Uuden organisaation mukainen Kaarinan kaupungin talousarvio 217 ja taloussuunnitelma 217 219 voimaan 1.6.217
Sisällys 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaarinan kaupungin strategia 214 22... 5 3. Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdat... 7 4. Riskienarviointi ja -hallinta... 9 5. Talousarvion sitovuus... 11 6. Tuloslaskelma... 14 7. Rahoituslaskelma... 15 8. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät... 16 9. Kaupunkikonserni... 17 9.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka... 17 9.2. Kaarinan Kehitys Oy... 21 9.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt... 25 9.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot... 25 9.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina... 26 1. Tarkastuslautakunta... 27 11. Hallintopalvelut... 28 11.1. Hallinnon tukipalvelut... 29 11.2. Henkilöstölautakunta... 37 12. Sivistyspalvelut... 4 12.1. Sivistyslautakunta... 41 12.1.1 Yleishallinto... 43 12.1.2 Koulutus... 44 12.1.3 Varhaiskasvatus... 48 12.2. Vapaa-ajan lautakunta... 51 12.2.1 Vapaa-ajan palvelut... 53 13. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 56 13.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta... 58 13.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto... 61 13.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut... 62 13.1.3. Ikäihmisten palvelut... 65 13.1.4. Terveyspalvelut... 69 13.2. Erikoissairaanhoito... 72 14. Tekniset palvelut... 73 14.1. Tekninen lautakunta... 74 14.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto... 75 14.1.2. Infrapalvelut... 76 14.1.3. Vesihuoltolaitos... 79 14.1.4. Tila- ja ravintopalvelut... 82 14.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut... 85 1 Sisällys
15. Kaupunkikehityspalvelut... 86 15.1. Kaupunkikehityslautakunta... 86 15.1.1. Maankäyttö ja elinvoima... 87 15.2. Ympäristölautakunta... 9 15.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta... 91 16. Investoinnit... 93 16.1. Kaarina-talo... 94 16.2. Valmakodin peruskorjaus ja laajennus... 96 16.3. Valkeavuoren koulu... 97 16.4. Hovirinnan rantasauna... 98 16.5. Talonrakennuksen pienhankkeet... 99 16.6. Maanhankinta... 11 16.7. Kadut ja tiet... 12 16.8. Puistot ja yleiset alueet... 13 16.9. Urheilu- ja ulkoilualueet... 14 16.1. Vesilaitos... 15 16.11. Viemärilaitos... 16 16.12. Hulevesi... 17 16.13. Satamat... 18 16.14. Joukkoliikenne... 18 16.15. Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat... 19 16.16. Tekninen lautakunta... 11 16.17. Kaupunkikehityslautakunta... 111 16.18. Sivistyspalvelujen irtaimisto... 111 16.19. Sosiaali- ja terveyslautakunnan irtaimisto... 112 16.2. Vapaa-ajan lautakunta... 112 16.21. Konsernijohto... 113 17. Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista... 114 17.1. Hallinnon tukipalvelut... 114 17.2. Koulutus... 114 17.3. Varhaiskasvatus... 115 17.4. Perhe- ja sosiaalipalvelut... 116 17.5. Ikäihmisten palvelut... 117 17.6. Terveyspalvelut... 118 2 Sisällys
1. Kaupunginjohtajan katsaus YLEISTÄ Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raakaaineiden kysynnän johdosta. Suomen BKT:n odotetaan kuitenkin kasvavan. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus Turun seudulla positiivinen vire jatkuu. Telakka ja lääketeollisuus nostavat muita toimialoja mukaansa vahvaan nousuun. Rakentaminen on palautumassa normaaliksi ja kuluttajien sekä yrittäjien usko tulevaan on vahvistunut. Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneesta työttömyydestä ja huomio on pidettävä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisessä. Ikärakenteen muutos jatkuu niin Suomessa kuin Kaarinassakin. Palvelujemme piiriin siirtyy yhä useampi ikäihminen ja erityisesti muistisairaiden määrä kasvaa. Vuonna 217 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Tehtävät aluehallintouudistukset muuttavat kuntien toimintaa oleellisesti. Kuntien rakenteiden suunnittelussa oleellista on mitkä toiminnot suunnitelluille itsehallintoalueille siirtyvät. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa ja että kaarinalaisilla säilyy hyvät palvelut. TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujen tehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamista kuin tarkkaa kulukuria. Noin 21 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit edellyttävät käyttötalouden selkeää parantamista. Jotta velka ei jatkossa lisäänny, tulee pitkällä tähtäimellä löytää keinot kulujen pienentämiseen ja tulojen kasvattamiseen. Kulujen pienentäminen edellyttää selkeitä päätöksiä valtiolta kuntien tehtävien karsimiseksi. Tehty kilpailukykysopimus tuo pitkällä aikavälillä tuloja lisää ja vähentää työttömyyttä, mutta lyhyellä aikavälillä verokannan pienentäminen vähentää kuntien verotuloja. STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN Kaarinan hyvät palvelut ovat edellyttäneet onnistunutta strategiaa ja varsinkin strategian toteuttamista. Kaarina strategia ja palvelustrategia ovat ohjanneet päätöksentekoa. Vuonna 217 valtuustokauden vaihtuessa aloitetaan strategian pävitystyö. Strategisena päämääränä on edistää hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti, säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinasta entistä luovempi. Kaarinalainen päätöksenteko lähtee siitä, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta ja oikeudenmukaisuutta. TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEEN Kaarinan tulo- ja kiinteistöveroprosentit nousevat. Kunnallisvero nousee,5 %:a, jolloin kunnallisvero on 19,75 %:a. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee lainsäädännön pakottamana,37 %:sta,41 %:iin. 3 Kaupunginjohtajan katsaus
Ennaltaehkäisevät ja kaupunkilaisten omaa pärjäämistä vahvistavat toimintatavat ovat hyvinvointipalveluiden kehittämisen keskiössä. Tavoitteena on, että asiakas päätyy aiempaa paremmin oikeaan aikaan oikean palvelun piiriin. Kaarinan uusi pääkirjasto valmistuu osana Kaarina-taloa, ja samalla kirjasto ja yhteispalvelupiste yhdistävät toimintansa. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja mahdollistaa kaupunkilaisille monipuoliset palvelut yhdestä toimipisteestä. Sähköisten palveluiden ja välineiden kehittäminen jatkuu. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön easiointi, jonka avulla perheet voivat hallinnoida lastensa perustietoja. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma valmistuu. Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 217 käynnistyvällä Focus-linjalla. Sähköisiä palveluja kehitetään tonttien ja viljelypalstojen sähköisellä varausjärjestelmällä. Rakennusvalvonnan lomakkeet ja verkkosivut yhtenäistetään lähikuntien kesken, ja verkkosivuille laaditaan rakentajan opas. Suurimmat investoinnit ovat Kaarina-talon rakentaminen, Valmakodin peruskorjaus sekä Valkeavuoren koulun laajennus, joiden rakentamispäätökset on jo tehty. Investoinnit (21,4 miljoonaa euroa) rahoitetaan pääosin velkarahoituksella. Korollisen velan määrä lisääntyy noin 43 eurolla asukasta kohden (yhteensä 268 euroa / asukas). Joukkoliikenteen toimivuutta seurataan ja reittejä järjestetään uudelleen. Kunnallinen pysäköinnin valvonta otetaan käyttöön. Kaavoituksen painopisteet ovat Rauhalinna, Lemunniemi ja Piispanristi. Vesihuollon kulutusmaksuihin tulee viiden prosentin korotus. TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN Markkinointia tehostetaan tavoitteena houkutella uusia asiakkaita, yrityksiä ja asukkaita Kaarinaan. Kaarinan kehitys Oy:hyn palkattava markkinointipäällikön tehtävänä on kaupungin, sen tonttien ja eri kohteiden markkinointi ja aktiivinen esilletuominen. Samalla hän toimii myös yritysasiamiehenä. TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Energiasäästöä ja uusiutuvia energiamuotoja edistetään esimerkiksi Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihdossa sekä Kaarina-talon ja Valmakodin maalämpöjärjestelmissä. Lisäksi otetaan käyttöön aurinkosähkökalvoja. TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN Kuntayhteistyö tiivistyy merkittävästi, jos suunniteltu Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen laskentapalveluiden palvelukeskus aloittaa vuoden alusta. Kaupungin työterveyspalveluiden tuottajana aloittaa Mehiläinen Oy. Tavoitteena on mm. vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja viidellä prosentilla. Hankinnan ja logistiikan palveluiden järjestäminen arvioidaan uudelleen. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittämishanke eka jatkuu. MAAILMA MUUTTUU KAARINA TOIMII Kuntien tehtävät ovat muutoksessa. Vuoden 217 aikana tullaan tekemään päätöksiä jotka muuttavat kuntien toiminnan luonnetta oleellisesti. Edunvalvonnan osalta Kaarina pyrkii vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin niin, ettei hyvin alkanutta toimialojen välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöistä palveluketjua heikennetä ja että kustannukset palvelutoiminnasta eivät kasva vaan julkisen sektorin ja varsinkin kuntien talous saadaan tasapainoon. Tämä talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti, vaikka maailma muuttuu, niin Kaarina toimii. Harri Virta Kaupunginjohtaja 4 Kaupunginjohtajan katsaus
2. Kaarinan kaupungin strategia 214 22 Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 214, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn strategian tuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä alastrategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteita ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myös esitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 22 asti. Toiminta-ajatus kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 22. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakin tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. TOIMINTA-AJATUS Järjestämme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikeaaikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien. Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme. VISIO Maailma muuttuu Kaarina toimii! STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Riskiryhmissä olevien löytäminen Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Elinkaarikustannusten selvittäminen Toimiva johtaminen Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Ajantasainen palvelustrategia Talouden tasapaino Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen 5 Kaarinan strategia
Energiatehokkuuden parantaminen Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Ympäristövastuun kasvattaminen 4. Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Muutosherkkyyden edistäminen 6 Kaarinan strategia
3. Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdat Kaupungin talousstrategia edellyttää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkällä aikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudella kattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Talouden tasapainottaminen edellyttää hyvän kulukurin lisäksi tuottavuuden lisäämistä, verotulojen kasvua ja investointien maltillista toteutusta. Valtionvarainministeriön syksyn talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla (v. 216-218) kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta. Bruttokansantuotteen maltillinen kasvu vuosina 217 ja 218 riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista ja samalla työttömien määrä laskee hitaasti. Vauhdikkaamman talouskasvun puuttuessa työttömyys pysyy kuitenkin korkeana koko ennustejaksolla. Työllisyyden ennustetaan paranevan,3 % v. 217 ja,5 % v. 218. Työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin v. 217 ja edelleen 8,5 prosenttiin v. 218. Inflaatio-odotuksen ovat erittäin alhaiset ja ne ovat edelleen laskeneet. Keskuspankkien epätavallisenkaan rahapolitiikan avulla ei inflaatiotavoitteita tulla saavuttamaan. Varsinaisen deflaatiokierteen uhkaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Alhaisten korkojen taustalla ovat vähäiset investoinnit ja turvallisten sijoituskohteiden hakeminen, mikä on johtanut pitkien korkojen riskilisän laskuun. Korkojen hidas normalisoituminen on alkanut Yhdysvalloissa, mutta korot pysyvät matalina koko ennusteperiodin. Myös Euroalueen korot jäävät pitkäksi ajaksi selvästi alemmalle tasolle, kuin mihin kriisiä edeltävällä ajalla totuttiin. Suomen hallituksen kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen päätösten vaikutukset kuntien verotuloihin ovat merkittävät. Palkkatulojen nollakorotuslinja ja veropohjaan tulevat muutokset pudottavat kuntien verotuloja tulevina vuosina huomattavasti. Kaarinan kaupungin tuloista kunnan tuloveron osuus on suuri (62 % v. 215) jolloin em. vaikutukset kohdistuvat keskimääräistä enemmän Kaarinan kaupungin rahoitukseen. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden menoja työnantajamaksujen alennuksien ja lomarahaleikkausten kautta. Työajan pidentäminen pitäisi näkyä kustannuksia alentavana tekijänä pidemmällä aikavälillä. Edellä mainitut asiat ja varautuminen tulevaan maakuntauudistukseen luovat kuntatalouteen erityisiä haasteita vuoden 217 talousarvion tekemiseen. 7 Talous ja riskienhallinta
KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JA ENNUSTEET (%-muutos) 213 214 215 216** 217** 218** Kuluttajahintaindeksi 1,5 1, -,2,4 1,1 1,3 Ansiotasoindeksi 2,1 1,4 1,3 1,2,8 1,2 (%-yksikköä) Työttömyysaste % 8,2 8,7 9,4 9, 8,8 8,5 Vaihtotase/BKT -1,6 -,9,1,3,3,3 Lyhyet korot (Euribor 3kk) %,2,2, -,3 -,3 -,1 Pitkät korot (1 v) % 1,9 1,4,7,3,4 1, Veroaste/BKT 43,7 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Valtionvelka/BKT 44,1 46,3 47,7 49,7 51,2 52,1 Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 216, **)ennuste VEROPROSENTIT 213 214 215 216 TA217 TS218 TS219 Kunnallisvero 19, 19, 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 Kiinteistöverot yleinen prosentti 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, yleishyödylliset yhteisöt,,,,,,, vakituinen asuinrakennus,35,35,37,37,41,41,41 rakentamaton rakennuspaikka 3, 3, 3, 3, 3, 3, 3, Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle erillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Vuoden 211 alusta lukien vahvistettiin kaupungissa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi %. VÄESTÖ Ikäluokat 213 214 215 6/216 TA216 TA217 TS218 TS219-6 2 893 2 911 2 918 2 85 2 925 2 924 2 923 2 955 7-14 3 244 3 297 3 348 3 373 3 714 3 755 3 796 3 838 15 64 19 938 19 949 2 22 19 989 19 656 19 773 19 889 19 94 65 74 3 466 3 631 3 83 3 888 3 977 4 154 4 2 4 348 75-2 257 2 36 2 457 2 529 2 597 2 625 2 788 2 921 Yht. 31 798 32 148 32 575 32 629 32 869 33 231 33 596 33 966 Kasvu 1,39 % 1,1 % 1,33 % -,73 %,9 % 1,1 % 1,1 % 1,1 % 4 35 3 25 2 15 1 5 Väestön ikärakenne 31 798 32 148 32 575 32 629 32 869 33 231 33 596 33 966 2 257 2 36 2 457 2 529 2 597 2 625 2 788 2 921 3 466 3 631 3 83 3 888 3 977 4 154 4 2 4 348 19 938 19 949 2 22 19 989 19 656 19 773 19 889 19 94 3 244 3 297 3 348 3 373 3 714 3 755 3 796 3 838 2 893 2 911 2 918 2 85 2 925 2 924 2 923 2 955 213 214 215 6/216 TA216 TA217 TS218 TS219 75-65 74 15 64 7-14 -6 Yht. 8 Talous ja riskienhallinta
4. Riskienarviointi ja -hallinta Kuntalain 1.1.214 voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan ja raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 214 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hallintosäännön muutokset, joissa huomioitiin tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiä riskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupungin perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat: Suuri sähkökatkos (2 vrk) lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä vaarantaa valaistuksen puuttumisen vuoksi yleistä turvallisuutta tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta. Rahoitukseen liittyvät korkoriskit esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinen korkokehitys ja -taso eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittävää tappiota. Väkivallanteot yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus on uhattuna. Suuraggressiot usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuus on uhattuna samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin) suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Vesihuoltoverkoston saastuminen vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin. Puutteet osaamisessa uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja toiminnan tehottomuutta. Varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisevä toiminta epäonnistuu kuntalaiset tarvitsevat peruspalvelujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita. Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle. Uhka syrjäytymiselle kasvaa. 9 Talous ja riskienhallinta
Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt 1. ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluista seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnan kannalta ja esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 217 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantit riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla, 2. ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatason tavoitteiden saavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnan vastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 217 aikana näiden riskin hallitsemiseksi. Merkittävimmät riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla. 1 Talous ja riskienhallinta
5. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 217. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä. TALOUSARVIO a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitova luku on toimintakate (nettobudjetti). b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle 1. euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat. Teknisen lautakunnan tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaa toimialajohtaja. Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. 11 Talous ja riskienhallinta
TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla. Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa, minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksi lautakuntien käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta. Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattu puolivuosiraportissa. Puolen vuoden toteutuma antaa ajantasaisemman kuvan alkuvuoden tapahtumista talousarvioprosessin pohjaksi ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittavia korjaavia toimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessin alussa elokuussa. MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN Talousarviossa 217 (muutokset 1.1.217 alkaen): Perhekeskus Oskariina siirtyy kansalaistoiminnan lautakunnan alaisuudesta perusturvalautakunnan alaisuuteen Kaupungin yhteispalvelupisteet siirtyvät hallintopalveluiden toimialalta kirjastojen yhteyteen asiointipisteiksi Terveyskeskuksen varasto siirtyy hallinnon toimialalta terveyspalveluihin perusturvalautakunnan alaisuuteen Työterveyspalvelujen tuotanto siirtyy kilpailutuksen tuloksena Mehiläinen Oy:lle Henkilöstöhallinnon kaikki kustannukset kohdistetaan sisäisinä erinä toimialoille henkilöstön määrän suhteessa Edellä mainitut muutokset, työterveyspalveluja lukuun ottamatta, siirtyvät talousarvion sisällä toimialalta toiselle budjetin raamiluvut mukanaan. Uuden organisaation mukaisessa talousarviossa 217 (muutokset 1.6.217 alkaen): Laskentapalvelukeskus (Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo) aloitti yhteistoimintasopimuksen mukaisen toiminnan 1.1.217 alkaen vastuukuntana Kaarina. Muutokset talousarvioon on käsitelty johtokunnan kokouksessa 25.4.217 ja ovat mukana uuden organisaation mukaisessa talousarviossa Palvelutuotanto-organisaatiossa tapahtuvat muutokset: Uuden organisaation mukaiset palvelualueet ovat sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, tekniset palvelut ja kaupunkikehityspalvelut. Hallintopalvelut on toimialue. o Hallintopalvelut: Hallintopalvelujen vastuualueet uudessa organisaatiossa ovat kanslia- ja viestintäpalvelut, henkilöstöpalvelut, talous- ja hankintapalvelut sekä tietohallinto. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö siirtyy hyvinvointipalvelujen toimialalta hallintopalveluihin kanslia- ja viestintäpalvelujen vastuualueelle o Sivistyspalvelut: Sivistyspalvelujen vastuualueet uudessa organisaatiossa ovat koulutus, varhaiskasvatus ja vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut koostuvat kulttuurista ja kirjastosta, kansalaisopistosta sekä nuorisopalveluista. Kansalaisopisto, kulttuuri ja nuorisopalvelut siirtyvät hyvinvointipalveluista Kirjaston vastuualue yhdistyy kulttuurin kanssa uudeksi yksiköksi 12 Talous ja riskienhallinta
o Sosiaali- ja terveyspalvelut: Hyvinvointipalvelujen toimialan nimi vaihtuu. Uuden organisaation vastuualueet ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten palvelut ja terveyspalvelut. Neuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto siirtyvät perhe- ja sosiaalipalveluista osaksi terveyspalveluita Hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen palvelut siirtyvät sivistyspalveluihin, teknisiin palveluihin sekä hallintopalveluihin. o Tekniset palvelut: Uuden palvelualueen vastuualueet ovat infrapalvelut, tila- ja ravintopalvelut, liikunta- ja viherpalvelut ja vesihuoltolaitos Liikunta- ja viherpalvelut muodostavat uuden vastuualueen. Liikuntapalvelut siirtyvät hyvinvointipalveluista ja viherpalvelut kaupungin infrapalveluista Maankäyttö ja ympäristönsuojelu siirtyvät kaupunkikehityspalveluihin Hulevesien hallinta siirrettiin KVA 14.11.216 päätöksellä viemärilaitokselta infrapalveluille (muutos 1.1.217 alkaen, muutos talousarvioon uuden organisaation yhteydessä) o Kaupunkikehityspalvelut: Uuden palvelualueen vastuualueet ovat maankäyttö ja elinvoima sekä ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Uudet vastuualueet siirtyvät ympäristöpalvelujen toimialalta. Luottamushenkilöorganisaatiossa tapahtuvat muutokset: Uuden organisaation mukaiset lautakunnat ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, henkilöstölautakunta, sivistyslautakunta, vapaa-ajan lautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen lautakunta, kaupunkikehityslautakunta ja ympäristölautakunta. o Sivistyslautakunta vastaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asioista o Vapaa-ajan lautakunta vastaa kirjaston, kulttuurin, kansalaisopiston ja nuorisopalvelujen asioista o Kansalaistoiminnan lautakunta lakkaa olemasta o Perusturvalautakunnan nimi vaihtuu sosiaali- ja terveyslautakunnaksi o Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan nimi vaihtuu kaupunkikehityslautakunnaksi o Ympäristönsuojelulautakunnan nimi vaihtuu ympäristölautakunnaksi ja lautakunta vastaa jatkossa sekä ympäristönsuojelusta että rakennusvalvonnasta Lisäksi talousarvioon on tehty sovittuja määrärahamuutoksia, joiden nettovaikutus on nolla. 13 Talous ja riskienhallinta
6. Tuloslaskelma (1 ) (ulkoinen) TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti TA 217 1.6.217 alkaen Uusi TA217 - TA217 ero TS 218 TS 219 Myyntituotot 14 4 14 85 14 629 15 35 721 15 58 15 814 Maksutuotot 9 151 1 355 1 96 1 96 1 247 1 41 Tuet ja avustukset 2 831 2 15 715 715 726 737 Vuokratuotot 2 75 2 818 2 656 2 656 2 696 2 736 Muut toimintatuotot 3 128 3 613 3 279 3 279 3 328 3 378 Toimintatuotot yhteensä 32 26 33 21 31 375 32 96 721 32 577 33 66 Valmistus omaan käyttöön 292 381 33 33 335 34 Henkilöstökulut -77 811-77 856-78 161-78 888-727 -8 71-81 272 Palvelujen ostot -8 757-82 5-85 225-85 249-24 -86 528-87 826 Aineet, tarv. ja tavarat -11 793-12 73-11 852-11 852-12 3-12 21 Avustukset -11 66-13 368-11 799-11 799-11 976-12 156 Vuokrat -2 559-2 679-2 873-2 873-2 916-2 96 Muut kulut -243-18 -31-31 -31-32 Toimintakulut yhteensä -193-196 -184 769-188 656-189 941-19 692-751 552 456 TOIMINTAKATE -152 217-155 254-158 236-158 266-3 -16 64-163 5 Kunnallisvero 118 694 126 274 124 35 124 35 128 559 132 74 Yhteisövero 4 671 4 86 4 148 4 148 4 336 4 55 Kiinteistövero 6 454 6 657 6 83 6 83 6 83 6 83 Verotulot 129 819 137 17 135 328 135 328 139 725 143 454 Valtionosuudet 28 43 3 547 28 512 28 512 27 86 25 661 Korkotuotot 818 62 4 4 18 5 Muut rahoitustuotot 46 484 4 4 4 4 Korkokulut -75-6 -75-75 -58-1 1 Muut rahoituskulut -22-32 -25-25 -25-25 Rahoituserät 1 127 994 7 7-25 -675 VUOSIKATE 7 132 13 34 6 34 6 274-3 6 146 5 39 Poistot -7 877-8 221-8 5-8 5-8 8-9 3 Satunnaiset erät -5 TULOS -745 4 583-2 196-2 226-3 -2 654-3 91 Poistoeron lis./väh. 17 17 17 17 17 17 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ -728 4 6-2 179-2 29-3 -2 637-3 893 14 Talous ja riskienhallinta
7. Rahoituslaskelma (1 ) TP 215 TP 216 Toiminnan rahavirta TA 217 31.5.217 asti TA 217 1.6.217 alkaen Uusi TA217 - TA217 ero TS 218 TS 219 Vuosikate 7 132 13 34 6 34 6 274-3 6 146 5 39 Tulorahoituksen korjauserät -2 565-2 633-2 -2-2 -2 Investointien rahavirta Investointimenot -14 579-13 374-21 365-21 365-22 289-2 225 Omaisuuden myyntitulot 3 145 3 643 2 7 2 7 2 7 2 7 Toiminnan ja inv. rahavirta -6 867 94-14 361-14 391-3 -15 443-14 135 Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (nto) 7 543-1 15 15 15 12 5 Muut maksuvalm. muutokset -1 429 2 31 Rahoituksen rahavirta 6 114 2 21 15 15 15 12 5 Rahavarojen muutos -753 2 784 69 69-443 -1 635 Lainakanta 31.12. 64 114 63 657 89 7 89 7 14 7 116 57 Velka euroa per asukas 1 968 1 937 2 68 2 68 3 98 3 432 Asukasmäärä 32 575 32 869 33 231 33 231 33 596 33 966 Taseen kertynyt ylijäämä 22 61 27 21 25 31 25 1-3 22 364 18 471 15 Talous ja riskienhallinta
8. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät (1 ) TP 215 TP 216 Konsernijohto Hallinnon tukipalvelut Tarkastuslautakunta Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Vapaa-ajan lautakunta *) Tekninen lautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Erikoissairaanhoito Kaupunkikehityslautakunta **) Ympäristölautakunta Tuotot TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Kulut -4 33-4 119-4 31-4 3 1-4 365-4 43 Kate -4 33-4 119-4 31-4 3 1-4 365-4 43 Tuotot Kulut -38-28 -5-5 -51-52 Kate -38-28 -5-5 -51-52 Tuotot 2 478 2 483 2 454 3 175 721 3 223 3 271 Kulut -4 333-4 284-4 155-5 2-1 45-5 278-5 357 Kate -1 855-1 81-1 71-2 25-324 -2 55-2 86 Tuotot 456 539 1 672 1 672 1 697 1 723 Kulut -1 336-1 345-1 662-1 662-1 687-1 712 Kate -88-86 1 1 1 1 Tuotot 5 529 5 395 4 697 4 645-52 4 715 4 785 Kulut -62 288-61 959-63 45-61 184 1 861-62 12-63 33 Kate -56 759-56 564-58 348-56 539 1 89-57 387-58 248 Tuotot 1 415 1 295 1 245 352-893 357 363 Kulut -5 831-5 966-6 129-4 225 1 94-4 288-4 353 Kate -4 416-4 671-4 884-3 873 1 11-3 931-3 99 Tuotot 12 154 12 12 1 281 1 281 1 435 1 592 Kulut -64 985-67 931-64 917-64 95 12-65 879-66 867 Kate -52 831-55 919-54 636-54 624 12-55 443-56 275 Tuotot Kulut -37 343-38 669-4 55-4 55-41 158-41 776 Kate -37 343-38 669-4 55-4 55-41 158-41 776 Tuotot 29 211 29 92 29 816 3 761 945 31 222 31 691 Kulut -24 64-24 583-25 268-28 762-3 494-29 193-29 631 Kate 4 67 5 319 4 548 1 999-2 549 2 29 2 59 Tuotot 3 777 4 484 4 94 3 699-395 3 754 3 811 Kulut -2 17-2 32-1 941-1 57 434-1 53-1 553 Kate 1 76 2 452 2 153 2 192 39 2 225 2 258 Tuotot 27 29 32 427 395 433 44 Kulut -456-477 -5-934 -434-948 -962 Kate -429-448 -468-57 -39-515 -522 Yhteensä Tuotot 55 47 56 139 54 291 55 12 721 55 837 56 675 Kulut -27 264-211 393-212 527-213 278-751 -216 478-219 725 Kate -152 217-155 254-158 236-158 266-3 -16 641-163 51 *) Vertailutietona kansalaistoiminnan lautakunta **) Vertailutietona kaavoitus- ja rakennuslautakunta Uuden organisaation hallinnon tukipalvelujen, sivistyslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, teknisen lautakunnan sekä ympäristölautakunnan aikaisempien vuosien luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. 16 Talous ja riskienhallinta
9. Kaupunkikonserni 9.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. TOIMINTASUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa organisaatiouudistuksen toteutusta. Organisaatiouudistus ja uusi kuntalaki edellyttää hallintosäännön muuttamista. Hallintosääntöön liittyvät muutokset tehdään kevään 217 aikana. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Uudistuksessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudet toimintamallit. Valtuusto seuraa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömäärän ennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa. Valtuustokausi vaihtuu 1.6.217. Valtuuston koko on jatkossakin 51 jäsentä. Kaupunginhallitus Kuntalain velvoittamana kaupunginhallitus vastaa muun muassa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä edustaa kuntaa työnantajana, vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus valmistautuu sote-uudistukseen. Toimintaa sopeutetaan niin, että uudistuksen jälkeenkin Kaarina on elinvoimainen kaupunki. Kaupunginhallitus ohjaa organisaatiouudistuksen toteutumista. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten perustettu erillinen taloustyöryhmä jatkaa työtään. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan. Sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan merkittävästi Kaarinan kaupungin roolia ja tehtäviä. Kaupunginhallitus järjestää alkuvuodesta seminaarin, jossa pohditaan Kaarinan kaupungin tulevaa kuntakuvaa ja sen eri vaihtoehtoja. Väestön ikääntyessä ja lasten määrän kasvaessa menosupistukset edellyttävät selkeitä muutoksia toimintatavoissa, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoossa ja ennakoinnissa. Tärkeä rooli kustannuskehityksessä on myös valtiolla. Normien ja kuntien tehtävien vähentämiseen tähtäävät toimet ovat toistaiseksi epäonnistuneet ja uusien säädösten myötä tehtävät ovat päinvastoin lisääntyneet. 17 Kaupunkikonserni
Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti. Valtuustokauden vaihtuessa aloitetaan Kaarina-strategian päivittäminen. Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyy Kaarinan kaupungin maksuosuus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen menoihin. Maksuosuus on 2.34.114 euroa vuonna 217. Selvitetään leasing-rahoituksen mahdollisuus Valkeavuoren koulun hankkeen toteuttamisessa. Selvitys tuodaan kaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan tavoitteet määritetään Kuntalain edellyttämässä johtajasopimuksessa. Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 225. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155. euroa. Loppu 7. euroa varataan seuraavasti: Kaarinan kaupungin markkinoinnin tehostamiseen (koko kaupungin markkinointi, yritys- ja asuinalueiden markkinointi, uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelu, näkyvyyden lisääminen) esitetään Kaarinan kehitysinvestointina 5. euroa vuodelle 217. Elinkeino-ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen esitetään Kaarinan kehitysinvestointina 2. euroa vuodelle 217. Turku Science Park Oy Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot liikkeenluovutettiin Turku Science Park Oy:öön 1.7.216. Vuosi 217 on vielä käynnistysvaihetta näille yhdistetyille toiminnoille. Hankkeistuksille haetaan laajempaa kattavuutta ja tuloksellisuutta uuden yhtiön myötä. Turku Science Park -konsernin tehtävänä on yrityspalvelujen järjestäminen sekä korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Turku Science Park Oy tuottaa Turun seudun yrityksille lisäarvoa tarjoamalla Suomen parhaat tukipalvelut liiketoiminnan aloittamiselle, kehittämiselle, verkostoitumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Palvelut tuodaan yritysasiakkaille helposti ja ymmärrettävästi, positiivisella ihmisläheisellä asenteella. Vuoden 217 painopisteet: Uuden kokonaisuuden toiminnan käynnistäminen täydellä teholla. Kumppanuuksien kehittäminen yksityisten palvelutarjoajien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään itämeren alueella, Euroopassa ja Kiinassa. Seudun vetovoimaisuuden lisääminen tehden alueesta kiinnostavan yritysten investointien, sijoittumisen, verkostoitumisen ja osaavan työvoiman kannalta. Älykkääseen kaupunkiin liittyvät hankkeet jatkuvat, samoin Elokuvakomission toiminta. Isoja yritystapahtumia ovat keväällä järjestettävät Creative Business Camp ja The Shift. 18 Kaupunkikonserni
MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 3 euroa suurempi kuin vuonna 216. Turku Science Park Oy Turun seudulle on laadittu uusi elinkeinosopimus. Turun Seudun Kehittämiskeskus on palveluiden yhdistymisen myötä nimeltään Turku Science Park Oy. Kuntien perustama osakeyhtiö on nimeltään Turun seudun kehitys Oy ja se ostaa kuntien elinkeinopalveluita ostopalvelusopimuksen mukaisesti Turku Science Park Oy:ltä. Kaarinan kaupungin maksuosuus seudulliseen elinkeinotoimintaan on vuonna 217 sama kuin edellisenä vuotena eli 316 786 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Tavoite Omistajaohjauksen kehittäminen Talouden tasapaino* Mittarin tavoitearvo Omistajaohjausjärjestelmä on rakennettu ja konserniohjeet on päivitetty vuoden loppuun mennessä Laaditaan selvitys rahoituksen riittävyydestä sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen jälkeen *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Toimiva ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää, että konsernijohto seuraa ja valvoo aktiivisesti konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden sekä omistajapoliittisten linjausten toteutumista. Konsernijohdolle tuleekin taata riittävät voimavarat seurantaan ja valvontaan. Konserniyhteisöjen tulee osaltaan sitoutua raportoimaan esimerkiksi tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulee sisällyttää määräykset, jotka varmistavat kunnan omistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkana on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyyden lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Koska valtionosuudet vähenevät lähivuosina ja investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti ja reagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestön kasvulle luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja maankäytön hyvällä suunnittelulla. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissa keskitytään päätöksenteon kannalta olennaisiin asioihin. 19 Kaupunkikonserni
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet Kaupunginvaltuusto Kokoukset TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 1 1 1 1 1 1, % Käsitellyt asiat * 158 134 135 12 13 13 8,3 % Valtuustoaloitteet * 35 19 16 25 25 25, % Kaupunginhallitus Kokoukset 26 21 24 25 25 25, % Käsitellyt asiat * 473 398 42 38 4 4 5,3 % Elinkeinopolitiikka Perustettujen yritysten määrä ** 179 16 152 179 18 18, % Työpaikkojen määrä ** 9324 9615 9736 9736 9745 9745, % Toimipaikkojen määrä ** 195 1955 1889 23 23 23, % * Vuosien 217 218 luvut ovat arvioita ** Vuosien 213 215 luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien 217 218 luvut ovat arvioita. Vertailuhinnat Kaupunginvaltuusto Toimintakulut / asukas Kaupunginhallitus Toimintakulut / asukas *) Kaupunginjohtaja Toimintakulut / asukas Elinkeinopolitiikka Toimintakulut / asukas Konsernijohto yhteensä Toimintakulut / asukas TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 7,81 6,66 5,94 7,16 7,38 7,38 3,7 % 95, 93,67 92,91 96,93 95,69 95,69 1,28 % 9,29 8,1 9,15 1,44 9,68 9,68 7,28 % 15, 14,9 15,81 16,46 17,18 17,18 4,37 % 125,69 12,58 123,81 131,45 129,77 129,77 1,28 % *) kuluihin sisältyy kaupungin yhteistoimintaosuudet TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 Tuotot TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Kulut -4 33-4 119-4 31-4 3 1-4 365-4 43 Kate -4 33-4 119-4 31-4 3 1-4 365-4 43 2 Kaupunkikonserni
9.2. Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on osallistua kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekä niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis ja säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin elinkeino-ohjelman 216-225 strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Yritysystävällisin kaupunki, 2. Aktiivinen yhteistyö ja 3. Vetovoimainen Kaarina. Tavoitteiden mukaan vahvistetaan kaupungin yrityslähtöistä toimintaa, kehitetään laaja-alaista yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa ja lisätään Kaarinan houkuttelevuutta vahvistamalla kaupungin vetovoimatekijöitä. Kaarinan kaupungin strategia 214 22 Maailma muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä ja uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMA Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat yhteistyö, verkostoituminen ja tapahtumat yritysten kanssa, koko kaupungin ja sen yritysalueiden markkinointi ja sijoittumispalvelut, yhteistyö seudullisen kehittämisyhtiön kanssa sekä uusien kärkitoimialojen tunnistaminen ja kehittäminen. Elinkeino-ohjelmassa 216 225 on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja resurssit lähivuosille (216-22). Kaupungin tunnettuutta ja yritysalueiden markkinointia tehostetaan. Kaarinan sijainti houkuttelee kaupunkiin uusia yrityksiä ja kehittämisyhtiön tehtävänä on löytää heille mahdollisimman tarkoituksenmukaiset toimitilat tai tontit. Kasvavassa kilpailutilanteessa markkinointia pitää tehostaa ja lisätä myyvempää otetta yritysaluemarkkinointiin. Yritysaluemarkkinoinnissa toimitaan yhteistyössä myös seudullisen yhtiön ja lähikuntien kanssa. Yhtiön www-sivut valmistuvat vuonna 217. Yhtiö ylläpitää edelleen yritysrekisteriä sekä vapaiden toimitilojen sivustoa. Tonttisivut on päivitetty kaupungin maankäytön toimesta. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Yrittäjyyskasvatuspäivä ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestää yrittäjille vuosittain 5-6 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä Kaarinan yrittäjien kanssa. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessa päätöksenteossa. Hyvä ja toimiva yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on tärkeää. Yritysmyönteisyyteen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies/toimitusjohtajan tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton yritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 5 suurimman kaupungin joukossa. Yritysten määrän kasvua verrataan saman kokoisiin kuntiin muualla Suomessa. 21 Kaupunkikonserni
TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 217 budjetti on laadittu kaupungin yleisen raamin mukaisesti, mutta ostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi toiminta-aktiviteettia. Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, jonka kokonaisarvo on 225. euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155. euroa. Loppu 7. euroa ehdotetaan varattavaksi seuraavasti: Markkinoinnin tehostaminen 5. euroa (kaupungin, sen yritys- ja asuinalueiden sekä palveluiden markkinointi) Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 2. euroa Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on vuonna 217 3 henkilöä (toimitusjohtaja / yritysasiamies, markkinointipäällikkö sekä toimistosihteeri). VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen Luova Kaarina/Muutosherkkyyden edistäminen *) tavoitteena myös edellisenä vuonna Yritysystävällisin kaupunki* Aktiivinen yhteistyö Vetovoimainen Kaarina Kaarinan vetovoimaisuuden vahvistaminen Lisätään ja tiivistetään yritysten ja kaupungin vuoropuhelua julkisissa hankinnoissa. Kaarina sijoittuu yritysilmapiirimittauksissa kolmen parhaan joukkoon Kaupungin yrittäjät ovat tyytyväisiä yhtiön palveluihin sekä kaupungin yritysmyönteiseen toimintaan. Kaarinaan tulee uusia yrityksiä ja asukkaita. Yritysten ja asukkaiden määrän kehitys. Hankinta-osaamisen parantaminen, tiedon lisääminen hankintaprosesseista. 22 Kaupunkikonserni
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Yritykset ja sidosryhmät otetaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssa c. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin eri toimialojen kanssa 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (3 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen ja henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen ja viestintään. b. Yhtiöllä ei ole aina välttämättä mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin tai tarpeisiin niukan resursoinnin vuoksi 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiön toiminnassa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaa käytännön toiminnan vaikeuttaen normaalia asiakaspalvelua ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopiot ja sijainti. 23 Kaupunkikonserni
TULOSLASKELMA KAARINAN KEHITYS OY Talousarvio 217 Talousarvio 216 Toteutunut 215 LIIKEVAIHTO 253 82, 23, 25, Liiketoiminnan muut tuotot 1 38, Materiaalit ja palvelut -23 5, -58 5, -3 415, Henkilöstökulut -172 269, -114 12, -121 147, Poistot ja arvonalentumiset -57, -57, -572, Liiketoiminnan muut kulut -66 15, -38 95, -47 37, LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -8 669, -9 14, 15 867, Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 2, 2, 235, Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 2 2 3 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -2, -2,, 2, 2, 238, VOITTO (TAPPIO) ENNEN -8 469, -8 94, 16 15, SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA -8 469, -8 94, 16 15, Tilikauden verot,, -3 312, TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -8 469, -8 94, 12 793, 24 Kaupunkikonserni
9.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt Muut keskeiset konserniyhteisöt kaupunginjohtaja Harri Virta 9.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalojen toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. TOIMINTASUUNNITELMA Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Asumisneuvontaan panostetaan mm. opetuskoti Pikku-Mustikan toiminnan myötä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa* Energiatehokkuuden vaihe II saatetaan päätökseen ja III vaiheen osalta valmisteluja jatketaan. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmasta on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 25 Kaupunkikonserni
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TA 17/16 KOy Kaarinan Vuokratalot 9,74 1,66 1,8 1,8 11, 1,9 % Keskivuokra Käyttöaste % 92 93 93 93 93 + % Vertailuhinnat TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TA 17/16 KOy Kaarinan Vuokratalot Liikevaihto Kiinteistöjen hoitokulut 4 889 291 4 968 942 5 155759 5 97 674 5 194 53 1,9 % 2 798 345 2 737 381 2 935 799 2 938 674 2 95,3 % Rahoituskulut 875 886 957 863 976 866 1 5 1 5 % 9.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina TOIMINTASUUNNITELMA Yhtiön rakennusten rakentaminen aloitetaan 216 vuoden puolella ja rakennustyöt ovat käynnissä vuonna 217. A-talo valmistunee alkuvuonna 218 ja B-talo syksyllä 218. TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on vuokrata senioreille suunniteltuja asuntoja niitä tarvitseville ja Kaarinan kaupungille vanhustyön toimistotiloja sekä palvelutoritila. 26 Kaupunkikonserni
1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta tarkastuslautakunnan pj Nina-Mari Turpela TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi. TOIMINTASUUNNITELMA Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin tulee uutena tehtävänä kuulumaan valvoa sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tätä säädöstä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 217 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilintarkastajan valinnasta, tilinpäätöksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Tilintarkastusyhteisön kilpailutus ja esitys valtuustolle tulee tehdä seuraavan kerran vuoden 218 aikana. Lautakunta kokoontuu vuoden aikana noin 11 kertaa. Ulkoinen tilintarkastaja tekee konsernissa noin 5 työpäivää tarkastustyötä. Vuonna 217 keskeisinä arvioinnin kohteina ovat konserniohjauksen kehittämiseen ja Soten valmisteluun sekä sen vaikutuksiin liittyvät asiat. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Huhtikuun kuntavaalien jälkeen kesäkuussa valitaan uusi tarkastuslautakunta. Samanaikaisesti toteutuu myös lautakunnan sihteeritehtävien hoitajan vaihtuminen. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Toimiva johtaminen Tavoite Selvittää, miten kaupungin eri toimialoilla valmistaudutaan Soten tuloon Mittarin tavoitearvo Toimialojen kuulemisissa on 31.12.217 mennessä käyty läpi Sote -valmistelu ja -vaikutukset kullakin toimialalla. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 Tuotot TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Kulut -38-28 -5-5 -51-52 Kate -38-28 -5-5 -51-52 27 Tarkastuslautakunta
11. Hallintopalvelut Hallintopalvelut hallintojohtaja Päivi Antola TOIMIALAN KATSAUS Vuosi 217 on hallintopalveluissa uudistusten aikaa. Uuteen valtuustokauteen valmistautuminen on aloitettu jo vuoden 216 puolella, jolloin käynnistettiin hallintosäännön valmistelu. Työ jatkuu tiiviinä alkuvuonna niin, että Kaarinan johtamisjärjestelmän periaatteet ja toimivaltakysymykset on ratkaistu, kun valitut luottamushenkilöt aloittavat toimintansa ja uudistettu palvelutuotantoorganisaatio otetaan käyttöön kesäkuun alussa. Kuntayhteistyö tiivistyy merkittävästi, mikäli Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen laskentapalveluiden palvelukeskus aloittaa vuoden 217 alusta. Vastuukuntana toimisi Kaarina ja kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluita tuottavassa yksikössä työskentelisi runsaat 3 henkilöä. Tätä kirjoitettaessa sitovia päätöksiä palvelukeskuksesta ei ole, mutta ratkaisut uudesta toimintamallista tehdään vielä loppuvuoden aikana. Tietohallintopalveluissa itäisten kuntien yhteistyö on niin ikään tiivistymässä ja yhteistyötä koskeva selvitystyö on valmistumassa. Selvityksen perusteella tehdään päätökset kiinteämmän yhteistyön toteuttamistavasta. Kaupungin hankinnan ja logistiikan palveluiden järjestäminen arvioidaan uudelleen vuoden 217 aikana. Tavoitteena on selvittää niin kuntayhteistyön kuin hankinta- ja logistiikkaosaamisen keskittämisen mahdollisuudet. Kaupungin henkilöstön työterveyspalveluiden tuottaja vaihtuu vuoden 217 alusta. Kilpailutuksen perusteella työterveyspalvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Työterveyshuollon ja Kaarinan omien toimintamallien yhteensovittaminen ja sujuvan yhteistyön synnyttäminen ovat ensimmäisenä toimintavuotena ensiarvoisen tärkeitä. Tavoitteena on vähentää mm. sairauspoissaoloja viidellä prosentilla. Kaupungin asiakirjahallintaa ja arkistointia sähköistetään vuonna 216 toteutetun pilottihankkeen kokemusten perusteella. Perusajatuksena on, että sähköisesti syntyvä aineisto säilytetään mahdollisimman laajasti sähköisenä ja asiakirjojen tulostamisesta luovutaan. Kaarina-talon valmistumista ennakoiden yhteispalvelupisteet, joista uuden yhteispalvelulainsäädännön myötä käytetään nimitystä asiointipisteet, siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen vuoden 217 alusta. Uudessa Kaarina-talossa kirjaston ja asiointipisteen palvelut toimivat saumattomasti yhteisissä tiloissa. Hallintopalvelut edesauttaa omalla toiminnallaan vuonna 217 erityisesti Kaarina-strategian laatu- ja kustannustietoista johtamista. Sähköisen asiakirjahallinnan eka-projekti sekä rahoitusriskien hallinta ovat esimerkkejä tästä. Henkilöstöhallinnossa henkilöstön hyvinvointia edistetään luomalla toimivat yhteistyömallit uuden työterveyspalveluita tuottavan kumppanin kanssa Kaupungin omien viestinnän henkilöstöresurssien vähetessä viestintäpalveluita hankitaan aikaisempaa enemmän alan yrityksiltä. Kaarinan Kehitys Oy:ssä aloittaa työnsä uusi markkinointipäällikkö vuoden 216 lopulla. Yritysten kannalta myönteisiä odotuksia kohdistuukin hänen mahdollisuuksiinsa tehdä Kaarinaa nykyistä tunnetummaksi sekä houkutella uusia asiakkaita, yrityksiä ja asukkaita Kaarinaan. Kanslia- ja viestintäpalveluihin perustetaan uusi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 1.6.217 alkaen. Yksikkö vastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja toteuttamisesta koko kaupungissa sekä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. 28 Hallintopalvelut
11.1. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Talous- ja hankintapalvelut Tietohallinto Keskusvaalilautakunta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hallintojohtaja Päivi Antola hallintojohtaja Päivi Antola talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen tietohallintojohtaja Kari Hölsö hallinnon asiantuntija Sari Vahtera hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Tuuli Salospohja TOIMINTA-AJATUS Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin - kanslia- ja viestintäpalveluista - taloushallinnosta - henkilöstöhallinnosta - tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Hallintopalvelut vastaa myös osana kanslia- ja viestintäpalveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön toiminnasta. Yksikön toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Yksikkö tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Hallintopalveluiden toimiala palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Tavoite Sähköisen asiakirjahallinnan ja arkistoinnin kehittämisen jatkaminen* Hankinnan ja logistiikan aseman selkeyttäminen kaupunkiorganisaatiossa ja seudullisen yhteistyön selvittäminen Rahoitusriskien hallinta* Mittarin tavoitearvo Sähköinen arkistointi ja asiakirjahallinta ovat edenneet vuonna 216 laaditun suunnitelman mukaan Toimintamalli selkeytetään vuoden 217 aikana Lainasalkku ja suojaukset ovat tasapainossa. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Laskentapalveluiden vastuukuntatoiminnan tukeminen ict - järjestelmien uusinnassa Kaarinalaiset voivat edelleen nauttia monipuolisista, tarvelähtöisistä ja hyvin kohdentuvista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävistä palveluista ja olosuhteista kotikuntansa alueella. Ict -teknisesti järjestelmien uusinta onnistuu kiitettävästi Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä harrastusmahdollisuuksia ja - olosuhteita tuotetaan ja ylläpidetään vähintään nykyisellä 29 Hallintopalvelut
Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Riskiryhmissä olevien löytäminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Riskiryhmissä olevien löytäminen Luova Kaarina/ Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti *) tavoitteena myös edellisenä vuonna Vastuualue tuottaa ja ylläpitää niitä laajan ja aktiivisen yhteistyön, vuoropuhelun ja etsivän työotteen avulla niin organisaation sisäisesti kuin myös muiden kumppaneiden kanssa ja erilaisten asiakasryhmien keskuudessa Kuntalaiset saavat hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn omatoimisesta edistämisestä sekä näitä tukevista, Kaarinassa tarjolla olevista palveluista erilaisiin elämäntilanteisiin oikea-aikaisesti osuvaa tietoa. Markkinointiviestintään panostetaan aiempaa enemmän niin organisaation sisäisesti kuin myös kohdennetusti erilaisille asiakasryhmille. Viestintää toteutetaan kullekin kohderyhmälle parhaiten sopivin välinein, myös sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä kanavia aktiivisesti hyödyntäen. laatutasollaan ja laajuudellaan Kaarinassa. Kuntalaiset hyödyntävät niitä vähintään yhtä aktiivisesti kuin aiemminkin. Markkinointiviestinnän vaikuttavuudesta toteutetaan vuoden aikana vähintään kaksi erilaista kuntalaiskyselyä. 3 Hallintopalvelut
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaupungin perustehtävää uhkaavat riskit Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvät korkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 21 suunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. sähkökatkon vaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan. Tietojärjestelmien mahdollisimman häiriötön toiminta kaupungin palvelutuotannolle on yhä tärkeämpää. Tietohallinnossa tietoteknisen tuotantotilojen siirrolla seudulliseen Tieran hallinnoimaan konesaliin on eliminoitu riskejä, jotka aiheutuvat pitkästä sähkökatkoksesta, tulipalosta tai vesivahingosta. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Sähköisen asiakirjahallinnan edistämisen haasteena on riittävien resurssien kohdentaminen toimialoilla hankkeen toteuttamiseen. Samoin henkilöstön osaaminen tulee varmistaa sähköisen asiakirjahallinnan kehittämisessä. Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä, tehtyjen johdannaissopimusten markkina-arvojen kehityksestä sekä niistä aiheutuvien korkotulojen ja -menojen suhteesta. Korkosuojausten suunnittelussa tehdään yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa. Muutoksia suojauksiin ollaan valmiina tekemään markkinatilanteen muuttuessa. TOIMINTASUUNNITELMA Kanslia- ja viestintäpalvelut Kaupungin viestintää toteutetaan uuden viestintä- ja markkinointisuunnitelman mukaisesti. Laaditaan viestinnän vuosikello sekä some-viestinnän sisältökalenteri. Lisäksi tuetaan toimialoja siinä, että merkittävimmistä projekteista ja hankkeista laaditaan viestintäsuunnitelmat. Verkkotoimittajan tehtävän päätyttyä verkkoviestintään ja sosiaalisen median ylläpitoon osallistuu kaupungin avainhenkilöstöstä kootut ja koulutetut some-lähettiläät. Omien viestintäresurssien vähetessä viestintäpalveluita ostetaan alan yrityksiltä tarpeen mukaan. Lisäksi Kaarinan Kehitys Oy:n uuden markkinointipäällikön tehtäviin sisällytetään nykyisin kanslia- ja viestintäpalveluille kuuluvia markkinointitehtäviä. Kaupungin markkinointitoimenpiteiden vuosisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä Kaarinan Kehitys Oy:n markkinointipäällikön kanssa. Teknisten uudistusten sijaan kehitetään sekä intranetin (Kantri) että internetsivujen sisältöjä ja panostetaan sisällöntuottajien koulutukseen sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen mm. työpajojen avulla. Viestitään aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta seudullisessa sote-viestintäryhmässä sovittujen periaatteiden mukaan. Kaarinassa on vuodesta 214 lähtien valmisteltu sähköisen asiakirjahallinnan ja arkistoinnin käyttöönottoa (ekaprojekti). Sähköisen asiakirjahallinnan projektia jatketaan vuonna 216 toteutetun pilottijakson kokemusten perusteella laaditun suunnitelman mukaan. Jatkohankkeen tavoitteena on, että sähköisesti syntyvä aineisto säilytetään mahdollisimman laajasti sähköisenä ja asiakirjojen tulostamisesta luovutaan. Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (KaPA-laki) on tullut voimaan 15.7.216. Lailla edistetään julkishallinnon sähköistä asiointia. Lain täytäntöönpanoon liittyen Suomi.fi -sivustolle kootaan julkisen hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin palveluita. Laki velvoittaa, että myös Kaarinan kaupungin tulee kuvata lakisääteiset palvelunsa Suomi.fi -sivustolle viimeistään 1.7.217. Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.215. Merkittävää osaa uuden lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta 1.6.217 alkaen. Vuoden 217 kevään aikana päätetään uuden kuntalain vaatimukset täyttävän hallintosäännön 31 Hallintopalvelut
hyväksymisestä ja jatketaan jo alkanutta valmistautumista uudistuneen kuntalain edellyttämiin toimintatapojen muutoksiin. Uusi valtuustokausi edellyttää uusien luottamushenkilöiden perehdyttämistä. Tämän lisäksi toimintaansa aloittavia toimielimiä ohjeistetaan siten, että päätöksenteko- ja hallintomenettely täyttää kaikilta osin uuden kuntalain vaatimukset ja että toimintatavat ovat yhtenäisiä. Lisäksi kaupungin kirjaajien yhteiset tapaamiset aloitetaan uudelleen ja kirjaajille järjestetään koulutusta kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja laadun parantamiseksi. Yhteispalvelupisteet siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.217 alkaen. Kuntavaalit järjestetään 9.4.217. Kanslia- ja viestintäpalveluihin perustetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 1.6.217 alkaen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman mukaan koko kaupunkiorganisaation yhteinen asia. Yhteistyötä tehdään kaupunkiorganisaation muiden toimijoiden ohella aktiivisesti myös kaarinalaisten yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Alueellista yhteistyötä jatketaan erilaisten hankkeiden ja suorien kontaktien avulla. Palveluita markkinoidaan aktiivisesti ja eri tahojen välistä viestintää lisätään, erityisesti sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia monipuolisesti hyödyntäen. Toteutettavien palveluiden tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tutkittuun tietoon niiden vaikuttavuudesta. Palvelutuotannon painopistettä siirretään edelleen matalan kynnyksen toiminnan ja olosuhteiden tuottamiseen. Asiakaslähtöisyyttä lisätään ja osallistumiskynnystä madalletaan helpottamalla palveluiden fyysistä saatavuutta: palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin kuntalaisten arkisissa elinpiireissä, kuten asuinalueilla, kouluilla ja erilaisissa palvelulaitoksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön keskeisin tavoite on, että sen koordinoimien palveluiden, olosuhteiden ja tiedon avulla kaarinalaisten hyvinvointi paranee. Talous- ja hankintapalvelut Vuoden 215 alusta taloushallinto aloitti uudella organisaatiorakenteella, jossa taloushallinnon vastuualueeseen liitettiin hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinä. Vuoden 216 aikana laskentapalvelujen yhdistämistä itäisten kuntien (Lieto, Kaarina, Paimio ja Sauvo) kanssa on selvitetty ja valmisteltu toiminnan aloittamista 1.1.217 vastuukuntamallilla, jossa Kaarina toimii vastuukuntana. Päätös sisältää toiminnan muuttamisen osakeyhtiömalliin viimeistään 1.1.219. Lopullinen päätös tästä asiasta on kesken ja päätetään kunnan/kaupunginvaltuustoissa marraskuun aikana. Aktivoidaan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä siirtymään sähköisten palkkalaskelmien käyttöön. Tavoitteena on siirtyä kattavasti sähköiseen toimintatapaan 31.5.217 mennessä ja luopua vanhasta paperimuotoisesta toimintamallista. Tulevien vuosien investointien rahoitustarpeet ja kaupungin rahoitusriskit huomioiden pidetään kaupungin tase terveellä pohjalla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus ja raportointi varmistetaan koko kaupungin tasolla. Hankinnan ja logistiikan osaamista keskitetään kaupungissa. Hankintojen parempaa ohjausta ja hallintaa yhteisen järjestelmän kautta selvitetään. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys HE 18/216 annettiin eduskunnalle 22.6.216 ja lain odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 216 Tietohallinto Mobiiliteknologian hyödyntäminen kaupungin eri palveluissa lisääntyy edelleen. Päiväkotien tietoliikenneyhteyksiä parannetaan ja langattoman verkon tukiasemia lisätään jokaiseen päiväkotiin. Ikäihmisten kotipalvelussa otetaan käyttöön lisäpalvelu, jonka avulla asiakkaiden ovi voidaan avata älypuhelimen avulla. Vuonna 216 aloitettiin pilotti älypuhelimen käytöstä tuntikirjausten tekemiseen. Nykyisin tuntikirjaukset kohdistetaan projekteille ja litteroille 32 Hallintopalvelut
manuaalisesti. Nykyprosessi on erittäin työläs ja monivaiheinen. Jos pilotti onnistuu, mobiiliin tuntikirjaukseen siirrytään vuoden 217 aikana. Samassa pilotissa testataan myös sähköistä ajopäiväkirjaa gps-paikannusta hyödyntäen. Käynnissä olevat mobiilihankkeet lisäävät käyttäjäyksikköjen työn tuottavuutta, mutta jokainen uusi mobiilipalvelu näkyy lisätyönä tietohallinnossa. Keväällä 216 käynnistettiin esiselvitys Turun itäisten kuntien ict-yksikköjen yhteistyömahdollisuuksista. Esiselvitys esiteltiin Turun itäisten kuntien hallituksien iltakoulussa Paimiossa 27.1.216. Esityksen mukaan organisatorisia muutoksia ei tehtäisi, joskin yhteistyötä voitaisiin tiivistää nykyisestä. Esityksen perusteella kuntien ict- yksiköt sopeutuvat tulevaan sote -muutokseen hyvin määräaikaisista resursseista luopumalla. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Kanslia- ja viestintäpalvelut Viestinnän ja markkinoinnin tehtävien uudelleenjärjestely Yhteispalvelupiste siirtyy hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.217 alkaen. Uusi valtuustokausi alkaa 1.6.217. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö perustetaan 1.6.217 alkaen. Talous- ja hankintapalvelut Terveyskeskuksen varasto ja varastonhoitaja siirtyvät hankintapalveluista terveyspalveluista Hyvinvointitoimialalle. Laskentapalvelukeskus (Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo) aloitti 1.1.217 Kaarina vastuukuntana. Talous- ja hankintapalvelujen alle siirtyi 1.1.217 sivistyspalvelujen taloussuunnittelija ja rekrytoitava uusi controller kesäkuun alusta alkaen. Uusi hankinta- ja logistiikkapäällikkö aloitti helmikuun lopussa. Virkaan yhdistettiin hankinnan ja logistiikan tehtävät. INVESTOINNIT Tietohallinto Toimialojen yhteiset tietohallintoon liittyvät investoinnit ovat 68 968. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet Paperittoman kokoustyöskentelyn piirissä olevat luottamushenkilöt, % Taloushallinto Kirjanpidon tosite kpl TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 81 % 8 % 84 % 9 % 1 % 1 % 11,1 % 63 888 63 681 63 854 62 61 8 61 8, % Vakituisten tt:n palkkalaskelmat kpl 18 288 18 81 18 13 17 9 18 8 18 8, % Tietohallinto Hallintotyöasemat kpl 895 88 96 96 965 965 % Opetusympäristön päätelaitteet 129 1314 485 485 4557 4557 % 33 Hallintopalvelut
Vertailuhinnat Kanslia- ja viestintäpalvelut Toimintamenot, /asukas * Taloushallinto Toimintamenot /asukas TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 16/15 28,34 26,26 27,65 27,35 2,95 2,95-24,2 % 65,52 65,52 64,84 65,69 62,47 62,47-5,1 % Tosite /kpl 8,38 8,12 8,5 8,25 8, 8, -3, % Palkkalaskelma /kpl 24,89 24,75 25,3 26,12 24,96 24,96-7,4 % Tietohallinto Hallintotyöasema /kk 63, 63, 58,2 52,2 54,15 54,15 3,7% Opetusympäristön päätelaitteet /kk 15,5 15, 9,3 5,9 6,25 6,25 5,9% *Yhteispalvelupisteet siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.217 alkaen. Yhteispalvelupisteiden nettomenot,3 M. 34 Hallintopalvelut
VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuutokset Nimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö Asianhallintasihteeri (vakanssinro 1227) - Arkistosihteerin toimi muutetaan viraksi ja samalla tehtävänimike nykyaikaistetaan. Kuntaliiton mallihallintosäännössä kunnan asiakirjahallintoa johtavalle henkilölle määrätyt tehtävät edellyttävät virkasuhdetta. Muutoksella ei ole kustannusvaikutusta. Toimi muutetaan viraksi 1.1.217 Kanslia- ja viestintäpalvelut TA 217 palkat +sos (45 ) TS 218 TS 219 (45 ) (45 ) Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus TA216:een verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutus kalenterivuodessa. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 2 478 2 483 2 454 3 175 721 3 223 3 271 Kulut -4 333-4 284-4 155-5 2-1 45-5 278-5 357 Kate -1 855-1 81-1 71-2 25-324 -2 55-2 86 Toimintakulujen kehitys 1 euroa 4 5 4 45 4 4 4 35 4 3 4 25 4 2 4 15 4 1 4 5 4 4 466 4 32 4 333 4 159 4 175 4 175 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Kaupungin yhteispalvelupisteet siirtyvät vuonna 217 sivistyspalveluihin kirjastojen yhteyteen. 35 Hallintopalvelut
Toimintakulut (4,2 M ) kululajeittain Aineet, tarvikkeet, tavarat 2 % Vuokrat 3 % Palvelujen ostot 52 % Henkilöstökulut 43 % Toimintatuotot (2,5 M ) vastuualueittain Tietohallinto 6 % Taloushallinto 4 % Toimintakulut(4,2 M ) vastuualueittain Tietohallinto 34 % Kanslia- ja viestintäpalvelut 15 % Taloushallinto 51 % 36 Hallintopalvelut
11.2. Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalvelut ja koulutus Työyhteisön kehittämisryhmä hallintojohtaja Päivi Antola henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinnon tehtävänä on ohjata ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti / Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti / Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus Kumppanuuden rakentaminen uuden työterveyshuollon kanssa ja toiminnan integrointi kaupungin tavoitteisiin Työhyvinvointikysely tuloksellisena johtamisen välineenä sairauspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden laskevat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaoloja seurataan ajantasaisesti varhaisen tuen toimintamalli juurrutetaan käytännöksi asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla työhyvinvointikyselylle asetetaan kaupunkitasoinen tavoite kyselyprosessia kehitetään esimiehiä tuetaan kyselyn hyödyntämisessä vastausprosentti nousee edelliseen kyselyyn verrattuna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Työterveyshuoltokumppanuuden rakentamisessa on varmistettava henkilöstöhallinnon kokoaikainen ja tiivis seuranta ja yhteistyö uuden toimijan kanssa. Riskinä saattaa olla tähän kohdennettavan ajan riittävyys. Lisäksi tiedottaminen ja ohjeistus uudesta työterveyshuollosta ja sen toimintatavoista tulee olla toimivaa, jotta yhteistyö on tavoitteiden suuntaista. Työhyvinvointikyselyn osalta mahdollisena riskinä on kyselyn teknisen toteutuksen onnistuminen, koska kysely toteutetaan eri järjestelmällä kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi henkilöstön sitoutuminen sekä kyselyn vastaamiseen että tulosten hyödyntämiseen on yksi riskitekijä tavoitteen toteutumisen kannalta. Varsinkin johdon ja esimiesten sitoutuminen on ensiarvoista. Myös kyselyn toteuttamiseen ja ohjaamiseen kohdistettavien resurssien riittävyys on haaste. 37 Hallintopalvelut
TOIMINTASUUNNITELMA Henkilöstöhallinnon tavoitteet toteuttavat Kaarinan kaupungin strategiaa ja pääpaino on hyvinvoinnin edistämisessä ennakoivasti. Uusi työterveyshuolto aloittaa toimintansa tammikuussa 217. Työterveyshuollon ja Kaarinan omien toimintamallien yhteensovittaminen ja sujuvan yhteistyön synnyttäminen ovat ensimmäisenä toimintavuotena ensiarvoisen tärkeitä. Sujuvalla kumppanuudella tavoitellaan muun muassa sairauspoissaolojen vähenemistä, ajantasaisen seurannan mahdollisuutta ja varhaisen tuen toimintamallin mukaisen toiminnan vahvistamista. Työhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran keväällä 217. Kyselyn osalta päämääränä on asettaa kaupunkitasoinen tavoite työhyvinvointikyselylle ja tukea kyselyn käyttöä aikaisempaa enemmän tiedolla johtamisen välineenä. Tätä varten työhyvinvointikyselyn koko prosessia kehitetään edelleen aikaisemmista vuosista ja esimiehiä tuetaan kyselyn hyödyntämisessä. Prosessin kehittämisessä merkittäviä toimenpiteitä ovat: kyselyn tavoitteiden määrittäminen, laadukkaan työhyvinvointikyselyn toteuttaminen, tulosten taustojen analysointi, tiedon toimintaan siirtymisen varmistaminen sekä seuranta. Kaupunginhallitus antoi vuoden 216 talousarviovalmistelun aikana henkilöstölautakunnan tehtäväksi arvioida ja päättää, jatketaanko vuonna 216 kaupungin yhteisten pikkujoulujen järjestämistä (34 ), luovutaanko niistä ja kohdennetaanko pikkujouluihin varatut määrärahat henkilöstön työhyvinvointia tukevaan toimintaan tai virikesetelien käyttöönottoon. Henkilöstölautakunta päätti, että vuonna 216 pikkujouluista säästyvät varat suunnataan ensisijaisesti työhyvinvointia tukevaan toimintaan. Vuosi 216 on ollut kokeiluvuosi. Kokeilusta saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta henkilöstölautakunta päättää vuoden 217 käyttösuunnitelman hyväksynnän yhteydessä, jatketaanko nykyisellä toimintatavalla myös vuoden 216 jälkeen. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Työterveyshuollon palveluntuottaja vaihtuu 1.1.217 alkaen Henkilöstöhallinnon kulut kohdistetaan toimialoille sisäisinä veloituksina henkilöstön suhteessa 38 Hallintopalvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Sairauspoissaolopäivät 19 155 21 16 21 58 2 19 19-5, % Talkoovapaapäivät 997 1 119 1 21 1 1 1 % Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti Työhyvinvointikyselyn vastausten keskiarvo 56,5 % - 61,2 % - 64,3 % 64,3 % 5 % 3,56-3,63-3,81 3,81 5 % Vertailuhinnat TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Työterveyshuolto / työntekijä 233 262 249 277 4 4 44,4 % Talkoovapaiden kustannussäästö, 185 3 169 171 15 15 15 % TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 456 539 1 672 1 672 1 697 1 723 Kulut -1 336-1 345-1 662-1 662-1 687-1 712 Kate -88-86 1 1 1 1 Aineet, tarvikkeet, tavarat 1 % Vuokrat 1 % Muut kulut % Palvelujen ostot 59 % Henkilöstökulut 39 % Toimintakulut kululajeittain 39 Hallintopalvelut
12. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMIALAN KATSAUS Askel-hankkeeseen pohjautuvaa kehittämistyötä jatketaan edelleen vuonna 217. Yhteistyörajapintojen ja prosessien hiominen etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa tiivistyy entisestään asiakkaan paras huomioiden. Työhön vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistus ja sen osalta tehtävät linjaukset. Varhaisen tuen palveluita pyritään kehittämään olemassa olevien resurssien uudelleentarkastelulla ja nykyisiä toimintatapoja uudistamalla. Kaarinalaisten tyytyväisyyttä sivistyspalveluiden palvelutarjontaan mitataan edelleen. Optimaalisen palvelutuotannon kannalta on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja pyrkiä järjestämään palvelut oikeanlaisina, kohdennettuina kuntalaisten todennettuihin tarpeisiin. Ajankohtaisinta selvitystyö on varhaiskasvatuksessa, jonka toimintakenttä on murroksessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä. Avoimen toiminnan kehittäminen käyttäjiä kuullen on tärkeää, jotta jokaiselle lapselle voidaan tarjota tarvetta vastaava hoitomuoto. Kaarinan uusi pääkirjasto valmistuu osana Kaarina-taloa ja samassa yhteydessä kirjasto ja yhteispalvelupiste yhdistävät toimintansa. Uudistuksella parannetaan asiakaspalvelua ja mahdollistetaan kuntalaisille joustavat ja monipuoliset palvelut yhdestä toimipisteestä. Uusi pääkirjasto ja Kaarina-talo palvelevat kuntalaisia aiempaa monipuolisemmin. Tarjolla on tilaa niin etätyölle, näyttelyille kuin spontaaneille kokoontumisillekin, kirjaston perustyötä unohtamatta. Perusopetuksen 1.8.216 käyttöön otettu opetussuunnitelma korostaa etenkin oppilaiden laaja-alaista osaamista. Tulevaisuuden kaarinalainen perusopetus nähdään yhä paremmin oppimisen muutoksen, digitalisaation, fyysisen oppimisympäristön ja uuden opetussuunnitelman muodostamana kokonaisuutena. Vuonna 217 valmistuu uusi varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen osallisuus on yksi työn keskeisimmistä lähtökohdista. Työ lasten liikkumisen lisäämiseksi jatkuu. Perusopetuksen oppilaiden työpäiviin pyritään saamaan lisää liikuntaa tukemalla liikunnallisia välitunteja ja tekemällä oppitunneista yhä liikunnallisempia. Lasten liikkumista tuetaan edelleen liikuntaan kannustavalla piharakentamisella niin kouluissa kuin päiväkodeissa. Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 217 käynnistyvällä focus-linjalla sekä vahvistamalla musiikkiteatterilinjaa ja aikuisten opiskelumahdollisuuksia. Sähköisten palveluiden kehittäminen toimialalla jatkuu. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön easiointi, jonka avulla perheet voivat hallinnoida lastensa perustietoja ja ilmoittaa esimerkiksi hoitoaikoja sähköisesti. Käyttöön otetaan myös hoitajien työaikojen sähköinen kirjaus. Työ eri lomakkeiden muuttamiseksi sähköiseen muotoon jatkuu edelleen. Investointihankkeet toteutetaan henkilöstö osallistaen. Tavoitteena on toteuttaa monipuolisia ja muuntautumiskykyisiä oppimis- ja työskentely-ympäristöjä, jotka vastaavat tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Tilat ovat tehokkaassa käytössä ja kannustavat tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen otetaan investointiohjelmaan mahdollisuuksien mukaan pysyvästi. Vuotuisella määrärahalla on tarkoitus toteuttaa muutama uutta opetussuunnitelmaa tukeva tilaratkaisu yhdessä henkilöstön kanssa siten, että vähitellen tilat tukevat uudenlaisia oppimisen ja opettamisen tapoja jokaisessa koulussa ja päiväkodissa. 4 Sivistyspalvelut
12.1. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTA-AJATUS Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: Palveluketjun toimivuus Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Oppilaan oppimisen parantaminen arviointia kehittämällä Jokainen perusopetuksen koulu sitoutuu Liikkuva koulu -hankkeeseen Hyvän yhteistyön luominen erityisesti perhekeskuksen kanssa Jokainen peruskoulu järjestää syyslukukaudella arviointiviikon, jolloin oppilas, huoltaja ja opettaja arvioivat oppilaan koulunkäyntiä. Tunti lisää liikuntaa koulupäivään. Perhekeskuksen työntekijöihin ja toimintaan tutustuminen. Yhteisten työkäytäntöjen luominen erityisesti haastavissa asiakastilanteissa. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Uusien perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien toteuttaminen edellyttää koulujen henkilöstöltä aitoa sitoutumista muutokseen. Nykyinen perusopetuksen sisältöjä korostava opetussuunnitelma korvautuu enemmän työtapoja, oppimista ja opettamista painottavalla suunnitelmalla. Tavoitteen toteutuminen ja henkilöstön sitouttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstön kouluttautumista uusiin käytäntöihin. Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välisen hyvän yhteistyön luominen vaatii molempien vastuualueiden sitoutumista yhteistyöhön. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 TULOT 5 529 5 395 4 697 4 645-52 4 715 4 785 MENOT -62 288-61 959-63 45-61 184 1 861-62 12-63 33 TOIMINTAKATE -56 759-56 564-58 348-56 539 1 89-57 387-58 248 41 Sivistyspalvelut
-59-58 -57-56 Sivistyslautakunnan toimintakatteen kehitys -58 611-57 965-57 81-56 759-56 362-55 732-55 -54 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Vastuualueiden toimintakulut TA 217 1 % 3 % Kirjasto ja asiointipisteet 41 % Koulutus 55 % Varhaiskasvatus Yleishallinto Sivistyslautakunnan kulurakenne 3 % 3 % 4 % 8 % 55 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat 42 Sivistyspalvelut
12.1.1 Yleishallinto Yleishallinto sivistysjohtaja Elina Heikkilä TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyspalveluiden yleishallintoon kuuluvat toimialan johto sekä keskitetyt talous- ja toimistopalvelut. Yleishallinnossa osallistutaan aktiivisesti sivistyspalveluiden sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja tuetaan samalla vastuualueiden työtä. Tavoitteena on edelleen vähentää paperisen materiaalin käsittelyä ja siirtyä entistä enemmän sähköisiin. Asiakkaiden tyytyväisyyttä toimialan tuottamiin palveluihin mitataan edelleen. Vuonna 217 vuorossa on kysely, jolla selvitetään palveluiden sisältöön liittyvää tyytyväisyyttä selkeästi eri vastuualueille kohdennetuilla kysymyksillä. Kysely toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi. Toimialan johdossa valmistaudutaan organisaatiomuutokseen ja kiinnitetään edelleen huomiota Askel-hankkeen etenemiseen ja yhteistyön lisäämiseen hyvinvointipalveluiden kanssa. Henkilöstö sitoutuu työhön organisaation kaikilla tasoilla. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tehdään selvitys siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä ja matalan kynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet ennen ajautumista raskaisiin ja korjaaviin palveluihin. Tietoa hyödynnetään hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden yhteisessä kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä kehitetään aktiivisesti etenkin itäisten kuntien kanssa. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Hankinta- ja logistiikkakeskuksen perustamiseen liittyvä selvitystyö saattaa johtaa muutoksiin yleishallinnon henkilöstössä ja tehtävissä. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Vertailuhinnat (netto) Yleishallinto euroa/asukas TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 31,56 17,6 15,12 16,44 15,95 15,95-3,% 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Yleishallinto euroa/asukas 31,56 17,6 15,12 16,44 15,95 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 TA 217 8 7 6 5 4 3 2 1 Yleishallinto euroa/asukas Henkilöstökulut 43 Sivistyspalvelut
12.1.2 Koulutus Koulutus johtava rehtori Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMA Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön vaiheittain elokuusta 216 alkaen, mutta koulujen toiminta muuttuu hitaasti. Opetussuunnitelmaan perustuen kehitetään oppilasarviointia. Painopiste on oppimista edistävässä, monipuolisesti toteutettavassa arvioinnissa ja oppilaan omassa itsearvioinnissa. Kaarinan perusopetuksessa otetaan käyttöön uusi arviointimalli, jossa huoltajat, oppilas ja opettaja käyvät arviointikeskustelun syyslukukauden puolivälissä. Uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämistä. Oleellisia asioita ovat mm. toiminnallinen oppiminen, erilaisten oppijoiden huomioiminen, sähköiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Opetusteknologian käytön edelleen tehostaminen on välttämätöntä. Sen tueksi on laadittu asiakirja "Kaarina-ilmiö", mikä sisältää periaatteet opetusteknologian pedagogiselle käytölle kouluissa. Uusi koulutusmuoto on pedagogiset kahvilat, joita järjestetään koulujen omina ja koulujen yhteisinä tilaisuuksina ajankohtaisen pedagogisen aiheen käsittelemiseksi koulupäivän jälkeen. Jokainen koulu järjestää vähintään yhden kahvilan. Uusien opetussuunnitelmien käyttöotto edellyttää monipuolisen koulutuksen järjestämistä. Kaikki Kaarinan peruskoulut ovat sitoutuneet Liikkuva koulu- hankkeessa lisäämään liikuntaa koulupäivään. Hankkeeseen on saatu pieni hankeavustus AVI:lta. Sähköinen ylioppilaskirjoitus laajenee siten, että keväällä 217 sähköisenä suoritetaan yhteiskuntaopin, maantieteen, psykologian, filosofian, saksan ja ranskan kirjoitukset. Nivelvaiheyhteistyö on tärkeää, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Yhteistyö myös perhekeskuksen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa on välttämätöntä oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kartoitetaan yhdessä Perhekeskuksen ja lastensuojelun kanssa tarve ja mahdollisuudet perustaa hoidollispedagogista tukea tarvitsevien opetusryhmä korvaamaan ostopalvelua. Tieto- ja viestintäsuunnitelma päivitetään vuonna 217. Johtamisessa kiinnitetään edelleen huomiota laatu- ja kustannustietoisuuteen sekä työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Pedagoginen johtaminen painottuu uusien opetussuunnitelmia käyttöön otettaessa. Rakentaminen ja peruskorjaukset: tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi joustavien opetusjärjestelyjen mahdollistamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu lisää vähitellen palvelutarpeita esim. S2-opetuksen, kotikielen opetuksen, erityisopetuksen ja vieraiden uskontojen osalta. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Valkeavuoren koulun C-rakennus siirtyy kokonaan väistötiloihin. Lukiossa aloittaa Focus-linja. Linjan perustamisella halutaan monipuolistaa lukion tarjontaa ja lisätä niiden opiskelijoiden määrä, joiden ensisijaisena kouluvalintana on Kaarinan lukio. 44 Sivistyspalvelut
Koulutulokkaita on syksyllä 217 lähes 1 % enemmän kuin syksyllä 216. Keskustan alueen koulutulokkaita tulee yksi opetusryhmä enemmän kuin aiemmin. Ryhmä sijoitetaan Piispanlähteen alakoulun tietokoneluokkaan. Tämä luo palvelutarvetta myös iltapäivätoimintaan. Koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan INVESTOINNIT 217-219 Valkeavuoren koulun uusirakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen 217 Piispanlähteen alakoulun peruskorjauksen suunnittelu 217 Hovirinnan koulun muutostyöt (peruskorjauksen jatkaminen, auditorion muutos) 217 Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen päiväkodeissa ja kouluissa 217-219 Koulujen ja päiväkotien turvallisuus, piha-alueet ja aidat VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Perusopetus, oppilaita keskimäärin Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) sop. perusteella Perusopetus, oppilaita muissa kunnissa (km) ilman sopimusta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lapsia (km) Lukio, oppilaita (km) Opetustunnit (km) Vertailuhinnat (netto) Perusopetus, euroa/oppilas Perusopetus, euroa/asukas Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/lapsi Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/asukas Lukiokoulutus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/asukas 3 425 3 481 3 548 3 626 3 646 3 646,6% 14 132 129 122 127 127 4,1% 29 193 191 28 28 28,% 463 56 519 511 5 5-2,2% 533 526 516 527 52 52-4,7% 6 17 6 257 6 29 6 259 6 35 6 277 -,3% TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 7 32 7 749 7 47 7 314 7 449 7 412 1,3% 786 839 795 87 817 813,7% 1 469 1 345 1 92 1 192 1 63 983-17,5% 21 21 17 19 16 16-21,1% 5 754 6 2 6 98 5 723 5 978 6 153 7,5% 96 11 97 92 9 93 1,1% 45 Sivistyspalvelut
1 8 6 7 32 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset 5 754 7 749 7 47 7 314 7 449 7 412 6 2 6 98 5 723 5 978 6 153 4 2 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Perusopetus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/oppilas 1 % 98 % 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % 29 193 191 28 28 14 Kaarinan perusopetusikäisten sijoittuminen 132 129 122 127 3 425 3 481 3 466 3 626 3 646 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 TA 217 Oma perusopetus Perusopetus muualla ilman sopimusta Perusopetus muualla sopimuksen perusteella 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 56 519 511 5 463 1 469 1 345 1 92 1 192 983 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 TA 217 54 52 5 48 46 44 42 Aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/lapsi Aamu- ja iltapäivätoiminta, lasten määrä 46 Sivistyspalvelut
VAKANSSIMUUTOKSET Nimike Virka/ toimi Perustamispvm Yksikkö TA 217 palkat +sos TS 218 TS 219 Koulupsykologi toimi 1.8.217 Oppilashuolto 2 52 52 Erityisopettaja* virka 1.8.217 Hovirinnan koulu Erityisluokanopettaja** virka 1.8.217 Hovirinnan koulu 55 55 55 Luokanopettaja** virka 1.8.217 Luokanopettaja virka 1.8.217 Päätoiminen tuntiopettaja** toimi 1.8.217 S:t Karins svenska skola S:t Karins svenska skola S:t Karins svenska skola Luokanopettaja* virka 1.8.217 Hovirinnan koulu Koulunkäynninohjaaja, 4 kpl* toimi 1.1.217 Perusopetus Erityisluokanopettaja* virka 1.8.217 Piikkiön yhtenäiskoulu Päätoiminen tuntiopettaja toimi 1.8.217 Piispanlähteen (määräaikainen)* koulu Tuntiopettaja* toimi 1.8.217 Piispanlähteen koulu Sivutoiminen tuntiopettaja* toimi 1.8.217 Piispanlähteen koulu Erityisluokanopettaja* virka 1.8.217 Valkeavuoren koulu Nimike Virka/ toimi Lakkauttamispvm Yksikkö TA 217 palkat +sos TS 218 TS 219 Perusopetuksen rehtori virka 1.1.217 Koroisten koulu Perusopetuksen ja lukion lehtori, englanti ja venäjä Lukion ja kansalaisopiston lehtori, kuvataide virka 1.1.217 lukio virka 1.1.217 lukio ja kansalaisopisto Koulusihteeri toimi 1.1.217 lukio/aikuislinja -17 333-17 333-17 333 Perusopetuksen lehtori, virka 1.1.217 perusopetus englanti ja ruotsi *Palkkavaraus vuoden 216 talousarviossa ** Vuoden 216 palkkarahat otettu perusopetuksen yhteisestä tuntikehyksestä 47 Sivistyspalvelut
12.1.3 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMA Varhaiskasvatuksen tavoitteet johdetaan uudesta lainsäädännöstä ja sen jalkauttamisesta käytännön toimintaan. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti kiinnitetään huomiota hyvän yhteistyön luomiseen erityisesti perhekeskuksen kanssa. Varhaiskasvatuslain jalkauttamiseksi panostetaan esimiesten johtamistaitoihin ja erityisesti pedagogiseen johtamiseen järjestämällä esimiehille koulutusta. Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.8.217, jonka jälkeen voidaan ryhtyä laatimaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laadittavaa henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaarinan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma hyväksytään sivistyslautakunnassa kesäkuussa 217. Lasten liikunta ja erityisesti ohjattu ulkoliikunta on toiminnan kehittämisen tärkeä painopiste. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmässä halutaan edelleen säilyttää avoin toiminta. Sen merkitys tulee entisestään korostumaan, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu. Syksyllä 217 leikkipuistotoimintaa tarjotaan jokaisessa kolmessa puistossa sekä aamu- että iltapäivisin. Samalla toiminnan laatua parannetaan. Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välillä yhteisten työkäytäntöjen luominen on tärkeää. Erityisesti haastavissa asiakastilanteissa voidaan säästää aikaa ja rahaa ja parantaa asiakaspalvelua, kun on yhteinen tapa toimia. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä tarvittaessa työnohjausta, skeemavalmennusta ja mahdollisuus osallistua liikuntaharrastusta kannustaviin tapahtumiin esim. Kunnon Eväät -tapahtuma. Työssä jaksamista tuetaan myös ikäohjelman keinoin. Onnistuneen keinovalikoiman seurauksena sairauspoissaolot pysyvät edelleen alhaisina. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden sekä ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Kaupunginvaltuustolle laaditaan elokuun loppuun mennessä selvitys Kaarina-lisän käyttöönotosta siten, että se helpottaisi vuoden 216 aikana merkittävästi kasvanutta päivähoitopaikkojen tarvetta. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Päiväkotien tietoverkot tarvitsevat lisäresurssia. Nykyisellä kapasiteetilla ei esim. tablettien käyttäminen esiopetusryhmissä onnistu kaikissa päiväkodeissa, sillä sähköisissä lasten tulo- ja lähtöaikojen kirjauksissakin on ollut nykyisin ongelmia. Tuntilaskutuksen käyttöönottoon siirtyminen olisi periaatteessa jo mahdollista. Selvitys tuntilaskutukseen siirtymisestä valmistellaan sivistyslautakuntaan helmikuun 217 loppuun mennessä Vuoden 217 aikana mahdollisia uusia ohjelmahankintoja ovat easiointi ja päiväkotien henkilökunnan työaikojen sähköinen kirjaaminen. Perheet voivat easioinnin kautta ilmoittaa lastensa hoitoajat, poissaolopäivät ja vapaapäivät suoraan päivähoitoohjelmaan. Työaikojen sähköisessä kirjaamisessa tehdyt työtunnit siirtyvät suoraan Titania-työvuoro-ohjelmaan. 48 Sivistyspalvelut
INVESTOINNIT: 217-219 Valkeavuoren päiväkodin suunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen 217-218 Koulujen ja päiväkotien piha-alueet ja aidat (Ristikallio, Runko, Rinkeli ja pienet hankkeet) 217 Päiväkotien verkot 217 Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen päiväkodeissa ja kouluissa 218 Kuovinkadun päiväkodin laajentaminen (koko kiinteistön käyttöönotto päiväkodin toimintaan) VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Oma päivähoito Ostopalvelu Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Leikkitoiminta 1 281 1 334 1 343 1 348 1 376 1 346 -,1% 58 56 529 515 585 58 12,6% 616 582 541 61 55 55-8,5% 11 98 92 1 95 95-5,% 113 11 17 22 165 185-8,4% Vertailuhinnat (netto) TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Varhaiskasvatus - euroa/alle kouluikäinen lapsi Varhaiskasvatus - euroa/asukas 7 589 7 455 7 733 7 353 7 49 7 46 1,5% 69 687 677 658 683 68 3,3% 3 2 5 2 1 5 1 5 Lapset varhaiskasvatuksen piirissä 113 11 17 22 165 185 11 98 92 1 95 95 616 582 541 61 55 55 58 56 529 515 585 58 1 281 1 334 1 343 1 348 1 376 1 346 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Oma päivähoito Ostopalvelu Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Leikkitoiminta 49 Sivistyspalvelut
7 8 7 6 7 4 7 2 7 7 589 Varhaiskasvatus, kustannukset/alle kouluikäinen lapsi 7 455 7 733 7 353 7 49 7 46 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Varhaiskasvatus - euroa/alle kouluikäinen lapsi VAKANSSIMUUTOKSET Nimike Virka/ toimi Lakkauttamispvm Yksikkö TA 217 palkat +sos TS 218 TS 219 Perhepäivähoidon ohjaaja virka 1.1.217 Perhepäivähoito -52-52 -52 Perhepäivähoidon ohjaaja* virka 1.1.217 Perhepäivähoito Perhepäivähoitaja, 5 kpl toimi 1.1.217 Perhepäivähoito -148-148 -148 Perhepäivähoitaja, 25 kpl* toimi 1.1.217 Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoitaja, 6 kpl toimi 1.1.217 Perhepäivähoito -95-95 -95 Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.217 Perhepäivähoito Hoitoapulainen* toimi 1.1.217 Kesämäen päiväkoti Hoitoapulainen* toimi 1.1.217 Kultanummen päiväkoti Lastenhoitaja* toimi 1.1.217 Kuovinkadun päiväkoti Laitosapulainen* toimi 1.1.217 Pihlajamarjan päiväkoti Hoitoapulainen* toimi 1.1.217 Vuororyhmä Sinivuokko Perhepäivähoitaja* toimi 1.1.217 Vuorohoito Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.217 Vuororyhmä Sinivuokko Päivähoitoavustaja* toimi 1.1.217 Kuusiston päiväkoti Nimike Virka/ toimi Perustamispvm Yksikkö TA 217 palkat +sos TS 218 TS 219 Lastentarhanopettaja toimi 1.8.217 Leikkipuistot 19 45 5 45 5 Lastenhoitaja, 2 kpl toimi 1.8.217 Leikkipuistot 3 73 73 * Pitkään täyttämättä olleiden vakanssien lakkauttaminen 5 Sivistyspalvelut
12.2. Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-ajan lautakunta kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTA-AJATUS Vastuualueen toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Vastuualue tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen mm. kirjaston, kulttuurin ja nuorisotyön sekä kansalaisopiston monipuolisen tarjonnan keinoin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina: Innovatiivisuuden tukeminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Riskiryhmissä olevien löytäminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Riskiryhmissä olevien löytäminen Luova Kaarina Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Kaarinalaisten yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta edistävän uuden kirjastorakennuksen toiminnan toteuttaminen yhdessä asiointipisteen kanssa. Kaarinalaiset voivat edelleen nauttia monipuolisista, tarvelähtöisistä ja hyvin kohdentuvista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävistä palveluista ja olosuhteista kotikuntansa alueella. Vastuualue tuottaa ja ylläpitää niitä laajan ja aktiivisen yhteistyön, vuoropuhelun ja etsivän työotteen avulla niin organisaation sisäisesti kuin myös muiden kumppaneiden kanssa ja erilaisten asiakasryhmien keskuudessa. Kuntalaiset saavat hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn omatoimisesta edistämisestä sekä näitä tukevista, Kaarinassa tarjolla olevista palveluista erilaisiin elämäntilanteisiin oikea-aikaisesti osuvaa tietoa. Markkinointiviestintään panostetaan aiempaa enemmän niin organisaation sisäisesti kuin myös kohdennetusti erilaisille asiakasryhmille. Viestintää toteutetaan kullekin kohderyhmälle parhaiten sopivin välinein, myös sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä kanavia aktiivisesti hyödyntäen. Kaarinalainen kirjaston ja asiointipisteen asiakas saa tarvitsemansa palvelut joustavasti ja helposti. Erityisesti lasten ja nuorten kirjastopalveluita parannetaan nykyistä isommissa ja muunneltavammissa tiloissa. Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä harrastusmahdollisuuksia ja - olosuhteita tuotetaan ja ylläpidetään vähintään nykyisellä laatutasollaan ja laajuudellaan Kaarinassa. Kuntalaiset hyödyntävät niitä vähintään yhtä aktiivisesti kuin aiemminkin. Markkinointiviestinnän vaikuttavuudesta toteutetaan vuoden aikana vähintään kaksi erilaista kuntalaiskyselyä. 51 Sivistyspalvelut
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kirjastotoiminnan sisällöllinen uudistaminen uusissa tiloissa vaatii koko henkilökunnan osallistumista ja sitoutumista toiminnallisiin muutoksiin. Muodostetaan yhdessä kirjaston ja asiointipisteen henkilökunnan kanssa osittain moniammatillinen toimintamalli. Toimintojen iso muutos vaatii henkilökunnalta valmiutta sitoutua ja toteuttaa uusi malli toimia. Monipuolisilla palveluilla ja kansalaistoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan edistää toimintakykyä ja elämän mielekkyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Vapaan sivistystyön ja monipuolisen kulttuuritarjonnan avulla voidaan lisätä kuntalaisten ymmärrystä muuttuvasta maailmasta ja edistää henkistä kasvua ja hyvinvointia. Etsivä nuoriso-, kulttuuri- ja kirjasto sekä kansalaisopiston asiakaslähtöiset, hyvin kohdennetut kurssit voivat parhaimmillaan tarjota hyvin vaikuttavaa varhaista tukea riskiryhmille: potentiaaliset ongelmat voivat tulla ratkaistuksi ja kielteinen kierre katkaistuksi jo ennen, kuin ne kumuloituvat raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeeksi. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 1 415 1 295 1 245 352-893 357 363 Kulut -5 831-5 966-6 129-4 225 1 94-4 288-4 353 Kate -4 416-4 671-4 884-3 873 1 11-3 931-3 99 Vertailutietona kansalaistoiminnan lautakunta 52 Sivistyspalvelut
12.2.1 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTASUUNNITELMA Uuden Kaarina-talon myötä kirjaston ja kulttuurityön toiminta muuttuu oleellisesti. Kirjaston laajenevat ja monikäyttöisyyteen tähtäävät tilat antavat mahdollisuuksia moderniin kirjastotoimintaan. Toiminnallisesti suuri muutos tulee olemaan kirjaston ja asiointipisteen (yhteispalvelupisteistä asiointipisteitä 1.1.217) yhdistäminen. Vastuualueen toiminnan päätarkoituksena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tuottamalla monipuolisia kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja, kansalaisopiston kursseja ja kansalaistoimintaa kuntalaisille. Palveluiden monipuolisuutta, tarvelähtöisyyttä ja hyvää kohdentumista tavoitellaan laajan ja aktiivisen yhteistyön sekä etsivän työotteen avulla. Keskeisin tavoite on, että vastuualueen tuottamien palveluiden, olosuhteiden ja tiedon avulla kaarinalaisten hyvinvointi paranee. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman mukaan koko kaupunkiorganisaation yhteinen asia. Yhteistyötä tehdään kaupunkiorganisaation muiden toimijoiden ohella aktiivisesti myös kaarinalaisten yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Alueellista yhteistyötä jatketaan erilaisten hankkeiden ja suorien kontaktien avulla. Palveluita markkinoidaan aktiivisesti ja eri tahojen välistä viestintää lisätään, erityisesti sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia monipuolisesti hyödyntäen. Toteutettavien palveluiden tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tutkittuun tietoon niiden vaikuttavuudesta. Palvelutuotannon painopistettä siirretään edelleen matalan kynnyksen toiminnan ja olosuhteiden tuottamiseen. Asiakaslähtöisyyttä lisätään ja osallistumiskynnystä madalletaan helpottamalla palveluiden fyysistä saatavuutta: palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin kuntalaisten arkisissa elinpiireissä, kuten asuinalueilla, kouluilla ja erilaisissa palvelulaitoksissa. Henkilökunnan koulutukseen panostetaan. Koulutuksen painopiste on erityisesti työyhteisö- ja johtamistaidoissa. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Vuonna 217 Kaarina-talo valmistuu. Uuden pääkirjaston sisustuksen suunnittelu vaatii myös kirjaston henkilökunnalta panostuksia. Nykyinen pääkirjasto on muuton vuoksi suljettuna muutaman kuukauden ajan syksyllä 217. Muut toimipisteet toimivat normaalisti ja mahdollisuuksien mukaan laajennetuin aukioloin. Kansalaisopiston osa-aikaisen kurssisihteerin +2% työpanos: taloudellinen vaikutus on 6.6 euron menolisäys Kulttuuri: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden järjestelyistä johtuva menolisäys 3.4 euroa Nuorisopalvelut: 1.78 euron menolisäys, joka johtuu etsivien nuorisotyöntekijöiden vakanssien vakinaistamisen aiemmin valtionosuuksilla katetusta omavastuuosuudesta. INVESTOINNIT 217 Kaarina-talo ja sen myötä uusi kirjasto valmistuu. Uuden pääkirjaston kiinto- ja irtokalusteet sekä laitteistot hankitaan. 53 Sivistyspalvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet Aukiolotunnit, kpl Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl Aineiston hankinta, kpl Asiointipisteiden asiakaskäynnit, kpl Vertailuhinnat (netto) Kirjasto, euroa/asukas Asiointipisteet, euroa/asukas Kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut /as TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 6 266 6 726 6 839 6 5 4 6 4 6-29,2% 561 897 561 424 583 95 55 39 39-29,1% 266 148 285 96 273 71 27 195 195-27,8% 1 394 11 93 11 27 11 1 11 11 -,9% 23 21 27 713 27 915 26 5 3 3 13,2% TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 45,46 44,45 44,41 43,7 44,69 43,79 1,7% 9,74 9,71 9,26 9,61 8,63 8,63-1,2% 16,3 15,45 15,7 16,61 16,56 16,56 -,3 % Kansalaisopisto /h 55,63 55,69 48,57 6,88 62,3 62,3 1,9 % Kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut /as Nuorisopalvelut /alle 3- v 16,3 15,45 15,7 16,61 16,56 16,56 -,3 % 71,98 69,24 64,39 64,83 66,79 66,79 3, % 54 Sivistyspalvelut
Kirjastokäynnit ja lainat 7 6 561 897 561 424 583 95 55 5 4 39 3 266 148 285 96 273 71 27 2 195 1 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 TA 217 Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl Kirjasto ja asiointipisteet, kustannukset/asukas 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 45,46 44,45 44,41 43,7 44,69 43,79 9,74 9,71 9,26 9,61 8,63 8,63 TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 Kirjasto Asiointipisteet 55 Sivistyspalvelut
13. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi TOIMIALAN KATSAUS Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen; edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä; selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi; varmistetaan asiakaslähtöinen palveluketju ja palveluohjaus sekä työnantajille annettava tuki. Nämä ovat edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen työn keskeisiä painopisteitä. Tavoitteenamme on järjestää kaarinalaisille vaikuttavia, kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita oikeaaikaisesti ja samalla tehdä parhaamme kaupunkilaisten oman aktiivisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja mahdollistamiseksi. Tutkimustieto osoittaa kiistatta säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödyn terveydelle kaikissa elämän vaiheissa. Mitä enemmän pystymme vaikuttamaan siihen, että lapset ja nuoret omaksuvat jo varhain terveelliset elämäntavat, aktiivisen roolin omassa yhteisössään ja perheet saavat tarvitsemansa tuen, sitä vähemmän tarvitaan raskaita korjaavia palveluita sitten, kun nämä lapset ovat aikuisia ja aikanaan ikäihmisiä. Meistä jokainen voi vaikuttaa nyt siihen, millainen loppuelämä meillä on odotettavissa. Keskimääräinen elinikä pidentynyt ja vaikka terveidenkin elinvuosien määrä lisääntyy, samalla myös palveluita tarvitsevien moni- ja muistisairaiden ikäihmisten määrä kasvaa. Uusien palveluiden, erilaisten toimintatapojen ja yksilöllistyvien palvelukokonaisuuksien kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta pystymme takaamaan vanhuspalvelulain mukaisesti edellytykset hyvään vanhuuteen. Viime vuosina on toimintaa kehitetty suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja palveluprosessien ja asiakasohjautuvuuden selkeyttämiseksi. Työ jatkuu edelleen. Kustannusten nousua ei kaikilta osin voi pysäyttää, mutta kustannuskasvun loiventamiseksi teemme työtä jatkuvasti. Sote-uudistus on nyt nytkähtämässä eteenpäin. Vuonna 217 muutoksen valmistelu tullee työllistämään jo osaa sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä. Samalla kuitenkin kun valmistaudumme yhteen suurimmista yhteiskunnallisista muutoksista, huolehdimme myös siitä, että kaarinalaiset saavat tarvitsemansa palvelut niin kauan, kun niiden järjestäminen on kunnan vastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunta tekee välillä työtään kovassa ristipaineessa ja kiireessä. Toivon, että kaupunki työnantajana kykenee tasapuolisella henkilöstöpolitiikalla ja johdonmukaisilla linjauksilla luomaan sellaiset olosuhteet, että ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökuntamme jaksaa edelleen muutosten keskellä. KAARINA-STRATEGIAN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisin tavoite on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, riskiryhmissä olevien löytäminen sekä palveluketjun toimivuuden ja organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita. Siksi jatkamme edelleen palvelu- ja asiakasprosessien kehittämistyötä, johon henkilöstö osallistuu laajasti. Asiakaslähtöinen työtapa ja hyvä asiakaspalveluasenne ovat sote-uudistuksen edetessä aiempaakin keskeisempiä asioita. 56 Sosiaali- ja terveyspalvelut
TUOTTAVUUS Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuutta tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuus. Tuottavuushan voi olla hyvä, vaikka palvelu olisi tehoton. Hyvinvointipalvelu-toimialan tavoitteena eivät ole palvelut tai tuotetut suoritteet sinänsä vaan kaarinalaisten elämänlaadun, terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Lisäämme tuottavuutta palvelurakennetta, organisaatiota ja prosesseja kehittämällä. YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Saumaton, vaikuttava palveluketju on mahdollinen vain, kun kunta, yritykset ja kolmas sektori työskentelevät ja kehittävät palveluitaan yhdessä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, monituottajamalliin panostaminen on kuntalaisten etu. Vuonna 217 käynnistyvissä maakunnallisissa kehittämishankkeissa yritykset ja kolmannen sektorin toimijat ovat mukana samoin kuin sote-uudistuksen valmistelussa, mikä luonee uusia yhdessä toimimisen tapoja. 57 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTA-AJATUS Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet; toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Vaikuttavat, oikea-aikaiset ja tarpeisiin perustuvat asiakaslähtöiset palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.* Paljon ja/tai kalliita palveluita käyttävien kaupunkilaisten palveluketjuja muokataan uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönottamiseksi.* Kukin yksikkö suunnittelee ja kuvaa tavan, jolla asiakkaat voivat osallistua palveluiden kehittämiseen ja arvioimiseen. Valittua tapaa kokeillaan vuoden loppuun mennessä. Raskaita, korjaavia tai viimesijaisia palveluita tuottavat yksiköt tuottavat erikseen määriteltävällä tavalla tietoa siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä tai matalan kynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet aiemmassa vaiheessa elämäänsä. Tätä tietoa hyödynnetään sosiaali- ja terveys- ja sivistyspalvelujen yhteisessä kehittämisessä. Johtoryhmien ja muiden vastaavien työtä ohjaavien elinten kokoonpanoa, työtapaa ja tavoitteita muokataan vastaamaan ajankohtaisia tarpeita. Muutokset on tehty 31.5.217 mennessä. Erityisosaamista vaativien asiakasryhmien palveluiden kehittämistä yhdessä lähikuntien kanssa jatketaan soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaarinan kaupunki on aktiivisesti mukana niin palvelutuotannon kuin palveluiden järjestämisenkin suunnittelussa. Kaarina on aktiivisesti mukana kehittämässä palveluohjauksellista työtapaa maakunnallisissa hankkeissa, mikäli Varsinais-Suomi tulee valituksi hallituksen kärkihankkeiden toteuttajien joukkoon. 58 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet *) tavoitteena myös edellisenä vuonna Henkilökunnan osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön; henkilökunta osallistuu laajasti työnsä kehittämiseen.* Toiminnan ja organisaation kehittämishanke ASKEL etenee suunnitellusti ja henkilöstö sitoutuu siihen organisaation kaikilla tasoilla. Työssä jaksamista ja hyvinvointia tuetaan hyödyntämällä uuden työterveyshuoltokumppanin tuomia toimintamalleja. Sote-uudistuksen valmistelun paikallisille avainhenkilöille järjestetään koulutusta ja valmennusta yhdessä muiden Turun seudun kuntien kanssa. Henkilökunta saa riittävästi tietoa soteuudistuksen etenemisestä ja sen paikallisista vaikutuksista. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta merkittävimmät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin, toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajat sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivat pahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta on tietojärjestelmistä ja - liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueella toimivissa asuin- tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia kodeissaan yksin eläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät ole kaupungin palveluiden piirissä. Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisia ja tarpeisiin perustuvia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli tässä ei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. Pahimmillaan huono-osaisuus, sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, uskallusta muuttaa toimintatapoja ja taitavaa johtamis- ja esimiestyötä. Sote-uudistukseen valmistautuminen työllistää ainakin osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnasta vuonna 217. Samalla on kuitenkin varmistettava, että johtajilla ja esimiehillä on riittävästi aikaa huolehtia siitä, että palvelutuotanto toimii laadukkaasti ja tehokkaasti siihen saakka, kun se on Kaarinan kaupungin vastuulla. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 12 154 12 12 1 281 1 281 1 435 1 592 Kulut -64 985-67 931-64 917-64 95 12-65 879-66 867 Kate -52 831-55 919-54 636-54 624 12-55 443-56 275 59 Sosiaali- ja terveyspalvelut
6 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTASUUNNITELMA Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät palvelualueen johto ja keskitetyt talous- ja toimistopalvelut, sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta, sosiaaliasiamies, seudullinen sosiaalipäivystys, seudullisten ja muiden kehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto. Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 29 toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen sosiaalipäivystyksestä Turun kaupungin kanssa. Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä sosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Päivystystoiminnassa on Turun lisäksi mukana 25 kuntaa. Talousarviovaraus on 8.. Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 29 alusta Liedon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on 181.429, jossa on vuoteen 216 laskua 24.339 /-11,8 %. Varaus perustuu Liedon talousarvioehdotukseen ja vuoden 215 suoritteisiin. Laskutuksesta 8 % tapahtuu suoriteperusteisesti ja 2 % väestön suhteessa. Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 211 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:ltä, joka tuottaa palvelun myös 1 muulle kunnalle. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Sosiaalipäivystys /as 1,85 1,55 2,52 1,93 2,41 2,41 24,6 % Ympäristöterveydenhuolto /as netto 6,87 6,5 5,25 6,26 5,46 5,46-12,8 % Yleishallinto /as netto 22,24 18,62 19,12 2,95 2,53 2,53-2, % 61 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Katja Reiman TOIMINTASUUNNITELMA Perhe- ja sosiaalipalveluissa jatketaan vuonna 216 käynnistettyä asiakastyön kehittämistä. Keskeistä toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä on, että palveluja tarvitsevat kuntalaiset saavat riittävän tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työtä suunnataan yhä vahvemmin kuntalaisten arkisiin ympäristöihin: kotiin ja vapaaaikaan, kouluun ja päiväkotiin. Samalla vahvistetaan järjestö- ja yhdistysyhteistyötä. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi kaupunkilaisia rohkaistaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Saatua palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä aiempaa enemmän. Kustannustietoisuutta vahvistetaan kaikessa työssä. Ryhmämuotoisia toimintoja lisätään edelleen ja vakiinnutetaan esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta. Sektori- ja hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä tavoitellaan parempaa tiedon kulkua ja päällekkäisen työn tekemisen vähentämistä. Työn tavoitteellistaminen ja moniammatillisuutta edistävien rakenteiden luominen nostetaan toiminnan keskiöön. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden sekä monialaisia erityispalveluita edellyttävien asiakkaiden prosessien kehittämistä jatketaan. Kaupunkilaisten ohjauksen ja neuvonnan tarve lisääntyy esimerkiksi maahanmuuttajien määrän kasvaessa ja toimeentulotuen perusosaa koskevan Kela-siirron myötä. Henkilöstöresurssien vapauttaminen asiakastyöhön edellyttäisi sähköisten palveluiden lisäämistä ja palveluprosessien kehittämistä. Sosiaalityön ja -ohjauksen sisältöjä on lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten myötä tarkasteltava uudelleen. Tarvittavaa muutosta tukemaan on käynnistymässä PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hanke, jossa Kaarina on mukana. Vuoden aikana käynnistyvän työllisyydenhoidon kuntakokeilun kautta tavoitellaan työttömäksi jääneiden kuntalaisten työllistymisedellytysten parantamista esimerkiksi liittämällä työllisyydenhoitoa vahvemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi kunnan elinkeino- ja yritysyhteistyöhön. Kuntayhteistyö käytäntöjen ja palveluiden seudulliseksi kehittämiseksi, hallituksen kärkihankkeiden edistämiseksi sekä soteen valmistautumiseksi jatkuu aktiivisena MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Toimintaa kehitetään niin, että erityislainsäädännön piiriin ohjautuvien asiakkaiden määrä laskee, kun palvelua tarjotaan ennaltaehkäisevästi aikaisessa vaiheessa. Jos onnistumme, asiakkuudet säilyvät mahdollisimman pitkään peruspalveluissa, pitkäaikainen kunnallisiin palveluihin kiinnittyminen vähenee ja työn vaikuttavuus kasvaa. Tämä vähentää raskaiden korjaavien palveluiden tarvetta tulevina vuosina. 62 Sosiaali- ja terveyspalvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Lastensuojelun sijaishuollon nettokulut /asukas (perhehoito+laitoshoito) Vammaisten asumispalvelut nettokulut /asukas Muut vammaisten subjekt. palvelut nettokulut / asukas TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 85,68 79,53 9,8 8,61 81,56 8,95,4 % 99,68 16,59 15,43 11,92 97,5 97,5-4,3 % 124,39 16,32 13,98 1,54 14,6 13,85 3,3 % Vastuualue /as netto *) 564,3 558,81 596,43 66,93 584,51 579,63-4,5 % *) Historiatiedot TP 213 - HKE 217 vanhan organisaation mukaiset VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuutokset Nimike Palveluohjaaja - vajaatyökykyisten palveluohjaus (vrt.otehallituksen kärkihanke ja työllisyyskokeilu) - tavoitteena kustannussäästö työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuista - määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen määrärahat olemassa TA216 Sosiaalityöntekijä (maahanmuuttajat) - määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen - kulumuutos katetaan kasvavista maahanmuuton korvauksista sekä vapautuvista etuuskäsittelijän vakansseista Vakanssimuutokset Nimike Toimintaterapeutti - perheohjaajan toimen muutos toimintaterapeutin toimeksi - vahvistaa vanhemmuuden tukemiseen liittyviä toimia - Lähes kustannusneutraali + 4,43 /kk, kulumuutos katetaan perhekeskuksen vuosibudjetista Virka/ toimi Perustamispvm Yksikkö virka 1.1.217 Sosiaalipalvelut virka 1.1.217 Sosiaalipalvelut Virka/ toimi Perustamispvm Yksikkö toimi 1.1.217 Perhekeskus TA 217 palkat +sos TS 218 TS 219 (4 ) (4 ) (4 ) 54 (54 ) TA 217 palkat +sos 62 (62) (54 ) (54 ) TS 218 TS 219 (62) (62) 63 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hoitaja ( kehitysvammaisten iltapäiväkerho / loma aikojen hoito) - iltapäivätoiminta haasteellisten koululaisten ohjauksessa (kehitysvammaisten koululaisten loma aikojen toiminta) -kokonaistasolla hoitajan palkkakustannuksen jakautuminen 1/3 vammaispalvelut/2/3 Siv toimi 1.7.217 Vammaispalvelut 11 (11 ) (11 ) (11 ) Lakkautettavat vakanssit Etuuskäsittelijä 2 virkaa - lakkautetaan toimeentulotuen perusosaa koskevan kela-siirron vuoksi virka 1.1.217 Sosiaalipalvelu t - 78 (-78 ) (-78 ) (-78 ) Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus edelliseen vuoteen verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutus kalenterivuodessa. 64 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.1.3. Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom TOIMINTASUUNNITELMA Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden sekä kokonaisvaltaisen palveluohjuksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta (ikäihmisten palvelujen varhaisen tuen mallin vahvistaminen, painopiste yleispalveluihin). Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta kehitetään vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita (palvelurakenneindikaattoriseuranta). Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään panostamalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä paljon palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen. Palveluinnovaatioiden, uusien välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen (ikäihmisten yhteisöllinen asuminen) ja palvelusetelijärjestelmän kehittäminen lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, korostavat asiakaslähtöistä palvelua. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ikäihmisten kuntoutuspalveluiden kehittäminen: Kotihoidon intensiiviset, määräaikaiset kuntoutusjaksot (moniammatillinen kotikuntoutustiimi kotihoitoon), kotona asumista turvaava teknologia, omaishoitajien ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen Hovirinnan, Värttinän ja Tupasvillan palvelutaloissa. Kuntoutuspalveluja kehittämällä tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä ei kasva väestön ikääntymisestä huolimatta. Ikäihmisten palvelutorin, keskitetyn palveluohjauksen yksikön toimintamallin tarkentaminen (palvelutorin toiminta alkaa vuoden 218 alussa). Muistineuvonnan vahvistaminen palvelutorilla (toinen muistineuvoja). Asiakaslähtöisten palveluprosessien systemaattinen kehittäminen (Ikäihmisten palveluketjun kehittäminen Kaarinassa - hanke, Lean - valmennus). Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön lisääminen (ikäihmisten ja omaishoidon kärkihanke Kompassi-hanke, erilaiset sote - selvitykset). Palvelurakenteen muutokset: Valmakodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi elokuussa 217 tilojen laajennuksen ja saneerauksen yhteydessä ja Hovirinnan palvelutalon muuttaminen hoiva-asumisesta senioritaloksi huhtikuussa 217. Tupasvillan ryhmäkodista siirtyy laitoshuoltajan vakanssi tila- ja ravintopalveluihin sisäisen palveluoston piiriin. INVESTOINNIT: 217: Valmakodin peruskorjaus ja laajennus 3 28 euroa Valmakodin ensikalustus 28 euroa 65 Sosiaali- ja terveyspalvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT Vastuualueen suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Kotihoito h 49 9 41 745 1) 44 653 46 46 48 4,3 % Omaishoito hpv 96 467 97 258 54 565 56 66 66 17,9 % Valmakoti hpv 9 938 3) 1 186 1 34 1 3 1 3 1 3 +- % Visiitti hpv 5 895 6 11 5 569 5 95 5 95 5 95 +- % Kaarinakoti hpv 15 79 4) 15 66 15 648 15 8 15 45 15 45-2,2 % Yksityinen palv.as.hpv 72 14 76 699 58 534 54 65 67 24,1 % Hovirinta 5) 7 9 2 1 6) 2 1 6) -73,4 % 21 158 Värttinä 5) 13 1 13 3 13 3 +- % Tupasvilla 5) 5 11 5 6 7 6 7 34, % Perhehoitokylä hpv 6 912 7 1 7 1 7 1 +- % 1) Tilastointikäytännön muutos 214 2) alle 65 v. omaishoito perhe- ja vammaispalveluihin 215 3) Valmakoti -1 paikka 5/13 alkaen 4) Kaarinakoti -1 paikka 6/13 alkaen 5) Omaksi toiminnaksi 1.1.215 6) Hovirinta 3 kk, 1.4.217 alkaen senioritaloksi/kotihoidon asiakkuus Vastuualueen yksikköhinnat TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Kotihoito /tunti 66, 79,42 *) 72,5 69,85 67,58 68,94-1,3 % Omaishoito /hpv 17,44 18,35 21,76 21,91 24,47 24,47 11,7 % Valmakoti /hpv 134,7 133,2 135,6 129,8 15,71 138,67 7,4 % Visiitti /hpv 111,62 11,3 18,5 88,48 97,9 97,9 1,7 % Kaarinakoti /hpv 91,13 99,23 96,88 86,98 12,33 12,33 17,7 % Muu palv.as /hpv 91,82 81,24 81,36 8,14 98,3 83,34 4, % Hovirinta (217 3 kk) 93,23 85,8 85,8-8, % 93,74 Värttinä 118,2 117,16 117,16 -,9 % Tupasvilla 16,5 117,81 96,31 96,31-18,2 % Perhehoitokylä /hpv 55,57 61,84 6,5 6,5-2,2 % Vastuualue /as netto 485,91 498,26 51,46 496,4 58,78 556,41 12,2 % *) Tilastointikäytännön muutos 214 66 Sosiaali- ja terveyspalvelut
VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuutokset Nimike Virka /toimi Perustamispvm Yksikkö Sairaanhoitaja (ma. 31.12.218 asti) toimi 1.4.217 Kotikuntoutustiimi Kolme hoitajaa (ma. 31.12.218 asti) toimi 1.4.217 Kotikuntoutustiimi Fysioterapeutti (ma. 31.12.218 asti) toimi 1.4.217 Kotikuntoutustiimi Toimintaterapeutti (ma. 31.12.218 asti) toimi 1.4.217 Kotikuntoutustiimi Kaksi hoitajaa Avin sitova päätös 16.6.216 Avustava henkilökunta 2,4 htv Avin sitova päätös 16.6.216 Muistineuvoja - Hovirinnan palvelukeskuksen yöhoitajan toimen muutos muistineuvojan viraksi - kustannusneutraali, palkan ero yöhoidon erilliskorvausten säästöstä Toiminnanohjaaja Hovirinnan palvelukeskuksen yöhoitajan toimen muutos toiminnanohjaajan toimeksi kustannusneutraali, palkan ero yöhoidon erilliskorvausten säästöstä toimi 1.1.217 Kaarinakoti toimi 1.1.217 Kaarinakoti virka 1.4.217 Vastuualueen inva-auton kuljettaja toimi 1.4.217 Kotihoito- ja vanhuspalvelut yhteiset - palvelutori TA 217 palkat+ sos 3 (3 ) 9 (9 ) 3 (3 ) 3 (3 ) 7 (7 ) 72 (72 ) TS 218 TS 219 (3 ) (9 ) (3 ) (3 ) - (7 ) - (72 ) ( 3 ) (9 ) (3 ) (3 ) - (7 ) - (72 ) toimi 1.4.217 Kotihoito Kotihoito- ja vanhuspalvelut yhteiset 2 (2 ) (2 ) Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus TA216:een verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutus kalenterivuodessa. (2 ) 67 Sosiaali- ja terveyspalvelut
16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Palvelurakenneindikaattorien kehitys 29-216 13,5 29 21 211 212 213 11,2 214 215 216/VI Tavoite 1,7 9,9 1,2 1,41,6 9,3 9,6 1, 9,69,9 9,9 8,4 8,78,9 7,8 6,5 6,5 4,24,44,5 3,5 3,83,94, 3,9 3,1 2,5 1,7 1,7 1,71,6 1,2 1,2 1,1, Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 43 1 563 85-75- 84 468 1 571 2 785 3 39 3 254 3 472 3 631 3 835 3 977 4 154 4 2 4 361 4 162 Muistisairaiden tilastollinen määrä 21-225 85-75-84 65-74 Vanhusväestön määrä 21-225 519 1 618 527 558 1 73 1 82 1 834 1 936 1 94 2 6 151 164 182 184 195 218 231 24 255 172 173 178 19 198 22 213 213 227 25 623 661 685 728 2 331 21 211 212 213 214 215 216 217 218 22 225 111 122 13 139 145 153 159 166 168 166 157 21 211 212 213 214 215 216 217 218 22 225 794 31 1 4 3 377 372 351 68 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.1.4. Terveyspalvelut Terveyspalvelut johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMA Julkisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu jatkuu vuonna 217 taloudellisen taantuman takia. Kaarinassa erityispiirteenä on edelleen kansalaisten valinnanvapauden aiheuttama lisäpaine avosairaanhoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja hammashuollossa. Kustannusten kasvua hillitään edelleen parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta yhdessä sosiaalityön kanssa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisesti itsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan. Jotta terveyspalveluiden kysynnän ja kustannusten jatkuva kasvu saataisiin taittumaan, pitää hyvin järjestettyjen korjaavien palveluiden ohella panostaa kuntalaisten mahdollisuuksiin ja haluun tehdä omaa hyvinvointiaan kohentavia valintoja. Terveyspalvelut asettaa tavoitteekseen yhdessä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamisen hyvinvoinnin palveluketjun avulla. Palveluketjun rakenteet on luotu vuoden 215 aikana. Toiminnan varsinainen käynnistäminen tapahtui vuoden 216 aikana ja toimintaa kehitetään edelleen vuonna 217.Pyrkimyksenä on aktivoida erityisesti sellaisia kuntalaisia, jotka perussairauksiensa vuoksi hyötyisivät arkiliikunnan lisäämisestä. Yhdessä kotihoito- ja vanhuspalveluiden kanssa jatketaan edelleen yhteistyötä vanhusten kaatumisvammojen vähentämiseksi ja kuntoutuksen monipuolistamiseksi. Muistisairaiden selviytymistä kotona kohennetaan diagnostiikkaa ja hoitoa aikaistamalla. Uuden kuntalain siirtymäsäännöksen mukaan työterveyshuollon vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut on yhtiöitettävä viimeistään vuoden 216 loppuun mennessä. Osin tästä syystä työterveyshuolto ulkoistetaan vuoden 217 alusta. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Muistisairaiden selviytymistä kotona voidaan pidentää diagnostiikkaa ja hoitoa tehostamalla. Iäkkäiden kuntalaisten kuntoutuspalveluita, mm. kotikuntoutusta kehitetään yhdessä kotihoito- ja vanhuspalveluiden kanssa. Paljon palveluita tarvitsevien hoitoon saadaan lisää suunnitelmallisuutta yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa. Työterveyshuollon ulkoistaminen. Yhteistyötä vammaispalveluiden kanssa lisätään. INVESTOINNIT Vuosittainen varaus 6. kahden hammashoitoyksikön uusimiseen. 5 EKG-laitteiden uusimiseen. 69 Sosiaali- ja terveyspalvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Avosairaanhoito käynnit 64 315 63 68 57 37 7 65 65-7,1 % Tk-sairaala hoitopäivät 21 966 2 961 18 81 22 2 2-9,1 % Hammashuolto käynnit 34 992 34 532 36 53 37 37 37 +- % Vertailuhinnat Neuvola-, koulu- ja opiskeluthpalvelut nettokulut /asukas TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 48,35 47,66 46,91 48,48 48,47 48,3 -,9 % Mielent. ja päihdep. /as 66,29 69,48 74,41 7,61 68,4 68,4-3,1 % Avosairaanhoito /käynti 87,52 93,32 13,27 8,92 96,39 95,22 17,7 % Tk-sairaala /hpv 234,9 251,69 277,69 224,5 261,16 261,16 16,6 % Hammashuolto /käynti 77,84 78,32 74,3 73,23 7,21 7,21-4,1 % Vastuualue /as netto*) 487,16 5,3 52,64 487,48 489,72 487,55, % *)Historiatiedot TP 213 - HKE 217 vanhan organisaation mukaiset VAKANSSIMUUTOKSET Vakanssimuutokset Nimike Terveydenhoitaja (lastenneuvola) - osa-aikaisen 5 %:n vakanssin muuttaminen 1 %:iin - kustannuslisäys katetaan vapautuvista etuuskäsittelyn vakansseista Välinehuoltaja 5% ( vajaan toimen täydennys) Virka/ toimi Perustamispvm Yksikkö toimi 1.8.217 Neuvolapalvelut toimi 1.1.217 välinehuolto laboratoriohoitaja 5% toimi 1.1.217 laboratorio diabeteshoitaja 5%(vajaan toimen täydennys) ohjaaja 1 % ( kuntouttava työtoiminta,apuvälineet) toimi 1.1.217 diabetestyö toimi 1.1.217 fysioterapia lähihoitaja/sihteeri 1% toimi 1.1.217 avosairaanhoito lääkäri ( työterveyshuollosta siirtyvä vakanssi) psykologi 1% ( työterveyshuollosta siirtyvä osuus) virka 1.1.217 avosairaanhoito toimi 1.1.217 mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti TA 217 palkat +sos 8 564 (8 564) 16 (16) 2 (2) 23 (23) 31 (31) 33 (33) 89 (89) 8 (8) TS 218 TS 219 (2 564) (2 564) (16) (2) (23) (31) (33) (89) (8) (16) (2) (23) (31) (33) (89) (8) 7 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Lakkautettavat vakanssit Lakkautt amispvm Työterveyshoitaja 4,5 vakanssia toimi 1.1.217 työterveyshuolto -149 (19) (-19) (-19) Psykologi 5% toimi 1.1.217 työterveyshuolto -29 (-29) (-29) (-29) Fysioterapeutti toimi 1.1.217 työterveyshuolto -45 (-45) (-45) (-45) terveyskeskuslääkäri virka 1.1.217 työterveyshuolto -89 (-89) (-89) -89) ylilääkäri virka 1.1.217 työterveyshuolto -16 (-16) (-16 (-16) Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus TA216:een verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutus kalenterivuodessa. 71 Sosiaali- ja terveyspalvelut
13.2. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTA-AJATUS Erikoissairaanhoidon kustannukset muodostuvat pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnasta. Omia ostopalveluita kustannuksissa on noin,5 milj.. (ns. täydentävä erikoissairaanhoito). Kuntalaisilla on jo nyt varsin laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tämän oikeuden käyttö saattaa ohjata käyttöä muihin erikoissairaanhoidon yksiköihin. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys- ja ensihoitopalvelu sisältyvät edelleen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuteen. Huolehtimalla keskeisten kansansairauksien mahdollisimman hyvästä diagnostiikasta ja hoidosta perustasolla, voidaan hillitä erikoissairaanhoidon kulukehitystä. TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen Tuotot UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Kulut -37 343-38 669-4 55-4 55-41 158-41 776 Kate -37 343-38 669-4 55-4 55-41 158-41 776 Milj. 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Erikoissairaanhoidon kustannukset 29 21 211 212 213*) 214 215 TA 216 TA 217 Milj. 27,8 28,8 29,5 31,4 35,6 37,4 37,3 41, 41, Muutos % 3,6 % 2,4 % 6,6 % 13,3 % 4,9 % -,1 % 9,8 % -1,1 % *) 213 sairaankuljetus siirtyi erikoissairaanhoitoon, kasvu ilman tätä oli 11,2 % 72 Sosiaali- ja terveyspalvelut
14. Tekniset palvelut Tekniset palvelut tekninen johtaja Jyrki Lappi TOIMIALAN KATSAUS Ympäristöpalveluiden vuoden 217 talousarvio vastaa talouden osalta hyvin pitkälle vuoden 216 talousarviota. Toiminnallisesti erityinen pääpaino on vuoden aikana sähköisten palvelujen edistämisessä usealla eri sektorilla. Käyttöön on tarkoitus saada, mm. mobiili-tuntikirjaus, vesihuollon sähköiset lomakkeet sekä viljelypalstojen sähköinen varausjärjestelmä. Seudullinen joukkoliikennejärjestelmä Föli on toiminut kaksi vuotta. Reitteihin ja aikatauluihin toteutettiin vuonna 216 ensimmäisiä tarkistuksia ja niitä jatketaan, kun saadaan vielä tarkempia tilastoja, joiden perusteella voidaan tehdä muutoksia ajettavien vuorojen määriin sekä mahdollisesti reitteihin. Vesihuollon kulutusmaksuja joudutaan korottamaan vuoden 217 alusta lukien 5 %. Korotus on välttämätön vesihuoltolaitoksen talouden tasapainottamiseksi. Korotuspaine syntyy vesihuoltolaitoksen suurista investointitarpeista tulevina vuosina. Ilman korotusta vesihuollon investoinnit jouduttaisiin karsimaan kaupungin kasvun kannalta kestämättömälle tasolle. Hulevesijärjestelmät on eriytetty vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Kaupungin strategian mukaista ekologisesti viihtyisää Kaarinaa toteutetaan vaihtamalla katuvalaistusta energiaystävällisemmäksi sekä edistämällä isoja kaavahankkeita Lemunniemellä, Piispanristillä ja Rauhalinnassa. Lisäksi vuoden aikana varaudutaan avustamaan Littoistenjärven hoitokuntaa järven kemiallisessa käsittelyssä yhdessä Liedon kanssa. Kaarinan kaupungin osuus on 1. euroa. Uusiutuvia energiamuotoja hyödynnetään Kaarina-talon maalämpöratkaisussa ja tehdään kokeilu aurinkosähkökalvojen hyödyntämisestä rakennusten katoilla. Energiataloutta parannetaan Piikkiön koulukeskuksen lämmön talteenottojärjestelmän uusimisella sekä eri kohteissa toteutettavin ilmanvaihto- ja ikkunakorjauksin. Vuoden aikana kehitetään toimintatapoja ja sitä kautta laatu- ja kustannustietoisuutta koko toimialalla, vastataksemme entistä paremmin strategian asettamiin tavoitteisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Erityinen pääpaino on asiakaslähtöisyyden kehittäminen palveluprosesseissa. Hyvinvointikertomuksen tavoitteita toteutetaan ottamalla huomioon esteettömyys kaikessa rakentamisessa. Julkista liikennettä kehitetään palvelemaan paremmin kuntalaisia. Vuoden 217 talousarvion investointitaso on historiallisen korkea n. 21,5 milj. euroa. Tämä toivottavasti tarkoittaa lisää työtilaisuuksia myös Kaarinalaisille yrityksille. Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Kaarina-talon rakentamiseen ja Valmakodin peruskorjaukseen sekä laajennukseen. Lisäksi Valkeavuoren koulun laajennuksen suunnittelu sekä hankkeen käynnistäminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 217 aikana. Infran osalta toteutetaan uusia asuinalueita mm. Hulkkionkaarelle, Lounais-Empoon, Untolaan ja Nunnaan. Erillisinä katurakennuskohteina toteutetaan Voivalantien ja Paraistentien kiertoliittymä, josta liikennevalot siirretään Kurkelantien ja Pyhän Katariinantien risteykseen. Lisäksi rakennetaan Lautakunnankadun järjestelyt valmiiksi ennen Kaarina-talon valmistumista. Vuoden aikana jatketaan myös merkittävin satsauksin vesihuollon peruskorjausta sekä rakennettujen alueiden viimeistelyjä. 73 Tekniset palvelut
14.1. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta tekninen johtaja Jyrki Lappi TOIMINTA-AJATUS Tekninen lautakunta tuottaa kaupungin asukkaiden, yritysten ja kaupungin oman toiminnan tarvitsemat ympäristö-, yhdyskuntatekniset- ja tilapalvelut tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyvässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa siten, että palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Ekologisesti viihtyisä ympäristö: Kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvu Ekologisesti viihtyisä ympäristö: Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Tavoite Kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen Hoidettavien viheralueiden ja taajamametsien inventointi ja hoidon määrittely. Infrapalveluissa kehitetään sähköistä asiakaspalvelua; katujen reaaliaikainen kunnossapidon näkymä kaupungin nettisivuilla. Kunnossapidon henkilöstön koulutus sisäilmaja kosteusvauriokorjauksiin. Kunnossapidossa ja kiinteistönhoidossa otetaan käyttöön FacilityInfo palvelupyyntö järjestelmä, muulla tavalla lähetettyjä ei kiireellisiä palvelupyyntöjä ei käsitellä. Kiinteistöjen kunnossapidon viiden vuoden pts:n päivitys vaihe 2/2. Ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhteistyön kehittäminen. Koulutetaan uusia yhdistelmätyöntekijöitä, tavoitteena muuttaa toimintamalli kahdessa kohteessa. Vesihuollon lomakkeiden muuttaminen sähköiseen muotoon. Mittarin tavoitearvo Vähintään kolmen suojatien liikenneturvallisuutta on parannettu 3.6.217 mennessä. Inventointi on valmis huhtikuussa 217 ja kunnossapito-ohjelma 31.12.217 mennessä. Selvitystyö on tehty 3.6.217 mennessä ja palvelu käytössä 1.11.217 mennessä. Koulutusprosessi käyty läpi ja jatkotoimenpiteistä sovittu 31.12.217 mennessä. Järjestelmän käyttöönotto valmis 3.5.217. valmis 31.12.217. Työ on valmis 31.12.217 31.12.217 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden osalta asetettaviin tavoitteisiin sisältyy lähinnä henkilöistä riippuvaa osaamisriskiä. Tätä pyritään eliminoimaan soveltuvilta osin lisäkoulutuksin. 74 Tekniset palvelut
TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 29 211 29 92 29 816 3 761 945 31 222 31 691 Kulut -24 64-24 583-25 268-28 762-3 494-29 193-29 631 Kate 4 67 5 319 4 548 1 999-2 549 2 29 2 59 14.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto Teknisten palveluiden yleishallinto tekninen johtaja Jyrki Lappi TOIMINTASUUNNITELMA Yleispalvelut vastaa teknisten palveluiden palvelualueen yleishallinnosta. Vuoden 217 aikana keskeisenä tavoitteena on kaupungin strategisesti merkittävien kaavoitus ja rakennushankkeiden edistäminen yhteistyössä eri vastuualueiden kanssa. Keskeinen haaste on vastata kaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisen asukaskehityksen toteutumisesta. Vuoden aikana pyritään edistämään Kaarinan keskustan kehittämishankkeita. Erityinen painopiste asetetaan vuoden aikana asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Liikuntapalvelut tulevat uutena vastuualueena osaksi Teknisiä palveluja. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN: Ei muutoksia 75 Tekniset palvelut
14.1.2. Infrapalvelut Infrapalvelut kaupungininsinööri Risto Saari TOIMINTASUUNNITELMA Liikenneväylillä kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylien korjauspäällystyksiin jatketaan, mutta Samoin jatketaan katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujen korvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla. Sähköinen palautepalvelu otettiin käyttöön vuonna 216. Tämän avulla kuntalaiset voivat antaa myös paikkaan sidottua palautetta. Palvelu on saavuttanut suuren suosion, sillä sen kautta on Infrapalvelut saanut paljon palautetta. Vuonna 216 otettiin käyttöön myös sähköinen venepaikan vuokrauspalvelu. Sen toiminta osoittautui tehokkaaksi. Sähkökaupan tappioksi on vuonna 217 arvioitu 15. euroa. Vuonna 216 sähkökauppa tuottaa selkeästi tappiota. Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä Föli aloitti toimintansa 1.7.214. Toiminta on vakiintunut vuoden 216 aikana ja vuoden 216 käyttäjämäärien ja kustannusten pohjalta tehdään tarvittaessa pienimuotoisia tarkistuksia aikatauluihin ja palvelutarjontaan. Reittejä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan vastaamaan palvelun kysyntää. Selvitetään kaukolämpöverkoston myynti ja siihen liittyvät yhtiöjärjestelyt. Yksityistieavustuksiin on varattu aiempia vuosia vastaavasti 65. euroa. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.11.216, että 1.1.217 alkaen Kaarinan kaupunki vastaa asemakaava-alueella hulevesien hallinnasta hulevesiviemärit mukaan lukien. Hulevesien hallinta siirtyi 1.1.217 alkaen viemärilaitokselta Infrapalvelujen hoidettavaksi. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Ei muutoksia. 76 Tekniset palvelut
VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT Yksikkökustannukset TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Liikenneväylät, /m2,81,77,83,91,93,93 1 772 5 1 622 261 -,1 % Hulevesi, /asukas 3,3 3,3 33 231 1 59 Joukkoliikenne /asukas 31,93 39,4 55,32 51,72 51,16 51,16 33 231 1 577 -,2 % Satamat /asukas 1,16 1,95 1,92 2,11 2,11 33 231 7 222 1,99 % Suunnittelu /asukas 6, 6,75 6,94 8,81 8,71 8,71 33 231 289 572 -,99 % Sähkökauppa /asukas 43,14 35,67 38,57 35,8 37,7 37,7 33 231 1 252 962 7,47 % Yksityistieavustus, /km 663,1 649,3 589,3 668,3 668,3 668,3 14 69 5, % 4 982 17 Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Kadut, m2 1 723 3 1 726 9 1 737 1 766 1 772 5 1 772 5,4 % Infrapalveluiden menojakauma 1 % 6 % 25 % Liikenneväylät Hulevesi Joukkoliikenne Satamat 32 % 34 % Suunnittelu Sähkökauppa Yksityistieavustukset 2 % VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Hulevesien käsittely on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä. Hulevesien käsittelyn luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksi valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on hulevesien käsittelyn kohdalla liikeylijäämä. 77 Tekniset palvelut
Hulevesien käsittelyn sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksi maksetaan lainapääomalle 4,5 %:in korkoa. HULEVESI TULOSLASKELMA TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TS 218 TS 219 Liikevaihto Kulutusmaksut Perusmaksut Muut tulot Valmistus omaan käyttöön 8 14 2 Toimintakulut -51 325-5 -132 34-153 93-17 2 Materiaalit ja palvelut -8 653-5 -92 31-94 156-96 39 Aineet, tarvikkeet ja -2-2 4-2 88 tavarat Palvelujen ostot(ilman -8 653-5 -72 31-73 756-75 231 valm. omaan käytt. ja TSP:n kuluja) Henkilöstökulut -41 916 Palkat ja palkkiot -3 133 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 89 Muut henkilösivukulut -1 694 Henkilöstökorv. ja muut henk.men. Poistot -31 714-51 246-65 196 Liiketoiminnan muut kulut -756-8 28-8 528-8 784 Liikeylijäämä -43 311-5 -112 34-153 93-17 2 Rahoitustuotot Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Rahoituskulut Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Satunnaiset tuotot ja kulut Vapaaehtoisten varausten muutokset Rahastojen muutos Ylijäämä (+) /alijäämä (-) -43 311-5 -112 34-153 93-17 2 Hinta arvio,,,, 78 Tekniset palvelut
14.1.3. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos yhdyskuntainsinööri Pirkkoliisa Heinonen TOIMINTASUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminnassa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota vuotovesimäärien vähentämiseen, tehdyn saneeraussuunnitelman mukaan. Suurimpana saneeraushankkeena on keskustan VH-linjan saneeraus sujuttamalla välillä Lidl-Kaarinatie. Lisäksi toteutetaan kaavoitussopimusten mukaisia yhteishankkeita. Asiakaspalvelun parantamiseksi kaikki vesihuollon lomakkeet toteutetaan sähköisinälomakkeina vuoden 217 aikana. Vesihuollon käyttömaksuja korotetaan 5 % vuonna 217. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT Vertailuhinnat Vesilaitos, tuotantokust. /m3 Viemärilaitos, tuotantokust. /m3 TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 1,41 1,44 1,38 1,36 1,36 1,36 1 574 975 2 141 966-3 % 1,62 1,87 1,77 1,78 1,81 1,81 1 59 2 877 9-2,5 % Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TA 17/16 Viemäriverkoston vuotovesimäärä 47 46 41 44 43-1 % 6 5 4 3 2 1 Vuotovesi % 21 211 212 213 214 215 216 217 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Vesihuoltolaitos on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä. Vesihuoltolaitoksen luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksi valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on vesihuoltolaitoksen kohdalla liikeylijäämä. Taloudellisesti eriytetty Vesihuoltolaitos sisältää vesilaitoksen ja viemärilaitoksen kustannukset. 79 Tekniset palvelut
Vesihuoltolaitosten sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksi vesihuoltolaitokset maksavat lainapääomalle 4,5 %:in korkoa. VESILAITOS TULOSLASKELMA TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TS 218 TS 219 Liikevaihto 2 643 952 2 67 527 2 728 917 2 894 16 2 922 957 3 11 23 Kulutusmaksut 2 643 952 2 67 527 2 728 917 2 894 16 2 922 957 3 11 23 Perusmaksut Valmistus omaan käyttöön 15 415 85 648 5 7 7 7 Toimintakulut -1 526 484-1 489 725-1 44 134-1 457 986-1 468 723-1 54 541 Materiaalit ja palvelut -1 139 719-1 11 474-964 242-1 14 5-1 34 331-1 55 18 Aineet, tarvikkeet ja -927 227-721 68-792 85-783 45-799 119-815 11 tavarat Palvelujen ostot(valm. omaan käyt.) Palvelujen ostot(ilman -212 492-289 866-171 392-23 6-235 212-239 916 valm. omaan käytt. ) Henkilöstökulut -49 65-516 783-478 687-49 831-48 594-495 12 Palkat ja palkkiot -379 269-384 765-353 924-364 215-375 141-386 396 Henkilösivukulut Eläkekulut -92 193-111 646-13 1-18 41-83 319-85 818 Muut henkilösivukulut -19 188-2 372-21 663-18 575-22 133-22 797 Poistot -459 74-492 367-477 192-517 888-541 173-563 527 Liiketoiminnan muut kulut -46 53-47 116-47 25-23 15-23 798-24 512 Liikeylijäämä / -alijäämä 658 394 625 435 811 591 918 142 913 6 943 161 Rahoitustuotot Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Rahoituskulut -673 195-673 195-679 945-686 695-688 945-688 945 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -273 62-273 62-28 37-287 12-289 37-289 37 Korvaus peruspääomasta -399 575-399 575-399 575-399 575-399 575-399 575 Muut rahoituskulut Satunnaiset tuotot ja kulut Vapaaehtoisten varausten muutokset Rahastojen muutos Yli-/alijäämä -14 81-47 76 131 646 231 447 224 115 254 216 Perusmaksu Hinta nyt 1,67 1,67 1,75 1,838 1,838 1,874 Tuotot 2 643 952 2 67 527 2 728 917 2 894 16 2 922 957 3 11 23 Myyty vesi 1 528 85 1 563 1 1 559 381 1 574 975 1 59 725 1 66 632 8 Tekniset palvelut
VIEMÄRILAITOS TULOSLASKELMA TP 214 TP 215 TA 216 TA 217 TS 218 TS 219 Liikevaihto 3 697 838 3 645 454 4 93 943 4 287 14 4 297 658 4 392 766 Kulutusmaksut 3 697 838 3 645 454 4 43 943 4 27 14 4 217 658 4 312 766 Perusmaksut Muut tulot 5 8 8 8 Valmistus omaan käyttöön 172 775 111 622 15 13 13 13 Toimintakulut -3 416 56-3 349 515-3 416 71-3 458 539-3 545 778-3 624 259 Materiaalit ja palvelut -86 211-244 383-298 383-347 338-354 285-361 37 Aineet, tarvikkeet ja -559 234-119 35-153 2-156 264-159 389-162 577 tavarat Palvelujen ostot(valm. omaan käyt.) Palvelujen ostot(ilman -246 977-125 33-145 183-191 74-194 895-198 793 valm. omaan käytt. ja TSP:n kuluja) Henkilöstökulut -482 855-533 624-538 18-539 523-565 268-582 226 Palkat ja palkkiot -373 41-383 11-4 24-421 832-434 487-447 522 Henkilösivukulut Eläkekulut -91 683-131 27-113 328-96 178-97 76-1 692 Muut henkilösivukulut -18 131-19 586-24 486-21 513-33 21-34 12 Henkilöstökorv. ja muut henk.men. TSP:n kulut -1 365 223-1 755 626-1 812 973-1 74 199-1 752 616-1 766 48 Poistot -755 65-83 59-761 757-814 924-856 558-897 53 Liiketoiminnan muut kulut -6 117-12 823-4 94-16 555-17 52-17 563 Liikeylijäämä 454 557 47 561 827 873 958 61 881 88 898 57 Rahoitustuotot Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Rahoituskulut -344 433-344 433-355 683-369 183-373 683-373 683 Kunnalle maksetut -59 534-59 534-7 784-84 284-88 784-88 784 korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -284 899-284 899-284 899-284 899-284 899-284 899 Muut rahoituskulut Satunnaiset tuotot ja kulut Vapaaehtoisten varausten muutokset Rahastojen muutos Ylijäämä (+) /alijäämä (-) 11 125 63 128 472 19 589 418 58 197 524 824 Hinta arvio 2,295 2,4 2,52 2,646 2,646 2,699 Tuotot 3 697 838 3 645 454 4 93 943 4 287 14 4 297 658 4 392 766 jätevesikuutiot, laskutettu 1 516 82 1 573 274 1 64 739 1 59 1 593 975 1 597 96 Turkuun johdettavat 2 752 465 2 674 287 2 877 735 2 86 772 2 771 373 2 737 854 vesikuutiot Vuotovesiprosentti 46 45 44 43 42 42 81 Tekniset palvelut
14.1.4. Tila- ja ravintopalvelut Tila- ja ravintopalvelut tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen TOIMINTASUUNNITELMA Tila- ja ravintopalveluissa kehityksen painopiste on edelleen sähköisten palveluiden hyödyntämisessä, sekä uusiutuvien energioiden käyttöönotossa. Kaupungin energiastrategian mukaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus pitäisi vähentyä 1 prosenttia vuoteen 22 mennessä. Lähtötasona pidetään vuosien 211 213 keskimääräistä lämmitysenergian ominaiskulutusta, joka on 42,93 kwh/rm³. Kiinteistöjen uusituvan energian osuus tulee olemaan vuonna 217 noin 1 prosenttia. Kaupungin energiastrategian mukaan 15 prosenttia kiinteistöistä tulee olla uusiutuvaa energiaa käyttävää vuoteen 22 mennessä. Kaupungin energiastrategian ja uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsemiseksi investoidaan energiaa säästäviin toimiin, joita on mm. Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenoton lisäykset ja peruskorjaukset sekä lukion patteriverkoston perussäätö. Lisäksi tehdään lukuisia pienempiä energiansäästötoimia. Kunnossapidossa tullaan panostamaan ennaltaehkäiseviin korjauksiin, joilla pyritään välttämään suuremmat vahingot, näitä on mm. kattojen ja siihen liittyvien järjestelmien suunnitelmallinen tarkastus ja ulkopuolisen vedenohjauksen kuntoon saattaminen. Kunnossapidon kiinteistöjen pitkän tähtäimen viisivuotissuunnitelman (PTS) vaihe 2/2 saadaan valmiiksi vuonna 217. Kunnossapidossa panostetaan henkilöstön sisäilma- ja kosteusvauriokorjaus koulutuksiin. Energiasäästöön panostetaan ottamalla käyttöön uusia aurinkosähkökalvoja myöhemmin määriteltävässä kohteessa. Rakennuttamisen ja kunnossapidon suunnittelutyöt kilpailutetaan ja laaditaan puitesopumukset. Ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhteistyötä kehitetään kouluttamalla uusia yhdistelmätyöntekijöitä, tavoitteena muuttaa toimintamalli kahdessa kohteessa. Kiinteistönhoidossa organisaatiouudistukseen jalkauttaminen ja samaan aikaan eläköitymiseen vastataan toimintaa tehostamalla. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoidon siirto viheryksikölle toteutetaan kasvukauden alusta lukien. Myynnissä tai myyntiin tulevia kiinteistöjä: Vanha Littoisten päiväkoti, Rauhalinnan ja Salvelan kartanot sekä vanha tekninen varikko. 82 Tekniset palvelut
VASTUUALUEEN VERTAILUHINNAT Siivouksen ja kiinteistönhoidon yksikkökustannukset; / m²,v TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ, m² YHT./ TA 17/16 Koulut 27,65 27,52 26,44 26,6 23,73 23,73 46 417 1 11 689-8,94 % Päiväkodit 42,89 47,2 4,21 4,35 4,9 4,9 1 552 431 633 1,34 % Hoiva- ja hoitolaitokset 32,1 36,42 36,91 36,48 35,33 35,33 19 889 72 81-3,15% Muut 26,42 27,43 28,1 27,36 24,84 24,84 2 936 52 126-9,21% Kiinteistönhoito 1,11 1, 1,43 1,78 1,39 1,39 124178 12956-5, % Kunnossapito 7,69 7,71 9,4 8,21 8,23 8,23 129 519 1 66 73,24 % RUOKAPALVELUT YKSIKKÖKUSTANNUKS ET; / suorite,v TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Koulut 2,98 2,75 2,73 2,68 2,67 2,67 917 593 2 449 973 -,4 % Päiväkodit 2,97 2,96 2,9 2,79 2,73 2,73 451 48 1 232 54-2,15 % Kokopäivähoitolaitokset 4,2 4,26 4,2 3,68 3,49 3,49 43 286 1 47 468-5,16 % RAKENNUTTAMINEN JA ISÄNNÖINTI; / m², v TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Rakennuttaminen 2,61 2,13 2,58 2,6 3,19 3,19 32 869 14 754 22,69 % Isännöinti,89,97,97,98,99,99 139 143 137 56,5 % VASTUUALUEEN SUORITTEET TP 213 TP 214 TP 215 MTA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Siivous 97 48 97 48 95 263 97 145 97 794 97 794,67 % Ruokapalvelut 1 634 945 1 685 373 1 683 283 1 812 213 1 772 359 1 772 359-2,2% Kiinteistönhoito 125 58 125 58 125 58 12619 124178 124178-1,47 % Kunnossapito 132 882 129 7 131 281 127 592 129 519 129 519 1,51 % Isännöinti 142 123 139 143 139 36 137 563 139 434 139 434 1,36 % 83 Tekniset palvelut
Siivottavan pinta-alan %-jako 217 Siivouskustannusten %-jako 217 19 22 12 47 Koulut Päiväkodit Hoiva- ja hoitolaitokse t Muut 23 21 15 41 Koulut Päiväkodit Hoiva- ja hoitolaitokset Muut Ruokapalveluiden resurssit ja suoritteet 213-217 12 7 11 1 13,2 17,9 19,2 19,4 11,9 6 8 9 8 7 64 64 64 652 64 6 6 6 4 6 5 4 62 59,3 58,6 59,6 57,7 213 214 215 216 217 (arvio) henkilömäärä annos/ hlö lounaat 6 2 6 84 Tekniset palvelut
14.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut Liikunta- ja viherpalvelut viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen TOIMINTASUUNNITELMA Vastuualueen toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Vastuualue tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liikuntapalveluiden keinoin. Pitkällä tähtäimellä erityisesti liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomessa liikkumattomuuden kustannus on laskutavasta riippuen 1-2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Kaarinassa tämä tarkoittaa noin 1.. euroa. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi. Liikkumisen lisäämisen perustelujen ytimessä ovat nuorten osallisuuden lisääminen, työurien pidentäminen, diabeteksen ehkäisy ja hoito, sekä ikäihmisten kaatumisten vähentäminen liikunnan avulla. Monipuolisilla liikuntapalveluilla ja kansalaistoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan edistää toimintakykyä ja elämän mielekkyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Alueelliset, asiakaslähtöiset, matalan kynnyksen liikuntapalvelut ja etsivä liikuntatyö voivat parhaimmillaan tarjota hyvin vaikuttavaa varhaista tukea riskiryhmille. Potentiaaliset ongelmat voivat tulla ratkaistuksi ja kielteinen kierre katkaistuksi jo ennen, kuin ne kumuloituvat raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeeksi. Yleisten alueiden kunnossapito keskittyy keskeisten viheralueiden, läpiajoteiden ja kokoojakatujen viheralueiden hoitoon. Kaarinan kaupungin leikkialueverkoston kehittämisohjelma jatkuu edelleen vuonna 217. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoidon siirto viheryksikölle toteutetaan kasvukauden alusta lukien. Littoistenjärven kemialliseen kunnostukseen on varauduttu yhdessä Liedon kunnan kanssa. Kaarinan osuus 1. euroa. Vuonna 217 käyttöön tulee viljelypalstojen sähköinen vuokrauspalvelu. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT Yksikkökustannukset TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Yleiset alueet, /m2,86,94 1,6,92,91,91 1 24 1 22 297 -,3 % Uimahalli ja kuntokoulu /käynti Muut liikuntapalvelut /as 2,8 2,46 2,61 2,11 2,27 2,27 7,6 % 64,18 62,45 58,68 63,97 63,79 63,79,3 % Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TA 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 Puistot, m2 1 192 463 1 169 461 1 221 5 1 22 1 24 1 24 1,6 % 85 Tekniset palvelut
15. Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMIALAN KATSAUS Kaupunkikehityspalvelut muodostuu aiemman kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä ympäristönsuojelulautakunnan alaisesta toiminnasta. Uuden kaupunkikehityslautakunnan alaisuudessa toimii nykyinen maankäyttö ilman rakennusvalvontaa maankäyttö ja elinvoima -nimisenä. Uuden ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä ympäristönsuojelulautakunnan alaisen toiminnan vuoden 217 talousarvion määrärahoihin ei esitetä muutoksia. Rakennusvalvonnan määrärahat siirretään sellaisenaan uuden ympäristölautakunnan alaisuuteen. Toiminnallisesti erityinen pääpaino on vuoden aikana sähköisten palvelujen edistämisessä usealla eri sektorilla. Käyttöön on tarkoitus saada muun muassa tonttien sähköinen varauspalvelu. Nettisivuille toteutetaan rakentajan opas. Kaavoituksessa isojen kaavahankkeiden lisäksi asemakaavoja ajantasaistetaan runsaasti Piikkiön alueella. Maaomaisuuden myynnistä saatavat tuotot ovat 2,9 milj. euroa. Vuoden aikana on tarkoitus saada myytyä tonttien lisäksi sekä Rauhalinnan että Salvelan kartanot. 15.1. Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTA-AJATUS Kaupunkikehityslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnittelemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaan houkuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö: Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Luova Kaarina: Innovatiivisuuden tukeminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Asuinalueiden asemakaavoituksen painopiste on Rauhalinnassa Rakennemallin tavoitteiden toteuttaminen Lemunniemellä ja Piispanristillä Sähköisen asioinnin kehittäminen Toimintatapojen kehittäminen Rauhalinnan asuinalueen länsiosan kaavaluonnos on valmis Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan muutoksen suunnittelutyö on valmis Maanvuokrauksen hallinnoinnin ja laskutuksen ohjelma on uusittu Prosessit ja toimenkuvat on uusittu kiinteistö- ja paikkatietopalveluissa 86 Kaupunkikehityspalvelut
TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaavoituksessa liittyy ennalta arvioituun aikatauluun aina epävarmuutta. Kaavaprosessiin vaikuttavat sekä kaupungin oma päätöksenteko, että kaupunkilaisten ja viranomaisten esille tuomat kysymykset. Varmuutta lisäävät vaihtoehtojen suunnittelu sekä eri osapuolten osallistuminen kaavatyöhön. Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttavat myös muut hankkeet, jotka ovat maankäytön toiminnasta riippumattomia. Tästä syntyy aikatauluun epävarmuutta. Kaikkiin lautakunnalle asetettaviin tavoitteisiin sisältyy henkilöriskiä TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 3 777 4 484 4 94 3 699-395 3 754 3 811 Kulut -2 17-2 32-1 941-1 57 434-1 53-1 553 Kate 1 76 2 452 2 153 2 192 39 2 225 2 258 Vertailutietona kaavoitus- ja rakennuslautakunta 15.1.1. Maankäyttö ja elinvoima Maankäyttö kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTASUUNNITELMA Ekologisesti viihtyisä ympäristö on yhtenä strategisena päämääränä. Kaupunkirakennetta koskevat kriittiset menestystekijät ovat ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen, olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä. Osayleiskaavoilla selvitetään rakennemallin tavoitteiden toteuttamista Lemunniemellä ja Piispanristillä. Asemakaavoituksen painopisteet ovat keskusta, Rauhalinna, Lemunniemi sekä Piikkiön taajama. Keskustaa kehitetään Oskarinaukion ympäristössä. Tarkoitus on purkaa nykyinen liiketalo ja rakentaa tilalle asuntoja sekä katutason liiketilaa. Rauhalinnan keskiosan asemakaavatyö valmistuu. Rauhalinnan talouskeskuksen alueen asemakaavatyö on käynnissä. Saaristotien puoleisen länsiosan asemakaavatyö käynnistetään. Lemunniemeä suunnitellaan laajempana kokonaisuutena, jonka vaiheistamisesta on Lemunniemen ja Piispanristin kaavoituksen ohjausryhmä päättänyt. Piikkiön taajamassa tulee valmiiksi Pontelan asemakaava vanhan urheilukentän paikalle. Katarin ja Makarlan alueita suunnitellaan. Salvelan asemakaava tehdään valmiiksi kartanon myynnin jälkeen. Littoisissa ja Auranlaaksossa ovat käynnissä Silvolanmetsän, Paltan, Kalttassuon Kalevalankadun ja Verkakylän asemakaavatyöt. Kaupungille tulee myytäviä tontteja Rauhalinnasta, Pontelasta, Kalttassuon Kalevalankadulta, Paltasta ja Silvolanmetsästä. Varsinkin vähäisen asemakaavan muutoksen prosessia yksinkertaistetaan. Sähköisten palveluiden parantamista jatketaan. Keväällä otettiin käyttöön vuokraviljelypalstojen varauspalvelu. Tonttien sähköinen varausjärjestelmä otetaan käyttöön. Uusi maanvuokralaskutusohjelma otetaan käyttöön syksyllä. Vuonna 216 rakennusvalvonta siirtyi käyttämään Trimble Locus paikkatietojärjestelmää, joka luo hyvät edellytykset sähköisten asiointipalveluiden tarjoamisen rakennusvalvonnan asiakkaille. Kiinteistö ja paikkatietopalveluissa kehitetään prosesseja ja tarkistetaan työnkuvia. 87 Kaupunkikehityspalvelut
Maastomittauksessa alkanutta mittauskaluston päivitystä jatketaan vuoden 217 aikana. Lisäksi on uusittu keväällä maankäytön Oce-tulostin. Edellä esitettyihin kaluston uusimisiin on vuodelle 217 investointirahaa 65 euroa. Maan myynnin tavoite on 2,8 Me. Myynnin tulee olla tuolloin 2,9 Me, koska myytävien alueiden tasearvo on noin,1 Me. Vastaavasti kustannuksiksi ei enää merkitä varastojen muutosta, joka oli,1 Me vuonna 216. Tonttien myynnin yhteydessä kaupunki saa rahaa myös uusien alueiden katujen rakentamiseen. Omakotitontteja myydään Hulkkionkaaren ja Lounais-Empon alueilta vuodelta 216 jäävän tonttivarannon lisäksi. Rivitalotontteja myydään Rauhalinnasta, Piikkiön keskustasta ja Rungosta. Rauhalinnan ja Salvelan kartanot myydään. Haastavien kiinteistöjen myynnissä käytetään kaupungin omien resurssien lisäksi kiinteistövälittämisen yksityisiä palveluita Maanvuokratuloja arvioidaan saatavan,61 Me. Vuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastukset pienentävät vuokra-alueiden määrää. Omakotitontteja voi toisaalta myös vuokrata Laskuttajankadulta, Sukakadulta, Hulkkion Kaijalankadulta ja Kirismäestä. Yritystontteja maaomaisuuden hallinta tulee vuokraamaan entiseen malliin. Myytävien rakennusten sähkö, lämmitys ja verkostojen eriyttäminen sekä tonttien markkinointi ovat merkittäviä kustannuseriä. Tiemaksuihin kuluu 1. euroa. Maanvuokralaskutusohjelma uusitaan. Päällekkäisestä työstä päästään tällöin eroon ja sopimusten seurannan varmuus lisääntyy. Yritysvaikutukset: Monia maankäytön alueen asioita voi jatkossa hoitaa sähköisesti. Tämä helpottaa asiakkaiden työtä. Vanhoja asemakaavoja uusitaan Pukkilan yritysalueella. Kaavahankkeet tukevat olemassa olevien yritysten asemaa ja luovat uusia mahdollisuuksia keskustassa, Rauhalinnassa ja Ala-Lemussa. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Yksikkökustannukset / Menot euroa asukasta kohden TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Kaavoitus 15,72 16,15 14,5 14,46 14,69 33 231 488 3-2,1 % Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut 2,9 15,98 12,63 12,5 13,31 33 231 442 174-2, % Maastomittaus 9,18 9,5 9,95 33 231 33 773 2,5 % Maaomaisuuden hallinta 11,79 5,32 12,64 13,64 7,39 33 231 245 715-29,2 % Suoritteet TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 TA 217 TA 17/16 Tonttijaot (tonttijaossa mukana olleita tontteja) 45 538 235 146 15 7,1 % Kiinteistötoimitukset (muodostetut rekisteriyksiköt) 95 18 111 153 12 26,3 % 88 Kaupunkikehityspalvelut
Tulojakautuma 3,7 Me Menojakautuma 1,5 Me 2 % 3 % 2 % Kaavoitus 16 % 32 % Kaavoitus Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Maastomittaus 22 % Maastomittaus 93 % Maaomaisuuden hallinta 29 % Maaomaisuuden hallinta Maankäyttö ja elinvoima Koko vuoden 217 talous uuden organisaation mukaisella jaolla Kaupungin luovuttamat omakotitontit 213 17 4 35 3 25 2 15 Vuokratut Myydyt Yhteensä 1 5 213 214 215 216 217 89 Kaupunkikehityspalvelut
15.2. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTA-AJATUS Kaupunkilaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristö kehittämällä, hoitamalla ja suojelemalla luontoa ja muuta ympäristöä sekä hyvää rakentamistapaa edistämällä. Ympäristölautakunta on rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen sekä usean muun ympäristöön liittyvän asian viranomainen. Littoistenjärven neuvottelukunta edistää järven suojelua, valvoo järveen ja sen valuma-alueeseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia siten, että järvellä saavutetaan hyvä ekologinen tila. Järvestä kehitetään kuntalaisten virkistyskeidas. Neuvottelukunta vastaa myös Littoistenjärven säännöstely-yhtiön kustannuksista sille annetuilla määrärahoilla. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Ekolgisesti viihtyisä ympäristö: Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toimiva johtaminen Tavoite Valvontasuunnitelman täydentäminen jätelain mukaisella jätehuollon valvontasuunnitelmalla vaarallisia jätteitä tuottavien yritysten osalta Asiakaspalvelun kehittäminen. Rakennusvalvontapalvelujen yhtenäistäminen lähikuntien alueella Mittarin tavoitearvo Tiedot päivitetty 31.12.217 mennessä Lähikuntien rakennusvalvontojen saman sisältöiset nettisivut ja lomakkeet käyttöön TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden saavuttamisen osalta riskit ovat lähinnä puutteet osaamisessa. Tätä vähennetään jatkuvalla kouluttautumisella. Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttavat myös muut hankkeet, jotka ovat maankäytön toiminnasta riippumattomia. Tästä syntyy aikatauluun epävarmuutta. Kaikkiin lautakunnalle asetettaviin tavoitteisiin sisältyy henkilöriskiä TALOUS 1 euroa TP 215 TP 216 TA 217 31.5.217 asti UUSI TA 217 1.6.217 alkaen UUSI TA217- TA217 ero TS 218 TS 219 Tuotot 27 29 32 427 395 433 44 Kulut -456-477 -5-934 -434-948 -962 Kate -429-448 -468-57 -39-515 -522 9 Kaupunkikehityspalvelut
15.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä TOIMINTASUUNNITELMA Vastuualueen keskeisiä tehtäviä ovat rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät luvat, valvonta, ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen sekä ympäristön asiantuntijana oleminen. Rakennusvalvontaohjelman uusimiseen liittyvät ongelmat viivästyttivät sen käyttöönottoa. Myös sähköistä lupaasiointia siirrettiin aikataulullisesti eteenpäin. Luvan hakeminen ja arkistointi sähköisesti edellyttävät toimintavalmiuksien kohottamista niin rakennusvalvonnassa kuin arkistointisektorillakin. Rakennusvalvonta kohottaa valmiuksiaan sähköisen lupahakemuksen käyttöönottoon ja sähköiseen arkistointiin siirtymiseksi. Sähköinen lupapalvelu otetaan rakennusvalvonnassa käyttöön syyskauden 217 aikana. Tavoitteena on, että Kaarinan ja lähikuntien rakennusvalvonnat saavat käyttöön saman sisältöiset nettisivut ja lomakkeet. Kaupungin kotisivulle laaditaan rakentajan opas. Tontin ostaja ja omakotirakentaja näkee siitä rakennushankkeen päävaiheet kaupungin näkökulmasta katsottuna. Talousarviossa on määrärahat Littoistenjärven neuvottelukunnan ja säännöstely-yhtiön tehtävien hoitamiseen sekä eläinsuojelutoimintaan. MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN Lautakunta varaa määrärahan Kuninkaantie Kaarinassa Kulttuuriympäristö-hankkeeseen, joka kuuluu Suomen itsenäisyyden 1-vuotisjuhlahankkeisiin. VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT Yksikkökustannukset TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 HKE 217 TA 217 MÄÄRÄ YHT./ TA 17/16 Ympäristönsuojelu 14,94 15,31 15,38 14,58 15,4 15,4 33 231 51-2,7 % Rakennusvalvonta 14,55 13,39 13,24 12,79 13,6 13,6 33 231 434 128-5,8 % Suoritteet ympäristöluvat (myönnetyt, evätyt, lausunnot) suoritetut tarkastukset ja maastokäynnit TP 213 TP 214 TP 215 TP 216 HKE 217 TA 217 TA 17/16 21 18 9 14 1 1-28 % 199 152 353 26 2 2-3 % valvonta-asiat (päätökset, lausunnot) 15 8 49 113 2 2 77 % Littoistenjärven laadun tarkkailukäynnit 18 16 22 16 16 16 % Rakennusvalvonnan suoritteet (luvat, ilmoitukset, lausunnot ja valmistelut) 1 326 1 173 895 833 1 1 1 1 32 % 91 Kaupunkikehityspalvelut
Tulojakautuma,4 Me Menojakautuma,9 Me 7 % Ympäristönsuojelu 54 % Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta 93 % 46 % Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Koko vuoden 217 talous uuden organisaation mukaisella jaolla 92 Kaupunkikehityspalvelut