipuolella on hoidettuja yksityisiä puutarhoja. Rantojen tuntumassa kasvaa täälläkin korkea puusto, mutta niittykaistale esiintyy enää vain laikuittain (kuva 17). Alueen lajisto Kanavaympäristön kasvillisuus koostu pääosin metsä- ja niittylajeista. Kanavaa ympyröivä metsä on kosteaa ja rehevää, niittyalueet ovat tuoreita. Alueelta tavataan vastaavasti eniten rantametsien sekä tuoreen ja keskiravinteisten niittyjen kasveja (taulukko 9). On todennäköistä, että alue on aikaisemmin ollut avoimempi, ja että niittykasvien osuus on ollut erityisesti kanavan itäpuolella suurempi. Aluetta varjostaa nykyään korkea puusto, ja kanavapenkereet metsittyvät nopeasti. Huomionarvoiset lajit Inventoinneissa ei tavattu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai muutenkaan huomionarvoisia lajeja. Alueen hoitotarve Alueen hoito ei ole kasvilajiston suojelun osalta tarpeen. Maisemallisista syistä puustoa voitaisiin harventaa kanavan lähellä. Toimenpide edistäisi niittykasvillisuuden säilymistä tai leviämistä alueella. 19

4.4 Telataipaleen kanava Kuva 14. Telataipaleen kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 15. Telataipaleen itäpuoli. Rannoilla kasvaa korkea puusto ja rantaviivaa myöten kasvaa mitä ilmeisemmin istutettu koivukujanne. 20

4.4 Telataipaleen kanava Kuva 16. Telataipaleen kanavan reunukset on vahvistettu kivilohkareilla ja puupaaluilla. Kuva 17. Telataipaleen Kanavan länsipuolella on hoidettuja yksityisiä puutarhoja. Rantojen tuntumassa vallitsee kuitenkin korkea puusto. 21

4.4 Telataipaleen kanava Taulukko 9. Telataipaleen kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Almus incana Harmaleppä Alnus glutinosa Tervaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Juniperus communis Kotikataja Picea sp Koristekuusi Pinus sylvestris Mänty Populus tremula Haapa Prunus padus Tuomi Ribes rubrum Lännenpunaherukka Rosa acicularis Karjalanruusu Salix alba Hopeapaju Salix myrsinifolia Mustuvapaju Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Syringa vulgaris Syreeni Kenttäkeros Achillea millefolium Siankärsämö Aegopodium podagraria Vuohenputki Alchemilla sp Poimulehti Alopecurus geniculatus Polvipuntarpää Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Anemone nemorosa Valkovuokko Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Anthriscus sylvestris Koiranputki Artemisia vulgare Pujo Athyrium filix- femina Soreahiirenporras Calamagrostis canescens Viitakastikka Caltha palustris Rentukka Campanula glomerata Peurankello Capsella bursa-pastoris Lutukka Carex acuta Viiltosara Carex nigra Jokapaikansara Carex pallescens Kalvassara Carum carvi Kumina Cerastium arvense Ketohärkki Cirsium palustre Suo-ohdake Convallaria majalis Kielo Dactylis glomerata Koiranheinä Deschampsia cespitosa Nurmilauha Deschampsia flexuosa Metsälauha Epilobium angustifolium Maitohorsma Epilobium collinum Mäkihorsma Epilobium palustre Suohorsma Equisetum arvense Peltokorte Festuca ovina Lampaannata Festuca rubra Punanata Fragaria vesca Ahomansikka Galium uliginosum Glyceria fluitans Hypericum maculatum Iris sibirica Juncus filiformis Knautia arvense Lathyrus pratensis Leucanthemum vulgare Lupinus plathyphyllos Luzula multiflora Luzula pallidula Luzula pilosa Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matteucia struptiopteris Melampyrum sylvaticum Myosotis laxa Oxalis acetosella Phalaris arundinacea Phleum pratense Phragmites australis Pimpinella saxifraga Platanthera bifolia Poa nemoralis Poa palustris Poa pratensis Polemonium caeruleum Potentilla erecta Potentilla norvegica Pteridium aquilinum Pyrola minor Ranunculus acre Ranunculus peltatus Ranunculus polyanthemos Rorippa palustris Rumex longifolius Saponaria officinalis Scrophularia nodosa Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum sp Trientalis europaea Trifolium pratense Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Vaccinium vitis-idea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia cracca Viola canina ssp montana Luhtamatara Ojasorsimo Särmäkuisma Siperiankurjenmiekka Jouhivihvilä Ruusuruoho Niittynätkelmä Päivänkakkara Komealupini Nurmipiippo Kalvaspiippo Kevätpiippo Rantakukka Oravanmarja Kotkansiippi Metsämaitikka Rantalemmikki Käenkaali Ruokohelpi Timotei Järviruoko Pukinjuuri Valkolehdokki Lehtonurmikka Rantanurmikka Niittynurmikka Lehtosinilatva Rätvänä Peltohanhikki Sananjalka Pikkutalvikki Niittyleinikki Järvisätkin Aholeinikki Rantanenätti Hevonhierakka Suopayrtti Syyläjuuri Heinätähtimö Pietaryritti Voikukka Metsätähti Puna-apila Nokkonen Mustikka Puolukka Puolukka Nurmitädyke Rohtotädyke Hiirenvirna Aho-orvokki 22

Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö Keskuskatu 19, 48100 KOTKA Puhelin (05) 234 4276, Faksi (05) 234 4275 sähköposti:etunimi.sukunimi@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/aikuiskoulutus/kotka