MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA Kaupunginvaltuusto

MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 Kaupunginvaltuusto 12.12.2013 1

2 Sisällysluettelo 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus... 3 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät... 3 a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 b. Maakuntakaava... 4 c. MAL-aiesopimus... 4 d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030... 4 e. Ylöjärven kaupungin strategia... 4 f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma... 5 g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat... 5 h. Kaupungin talouslinjaukset... 5 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä... 6 4. Näkökulmatarkastelu... 6 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma... 6 4.2. Asuntonäkökulma... 7 4.3. Liikennenäkökulma... 7 4.4. Ympäristönäkökulma... 8 5. Toimenpiteet alueittain... 8 Keskusta... 8 Asuntila... 25 Itäinen Ylöjärvi... 29 Lounainen Ylöjärvi... 34 Julkujärvi... 40 Metsäkylä... 41 Siltatien alue... 48 Ylöjärven taajaman lähikylät... 54 Keski-Ylöjärvi... 58 Viljakkala... 60 Kuru... 66 Pohjoinen Ylöjärvi... 69 6. Liitteet ja koostetaulukot... 72 Asuintonttien luovutus ja asuntotuotanto... 72 Teollisuus- ja liiketonttien luovutusennuste... 73 Talorakennusinvestoinnit... 73 Liikenneväyläinvestoinnit... 74 Muiden yleisten alueiden investoinnit... 75 Vesihuoltoinvestoinnit... 76 Kaavoitusohjelma 2014 2018... 78 Liitekartat... 79

3 MAPSTO - MAANKÄYTÖN JA PALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSOHJELMA 2014 2018 1. Asiakirjan tausta ja tarkoitus Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelman on tarkoitus koota strategisen ja operatiivisen tason maankäytön ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen valmistelu yhdeksi, poikkitoimialalliseksi kokonaisuudeksi. MAPSTO-asiakirja pyrkii vastaamaan kysymykseen Miten ja miksi Ylöjärven kaupunki ja sen palvelu- ja liikenneinfrastruktuuri rakentuvat suunnittelu- ja toteutuskaudella? Käytännössä ohjelman avulla yhteen sovitetaan kaavoitus, tontinluovutus ja asuntotuotanto ja näistä seuraava yhdyskuntateknisen infrastruktuurin ja palveluinfrastruktuurin mitoittaminen, rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi asiakirjan avulla nostetaan valmistelun pohjatiedon tasoa sekä pidennetään suunnittelun aikajännettä nykyisten ohjelmien kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Kaupunginvaltuuston ja muiden toimielinten saaman informaation määrää ja käytettävyyttä parannetaan. Valmistelukäytännön muuttamisen, asiakirjojen sisältöjen yhdistämisen ym. muutosten taustalla on tarve parantaa kaikkia valmistelun osa-alueita, ennen kaikkea poikkitoimialallista ristiintarkastelua sekä lisätä aikajännettä. 2. Asiakirjan sisältöä ohjaavat tekijät Asiakirjan sisältöä ohjaavat Ylöjärven kaupungin kehittymiseen ja menestymiseen tähtäävän perusperiaatteen ja sekä yleisten kehitysnäkymien ja lisäksi seuraavat MAPSTO-asiakirjan ulkopuoliset tekijät ja asiakirjat: a. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja ne ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

4 - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet b. Maakuntakaava Maakunnan liiton laatima ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaava ohjaa kaupungin yleis- ja asemakaavoitusta, jotka eivät voi olla ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007 ja 2. maakuntakaava on valmisteilla. c. MAL-aiesopimus Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013-2015 edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla se edistää hallitusohjelman, valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman, liikennepoliittisen selonteon, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman sekä kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista Tampereen seudulla. Sopimuksen erityisiä tavoitteita kaupunkiseudulla ovat väestön kasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu. Yleistavoitteena korostetaan energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Sopimuksessa oleelliset Ylöjärven tavoitteet ovat keskimäärin 282 tuotettua asuntoa vuodessa, keskustan alueen tiivistäminen sekä keskustan laajentaminen Siltatien alueelle. d. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on laatinut seudun rakennesuunnitelman joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4.2010. Rakennesuunnitelmapäivitys on valmisteilla. Suunnitelmassa määritellään kaupunkiseudun kasvu ja kasvun alueet ja otetaan kantaa joukkoliikenneratkaisuihin. Ylöjärven osalta kasvun painopistealueiksi on määritelty Keskusta, Siltatien alue, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala (MAPSTO-asiakirjassa Itäinen Ylöjärvi). Kasvaviksi työpaikka-alueiksi on määritelty Kolmenkulman alue (Lounainen Ylöjärvi) ja Elovainion alue (Keskusta). Rakennesuunnitelman toteutumista seurataan seurataan MAL-aiesopimukseen määriteltyjen tavoitteiden kautta. Rakennesuunnitelma ei ole lakisääteinen eikä oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan perustuu kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sopimiin kehityslinjauksiin. Rakennesuunnitelmakartta on liitteenä. e. Ylöjärven kaupungin strategia Kaupunginvaltuuston 9.12.2010 hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle kaupungin toiminnalle ja päätöksenteolle. Seuraavat kirjatut strategiset tavoitteet ohjaavat suoraan MAPSTO-asiakirjan sisältöä:

5 Vakaan talouden näkökulma: - Kaupungin talous on aidossa tasapainossa Työn ja yrittämisen näkökulma: - Ylöjärvi on kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Toimivan kaupunkirakenteen näkökulma: - Ylöjärven tiivistynyt kaupunkirakenne mahdollistaa tasapainoisen kasvun - Monipuolinen ja laadukas asuminen vahvistaa Ylöjärven viihtyisyyttä - Puhdas ja monimuotoinen luonto on kaupungin merkittävä voimavara f. Ylöjärven maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma antaa edellytykset hoitaa maapolitiikkaa pitkäjänteisesti. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 15.6.2006. Ohjelmassa maapolitiikan visio on seuraava: Ylöjärven kaupungin rakennettu ympäristö kehittyy puutarhakaupungiksi, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset ja viihtyisät asumisvaihtoehdot. Kaupunki turvaa elinkeinoelämän hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukyvyn. Kehittymiselle ja kasvulle luo perustan aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: - Maapolitiikan tehtävänä on edistää yleiskaavojen mukaisen yhdyskuntarakenteen kehitystä. - Kaupunki kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta oikeaan aikaan. - Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kaupungin talouden tasapainottamista. - Onnistuneella maapolitiikalla kaupunki pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan sekä palvelujen tarvitsemaa tonttitarjontaa. - Kaupunki eheyttää pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta maapoliittisin keinoin. - Kaupunki varmistaa, että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. - Kaupunki pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. Kaupungin maanhankinta kohdennetaan ensi sijassa kaavoitusohjelman osayleiskaavakohteiden alueille kaupunkiseudun taajama-alueella. g. Voimassa olevat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat Aiemmat kaavoitus-, investointi- ja tontinluovutusohjelmat on alun perin laadittu kolmen vuoden aikajänteellä. Erillisten ohjelmien sisältö on toiminut pohjana MAPSTO-asiakirjan valmistelussa. h. Kaupungin talouslinjaukset Talousnäkymät ja tulevaisuuden taloudellinen liikkumavara asettaa konkreettiset rajat maankäytön suunnittelulle ja palvelu- ja yhdyskuntateknisen infrastruktuurin rakentamiselle. Talousarvion valmisteluohjeessa kaupunginhallitus voi antaa puitteet investointimenojen kokonaismäärästä tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Kaupunginhallituksen antamassa vuoden 2014 talousarvion valmisteluohjeessa tavoitteeksi asetettiin, että investointimenojen omahankintameno olisi enintään noin 14 miljoonaa euroa vuonna 2014.

6 3. Yhteenveto ohjelmakauden sisällöstä Suunnitelmakaudella kaupungin kasvun painopisteet ovat asumisen osalta Keskusta ja Metsäkylä, sekä loppuvaiheessa Siltatie. Asukasmäärän oletetaan pienenevän Siivikkalassa ja Vuorentaustassa, tämä asettaa haasteen tuleville suunnitelmakausille. Yritystontteja luovutetaan pääosin Elovainion-Heinikon alueelta, Kolmenkulmasta ja Teivon alueelta. Luovutus tapahtuu jo rakentumassa olevilta alueilta niitä laajentamalla ja kokonaan uusien alueiden avaamista pyritään suunnittelukaudella välttämään investointikustannusten minimoimiseksi. Kaupungin uudet palveluinvestoinnit pyritään minimoimaan käyttämällä olemassa olevaa palveluinfraa maksimaalisesti hyväksi. Liikennealueiden ym. infrastruktuurin ylläpitoon osoitettavat määrärahat eivät ole riittävät korjausvelan vähentämiseksi. Väestönkasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran suunnittelukaudella. Valmistuvien asuntojen määrän ennakoidaan olevan vuonna 2013 vain 190 asuntoa ja väestön kasvun jäävän noin 200 asukkaaseen. Suunnittelukaudelle on ohjelmoitu runsaasti asemakaavoituskohteita, jotta kaupungin asemakaavatonttien varantoa saadaan lisättyä lähelle kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa määriteltyä kolmen vuoden tavoitetta. Yleiskaavatyötä jatketaan useissa kohteissa ja aloitetaan koko Ylöjärven alueen käsittävän kaupunkirakenneyleiskaavan valmistelu. Kylien maankäyttöä kehitetään MAL-aiesopimuksen mukaisesti osayleiskaavoilla, joista käynnissä on Karhen ja Antaverka-Mutalan osayleiskaavat (MAPSTO-asiakirjassa Keski-Ylöjärvi, Ylöjärven taajaman lähikylät). 4. Näkökulmatarkastelu Ohjelman sisältöä on kokonaisuutena tarkasteltu kolmesta näkökulmasta. 4.1. Elinkeino- ja työllisyysnäkökulma Ylöjärven kaupunki on vuodesta 2002 lukien luovuttanut elinkeinoelämälle noin 200 kpl yritys-, teollisuus- ja liiketontteja. Hyvä tonttitarjonta, aktiivinen kaavoitus- ja maapolitiikka sekä panostukset kunnallisteknisiin investointeihin ovat olleet yksi kulmakivi, jolla Ylöjärven myönteinen elinkeinoimago on luotu. Valtakunnan tasollakin tarkasteltuna Ylöjärvelle on sijoittunut huomattava määrä Pk-yrityksiä mainittuna tarkastelujaksona. Positiivisen kehityksen jatkumiseksi on erittäin tärkeää huolehtia monipuolisesta laadukkaasta tonttitarjonnasta myös jatkossa. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Ylöjärvellä luovutetaan elinkeinoelämän tontteja Elovainion, Siltatien, Kolmenkulman ja Teivo II:n yritysalueilta. Yritysalueiden profiilit ovat erilaisia ja vastaavat hyvin erilaisten ja erikokoisten yritysten sijoittumistarpeisiin. Teivo II ja Kolmenkulma vastaavat isompien toimijoiden tonttitarpeeseen ja Elovainio ja Siltatie taas Pk-yritysten tonttitarpeeseen. Lukumäärällisesti on luonnollista, että pienempiä hankkeita menee eteenpäin enemmän ja tonttien kysyntä kohdistuu näin ollen enemmän pienempiin tontteihin. Luovutettavissa olevia tontteja tarkasteltaessa onkin tärkeää laskea tonttien määrää niin, että erilaisille yritysprofiileille löytyy tarjontaa riittävästi. Samoin tonttien kysyntään vaikuttaa luonnollisesti voimakkaasti sen hetkinen talouden suhdannetilanne. Lukumäärällisesti tarkastellen hyvä tavoitetaso olemassa olevaksi tonttitarjonnaksi on n. 16 kpl heti luovutettavissa olevia teollisuus- ja yritystontteja. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että kaupallisten palveluiden kehittämistä varten kaavoitetaan tontteja keskusta-alueelle sekä kehittyville asuinalueille lähipalveluita varten. Alueiden rakentamisella on suorat ja nopeat vaikutukset työttömyyteen ja yritysten työllisyystilanteeseen rakennussektorille sekä välilliset, mutta ei niin nopeat muille sektoreille. Monipuolisella ja joustavalla tonttitarjonnalla yrityksille varmistetaan elinkeinojakaumalla, mikä tasoittaa

talous- ja työttömyysvaikutusten jälkiseurauksia suhdannemuutoksissa. Monipuolisella asuntotuotannolla varmistetaan työvoiman saatavuus, mikä on yhä tärkeämpi yritysten kilpailukykyyn ja sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Erilaisilla joustavilla liikenneratkaisuilla taataan työssä kulkeminen työpaikkakeskittymiin. 4.2. Asuntonäkökulma Ohjelmaan on pyritty arvioimaan asuntotuotannon toteutuminen tulevien viiden vuoden aikana. Pääpaino asuntotuotannon lisäämisessä on Ylöjärven keskustassa ja sitä ympäröivillä asuntoalueilla, mutta myös Viljakkalan ja Kurun asuntotuotannon kasvulle keskustojen tuntumassa taajama-alueilla on pyritty luomaan mahdollisuudet. Asuntotuotannon ohjelmoinnilla on tavoiteltu noin 200-205 asunnon vuosittaista lisäystä Ylöjärven kaupungin omistamilla alueilla. Asunnoista on keskimäärin 60 kerrostaloasuntoja, 90 rivitaloasuntoja ja 55 omakotiasuntoja. Sen lisäksi rakennetaan vuosittain asuntoja myös yksityisten omistamille maa-alueille pääasiassa omakotitaloina. Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen on Ylöjärven vuosittaiselle kasvulle asetettu tavoitteeksi 282 asunnon tuottaminen, josta 65 kerrostaloasuntoja, 76 rivitaloasuntoja ja 90 omakotiasuntoja. Sopimuksen tavoite ei tulevalla viisivuotiskaudella näytä Ylöjärven osalta toteutuvan. MAL-aiesopimuksen mukaan kunnat tehostavat kaavoitusta siten, että pidemmällä aikavälillä kussakin kunnassa on rakennesuunnitelman mukaisilla alueilla yleiskaavavarantoa noin 10 vuoden ja asemakaavavarantoa asuntotuotantoon 3-4 vuoden tarpeen verran. Ylöjärvellä tämä tavoite täyttyy yleiskaavavarannon osalta Siltatien yleiskaavan hyväksymisen kautta. Tällä hetkellä asemakaavavaranto on noin 2 vuotta ja MAPSTO-asiakirjan kunnianhimoinen kaavoitusohjelma tähtää suunnitelmakaudella 3 vuoden varantoon. 4.3. Liikennenäkökulma Ohjelma sisältää pääasiassa uusien asemakaava-alueiden katujen rakentamisen. Liikenteen toimivuutta parannetaan toteuttamalla kiertoliittymiä Elovainiolle ja Kuruntien/Viljakkalantien liittymään. Metsäkylässä Metsäkyläntien ja Vaasantien (VT3) välinen yhteys avaa uuden yhteyden Metsäkylän länsiosasta VT3:lle ja parantaa samalla joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Merkittävin kevyen liikenteen väylä on Kolmenkulmantien yhteys Soppeenmäen ja Myllypuron välille. Väylä on osa kaupunkiseudun kevyenliikenteen pääreittejä. Lisäksi toteutetaan pieniä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyviä hankkeita. Kevyen liikenteen kytkeminen joukkoliikenteeseen sekä joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin kehittäminen suunnitelmakaudella ja myös jatkossa ovat tärkeitä joukkoliikenteen käyttöä edistävä asioita. Suunnitelmakauden ulkopuolelle jää toteutettavaksi keskustan osayleiskaavan toteuttamiseen liittyviä väylähankkeita. Joukkoliikenteen järjestäminen edellyttää riittävää käyttäjämäärää, jotta joukkoliikenteen järjestäminen olisi taloudellisesti mahdollista. Maankäytön suunnittelulla luodaan ne puitteet, joissa joukkoliikennettä tullaan tulevaisuudessa järjestämään. Suunnitelmakaudella Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään linja-autoilla, mutta pitkällä tähtäimellä Ylöjärven joukkoliikenne tullaan järjestämään katuraitiotien avulla linja-autoilla hoidettavan syöttöliikenteen tukemana. Nykyinen joukkoliikenteen järjestelysopimus Ylöjärven alueella päättyy kesällä 2016. Tällöin avautuu mahdollisuus vaikuttaa paremmin ongelmallisten alueiden joukkoliikennetarjontaan kaupungin keskeisillä alueilla, esimerkiksi Metsäkylässä. Kaupunkiseudun kasvun malleista sisäinen tiivistäminen parantaa parhaiten joukkoliikenteen järjestämisedellytyksiä tuomalla uusia käyttäjiä jo olemassa olevien joukkoliikennepalveluiden piiriin ja siten mahdollistamalla palvelutason säilyttämisen tai jopa sen nostamisen. Ohjelmassa esitetyt taajama-alueiden kehityshankkeet pääosin edistävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja lisäämällä alueiden asukasmääriä. Myös Ylöjärven taajaman lähikylien uusi maankäyttö on pyritty osoittamaan olemassa olevien joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä edesauttaa joukkoliikennepalveluluiden säilymistä myös taajama-alueen ulkopuolella. 7

8 4.4. Ympäristönäkökulma Ylöjärven kaupunki kehittyy ilmastostrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti siten, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu henkilöä kohden pysähtyy suunnitelmakaudella, minkä jälkeen ne kääntyvät laskuun. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen vaikuttavat mm. joukkoliikenteen ja jalankulun kulkutapaosuuksien kasvu niiden toimintaedellytyksiä parantamalla, lisärakentamisen sijoittuminen kehittyvien yhteyksien ja palveluiden lähettyville, keskustan tiivistäminen, energiatehokkaampi rakentaminen sekä energiaratkaisujen ilmastoystävällisyys. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta kaupungin alueella olevien pohjavesivarojen turvaamiseen. Erityisesti vedenhankintakäytössä olevilla (Ylöjärvenharju, Vilpeenharju, Hangasjärvi ja Pitkäkangas) pohjavesialueilla suunnittelu ja rakentaminen tehdään huomioiden pohjaveden laatu ja määrä. Suunnitelmakauden hankkeista pohjaveden kannalta merkittävin on ydinkeskustan suunnittelu, missä lisärakentamisen ja pohjaveden oton reunaehdot selvitetään erityisen tarkkaan. Ydinkeskustan alueella saadaan myös puhdistettua laaja pilaantunut maa-alue Saurion vedenottamon tuntumassa. Pitemmällä tähtäyksellä pohjavesialueen riskejä pyritään vähentämään myös tutkimalla Soppeenmäen teollisuusalueen muuttamista asuinalueeksi. Suunnittelun keskeisiä tavoitteita on myös turvata laajat seudulliset ja paikalliset viheryhteydet koko kaupungin alueella. Keskustan, lounaisen Ylöjärven, Julkujärven ja Metsäkylän osalta keskeisiä tavoitteita on turvata harjun maakunnallisesti merkittävä viheryhteys sekä kehittää alueiden välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä niiden saavuttamiseksi ja viheryhteyksiä lajiston kannalta. Valtakunnallisesti tärkeintä viheryhteyttä ja aluetta Seitsemisen-Haukkamaan aluetta kehitetään edelleen luontomatkailu-, virkistys- ja metsäalueena. Nykyisen luonnonsuojelualueverkoston arvoja tuetaan ja verkostoa lisätään kaupungin mailla. Keskeisiä lähtökohtia ovat myös Keijärven, Veittijärven, Viisajärven, Näsijärven ja Kyrösjärven sekä niiden rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen suunnittelualueilla. Suunnitelmakaudella lisärakentaminen sijoittuu pääosin olemassa olevien vesihuoltoverkostojen piiriin. Ylöjärven keskustaajaman jälkeen voimakkain rakentaminen sijoittuu taajaman lähikyliin, missä vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Näillä alueilla vesistökuormitus vähenee nykyisestä. Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla lisärakentaminen on vähäistä. Laadukkaan elinympäristön saavuttamiseksi suunnittelualueella kunnostetaan pilaantuneita maaalueita asumisterveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi. Keskustan alueen Nikron maaperän lisäksi selvitetään Siltatien alueen vanhan Veittijärven kaatopaikan riskit ja lisäkunnostustarpeet sekä Viljakkalan keskustan tuntumassa olevan entisen Haverin jätealueen turvallisuus ympäristölle. 5. Toimenpiteet alueittain Kaupunki on jaettu 11 alueeseen hyödyntäen tilastokeskuksen tilastoaluejakoa. Aluejako perustuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä tulevaisuuden eroavaisuuksiin maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Keskusta Kaupunkikeskustan monipuolinen kehittäminen on ollut viime vuosikymmeninä Ylöjärven tärkein painopistealue. Sekä ydinkeskustan että muille keskustan alueille on sijoittunut runsaasti lisää asukkaita, palveluita ja yritystoiminnan alueita. Keskustan tärkeys tulee entistä enemmän korostumaan myös tulevaisuudessa. Esim. koko kaupungin väestökasvusta ennakoidaan keskustan osuuden nousevan nykyisestä 30 %:sta 66 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Keskusta muodostuu kolmesta osa-alueesta: Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio. Keskustan eheyttäminen ja tiivistäminen on keskeisin tavoite suunnittelussa ja toteutuksessa pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan tulevat sijoittumaan merkittävimmät uudet palvelut ja yritystoiminnat.

Asuntotuotannon osalta keskustaan sijoittuvat suurehkot kerrostaloalueet ja ns. tiiviit, matalammat asuinalueet. Perinteiset pientaloalueet sijoittuvat muualle Ylöjärvellä. Tavoitteena on toteuttaa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä toimiva kaupunkiympäristö. Asuminen, palvelut ja työpaikat lomittuvat keskustassa ns. sekoittuneena kaupunkirakenteena. Samanaikaisesti turvataan keskustan viihtyisyys puistojen ja kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden osalta. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutosluonnoksessa on arvioitu keskustaan sijoittuvan noin 10 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Asukasluku on loppuvuodesta 2013 noin 6400 ja vuoteen 2018 mennessä asukaslisäys on noin 1 100. 9 MERKKIEN SELITE Julkisen liikenteenvuorot 0-7 11-25 26-50 61-120 Päivähoito? Esiopetus? Leikkitoiminta? Leikkitoiminta muut? Päiväkoti? Päiväkoti ykstiyinen Sivistys Liikuntapaikka Muu kohde Jäähalli Urheilutalo Kirjasto Museo Nuorisotila Opisto Sivukirjasto Uimahalli Kerho Lukio Koulu MAPSTO_aluejaot Aluejaot MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

10 Keskustan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio B. Keskustan osayleiskaava 2010-2016 2014 2016 noin 60 000 2014: 20 000 Sisältö ja tavoite Keskustan osayleiskaavalla haetaan periaatteita ydinkeskustan kehittämiselle pitkällä tähtäimellä nykyistä rakennetta täydentäen, uudistaen ja laajentaen. Keskeisin tavoite on keskustan eri osa-alueiden yhdistävä eheyttäminen, keskustan elinvoimaisuus, monipuolisuus ja omaleimaisuus, asuntoalueiden ja työpaikkojen lisääminen, joukkoliikenteen parantaminen sekä sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Alueen väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 5000 asukkaasta noin 10 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen vielä noin 10 000 asukasta. Keskustan osayleiskaavassa huomioidaan mahdollinen läntinen ratayhteys valmisteilla olevan maakuntakaavan pohjalta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Asemakaavat uusitaan alueittain noin 20 vuoden aikana.

11 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 4. Ranta-Laatu asuinalue asemakaavaja asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2013-2015 2014 2015 noin 10 000 2014: 5 000 Alueen maankäyttöä tutkitaan keskitehokkaan asumisen ja pientalojen alueena sekä virkistysalueena yleiskaavan pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Alueelle sijoittuu noin 50-100 asuntoa. Alue käsittää sekä yksityistä että kaupungin maata. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2015 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 7. Tiuravuoren ympäristön asemakaavan muutos 2013-2014 Oma työ Sisältö ja tavoite Tiuravuoren ympäristön liikennöinti ja pysäköintimahdollisuudet tutkitaan asemakaavan muutoksella. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Liikenneverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 8. Mikkolantien varsi, asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2014-2016 2014 2015 noin 30 000 2014: 10 000 Alueen maankäytön muutos pientaloalueesta ja teollisuusalueesta keskitehokkaan asumisen alueeksi tutkitaan asemakaavan muutoksella. Alue on kooltaan noin 6 hehtaaria. Alueen jatkokäytön haasteena on ns. Nikron tontin maaperän puhdistustoimien onnistuminen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015-2016 ja rakennetaan 2020 jälkeen, kun maaperän puhdistustoimien onnistuminen on seurannan kautta varmistettu. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 9. Räikäntien ympäristön asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2013-2014 Oma työ / ostopalvelu, yhteistyö Peabin kanssa Tavoitteena on tutkia teknisen keskuksen ja siitä etelään olevien rakennusten korvaamista uudisrakentamisella. Tavoitteena on korkeatasoinen asuin-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin neljä ja puoli hehtaaria ja sille sijoittuu arviolta noin 200 asuntoa sekä lisäksi liike- ja toimistotiloja. 5 000 Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2014 ja rakennetaan 2015. Suunnitelma teknisen keskuksen uusista toimitiloista ja musiikkiopiston toimitiloista aloitetaan 2014. Tontit luovutetaan 2016 2018 ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2016 2020.

12 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 18. Uusi-Kuruntien itäpuolen teollisuusalueen laajennuksen asemakaava Sisältö ja tavoite 2014-2015 2014 2015 noin 20 000 2014: 10 000 Tavoitteena on laajentaa Heinikon teollisuusaluetta Siltatien pohjoispuolelle kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja sinne sijoittuu noin 50 tonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2016 2017 ja rakennetaan 2019-2020. Alueen tontteja voidaan luovuttaa 2019 lähtien. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen Sisältö ja tavoite 2015-2017 2015 2017 noin 20 000 Hietasmäen pientaloalueen asemakaava uudistetaan ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet tutkitaan. Alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön rinnalla. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 25. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 1. vaihe Sisältö ja tavoite 2016-2018 2016 2018 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2018 2019 ja rakennetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 28. Uusi-Kuruntien länsipuolisen yritysalueen asemakaava 2. vaihe Sisältö ja tavoite 2017-2019 2017 2019 noin 40 000 Tavoitteena on laajentaa Elovainion yritysaluetta valtatien 3 pohjoispuolella ja Uusi-Kuruntien länsipuolella kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2019 2020 ja rakennetaan 2020 jälkeen.

13 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 34. Aronrannan asemakaava 2015-2017 2015 2017 noin 40 000 Sisältö ja tavoite Tavoitteena on täydentää keskustan yhdyskuntarakennetta ja muodostaa Aronrannan alueelle uusi keskustan painopiste, joka on myös tulevan katuraitiotien solmukohta. Alueelle tutkitaan sijoittamismahdollisuuksia noin 15 000 k-m2 käsittävälle liikekeskukselle, liityntäpysäköinnille, toimitiloille ja noin 500 asunnolle. Alue tukeutuu Keijärven rantaan, johon tavoitellaan yhteisessä käytössä olevaa kaupunkimaista aluetta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja rakentaminen aloitetaan 2018 jälkeen. Keskustan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 76 43 2 46 68 45 32 65 65 10 98 20 75 43 2 46 68 45 32 65 245 265 260 170 130 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Teivo 2 1 1 1 1 Heinikko / Kivilähde 10 12 5 5 5 Elovainio 7 5 5 Keskustan palvelut Alueella on useita päiväkoteja, joissa järjestetään koko- ja osapäivähoitoa. Esiopetus tulee keskittymään ensisijaisesti koulujen yhteyteen ja isoihin päiväkoteihin. Avointa varhaiskasvatusta alueella järjestetään Saurion pk:tiin kuuluvassa Vihriälän toimipisteessä. Veittijärvi, koulun yhteydessä (rakenteelliset paikat 63, rakennusvuosi 1996 ), Kaurasmäki (r.paikat 42, rakennusvuosi 1988), Palotorni (r.paikat 63, muutostyöt 2009 ja 2013), Tiikko (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1982, peruskorjaus ja laajennus 2007), Tähkätasku (r.paikat 84, rakennusvuosi 2003), Kyläseppä (r.paikat 63, rakennusvuosi 1990), Keijärvi (r.paikat 17, vuokratila kerrostalossa, toiminta siirtyy Palotornin laajennusosaan 2014 kesällä), Yhtenäiskoulun esiopetus (21 paikkaa), Saurion päivä-

koti (r.paikat 84, rakennusvuosi 1979), Mikkola (r. paikat 42, rakennettu 1908, peruskorjaus 1999, suojeltu rakennus), Vihriälä (r.paikat 21, rakennusvuosi 1900-l alussa, peruskorjaus 2007,suojeltu), Soppeenkataja (r.paikat 21, kerrostalon pohjakerros, vuokratila) Rinteen päiväkoti (vuorohoito, allergiaryhmä, r.paikat 209, rakennusvuosi 2007, laajennus 2012). Lisäksi alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa sekä 105 paikkainen yksityinen päiväkoti. Keskusta-alueen varhaiskasvatuksen toimipisteet sijaitsevat työmatkareittien varrella ja täydentävät siten muiden alueiden palveluja. Alueen palvelutarpeen kasvu painottuu Mäkkylän alueelle ja pohjoisessa Haaviston alueelle. Kuruntiellä sijaitsevaan perusturvakeskukseen sijoittuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto, varhaiskasvatuksen hallinto sekä aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakasvastaanottotilat. Perusturvakeskuksessa työskentelee kaikkiaan n. 40 työntekijää. Mikkolantiellä sijaitsevassa Terveyskeskuksessa tuotetaan keskitetysti koko kaupungin terveydenhuoltopalveluja. Vastaanottotoiminta sisältää niin omahoitaja- kuin lääkärienvastaanotot, ensiapu/päivystyksen toiminnan sekä monia erityisalojen kuten ravitsemusterapeutin, diabeteshoitajan, lastenlääkärin vastaanottoa. Terveyskeskus toimiin ns. väestövastuuperiaatteella ja omalääkäri määräytyy asuinpaikan mukaan. Terveyskeskuksessa sijaitsee myös suun terveydenhuollon yksikkö jossa toteutetaan suurimmaksi osaksi hammaslääkäripalvelut, suun hygieniapalvelut, oikomishoito ja keskitetty välinehuolto. Keskustan alueella suun terveydenhuolto toimii myös Moision koululla. Rakennuksessa on myös terveyskeskussairaala, joka on 42-paikkainen ympärivuorokauden toiminnassa oleva sairaalaosasto. Röntgen-, fysioterapia- ja laboratorio-osastot toimivat arkipäivisin. Keskusvarasto palvelee arkipäivisin, mutta vain perusturvan yksiköitä. Terveyskeskuksen yhteydessä sijaitsee myös perhekeskus, jossa on mielenterveystoimiston ja perheneuvolan toiminnot. Niiden lisäksi perhekeskuksessa on kaupungin psykososiaalisen tuen erityistyöntekijöiden toimitilat. Terveyskeskus sisältää myös kotihoidon läntisen ja itäisen alueen toimisto-, henkilöstö- ja hoitotilat sekä apuvälinepalvelun. On mahdollista että terveyskeskuksen käyttäjämäärä nousee jatkossa, mikäli länsi-tamperelaiset valitsevat terveyskeskuksekseen Ylöjärven yksikön. Kauppakeskus Elossa toimii Terveyskioski, jossa on yhden sairaanhoitajan ja yhden terveydenhoitajan vastaanotto. Terveyskeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsee v. 1992 rakennettu Keskustan neuvola, jossa sijaitsee keskustan alueen, Takamaan, Mutalan ja Vahannan alueiden äitiys, -ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevien terveydenhoitajien ja lääkärien vastaanotot. Neuvolassa on 9 vastaanottohuonetta, jotka riittävät nykytarpeisiin. Kun Haaviston ja Kortteen alueet rakentuvat tulisi huomioida tilatarve neuvolalle ja henkilöstöresurssit. Yhtenäiskoululla on toimitilat kahdelle kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Toinen terveydenhoitajista on koululla päätoimisesti ja toinen 2-3pv/vko. Nykyiseen oppilasmäärään ja mitoituksiin nähden resurssit ja tilat ovat kohdallaan. Vanhalla koululla on yhteen luokkaan järjestetty tila kouluterveydenhoitajalle, joka käy koululla n. yhden päivän joka toinen viikko. Moision koululla kokopäiväisen kouluterveydenhoitajan käytössä on ollut yksi vastaanottohuone ja vastaanottotila on myös koululääkärille. Tiloissa on sisäilmaongelmaa. Terveydenhoitajalle on jouduttu järjestämään toinen työtila koululta joten terveydenhoitotilat vaativat toimenpiteitä. Tiloissa toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Valossa on vastaanottohuoneet oppilaitoksen opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi kokopäiväiselle terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Lääkärin tilaa käyttää myös kuraattori ja Valossa yhden päivän viikossa oleva terveydenhoitaja. Jos opiskelijoiden määrä kasvaa tarvitaan tilat kokonaisuudessaan käyttöön ja henkilöresurssin lisäämistä. Vanhalle lukiolle on järjestetty tilapäisesti Siivikkalan koulun terveydenhoitajalle vastaanottotila, koska Siivikkalan koulun oppilaista osa on vanhalla lukiolla remontin vuoksi. Jos vanhan lukion 14

tilat peruskorjataan ja otetaan kokonaisuudessaan koulukäyttöön, tulisi asianmukaiset terveydenhoitotilat ja henkilöresurssit huomioida. Veittijärven koululla on tila kokopäivätoimiselle kouluterveydenhoitajalle ja lisäksi koululääkärin vastaanottoon on käytössä yksi huone. Asuntilan toimipisteessä toimii oma kouluterveydenhuollon vastaanotto ja Asuntilan alueen toinen lastenneuvolan terveydenhoitaja hoitaa sen. Haaviston koulua suunniteltaessa on huomioitava kouluterveydenhuollon tilat ja henkilöstö. Koulun yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi 100-paikkainen päiväkoti, valmistumisvuosi 2018 Tiuravuoren vanhainkodissa on 3 pitkäaikaishoidon osastoa, joissa on yhteensä 58 asukasta. Lyhytaikaishoidon osastolla on jaksohoidossa olevia asiakkaita 10-12. Kuntoutus- ja muistikeskuksessa on 20 kuntoutujaa. Nämä yksiköt toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi sekä lyhytaikaisyksikössä, että Kuntoutus- ja muistikeskuksessa käy arkipäivisin päivätoiminnassa asiakkaita vaihtelevasti yhteensä 10-15. Kuntoutus- ja muistikeskus siivessä on myös kuntosali ja terapia-allas sekä muistipoliklinikka, joissa käy asiakkaita arkipäivisin. Kerran viikossa on avointa päivätoimintaa Tiurankammarissa. Tiuravuoren vanhainkoti muutetaan palvelukeskukseksi. Yksi pitkäaikaisosastoista( Tiurala) muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Laitoshoidon osuutta vähennetään ja tehostetun palveluasumisen osuutta lisätään palvelurakennetavoitteiden mukaisesti. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikon omistaman Keihäsniemen palvelutalon läheisyydessä sijaitsevat kaupungin omistamat ryhmäkodit Pehtoori, jossa on 11 asukasta (tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen) ja Fröökynä, jossa on 7 asukasta (tavallinen palveluasuminen). Kaksikon omistama Iltaruskon palvelukeskus sijaitsee Asematiellä. Väestön kasvun lisäyksen ja palelurakennetavoitteen mukaan on tarvetta uusille ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikoille. Suunnitteilla on Soppeensydämeen uusi teknisesti turvattu yhteisöasumisen yksikkö. Suunnittelukaudella rakentuva 32 -paikkainen Tiuranniemen tehostetun palveluasumisen yksikkö muuttaa vanhusten palveluluiden ympärivuorokautisen hoivan palvelurakennetta avohoitopainotteiseksi. Kehitysvammaisten asumispalvelut sijoittuvat Nummikodin 14 asukkaalle ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan yksikköön Koivumäentielle sekä lokakuussa 2013 valmistuvaan Juuritien ryhmäkodit yksikköön. Juuritielle sijoittuva uusi asumispalveluyksikkö tarjoaa jatkossa ympärivuorokautista hoivaa 15 asukkaalle. Ylöjärven palvelutalosäätiö Kaksikko ylläpitää tuettua asumista 11 asukkaalle tarjoavaa yksikköä Soppeentiellä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa tarjotaan Nummikodin tiloihin sijoittuvassa Huiskeyksikössä, Rantaniitty-yksikössä Keihäsniemen palvelutalon tiloissa sekä Mikkolan työtuvalla Mikkolantiellä. Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita on kaikkiaan n. 40. Koulutuspalvelut: Keskustan alueella toimii useita kouluja. Ylöjärven yhtenäiskoulu (680 opp), Vanha koulu (erityiskoulu, 42 opp), Veittijärven alakoulu (530 opp), Moision yläkoulu (460 opp) sekä koulutuskeskus Valossa toimiva Ylöjärven lukio (370 opp). Koulutuskeskus Valossa toimii myös perusopetuksen lisäopetus (20 opp). Rakennusteknisesti koulut ovat Vanhaa koulua lukuun ottamatta hyvässä kunnossa sekä ajanmukaisesti varustettuja. Lähivuosina Vanha koulu (suojeltu rakennus) on täysin peruskorjattava. Samalla on linjattava tulevaisuutta varten Vanha koulun käyttötarkoitusta. Moision koulun yhteydessä sijaitseva vanha lukio otetaan v. 2016 kuluessa perusopetuksen käyttöön. Käyttöön ottaminen edellyttää peruskorjaustöitä, joista kallein toimenpide lienee ilmastoinnin uusiminen. Vanhaan lukioon mahtuu n. 300 oppilasta. Näin helpotetaan tilapulasta kärsivien Veittijärven ja Moision koulujen (mahdollisesti muidenkin koulujen) tilannetta. Koulutuslautakunta linjaa osaltaan vanhan lukion käyttöä 31.12.2013 mennessä osana kouluverkkosuunnittelua. 15

Siltatien alueelle (Kortteen alueen rajan tuntumaan) rakennetaan uusi koulu (Haaviston koulu), kun alueen rakentuminen toden teolla käynnistyy muutaman vuoden kuluessa. Tämän hetken suunnitelman mukaan koulun rakentaminen on mahdollista vuosien 2017-18 paikkeilla. Vapaa-aikapalvelut: Keskustan alueella sijaitsevat Urheilutalo-Uimahalli, jäähalli, Krankkula (käden taidon talo), pääkirjasto Leija, Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto, kotiseutumuseo sekä nuorisotila Olka. Uimahallin laajennus ja peruskorjaus on juuri valmistunut. Urheilutalon peruskorjaus on alkanut ja työ valmistuu kesällä 2014. Jäähalli toimii osakeyhtiömuotoisena, kaupunki on hallin pääomistaja. Kansalaisopistotoiminta siirtyi 2013 alusta isäntäkuntaperiaatteella Tampereen kaupungille. Opiston Ylöjärven päätoimipaikat sijaitsevat koulutuskeskus Valossa ja Ylöjärven yhtenäiskoululla. Vapaa-aikapalvelujen toimipisteet ovat musiikkiopistoa (osin myös museo) lukuun ottamatta fyysisesti hyvässä kunnossa. Kirjastorakennus Leijan vieressä on tonttivaraus kulttuurimonitoimitalolle. Nyt erittäin puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa toimiva musiikkiopisto saanee aikanaan uuden päätoimipaikan kulttuuri-monitoimitalosta. Kaupungintalon yhteydessä sijaitseva Vanhan Räikän rakennus (suojeltu rakennus) odottaa lähivuosina peruskorjausta. Rakennus on toistaiseksi suunniteltu korjattavaksi kulttuuritoimijoiden käyttöön. Käyttötarkoitus tulee tarkistaa kaupungin palvelutuotannon kasvavien tarpeiden näkökulmasta. Tällä hetkellä rakennuksen alakertaa käyttää koululaisten iltapäivätoiminta (30 opp). Yläkerrassa on mm. nuoriso-ohjaajien työtiloja. Keskustan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Tiuraniemen ryhmäkoti 2015: 2016: 1 600 000 2017: 1 600 000 karkea arvio Uudisrakennus: 32 paikkaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 70.000 Moision koulu 2014: 2015: 700 000 2016: 700 000 karkea arvio Tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen, uudet pinnat sekä pihan ja julkisivun kunnostustyöt. Lukion tilat perusopetuksen käyttöön. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 5.000 Vanha koulu 2015: 2016: 1 800 000 karkea arvio Koulutilojen muutos päivähoidon käyttöön. Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, uudet viranomaismääräykset, talotekniikan uusiminen, energiatalouden parantaminen, vähäisiä tilamuutoksia. Peruskorjaustarve. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 5.000. 16

Haaviston koulu 2017: 50 000 2018: 4 500 000 karkea arvio Kvr-urakka 12 milj. eur. Uudisrakennus perusopetuksen käyttöön. Laajuustiedot puuttuvat. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 370.000. Haaviston päiväkoti 2017: 30 000 2018: 3 200 000 karkea arvio Haaviston koulun aikataulun mukaisesti. Uudisrakennus ja toteutus kvr- urakkana. Laajuustiedot alustavat 5-os. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 1.280.000. Urheilutalo 2014: 1 700 000 Urakkasummat tiedossa Urheilutalon saneeraus: Vaiheen 2 loppuunsaattaminen. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 155.000. Kulttuuritalo /monitoimitalo 2018: 100 000 karkea arvio Uudisrakennus, suunnittelun aloitus 2018. Tilatiedot puuttuvat. Toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 50.000. 17 Vanha Räikkä 2016: 2017: 2 000 000 karkea arvio Suojelukohde: Käyttötarkoituksen muutos, rakennuslupa, talotekniikan uusiminen, esteetön kulku, poistumistieasiat, tilamuutoksia pintojen uusiminen ja energiatalouden parantaminen. Taidetilaa. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 38.000. Tekninen toimisto 2017: 2 000 000 karkea arvio Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Teknisen toimiston tilavaraus osana suurempaa kokonaisuutta.

Musiikkiopiston tilajärjestelyjä 2016: 200 000 karkea arvio 18 Kaavoitushankkeen edellyttämät tilajärjestelyt. Tontin käytön tehostaminen. Kaupungintalon arkistotilan laajennus 2014: 120 000 Suunnitelmiin perustuva Kaupungin arkistojen keskittäminen varattuun, asianmukaiseen tilaan. Päätearkistotasoisen tilan puute (palo-, ilmastointi- ja kosteusasiat huomioitu). Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue 2015-2016 2017: 300 000 Karkea arvio Alueen katujen rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Viimeistely ja päällystys v.2020 (100 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 250 000 Karkea arvio Alueen katuverkon muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 150 000 2018: 150 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen ja peruskorjaus v. 2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 300 000 2015: 200 000 2016: 300 000 2017: 90 000 2018: 200 000 Alueen katuverkon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 1600 m. Alustava kustannusarvio

19 Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe t 2014-2015 2015: 275 000 2016: 275 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015-2016. Viimeistely ja päällystys v. 2019 (150 000) Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe t 2017-2018 2017: 275 000 2018: 275 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2017-2018. Viimeistely ja päällystys v. 2021 (150 000) Rantajätkäntie 2013 Oma työ 2015: 100 000 2016: 100 000 Alustava kustannusarvio Urheilutalon ja koulun tontin itäosan keskustakorttelin kadun ja kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 300 m. Pallotien kiertoliittymä Ostopalvelu 2013 Pallotie / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. Hallitien kiertoliittymä 2014 Hallite / Elotie risteyksen kiertoliittymän rakentaminen. 2015: 400 000 Kustannusarvio 2014: 400 000 Alustava kustannusarvio Haavisto laajennus 2014: 80 000 2015: 90 000 Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Justuksentie 2014: 20 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys

20 Ojapuisto 2015: 30 000 2016: 20 000 Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Kustannusarvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan loppuun rakentaminen, valaistus, viimeistely ja päällystys. 2014: 200 000 Alustava kustannusarvio Kesäniemi 2016: 50 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Vanhat teollisuusalueet 2014: 30 000 2015: 30 000 2016: 30 000 2017: 30 000 2018: 30 000 Vanhojen teollisuusalueiden pienet parannus- ja täydennysrakentamiskohteet. Karkea arvio Linjatien alue 2015: 60 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys. Kivilähde 2016: 80 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys.

21 Hiitintien loppuosa 2015: 150 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennetun kadun viimeistely ja päällystys. Mastontien kevyen liikenteen väylä Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 2015: 50 000 Kustannusarvio Mastontien varrella olevan kevyenliikenteen väylän muutos ja kuivatuksen parantaminen Erkontien ja hiihtosillan välillä. Kuruntie / Viljakkalantie kiertoliittymä Ostopalvelu 2013 2014: 300 Alustava kustannusarvio MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä, kaupungin osuus kustannuksista. Ranta-Laatu asuinalue 2016 Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: 50 000 Karkea arvio 21. Hietasmäen pientaloalue Oma työ / ostopalvelu 2017 Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: 50 000 Karkea arvio Räikänpuisto IV vaihe 2014: 50 000 2015: 150 000 Räikänpuiston parantaminen IV-rakennusvaihe Alustava kustannusarvio

22 Kuruntien reunakiveys 2014 Oma työ 2015: 45 000 2016: 45 000 Kuruntien reunakiveyksen rakentamisen jatkaminen Asemantien risteyksestä pohjoiseen Alustava kustannusarvio Leijapuisto 2015 Oma työ / ostopalvelu Leijapuiston rakentaminen 2017: 150 000 Karkea arvio Räikän kenttä 2014 Oma työ / ostopalvelu 2015: 100 000 2016: 200 000 Räikän kentän pinnoitteen uusiminen, katsomon ja tukimuurin rakentaminen. Karkea arvio Tiuravuoren monitoimikenttä Oma työ 2017 Tiuravuoren kentän muuttaminen monitoimikentäksi Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 4. Ranta-Laatu asuinalue 2015-2016 2018: 25 000 Karkea arvio 2017: 250 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Rakentaminen v. 2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 9. Räikäntien ympäristö 2014 2015: 150 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston muutokset. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

23 21. Hietasmäen pientaloalue 2015-2017 2017: 150 000 2018: 150 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen ja peruskorjaus v. 2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Heinikon teollisuusalue 2013-2014 t 2014: 200 000 2015: 150 000 2016: 200 000 2017: 150 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamon rakentaminen. Rakennettava katupituus n. 2200 m. Yhdystien teollisuusalue 1. vaihe 2014-2015 t 2015: 150 000 2016: 150 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2015-2016. Yhdystien teollisuusalue 2. vaihe t 2014-2015 Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2017-2018. 2017: 150 000 2018: 150 000 Karkea arvio Myllytanhua 2013 Myllytanhuan vesihuoltoverkoston rakentaminen. 2014: 120 000 Alustava kustannusarvio Saurio-Hiitti 2014 Ostopalvelu 2015: 400 000 2016: 400 000 Saurion ja Hiitin välisen siirtoviemärin rakentaminen pituus n. 2400 m.

24 Sinivainiontie-Saurio 2014-2015 2016: 300 000 2017: 200 000 2018: 200 000 Runkolinjanlinjan rakentaminen Saurion ja Sinivainiontien välille pituus n. 2,3 km. Karkea arvio Saurion vedenottamo 2014 Ostopalvelu 2015: 600 000 2016: 400 000 Alkalointilaitoksen rakentaminen ja vedenkäsittelylaitoksen siirto. Karkea arvio Ahveniston vedenottamo 2014 Kalkkialkalointilaitoksen loppuun rakentaminen 2014: 130 000 Alustava kustannusarvio Teollisuusalueen täydennysrakentaminen Vuosittain Teollisuusalueen vesihuollon täydennysrakentaminen 2014: 30 000 2015: 30 000 2016: 30 000 2017: 30 000 2018: 30 000 Karkea arvio

25 Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää suunnitelmakaudella merkittävästi, noin 200 asukasta. Aluetta ei olla pitemmälläkään tähtäimellä merkittävästi laajentamassa. Asuntilassa on hyvät kevyen liikenteen yhteydet, mutta haasteena on toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Asuntilan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 5. Asuntilan eteläosan asemakaava 2014 2016 2014 2016 noin 5 000 Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan yhdyskuntarakenteen laajentamista etelään ottaen huomioon vanha omakotiasutus ja loma-asutus. Alue käsittää sekä kaupungin että yksityisen maata. Alueen pinta-ala on noin 25 hehtaaria ja sinne sijoittuu arviolta noin 50 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka sekä virkistysalueet suunnitellaan 2015 2016 ja rakennetaan 2017 2018.

26 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 13. Koivuhaantien eteläpuolisen liiketontin ja pysäköintialueen asemakaavan muutos Sisältö ja tavoite 2014-2015 Asemakaavan muutoksella tutkitaan liikerakennuksen tontin muutosta asuntokäyttöön. Alueen pinta-ala on noin 5000 m2 ja siihen sijoittuu arviolta 4-5 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan 2014 ja rakennetaan 2015. Alueen asuntotontit voidaan luovuttaa 2016. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontin asemakaavan muutos 2014 2016 2014 2016 noin 5 000 Sisältö ja tavoite Tutkitaan Idäntien yleisen rakennuksen käyttötarkoituksen osittainen muutos asumiseen lähinnä rivitalo- ja omakotialueeksi. Alueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta noin 25 rivitaloasuntoa ja 10 omakotiasuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään kaavatyön yhteydessä. Tarvittavat muutokset suunnitellaan 2015. Alueen asuintontit voidaan luovuttaa 2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 31. Reetankujan itäpuolisen alueen asemakaava Sisältö ja tavoite 2014-2015 Asemakaavalla tutkitaan Reetankujan itäpuoliselle alueelle kaksi paritalotonttia. Alue käsittää yksityisen maata. Kaavoituksesta on sovittu kauppakirjan yhteydessä. Alueen pinta-ala on noin hehtaari ja sinne sijoittuu arviolta neljä asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä. Asuntilan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti:

27 Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 20 4 25 10 7 10 10 4 20 10 25 35 35 10 85 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Asuntilan palvelut Alueella on kaksi päiväkotia, Asuntila (r.paikat 84, rakennusvuosi 2000) ja Kalliorinteen päiväkoti (r.paikat 84 + avoin varhaiskasvatus, rakennusvuosi 2007), sekä muutamia omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuspalvelut ja esiopetus eivät tällä hetkellä täysin riitä alueen kysyntään. Alueen neuvolalle on v. 2012 rakennettu ja vuokrattu tilat kauppakiinteistöstä. Käytössä on vastaanottotilat kahdelle terveydenhoitajalle ja neuvolan lääkärille. Nykyiseen asiakasmäärään nähden mitoitus ja tilat on kohdallaan. Asuntilan koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottotila ja terveydenhoitaja on koululla 1-2pv/vko Alueelta on varattu tontti yksityiselle tehostetun palveluasumisen yksikölle. Palvelutalosäätiö Kaksikon lisäksi koko Ylöjärven alueella ei ole toistaiseksi muita ikäihmisille tarkoitettuja yksityisiä palveluasumisen yksiköitä kuin Siivikkalassa. Palvelurakenteen monipuolistamiseksi ja valinnanvapauden lisäämiseksi tämä on tarpeenmukaista. Alueella toimii Veittijärven alakoulun hallinnon alaisena Asuntilan koulu (n. 170 opp). Koulun oppilaat ovat luokilla 1-3. Veittijärven koulun tilapula on pahin juuri Asuntilassa. Alueen asukasmäärä on edelleen kasvava. Tilapula helpottuu, kun Moision koulun laajentuminen vanhan lukon tiloihin on mahdollista vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueella toimii uudehkoissa ja tarkoituksenmukaisissa vuokratiloissa nuorisotila Antero. Samoihin tiloihin on sijoitettu koululaisten iltapäivätoimintaa. Asuntilan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit 5. Asuntilan eteläosa 2015-2016 2017: 300 000 2018: 300 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

28 14. Idäntien yleisen 2015 rakennuksen tontti 2018: 200 000 2021: 100 000 Karkea arvio Alueen kadunrakentaminen v. 2018. Viimeistely ja päällystys v. 2021 (100 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Niittylän alue, itäpuoli 2013 2014: 250 000 2017: 100 000 Alustava kustannusarvio Alueen katujen rakentaminen v. 2014. Viimeistely ja päällystys v. 2017. Rakennettava katupituus 550 m. Haavikko 2013 Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 2015: 25 000 Kustannusarvio 5. Asuntilan eteläosa 2015-2016 Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 14. Idäntien yleisen 2015 rakennuksen tontti Oma työ / ostopalvelu Alueelle tulevan leikkikentän rakentaminen. 2018: 50 000 Karkea arvio 2018: 50 000 Karkea arvio Asuntila-Veittijärvi 2016 ulkoilureitti Oma työ 2017: 50 000 2018: 50 000 Ulkoilureitin rakentaminen Asuntilan / Veittijärven ympäristöön Karkea arvio

29 Asuntilan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2014 Oma työ Asuntilan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2015: 40 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 5. Asuntilan eteläosa 2015-2016 2017: 200 000 2018: 200 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontti 2015 2018: 200 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Niittylän alue, itäpuoli 2013 2014: 250 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2014. Rakennettava verkostopituus n. 430 m. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan, erityisesti Lielahteen ja keskustaan. Ylöjärven keskustan suuntaan ja palveluihin on ollut erityisen huonot joukkoliikenneyhteydet. Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueet ovat perinteisiä 1970 1990 luvuilla toteutuneita pientaloalueita. Parina viime vuosikymmenenä alueen väestö ei ole juurikaan kasvanut ja alue ei ole ollut kaupungin kasvusuunta. Pienillä asemakaava-alueiden laajennuksilla on pystytty pitämään alueen asukasmääränä noin 3 400. Tulevaisuudessa alue monien palveluiden ja työssäkäynnin osalta tukeutuu Tampereen suuntaan. Suunnitelmakauden aikana Siivikkalan asukasmäärä ei kasva merkittävästi, noin 200 250 asukasta. Pidemmällä tähtäimellä Siivikkala kehittyy viihtyisänä asuntoalueena, jota korostaa erityisesti Näsijärven läheisyys ja rantojen säilyminen virkistyskäytössä. Tiiviimpi asutus sijoittuu koulun lähiympäristöön. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Siivikkala on ns. reservialuetta. Sen kehittämisestä ja yhdyskuntarakenteesta päätetään vuoden 2030 jälkeen. Itäisen Ylöjärven alueelle sijoittuvat uudet ns. Teivon yritysalueet Vaasantien varrella.

30 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Itäisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio J. Mäkkylän - Teivaalan osayleiskaava 2015 2019 2015 19 noin 100 000 Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisen uuden noin 5000 6000 asukkaan asuntoalueen ja 500 1000 työpaikan sijoittumista katuraitiotien linjalle. Kaavatyön aloittaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista. Maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman uudistamistyössä arvioidaan uudelleen Mäkkylän Teivaalan rooli kaupungin kasvussa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyö käynnistetään arviolta vuonna 2020.

31 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 11. Vihattulan Kuuratien asemakaava 2013 2014 2014: 2 000 Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan pientaloalueen laajentamista kaupungin hankkimille maa-alueille sekä yksityisen maalle kauppakirjassa sovitun mukaisesti. Alueen pinta-ala on noin yksi hehtaari ja alueelle sijoittuu arviolta noin viisi omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkon ja kunnallistekniikan muutostarve selvitetään asemakaavatyön yhteydessä, suunnitellaan 2014 ja toteutetaan 2015. Alueen tontit voidaan luovuttaa 2015. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 22. Siivikkalan keskustan asemakaava 2015 2016 5 000 Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siivikkalan keskusta-alueen laajentamista yhtiömuotoisella tiiviillä pientaloasumisella. Alueen pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 200-250 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, viimeistellään 2016-17 ja toteutetaan 2017-18. Alueen tontinluovutus voidaan aloittaa 2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 32. Siivikkalan Nuoralahdentien - Valkilantien puiston muutos omakotitonteiksi Sisältö ja tavoite 2014 2015 Korttelissa 98 on asemakaavassa kaksi puistoaluetta, joista pohjoisemman muutos omakotialueeksi tutkitaan. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3 000 m2 ja siitä on mahdollista muodostaa kaksi omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Kunnallistekniikan muutokset arvioidaan asemakaavatyön aikana. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 33. Mettistön pientaloalueen laajennus Sisältö ja tavoite 2014 2015 2014 2015 noin 5 000 Mettistön omakotialuetta laajennetaan Mettistöntien pohjoisosassa. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria ja alueelle voidaan sijoittaa noin 20 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön aikana ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan. Kunnallistekniikan rakentaminen tehdään 2016 2017.

32 Itäisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 18 5 12 20 10 20 18 18 5 12 20 10 45 45 18 42 85 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Itäisen Ylöjärven palvelut Alueella on kolme päiväkotia. Siivikkalan päiväkoti (r.paikat 53, rakennusvuosi 1980, peruskorjaus valmistuu 2014), Salorinteen päiväkoti (r.paikat 91, A-talo rakentamisvuosi 1986, peruskorjaus 2004; B-talo vuokrakiinteistö, muutostyöt 2006), Koulukallion päiväkoti (r.paikat 126, rakentamisvuosi 2013). Alueella työskentelee useita 7 kunnallista perhepäivähoitajaa. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin. Vuonna 2014 keväällä toteutuva vapaa päivähoitopaikkojen hakemismahdollisuus Tampereen kaupunkiseudulla saattaa lisätä päivähoidon kysyntää alueella. Alueen neuvolalle valmistuu tilat Siivikkalan koulun yhteyteen marraskuussa 2013. Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle neuvolaterveydenhoitajalle, aikuisten vastaanotolle ja kouluterveydenhoitajalle. Koulupsykologille ja kuraattorille on yhteinen vastaanottohuone ja yksi huone on neuvola- ja koululääkärille. Toinen neuvolan terveydenhoitajista toimii kokopäiväisesti alueella ja toinen 3pv viikossa. Henkilömitoitus nykyiseen asiakasmäärään on kohdallaan. Valmistuvat tilat mahdollistavat asukasmäärän lisääntymisenkin. Nykyiset neuvolatilat seurakunnan kiinteistöstä on irtisanottu vuoden 2013 lopusta. Siivikkalan koulun terveydenhoitaja toimii osittain myös vanhalla lukiolla niin kauan kuin Siivikkalan koulun laajennus ja peruskorjaus on ohi. Alueella toimii yksityinen ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Alueella toimii Siivikkalan alakoulu (320 opp). Koulun mittava laajennus- ja peruskorjaus on käynnissä. Työ valmistuu v. 2014 loppuun mennessä. Laajennettuihin tiloihin mahtuu n. 450 oppilasta. Koska alueen asukasmäärä ei lähivuosina kasva merkittävästi, on koulussa lähivuosina tilaa myös Tampereen puolella asuville (esim. Pohtola) oppilaille. Siivikkalan koulun yhteydessä toimii nuorisotila Mokkero, jossa järjestetään myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Tilat ovat uutta vastaavat koulun remontin jälkeen. Itäisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Siivikkalan päiväkoti 2014: 550 000 Urakkasummat tiedossa Päiväkodin peruskorjaus päivähoidon listan mukaisesti. Lämmitystavan muutos, peruskorjaus ei laajennusta, talotekniikan uusiminen ja hyvin vähäisiä tilamuutoksia. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset -5.000.

Siivikkalan koulu 2014: 4 020 000 Urakkasummat tiedossa Vaiheen 2 rakentaminen päättyy v. 2014. Täydellinen saneeraus, ei laajennusta, tilamuutoksia, talotekniikan uusiminen, suuri korjausvelka. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 265.000. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 22. Siivikkalan keskusta 2015-2017 2017: 300 000 2018: 300 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33 11. Vihattula, Kuuratie 2014 2015: 50 000 Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33. Mettistön laajennus 2014-2015 2016: 250 000 2017: 250 000 Karkea arvio. Alueen katuverkon rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Siivikkalantie 2014 Ostopalvelu 2015: 120 000 2016: 120 000 Siivikkalantien valaistuksen uusiminen sekä katualueen siistiminen ja viimeistely Karkea arvio Vasamankaaren alue 2016: 35 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennettujen katujen päällystys ja viimeistely

34 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 22. Siivikkalan keskusta 2015-2017 2017: 200 000 2018: 200 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 11. Vihattula, Kuuratie 2014 2015: 20 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamisen tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 33. Mettistön laajennus 2014-2015 2016: 200 000 2017: 200 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston tarve, laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Myllypuron jätevedenpumppaamo Jätevedenpumppaamon uusiminen 2014: 120 000 Alustava kustannusarvio Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta. Vuorentaustaan ei ole suunnattu aktiivisia kaavoitustoimenpiteitä eikä juurikaan uutta asuinrakentamista viime vuosikymmeninä. Vuorentausta on suuntautunut ennen kaikkea Tampereen suuntaan, mutta jonkin verran Siivikkalaa enemmän myös Ylöjärven keskustan suuntaan. Vuorentaustan asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samana viimeisinä 20 25 vuonna. Osaalueen väestömäärä on vähän alle 3 000. Alueelle ei odoteta asukaslisäystä suunnitelmakaudella. Alueen joukkoliikenneyhteydet ovat suhteellisen hyvät. Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

35 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Lounaisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio I. Kolmenkulman teollisuusalueen osayleiskaavan laajennus 2014 2018 2015 2017 noin 50 000 Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan teollisuusalueen laajentamisen mahdollisuutta pohjoiseen nykyisestä asemakaavaalueesta. Alueella on sekä kaupungin että yksityisen maanomistusta. Alueella on vireillä maa-alueen lunastustoimitus. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Teollisuusalueen laajentaminen edellyttää maakuntakaavan muuttamista osalla aluetta. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyö käynnistetään voimassa olevan yleiskaavan teollisuusalueelta 2014 ja asemakaavatyötä jatketaan 2017 osayleiskaavan pohjalta.

36 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 17. Kolmenkulman teollisuusalueen asemakaava 2014 2016 2014 15 noin 20 000 2014: 5 000 Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2015-2016 ja rakennetaan 2016. Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja 2016-2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalueen asemakaava Sisältö ja tavoite 2017 2018 2017 18 noin 30 000 Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus tulevan yleiskaavan mahdollistamalle alueelle tutkitaan asemakaavalla kaavoittamalla monipuolisia ja erikokoisia yritystontteja pääosin pienelle ja keskisuurelle teollisuus- ja varastorakentamiselle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan 2017-2018 ja rakennetaan 2018-2019. Alueelta voi luovuttaa teollisuustontteja 2020. Lounaisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta ei luovuteta asuintontteja suunnittelukaudella. Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Kolmenkulma 2 2 2 Kolmenkulman laajennus Lounaisen Ylöjärven palvelut 4 4 Alueella on kaksi päiväkotia sekä joitakin omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia. Vuorentaustan päiväkoti (r.paikat 63, rakentamisvuosi 1977, peruskorjaus 2011), Soppeenharjun päiväkoti (r. paikat 84 sekä avoin varhaiskasvatus, rakentamisvuosi 1991). Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Kysyntää on myös jonkin verran Tampereen Lamminpää- Tesoma alueelta. Vuorentaustan neuvola on vuokratiloissa seurakuntakodin kiinteistössä. Neuvolassa toimii alueen lastenneuvola 3 päivää viikossa ja äitiys- ja ehkäisyneuvola 2 päivää viikossa. Lisäksi on yhteinen tila aikuisvastaanottoon ja neuvolalääkärille. Yksi huone on jäänyt käyttämättömäksi kotihoidon siirryttyä keskustan terveysasemalle. Tilat ovat käyttöön nähden suuremmat kuin tämän hetkinen tarve. Henkilöstöresurssi nykyiseen asiakasmäärään ja mitoituksiin nähden on kohdallaan.

Kouluterveydenhuollon tila Vuorentaustan koululla sijaitsee siipirakennuksessa entisessä talonmiehen asunnon yhdessä huoneessa. Tila on liian ahdas ja epätarkoituksenmukainen vastaanottohuoneeksi. Terveydenhoitaja pystyy olemaan nykyisin koululla kaksi päivää viikossa ja oppilasmäärään nähden tarvetta on enemmän. Soppeenharjun koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone erillisessä siivessä. Terveydenhoitaja on koululla 4pv viikossa. Oppilasmäärään nähden tilanne on kohdallaan. Samassa siivessä toimii myös hammaslääkärin vastaanotto. Alueella toimivat Vuorentaustan alakoulu (230 opp) ja Soppeenharjun yläkoulu (400 opp). Koulutilat ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Vuorentaustan koulussa tehdään tällä hetkellä lattiapintojen korjaustöitä koulun sisäilmaongelmien takia. Vuorentaustan koulussa olisi tilaa suuremmallekin oppilasmäärälle (n. 300 oppilaalle). Soppeenharjun koulun tilat ovat täynnä, mutta koulun tilanne helpottuu lähivuosina huomattavasti, kun Metsäkylän koulu rakennetaan yhtenäiskouluksi ja Metsäkylän oppilaat eivät enää tule yläkouluun Soppeenharjuun. Alueen stabiilina pysyttelevän asukasmäärän takia kaupungin musiikkiluokat toimivat Vuorentaustan ja Soppeenharjun kouluissa. Soppeenharjun koulun yhteydessä toimii nuorisotila Zoppero. Tilat kaipaavat vuosien kovan käytön jälkeen perusremonttia. 37 Lounaisen Ylöjärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vuorentaustan koulu 2014: 90 000 kustannusarvio laskettu Sisäilmakorjauksia kesän 2014 aikana raportin mukaisessa laajuudessa. Lattiapinnoitteiden vaihtotyötä pääosin toisessa kerroksessa. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 2015-2016 17. Kolmenkulman teollisuusalue 2016: 300 000 2017: 300 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 2016-2018 2018: 300 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat kaavoituksen myötä. jatkuu 2019 (300 000)

38 Malminmäki 2014 2015:100 000 2018: 50 000 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015. Viimeistely ja päällystys v. 2018. Rakennettavan katuverkon pituus 150 m. Kolmenkulmantien kevyenliikenteen väylä 2016: 600 000 Alustava kustannusarvio Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Kolmenkulmantien varteen välillä: kaupungin raja - Ahveniston eritasoliittymä. Koreeniitty 2015: 30 000 Kustannusarvio Aikaisemmin rakennettujen katujen viimeistely ja päällystys Pohjolantie-Hatolantie 2014 risteys Oma työ 2015: 50 000 2016: 50 000 Risteysalueen parantaminen ja kevyenliikenteen väylän lisärakentamista Karkea arvio Yrjöntien kevyen liikenteen väylä Oma työ 2014 2015: 60 000 Karkea arvio Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Yrjöntien varteen välille Hatolantie-Käyräkuja Pohjolantien kevyen liikenteen väylä 2014 Oma työ 2015: 10 000 Karkea arvio Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Siwan kohdalle Pohjolantien varteen.

39 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit Soppeenmäen kuntoradan kuntoiluvälineet Oma työ 2015 Kuntoiluvälineiden hankinta Soppeenmäen kuntoradalle. 2016: 30 000 Karkea arvio Vuorentaustan monitoimikenttä Oma työ 2017 Vuorentaustan kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2018: 25 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 17. Kolmenkulman teollisuusalue 2016 2017 Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 2018 Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Malminmäki 2015 Alue on Tampereen Veden toiminta-aluetta, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta.

40 Julkujärvi Alueen kuvaus Osa-alue koostuu Soppeenmäen harjun teollisuusalueesta ja virkistysalueista. Soppeenmäen teollisuusalue on toiminnallisesti osa kaupunkikeskustaa. Alueella on merkittävät pohjavesivarat. Pohjaveden suojelun johdosta alueen teollisuutta ei ole enää laajennettu ja pitemmällä tähtäimellä teollisuusalue muuttuu ainakin osittain muuhun käyttöön, esim. asuminen ja palvelut. Alueelle ei sijoitu uusia yrityksiä tai asukkaita. Vähäinen asutus, noin 100 asukasta, alueen keskiosassa harjun eteläpuolella pysyy nykyisen suuruisena. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Julkujärven kaavoitushankkeet Alueella ei ole suunnittelukaudella 2014-2018 kaavoitushankkeita. Julkujärven tontinluovutus Alueelta ei luovuteta asuintontteja 2014 2018. Julkujärven palvelut Julkujärven teollisuusalueella toimii vuokratiloissa Karusellin päiväkoti (r.paikat 28) Yksikkö täydentää Metsäkylä-Kangasniemi alueen päivähoitopalveluja. Läntisessä osassa sijaitsee Pinsiön kylätaajama Ylöjärven, Nokian ja Hämeenkyrön raja-alueella. Lähin päiväkoti sijaitsee Metsäkylässä. Yksittäisille lapsille päivähoitopalvelua on ostettu Hämeenkyröstä.

Alueella toimii Metsäkylän vanha koulu eli Topintupa. Se on jo vuosia toiminut Ylöjärven varakouluna. Tällä hetkellä koulussa on noin 100 Metsäkylän koulun oppilasta. Julkujärven investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 41 Ulkoilureitin siirto 2014 Oma työ Ulkoilureitin siirto Julkujärven leirikeskuksen alueella. 2015: 50 000 Karkea arvio Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut erityisesti viimeisinä 10 vuotena useita satoja. Metsäkylä on ollut ja on myös tulevaisuudessa keskustan ja Siltatien alueen jälkeen merkittävin kasvualue. Tällä hetkellä alue on suurin omakotitalojen rakentamiskohde ja merkittävä myös muun pientalotuotannon alue. Metsäkylä sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta hyvin keskustan palveluihin ja työpaikka-alueiden läheisyyteen. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvin hoidettavissa. Myöskään kevyellä liikenteellä ei ole liian pitkä matka keskustan palveluihin. Metsäkylää kehitetään suunnitelmakaudella edelleen monipuolisena pientaloalueena, jossa pääosa rakentamisesta sijoittuu omakotitaloihin ja paritaloihin sekä vähenevässä määrin rivitaloihin. Metsäkylässä lisääntyvä asutus turvaa nykyiset lähipalvelut. Metsäkylän osayleiskaavasuunnittelussa on varauduttu tuhansien asukkaiden väestökasvuun, mutta suunnitelmakaudella väestökasvu lienee noin 850 henkeä. Nyt asukasmäärä on noin 3 300. Metsäkylän nykyiset ja tulevat asukkaat tukevat merkittävästi enemmän kaupungin keskustan palveluita kuin esim. Tampereen rajan läheisyydessä sijaitsevat Siivikkala ja Vuorentausta. Metsäkylä on koko suunnitelmakauden merkittävin omakotitalorakentamisen ja Siltatien alueen jälkeen toiseksi merkittävin muun pientalotuotannon alue.

42 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Metsäkylän kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio C. Metsäkylän osayleiskaava 2009-2015 2014: 5 000 Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Metsäkylän asuntoalueen tiivistämisen ja laajentamisen mahdollisuudet valtatien 3 uuden linjauksen mahdollistamalla tavalla. Aluetta suunnitellaan pientalovaltaisena ja alue on tällä hetkellä Ylöjärven merkittävin laajeneva omakotialue. Alueen väestön kasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan olevan noin 3000 asukasta, jolloin alueen koko väestö olisi 5900 asukasta. Alueen pinta-ala on noin 640 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen asemakaavatyötä jatketaan vuosittain koko suunnittelukauden.

43 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 10. Metsäkylän koulun asemakaava 2013-2014 3 000 Sisältö ja tavoite Asemakaavalla luodaan mahdollisuus Metsäkylän koulun laajentamiseen täysimittaiseksi yhtenäiskouluksi. Alueen rakennusoikeutta lisätään ja tontin järjestelyt tutkitaan. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Koulun suunnittelu on työn alla ja laajentaminen on suunnittelukaudella investointiohjelmassa vuosille 2015-2018. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 16. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 1. vaihe Sisältö ja tavoite 2014-2016 2014-16 noin 20 000 2014: 10 000 Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2015-2016. Kunnallistekniikka toteutetaan 2017. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 20. Metsäkylän Työläjärven asemakaava 2. vaihe 2015-2017 2015-17 noin 20 000 Sisältö ja tavoite Metsäkylän pientaloalueen asemakaavaa jatketaan Metsäkyläntien länsipuolelle. Työssä tutkitaan joukkoliikennereitin jatko Heikkiläntieltä Metsäkyläntielle. Alueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja alueelle sijoittuu arviolta 50 rivitaloasuntoa ja 50 omakotitonttia. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2017. Kunnallistekniikka toteutetaan 2018.

44 Metsäkylän tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 25 35 38 33 35 10 30 20 40 69 25 35 38 33 35 10 30 240 60 220 205 130 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Metsäkylän palvelut Vaasantien pohjoispuolella on kaksi päiväkotia. Metsäkylän päiväkoti (r.paikat 84, rakentamisvuosi 1962, laajennus 1998, peruskorjaus 2012). Metsäkylän päiväkodin avoin varhaiskasvatus järjestetään seurakunnalta vuokratuissa Taimitien tiloissa (r. paikkoja 21). Kangasniemen päiväkoti (r.paikat 115, rakentamisvuosi 2009, sekä leasingvuokrattu lisärakennus r.paikat 42, valmistumisvuosi 2012). Alueella on n. 15 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Palvelut eivät ole läheskään kysyntää vastaavat ja suunnitelmakaudelle kaavailtu asukasluvun kasvu tulee entisestäänkin lisäämään palvelujenjärjestämispainetta. Kangasniemen päiväkodin rakennuksen yhteydessä toimii 7-paikkainen lastensuojelulaitos Kiirus, joka tuottaa kiireellisen sijoituksen palveluja (12-17 vuotiaat) seutukunnalliseen käyttöön. Alueen neuvola sijaitsee Metsäkylän koulun yhteydessä. Tiloissa on vastaanottohuoneet kahdelle äitiys,- ehkäisy- ja lastenneuvolaa tekevälle terveydenhoitajalle sekä neuvola- ja koululääkärille. Kouluterveydenhoitajalle valmistui koulun laajennuksen yhteydessä oma vastaanottohuone neuvolan tiloihin. Nykyisin jo asiakasmäärät ovat neuvolassa terveydenhoitajaa ja lääkäriä kohti mitoituksiin nähden ylisuuret ja koulun kasvaessa näin tulee käymään myös kouluterveydenhuollossa. Myös käytössä olevat tilat tulevat olemaan riittämättömät, kun henkilökuntaa täytyy lisätä. Topin tuvalle on järjestetty tila kouluterveydenhoitajan käyttöön, koska osa Metsäkylän koulun oppilaista on siirretty sinne. Alueella toimii Metsäkylän alakoulu (400 opp). Koulutilat ovat hyvässä kunnossa. Alueelle kohdistuu voimakasta asuntorakentamista ja koulun oppilasmäärä kasvaa tulevina vuosina 20-30 opp/vuosi. Koska ikäluokkien koko tulee ylittämään yli 80 lapsen rajan, koulu laajennetaan lähivuosina 1-9 luokkien yhtenäiskouluksi. Ennen laajennusta koulu saa kaipaamaansa lisätilaa Metsäkylän vanhasta koulusta Topintuvasta, jossa jo nyt käy koulua muutama Metsäkylän koulun luokka. Metsäkylän nuorisotila Metzis toimii Ylöjärven seurakunnan tiloissa, kaupunki tuottaa palvelun.

45 Metsäkylän investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Pikkulinnun päiväkoti 2014: 2015: palveluseteli 2016: palveluseteli karkea arvio Toteutetaan palvelusetelimallilla. Vaihtoehtona investointi 3,5 milj. euroa v. 2015-2016. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 1.280.000. Metsäkylän koulu laajennus vaihe 1 2014: 2015: 2 500 000 2016: 2 000 000 karkea arvio Rakentaminen kvr laajuus 2150 hm². Uudisrakennus nykyisen koulun tontille Metsäkyläntien varteen. Metsäkylän koulu laajennus vaihe 2 2016: 2017: 1 500 000 2018: 1 400 000 karkea arvio Rakentaminen kvr laajuus 1350 hm². Uudisrakennus koulun taakse talonmiehen asunnon paikalle. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset 210.000. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe 2014-2015 2017: 1 000 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2017. Viimeistely ja päällystys v. 2020 (450 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe 2015-2016 2018: 1 000 000 Karkea arvio Rakentaminen jatkuu 2019 (500 000), viimeistely ja päällystys v. 2021 (450 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

46 Työlänojan alue 1. vaihe 2013 2014: 100 000 2015: 975 000 2017: 300 000 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015. Viimeistely ja päällystys v. 2017. Rakennettava katupituus 1500 m. Hankkeen rakentamiseen on myönnetty valtion avustusta 2014: 400 000 ja 2015: 150 000. Työlänojan alue 2. 2014 vaihe 2016: 940 000 2018: 250 000 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2016. Viimeistely ja päällystys v. 2018. Rakennettava katupituus 2000 m. Kangasniemi 2014: 80 000 Kustannusarvio Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aholan alue 2016: 100 000 Rakennetun alueen katujen viimeistely ja päällystys Aholan alueen eteläosa 2013-2014 Alueen katujen rakentaminen. 2014: 40 000 VT3-Metsäkyläntie, liittymä- ja tiejärjestelyt 2015: 400 000 Karkea arvio MAL-sopimuksen perusteella yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa toteutettava kiertoliittymä, kaupungin osuus kustannuksista.

47 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Maankaatopaikka 2013-2014 Ostopalvelu 2015: 80 000 2016: 20 000 Karkea arvio Rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden maankaatopaikan toteuttaminen Leikkikenttä 2014 Oma työ 2015: 40 000 Karkea arvio Metsäkylän leikkikentän rakentaminen Metsäkylän koulun 2015 kenttä Oma työ / ostopalvelu 2016: 45 000 Karkea arvio Metsäkylän koulun kentän rakentaminen Kangasniemen pallo- 2015 ja luistelukenttä Oma työ / ostopalvelu Kangasniemen alueelle rakennettava pallo- ja luistelukenttä. 2016: 40 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1.vaihe 2014 2017: 700 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2017. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2.vaihe 2015-2016 2018: 700 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentamiskustannukset v. 2018, hanke jatkuu 2019 (350 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

48 Työlänojan alue 1. vaihe 2013 2015: 750 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2015. Rakennettavan katupituus 1500 m. Työlänojan alue 2. 2014 vaihe 2016: 700 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2016. Rakennettava katupituus 2000 m. Metsäkylä-Saurio siirtovielmäri 2015-2016 2017: 200 000 2018: 300 000 Siirtoviemärin rakentaminen Metsäkylästä Sauriolle. jatkuu 2019 (300 000) Aholan alueen eteläosa 2013-2014 Alueen vesihuollon rakentaminen 2014: 50 000 Karkea arvio Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan taajama. Alueelle sijoittuvat omat lähipalvelut ja osa koko kaupunkikeskustan palveluista. Alueelle rakennetaan suunnitelmien mukaan kerrostaloalueita ja tiiviitä pientaloalueita. Kerrostaloihin sijoittuisi noin 2 400 asukasta ja pientaloalueelle n. 2 900 asukasta. Alue hahmottuu tulevaisuudessa selkeästi laajaan, yhtenäiseen kerrostalovaltaiseen länsiosaan kokoojakadun varrella väljempään, pientalovaltaiseen pohjois- ja itäosaan. Rakentamisen tulee sitomaan yhteen uusi joukkoliikenteen kokoojakatu, joka muodostaa Siltatien kanssa kehämäisen pääkadun. Paha-Kaurasen ympärille muodostuu laaja keskuspuisto. Alueelle muodostuu palvelukeskusta liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta keskeiselle paikalle lounaisosaan. Alueen pohjoisosaan varataan laajat lähivirkistysalueet korvaamaan nyt rakennettavia alueita. Nämä virkistysalueet palvelevat myös koko keskusta-asutusta. Suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon hyvät joukkoliikenneyhteydet ja kevyen liikenteen yhteydet. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne toteutuu linja-autoilla ja pitemmällä tähtäimellä katuratikalla.

Suunnitelmakaudelle vuoteen 2018 mennessä alueelle sijoittuu noin 150 asukasta. Ns. Haaviston yhtenäiskoulun ja siihen liittyvän päiväkodin rakentamistarve on syytä selvittää lähivuosina sen jälkeen, kun alueen asemakaavat ovat laillistuneet. Alueelle on kaavailtu neljää päiväkotia, joista 1-2 sijaitsee koulujen yhteydessä. Alueella varaudutaan kahden yhtenäiskoulun rakentamiseen. 49 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Siltatien alueen kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 6. Siltatien asemakaava ja asemakaavan muutos, 1. vaihe Sisältö ja tavoite 2013-2015 2013 2015 noin 20 000 2014: 5 000 Asemakaavalla tutkitaan Lähdevainiontien ja Siltatien liittymän ympäristön maankäyttö. Suunnittelualue käsittää palvelukorttelin muutoksen asuntoalueeksi, koulu- ja päiväkotitontin järjestelyt sekä noin 500 asukkaan pientalovaltaisen alueen suunnittelun. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2014 2015. Katuverkon rakentaminen alkaa 2016. Asuntotonttien luovutus aloitetaan 2016.

50 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 15. Siltatien pohjoispuolen asemakaava, 2. vaihe Sisältö ja tavoite 2014-2016 2014 2015 noin 20 000 2014: 10 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien pohjoispuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 450 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2015 2016. Katuverkon rakentaminen etenee tälle alueelle 2017. Asuntotonttien luovutus aloitetaan tällä alueella 2020. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 19. Siltatien eteläpuolen asemakaava, 3. vaihe Sisältö ja tavoite 2015-2017 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien eteläpuolisen alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016 2017. Katuverkon rakentaminen tehdään tällä alueella 2020 jälkeen. Myös asuntotonttien luovutus aloitetaan 2020 jälkeen. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 26. Siltatien koillispuolen asemakaava, 4. vaihe Sisältö ja tavoite 2016-2018 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien ja Hietasmäen välisellä alueella olevien teollisuusalueiden järjestely sekä olevan asuntoalueen täydentäminen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2017 2018. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle 2020 -luvun puoli välissä. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 29. Siltatien koillisosan asemakaava, 5. vaihe Sisältö ja tavoite 2017-2019 40 000 Asemakaavalla tutkitaan Siltatien liittyminen Viljakkalantielle sekä tietä ympäröivän alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 600 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2018 2019. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle 2020 -luvun lopussa.

51 Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 30. Siltatien asuntoalueen 6. vaihe 2018-2020 40 000 Sisältö ja tavoite Asemakaavalla tutkitaan Siltatieltä länteen kiertävä katuyhteys ja alueen maankäyttö. Suunnittelualue käsittää noin 400 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen ja keskeisen virkistysalueyhteyden reitteineen. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2019 2020. Katuverkon rakentaminen ja asuntotonttien luovutus etenee tälle alueelle 2020 -luvun lopussa. Siltatien alueen tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 30 30 35 30 30 75 75 Siltatien Alueen palvelut Uudella rakentumattomalla alueella ei ole vielä kaupungin palveluja. Palvelujen sijoittuminen suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä ja alueelle on kaavailtu kahta yhtenäiskoulua ja neljää päiväkotia. Siltatien alueen investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 6. Siltatien alue 1. 2014-2015 Vaihe 2016: 500 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2016. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

52 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe 2015-2016 2018: 700 000 Karkea arvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Siltatie kevyenliikenteen väylä Oma työ 2014 2015: 85 000 Karkea arvio Kevyen liikenteen väylä Siltatien varteen välille Vaeltajantie Kortteentie. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Tekonurmikentän rakentaminen 2016 Tekonurmipintaisen pelikentän rakentaminen. 2017: 200 000 2018: 200 000 Karkea arvio Leikkikenttä 2016 Oma työ Haaviston ja Siltatien raja-alueen leikkikentän rakentaminen. 2017: 40 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 6. Siltatien alue 1. 2014-2015 vaihe 2016: 300 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2016. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, 2. vaihe 2015-2016 2018: 400 000 Karkea arvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä.

53 Siltatie-Viljakkalantie 2015-2016 2017: 200 000 2018: 400 000 Karkea arvio Runkolinjalinjan rakentaminen rautatien-viljakkalantien välille Siltatien varteen, pituus n. 2,9 km. Rakentaminen jatkuu 2019 (300 000).

54 Ylöjärven taajaman lähikylät Tämä haja-asutusalue koostuu Takamaan, Vahannan ja Mutalan palvelukylistä sekä Antaverkan Pihkaperän asuinkylästä. Osa-alue sijoittuu Näsijärven rannalle Kuruntien, Uusi-Kuruntien ja Viljakkalantien varteen. Alueella on runsaasti myös muuta haja-asutusta kuin kyläasutusta. Alueen väestökasvu ja rakentaminen on ollut voimakasta. Osa-alueella oli vuonna 1985 yhteensä noin 2100 asukasta ja tällä hetkellä asukkaita on n. 3 060. Kasvu on ollut noin 960 asukasta eli 35 asukasta / vuosi. Uusi asutus on syntynyt pääosin kyläalueille, mutta myös jonkin verran kyläalueiden ulkopuolelle. Alueen osayleiskaavat mahdollistavat usean sadan uuden omakotitalon rakentamisen. Alueen väestömäärä tulee kasvamaan edelleen. Alue rakentuu todennäköisesti melko hajanaisesti ja ennustettavuus siitä, minne asuminen sijoittuu, on huono. Kaavoituksella asutusta ohjataan mahdollisimman paljon kyläalueille palvelujen läheisyyteen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Lisäksi asutusta sijoittuu merkittävästi Antaverkan-Pihkaperän asuinkyliin. Kaavoituksen keskeinen tavoite on myös tällä osa-alueella eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä turvata palveluiden säilyminen sekä järkevä kehittäminen. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat Tontit 2014 2015-2018 AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

55 Ylöjärven taajaman lähikylien kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio F. Antaverkka Mutalan hajaasutusalueen osayleiskaava Sisältö ja tavoite -2015 5 000 Osayleiskaavalla tutkitaan Ylöjärven taajamarakenteen pohjoispuolella olevan alueen maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, tuleva vesihuolto, palveluverkko ja alueelle tehty vyöhyketarkastelu. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Vesihuoltoverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen vesihuolto-osuuskunnan kanssa alustavan rakentamisen ajoituksen pohjalta. Ylöjärven taajaman lähikylien tontinluovutus Alueen rakentuminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityiselle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun arvioidaan kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 10 10 10 10 10 35 35 35 35 35 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Ylöjärven taajaman lähikylien palvelut Mutala, Kaihari, Vahanta-alueen päiväkodit ovat kooltaan pieniä, joka tekee niiden toiminnasta helposti haavoittuvia. Pienet päiväkodit eivät pysty vastaamaan alueen palvelutarpeeseen, vaan perheet saattavat joutua kuljettamaan lapsiaan useaan eri paikkaan. Mutala (r.paikat 33, rakentamisvuosi 2005), Kaihari (r.paikat 42, kerrostalon alakerta, vuokratila), Vahanta ( r.paikat 28, rakentamisvuosi 1957, peruskorjaus 2003). Alueella on n. 5 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Takamaan päiväkoti (r.paikat 70, rakentamisvuosi 2009) riittää nykyisen väestöpohjan suuruisiin tarpeisiin. Näiden alueiden äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa kolme terveydenhoitajaa ja sijaitsee Keskustan alueen neuvolassa. Asiakasmäärät ovat lastenneuvolassa jo nykyisin terveydenhoitajaa kohti hiukan yli mitoitusten. Takamaan koululla on kouluterveydenhoitajalle vastaanottotila. Tilat valmistuivat koulun peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden terveydenhoitajan työpanos on alimitoitettu. Mutalan koululla on vastaanottotila kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille. Tilat valmistuivat koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja on koululla päivän viikossa. Jos oppilasmäärä kasvaa, se ei tule riittämään.

Vahannan koululla kouluterveydenhuollon tilat ovat päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa koulun tontilla. Tiloissa on käytössä kaksi vastaanottohuonetta ja ne otettiin käyttöön koulun laajennuksen yhteydessä. Terveydenhoitaja pystyy olemaan koululla päivän viikossa joten nykyiseen oppilasmäärään nähden se on alimitoitettu. Voionmaan opistolla on yhteen luokkahuoneeseen järjestetty opiskeluterveydenhuoltoa hoitavalle terveydenhoitajalle vastaanottotila. Opistolla pidetään vastaanottoa 1 päivä viikossa. Kaiharin koulun kouluterveydenhuolto toimii Moision koulun terveydenhoitajan toimesta. Alueella toimii kolme alakoulua: Mutala (120 opp), Takamaa (200 opp) ja Vahanta (180 opp). Lisäksi Ylisen kuntoutuskeskuksen alueella sijaitsee Kaiharin erityiskoulu (25 opp), jonka oppilasalueena on Ylöjärven lisäksi koko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Vuoden 2015 alussa Kaiharin koulu muuttaa Nokian Pitkäniemeen, jolloin koulun hallinto ja ylläpito siirtyvät Nokian kaupungille. Alakoulut ovat rakennuksina erittäin hyvässä kunnossa ja varustus on ajanmukainen. Koulut kärsivät kuitenkin tilapulasta. Tilanne on erityisen hankala Mutalassa ja Takamaalla. Molempien koulujen oppilasmäärät ovat kasvussa. Mutalan koulun yhteyteen on suunniteltu ns. viipalekoulua ja sama ratkaisu toteutuu ehkä Takamaallakin. Kouluverkkosuunnittelussa mietitään myös vaihtoehtoa, jossa alueen koulujen 6. luokkien oppilaat kävisivät koulua Moisiolla. Tämä olisi mahdollista sen jälkeen, kun Moisio saa käyttöönsä vanhan lukion tilat vuoteen 2016 mennessä. Takamaan koululla sijaitsee nuorisotila Takis. Palvelun tuottamisesta vastaavat yhteistyössä Takamaan kyläyhdistys, koulun vanhempainjaosto sekä kaupungin nuorisopalvelut. 56 Ylöjärven taajaman lähikylien investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Vahannan päiväkoti 2014: 2015: 170 000 kustannusarvio laadittu Perustukset, pihan varusteet ja ympäröivät aidat investointina. Viipalepäiväkoti vuokra tai leasinghankintana. Sijoitus koulun kentän läheisyyteen. Viipalepäiväkoti. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 640.000 Mutalan koulu 2016: 100 000 kustannusarvio laskettu Perustukset investointina. Viipalerakennus koulun käyttöön vuokra tai leasing- hankintana. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 240.000. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Mutalan matonpesupaikka Mutalan matonpesupaikan rakentaminen 2014: 40 000 Karkea arvio

57 Vahannan ja Mutalan 2015 kentät Oma työ Kenttien muuttaminen monitoimikentiksi 2016: 60 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: Haja-asutusalueiden vesihuolto, vesiliikelaitoksen verkoston laajennusta Vuosittain Oma työ / ostopalvelu 2014: 150 000 2015: 100 000 2016: 100 000 2017: 100 000 2018: 100 000 Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää määrärahojen käytöstä. Karkea arvio

58 Keski-Ylöjärvi Osa-alue koostuu Viljakkalan haja-asutusalueista ja Kurun eteläosan maaseutualueista. Alueella on useita maaseutukyliä, joiden väestömäärä vaihtelee 190 290 asukkaaseen. Asutus on sijoittunut hajalleen laajalle alueelle. Selkeimmin erottuvia asutuskyliä ovat Karhe, Pengonpohja, Poikelus, Parkkuu ja Länsi-Teisko. Tällä hetkellä alueella on noin 1 800 asukasta. Karhen kyläalueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Rakentaminen alueella on perinteistä haja-asutusta ja pysyvän asumisen uudisrakentaminen on erittäin vähäistä. Tulevaisuudessa, varsinkin suunnitelmakaudella alueen väestömäärä pysynee entisellään ja uudisrakentamisen määrä on erittäin pieni. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

59 Keski-Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio G. Karhen osayleiskaava 2017-2018 5000 Sisältö ja tavoite Karhen osayleiskaavalla tutkitaan Karhen kylän maankäyttö ottaen huomioon yksityinen maanomistus, vesihuolto, palveluverkko. Suunnittelutyötä jatketaan 2017, jolloin alueelle tehdään vyöhyketarkastelu ja mitoitus tarkennetaan. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Vesihuolto suunnitellaan yhteistyössä vesihuolto-osuuskunnan kanssa. Keski-Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueen rakentaminen tapahtuu kokonaisuudessaan yksityisen omistamalle maalle. Asuntotuotannon ja asukasluvun ennakoidaan kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO 2 2 2 2 2 7 7 7 7 7 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Keski-Ylöjärven palvelut Poikeluksen alueella on vanha koulukiinteistö muutettu päiväkodiksi (r.paikat 21, korjausvuosi 2010). Tämä riittää hyvin vastaamaan alueen kysyntää. Karhen koulun tiloissa toimii yksi esiopetusryhmä. Tilanahtauden vuoksi ryhmän koko on maksimissaan 13 lasta eikä tiloissa voida järjestää esiopetuksen lisäksi tarvittavaa päivähoitoa. Karhen alueen esiopetusikäluokat ovat pieniä ja opetusryhmän käynnistymistä joudutaan harkitsemaan vuosittain. Alueella on yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Koulun välittömässä läheisyydessä toimii yksityinen 12 -paikkainen ryhmäperhepäivähoitokoti. Alueen neuvolatoiminta jakaantuu osittain Viljakkalan (Karhe), osittain Kurun (Parkkuu, Poikelus) ja osittain Keskustan alueen (Pengonpohja) neuvoloihin. Karhen koululle on järjestetty rehtorin käytössä olevasta tilasta työtila kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on nykyisin koululla n. päivän kuukaudessa. Alueella sijaitsee Karhen alakoulu (50 opp). Koulu on hallinnollisesti Viljakkalan yhtenäiskoulun alainen. Koulurakennus on osittain tyydyttävässä, osittain hyvässä kunnossa. Oppilasmäärä on ennusteen mukaan lähivuodet vakaa. Koulutilat ovat täynnä ja tehokkaassa käytössä. Lähivuosina kouluun saattaa hakeutua oppilaita Hämeenkyrön kunnan puolelta. Koulupaikan myöntäminen on mahdollista, jos opetusryhmissä on tilaa.

60 Alueen investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja 2014-2018. Viljakkala Osa-alue koostuu Viljakkalan entisen kuntakeskuksen eli kirkonkylän ja Manni Vilppeen asemakaava-alueista sekä Harhalan haja-asutusalueesta. Kirkonkylän asukasmäärä on tällä hetkellä noin 580, Manni Vilppeen alueen noin 700 ja näiden välisen alueen noin 200 asukasta. Entisen Viljakkalan kunnan väestö kasvoi 1990 ja 2000 luvuilla. Viljakkalan asukasluvun kasvuvauhti oli suhteellisesti vuonna 2006 Suomen toiseksi nopein. Tällä hetkellä pysyvän asumisen rakentaminen alueella on vähäistä eikä väestökasvua juuri ole. Omakotitonttien kysyntää alueella on mahdollista elvyttää kaupungin toimenpitein. Suunnitelmakaudella Viljakkalan kirkonkylään ei juurikaan synny uutta asutusta, joten väestö pysynee suunnilleen ennallaan. Manni Vilppeen alueella on voimassa asemakaavoja ja kaupungilla maata suuremmallekin väestökasvulle kuin mitä viime vuosina on toteutunut. Väestö kasvanee kaupungin tontinluovutuksesta riippuen suunnitelmakaudella enintään 200 henkeä. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014

61 Viljakkalan kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio H. Viljakkalan keskustan osayleiskaava 2015-2018 2015 2018 noin 40 000 Sisältö ja tavoite Osayleiskaavalla tutkitaan Viljakkalan keskusta-alueen maankäyttö. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Osayleiskaavan pohjalta uusitaan alueen asemakaavat ja laajennetaan alueita tarpeen mukaan. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 12. Litukan pientaloalueen asemakaava Sisältö ja tavoite 2013-2015 5000 Asemakaavalla suunnitellaan Litukan pientaloalueen laajentamista nähtävillä olleiden asemakaavan luonnosvaihtoehtojen pohjalta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja se käsittää noin 80 asuntoa. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä, tarkennetaan katusuunnitelmaksi 2016 ja rakennetaan 2017 2018. Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 23. Kuivaniemen pientaloalueen asemakaava Sisältö ja tavoite 2016-2018 10 000 Kuivaniemen alue avaa uuden kasvusuunnan Viljakkalan keskustan itäpuolelle. Asemakaavalla suunnitellaan Kuivaniemen pientaloalueen maankäyttö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Alueen katuverkko ja kunnallistekniikka suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja tarkennetaan katusuunnitelmaksi sen jälkeen. Viljakkalan tontinluovutus ja asuntotuotanto Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 3 10 8 10 10 3 10 8 10 11 35 28 35

62 Viljakkalan palvelut Alueella toimii kaksi päiväkotia ja muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Kultakylän päiväkoti (r.paikat 42, rakentamisvuosi 1979 ), Onnimannin päiväkoti (vuorohoito, r.paikat 77, rakentamisvuosi 2009). Esiopetusta järjestetään Viljakkalan koululla sijaitsevassa esiopetusryhmässä ja Onnimannin päiväkodissa. Palvelut riittävät hyvin alueen kysyntään. Viljakkalassa toimii tällä hetkellä terveysasema, jossa on yhden lääkärin, sairaanhoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto. Äitiys,-ehkäisy- ja lastenneuvolaa hoitaa Viljakkalan alueella yksi terveydenhoitaja. Neuvola sijaitsee terveysaseman yhteydessä. Tämän hetkiseen asiakasmäärään mitoitus on kohdallaan. Viljakkalan koululla on vastaanottohuone kouluterveydenhoitajalle ja terveydenhoitaja on koululla 2-3 pv/vko. Elokaaren palvelukeskuksessa toimii Vanhusten palveluiden tehostetun palveluasumisen yksiköt Siiri (11 asukasta) ja Pauliina (17 asukasta). Lisäksi lyhytaikaishoidon osasto, jossa on 5 asiakasta. Nämä toimivat ympärivuorokauden. Lisäksi ikäihmisille on tarjolla päivätoimintaa kerran viikossa. Rakennuksessa on myös fysioterapian vastaanottotilat. Kotihoidon pohjoisen alueen Viljakkalan tiimin toimisto- ja henkilöstötilat sijoittuvat myös Elokaareen. Aikuissosiaalityön työntekijän palveluita on mahdollista saada Viljakkalan kirjaston yhteydessä sijaitsevassa vastaanottotilassa sopimuksen mukaisesti. Alueella sijaitsee Viljakkalan yhtenäiskoulu (280 opp). Koulu on hyvässä kunnossa, mutta kasvavan oppilasmäärän takia tilat ovat täynnä. Suunnittelussa on viipaleratkaisu jo vuonna 2014. Viljakkalan entisessä kunnantalossa toimivat sivukirjasto sekä nuorisotila Vilis, jonka palvelu on toistaiseksi järjestetty ostopalveluna Kyröskosken setlementiltä. Sekä kirjaston että nuorisotilan toiminta saatetaan jo vuoden 2014 kuluessa muuttaa ainakin osittain ns. itsepalveluna toimivaksi. Viljakkalan Nuorisonäyttiksen toiminnan järjestävät yhteistyössä teatteriyhdistys Wimma ry. ja kaupungin kulttuuripalvelut. Viljakkalan investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: Elokaaren Palvelukeskus 2014: 50 000 kustannusarvio laadittu Uudet salaojat ja vedenpoisto (tontilla) Rakennuksen ympärystän kuivatus. Rakennuksen korkeusasema sekä rakennusaikana käytetyt maamateriaalit ovat ongelmallisia kuivatuksen kannalta. Viljakkalan koulu 2014: 2014: 100 000 kustannusarvio laadittu Perustukset investointina. Viipalerakennus koulun käyttöön vuokra tai leasing- hankintana. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä toiminnan aiheuttamat käyttömenomuutokset 240.000.

63 Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: 12. Litukan pientaloalue 2016 2017: 250 000 2018: 250 000 Karkea arvio Katuverkon rakentaminen v. 2017-2018. Viimeistely ja päällystys 2020 (200 000). Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue 2014 2015: 105 000 2016: 80 000 2017: 45 000 Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015-2017. Rakennettava katupituus n. 250 m. Alustava kustannusarvio Haverintien peruskorjaus 2014 Haverintien peruskorjaus. Tien pituus n. 1100 m. 2015: 330 000 Alustava kustannusarvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: 12. Litukan pientaloalue Oma työ 2017 Alueen leikkikentän rakentaminen 2018: 50 000 Vilpeen alue 2017 Omatyö Alueen leikkikentän rakentaminen 2018: 50 000 Karkea arvio

64 Haverin alueen pienparannukset Vuosittain Oma työ Haverin lomakylän ja virkistysalueen peruskorjausta 2014: 10 000 2015: 20 000 2016: 20 000 2017: 10 000 2018: 10 000 Karkea arvio Ansomäen kentän peruskorjaus Oma työ 2016 Kentän aitaaminen ja peruskorjaus 2017: 50 000 Karkea arvio Viljakkalan monitoimikenttä Oma työ 2016 Viljakkalan jääkiekkokaukalon muuttaminen monitoimikentäksi 2017: 25 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: 12. Litukan pientaloalue 2016 2017: 125 000 2018: 125 000 Karkea arvio Vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2017-2018. Lopullinen laajuus ja kustannukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Vilpeen alue 2014 2015: 80 000 2016: 50 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2015-2016. Rakennettava katupituus n. 570 m. Vilpeen vedenottamo 2014 Vilpeen vedenottamon alavesisäiliön loppuun rakentaminen. 2014: 150 000 Alustava kustannusarvio

65 Jäteveden puhdistus 2013 2014: 200 000 2015: 600 000 2016: 200 000 Alustava kustannusarvio Sopimuksen mukainen osallistuminen Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon laajentamiskustannuksiin. Vedenjakelun varmistus 2014 Oma työ / ostopalvelu 2014: 50 000 2015: 150 000 Karkea arvio Viljakkalan vedenjakelun varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet Verkostojen peruskorjaukset Vuosittain Oma työ / ostopalvelu 2014: 150 000 2015: 50 000 2016: 50 000 2017: 50 000 2018: 50 000 Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää määrärahan käytöstä. Karkea arvio

66 Kuru Osa-alue käsittää Kurun entisen kuntakeskuksen asemakaava-alueet ja sen viereiset lähialueet. Alueella asuu tällä hetkellä noin 1 100 henkeä. Kaupungilla ja yksityisillä on hyvä tonttireservi pientalojen osalta, mutta tonttien kysyntää ei juuri ole. Rakentaminen alueella on ollut erittäin vähäistä eikä ole näköpiirissä rakentamisen määrän suurta muutosta. Väestömäärän säilyminen entisellään edellyttää uudisrakentamista. Markkinointitoimenpiteillä edistetään uutta omakotirakentamista Kurun asemakaava-alueella. MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Kurun kaavoitushankkeet Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio 24. Kurun keskustan asemakaavan uudistaminen Sisältö ja tavoite 2015 2017 30 000 Kurun keskustan alueella on runsaasti toteutumatonta asemakaavaa, jonka ajanmukaisuus pitää arvioida. Asemakaavalla tutkitaan alueen maankäyttö. Työ edellyttää keskustan alueen pohjakartan uusimista. Seuraavat toimenpiteet ja kohteet Katuverkon ja kunnallistekniikan muutokset suunnitellaan asemakaavatyön yhteydessä ja viimeistellään katusuunnitelmaksi rakentamisen aikataulutuksen mukaan.

67 Kurun tontinluovutus Alueelta luovutetaan asuintontteja vuosittain seuraavan aikataulun mukaisesti. Luovutuksen seurauksena ennakoidaan asuntotuotannon ja asukasluvun kehittyvän alueella seuraavasti: Tontinluovutus (asuntoa) Asuntotuotanto (kpl) Asukasluvun kasvu 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK AR AO AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo 3 3 3 4 4 6 3 3 6 3 4 11 11 11 14 Alueelta luovutetaan teollisuus- ja liiketontteja seuraavalla aikataululla: Kohde kpl/m2 2014 2015 2016 2017 2018 Tammikangas 1 1 1 Kurun palvelut Kurun keskustassa toimii vuorohoitoa tarjoava Kurun päiväkoti (r. paikat 42, vanha hirsirakenteinen kiinteistö) sekä esiopetus Keihäslahden koulun pihapiirin rivitaloasunnoissa (r.paikat 17). Alueella työskentelee muutamia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Palvelut riittävät hyvin alueen tarpeisiin, mutta tilat ovat toiminnallisesti epäkäytännöllisiä. Kurun alueella varhaiskasvatus on hajautettu kolmeen eri kiinteistöön. Kurun keskustan ja lähialueiden päivähoidon ja esiopetuksen keskittäminen yhteen keskustan alueella sijaitsevaan uudistilaan varmentaisi toiminnan joustavuuden, siirtymäkäytänteet ja nykyaikaiset puitteet. Päiväkoti voitaisiin rakentaa myös muiden palvelujen uudisrakentamishankkeen yhteydessä, jolloin yhteiskäyttömahdollisuus esim. henkilöstön, ruokahuollon- ja siivouksen tilajärjestelyissä voitaisiin hyödyntää. Kurussa toimii terveysasema, jossa on kahden lääkärin, sairaanhoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto. Lisäksi terveysasemalla on fysioterapeutin vastaanottotilat. Mielenterveystoimiston psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat Kurun myös terveysasemalla. Aikuissosiaalityön työntekijän palvelut ovat saatavissa terveysasemalla sopimuksen mukaisesti. Terveysasemalle sijoittuvat myös kotihoidon pohjoisen alueen toimisto- ja henkilöstötilat. Alueen neuvola sijaitsee Kurun terveysaseman yhteydessä. Asiakasmäärät ovat mitoitukseen nähden kohdallaan. Keihäslahden koululla on kouluterveydenhoitajan vastaanottohuone. Terveydenhoitaja on koululla 3 päivää viikossa ja mitoitus on riittävä. Alueella toimii Keihäslahden yhtenäiskoulu (260 opp). Koulurakennus on hyvässä kunnossa ja tilat ovat oppilaille riittävät. Oppilasmäärä pysyy lähivuodet vakaana.

Kurun entisessä kunnantalossa toimii sivukirjasto ja sen vieressä nuorisotila Nuokku. Keihäslahden koulun vieressä sijaitsee Kurun Urheilutalo. Lisäksi Kurussa ovat ulkomuseo ja Vänrikki Stoolin tupa. Kurun investoinnit Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat talonrakennusinvestoinnit: 68 Kurun päiväkoti 2016: 50 000 2017: 1 600 000 2018: 1 600 000 karkea arvio Uudisrakennus, toteutus kvr. Investointien aiheuttamat käyttötalouden energia- ja ylläpitokustannukset sekä 80.000. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat liikenneväyläinvestoinnit: Kalliopään alue 2013 2015: 60 000 2016: 60 000 2017: 50 000 Alustava kustannusarvio Alueen katuverkon rakentaminen v. 2015-2016. Viimeistely ja päällystys v. 2017. Rakennettava katupituus n. 350 m. Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat yleisten alueiden investoinnit: Kalliopään alue 2016 Oma työ 2016: 50 000 Karkea arvio Alueelle tuleva leikkikenttä. Kurun torin peruskorjaus 2014 Oma työ 2014: 15 000 Karkea arvio Kurun torin rakenteiden päällystyksen peruskorjaus

69 Kurun yhtenäiskoulun 2017 monitoimikenttä Oma työ Kentän muuttaminen monitoimikentäksi 2017: 25 000 Karkea arvio Alueella toteutetaan suunnittelukaudella seuraavat vesihuoltoinvestoinnit: Kalliopään alue 2013 2015: 35 000 2016: 45 000 Alustava kustannusarvio Alueen vesihuoltoverkoston rakentaminen v. 2015-2016. Rakennettava katupituus n. 350 m. Kurun jätevedenpuhdistamo Ostopalvelu 2014 2014: 90 000 2015: 90 000 Puhdistamon rengaskanavan purku ja valvomorakennus 2014-2015 Alustava kustannusarvio Pohjoinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu asukasluvultaan pienistä kyläalueista, joissa asuu yhteensä noin 850 asukasta. Vanhoja ns. asutuskyläalueita ovat mm. Itä-Aure, Länsi-Aure, Luode, Riuttanen, Karjula Kaidankylä ja Niemikylä. Kylien asutustihentymät ovat erittäin pieniä. Haja-asutusalueasutus on levinnyt laajalle alueelle. Alueella uusien asuinrakennusten rakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Myöskään suunnitelmakaudella ei ole odotettavissa alueelle aikaisempaa merkittävämpää rakentamista eikä siten asukasmäärän kasvua. Alueelle luonteenomaista ovat laajat metsä- ja retkeilyalueet. Kansainvälisestikin merkittävä Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee pääosin Pohjoisen Ylöjärven alueella. Laajempi aluekokonaisuus pitää sisällään Seitsemisen kansallispuiston, Riuttaskorven virkistysmetsän sekä Haukkamaan alueen, joka liittyy vahvasti Ruoveden Helvetinjärven kansallispuistoon.

70 MERKKIEN SELITE Talonrakennus $K V2014 $K V2015 -> Liikenne, vesi ja muut V 2014 V 2015 - Liikenne- vesi- ja muut V2014 V2015 - Yleiskaavat osayleiskaavakohde Asemakaavat 2014 2015-2018 Tontit AO, 2014 AR, 2014 AK, 2014 Pohjoisen Ylöjärven kaavoitushankkeet Alueelle ei kohdistu suunnittelukaudella 2014-2018 kaavoitushankkeita. Pohjoisen Ylöjärven tontinluovutus ja asuntotuotanto

71 Alueelta ei luovuteta asuintontteja 2014 2018. Pohjoisen Ylöjärven palvelut Kurun palvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä sairaalaosasto (36 paikkaa), jota ollaan muuttamassa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon yksiköksi (21 paikkaa). Lisäksi palvelukeskuksessa toimii ympärivuorokautinen tehostetun palveluasumisen Hennakoti (11 asukasta) ja Mattikoti (17 asukasta), joka on tavallisen palveluasumisen yksikkö. Ikäihmisten päivätoimintaa on kaksi kertaa viikossa. Rakennus sijaitsee syrjässä eikä vastaa nykypäivän vaatimuksia ikäihmisten palveluasumiselle ja siksi on tarvetta tulevina vuosina uudisrakennukselle Kurun keskustan alueelle. Muiden palveluiden osalta alue tukeutuu mm. Kurun alueen palveluihin. Pohjoisosan päivähoitopalveluja on ostettu tarvittaessa Parkanosta. Osa alueella asuvista lapsista käy myös koulua Parkanossa. Pohjoisen Ylöjärven investoinnit Alueelle ei kohdistu investointeja 2014-2018.

72 6. Liitteet ja koostetaulukot Asuintonttien luovutus ja asuntotuotanto Alue Keskusta Kohde Sopp. Sydän Kulta- Niitty Haavisto 355/2 Haavisto 365/1 Ojapuisto 558 Ojapuisto 559 Räikän- Tie Oja- Puisto 2014 2015 2016 2017 2018 AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As AK AR AO As 51 28 104 15 57 31 25 15 18 15 89 75 12 30 16 40 27 68 26 65 30 30 61 30 61 2 7 32 80 ydink. 35 35 10 71 Asuntila Niittylä 20 70 Itäinen Siivikkala Metsäkylä Koivuhaantie 457 4 10 Idäntie 25 10 98 Vasamankaari 23/4 Vihat- Tula Keskusta Mettis- Tö Ahola 182/1 18 45 9 23 176/8 10 25 176/ 1, 2,3 6 21 5 18 176/7 11 28 176/6 5 13 Työlänoja 201/1 Työlänoja 1 2 7 20 20 50 19 48 38 134 10 10 35 35 195/5 12 30 193/1 11 28 193/2 10 25 Työlänoja 2 35 117 196/1 6 15 188/4 4 10 190/1 12 191/1 8 Työlä- 30 40 105 järvi Siltatie 30 30 75 35 75 Viljakkala Särkänmäki 3 11 Vilpee 10 8 35 28 Litukka 10 10 35 Kuru Hevos- 3 3 11 11

73 Asunnot yhteensä Asukkaat yhteensä saari Kalliopää 6 3 4 11 4 14 Keskusta 6 76 92 28 46 103 58 45 105 56 65 85 64 65 75 64 476 559 531 569 AK=asuinkerrostalo, AR=asuinrivitalo, AO=asuinomakotitalo Teollisuus- ja liiketonttien luovutusennuste Alue Kohde 2014 2015 kpl 2016 2017 2018 Keskusta Teivo 2 1 1 1 1 Keskusta Heinikko / Kivilähde 10 12 5 5 5 Keskusta Elovainio 7 5 5 Lounainen Kolmenkulma 2 2 2 4 4 Julkujärvi Huurretie 1 Kuru Tammikangas 1 1 1 Yhteensä 16 16 16 15 15 Talorakennusinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha 1000 2014 2015 2016 2017 2018 KESKUSTA Tiuraniemen ryhmäkoti 1600 1600 Moision koulu 700 700 Vanha koulu 1800 Haaviston koulu 50 4500 Haaviston päiväkoti 30 3200 Urheilutalo 1700 Kulttuuritalo/monitoimitalo 100 Vanha Räikkä 2000 Tekninen toimisto 2000 Musiikkiopiston tilajärjestelyjä 200 Kaupungintalon arkistotila 120 ASUNTILA ITÄINEN YLÖJÄRVI Siivikkalan päiväkoti 550 Siivikkalan koulu 4020 LOUNAINEN YLÖJÄRVI Vuorentaustan koulu 90 JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ Pikkulinnun päiväkoti palveluseteli palveluseteli Metsäkylän koulu laajennus vaihe 1 2500 2000 Metsäkylän koulu laajennus vaihe 2 1500 1400 SILTATIEN ALUE YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄ- HIKYLÄT Vahannan päiväkoti 170 Mutalan koulu 100 KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA Elokaaren palvelukeskus 50

74 Viljakkalan koulu 100 KURU Kurun päiväkoti 50 1600 1600 POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Kiinteistöjen energiansäästö 70 70 70 70 70 Päiväkodin peruskorjaus 600 600 550 550 Päiväkodit, koulut ja leikkikentät 50 50 50 50 50 Ennalta-arvaamattomat hankkeet 300 400 400 400 400 YHTEENSÄ 7050 4490 7570 9850 11870 Liikenneväyläinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha 1000 2014 2015 2016 2017 2018 KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue 300 9. Räikäntien ympäristö 250 21. Hietasmäen pientaloalue 150 150 Heinikon teollisuusalue 300 200 300 90 200 Yhdystien teollisuusalue, 1.vaihe 275 275 Yhdystien teollisuusalue, 2.vaihe 275 275 Rantajätkäntie 100 100 Pallotien kiertoliittymä 400 Hallitien kiertoliittymä 400 Haaviston laajennus, viim. ja päällystys 80 90 Justuksentie, viimeistely ja päällystys 20 Ojapuisto, viimeistely ja päällystys 30 20 Myllytanhua, viimeistely ja päällystys 200 Kesäniemi, viimeistely ja päällystys 50 Vanhat teollisuusalueet 30 30 30 30 30 Linjatien alue, viimeistely ja päällystys 60 Kivilähde, viimeistely ja päällystys 80 Hiitintien loppuosa, viimeistely ja päällystys 150 Mastontie, kevyen liikenteen väylä 50 Kuruntie/Viljakkalantie, kiertoliittymä (kaupungin osuus) 300 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa 300 300 14. Idäntien yleisen rakennuk.tontti 200 Niittylän alue / itäpuoli 250 100 Haavikko, viimeistely ja päällystys 25 ITÄINEN YLÖJÄRVI 11. Vihattulan Kuuratie 50 22. Siivikkalan keskusta 300 300 Siivikkalantie, valaistus ja viimeistely 120 120 Vasamankaaren alue 35 33. Mettistön laajennus 250 250 LOUNAINEN YLÖJÄRVI 17. Kolmenkulman teollisuusalue 300 300 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue 300 Malminmäki 100 50 Kolmenkulmantien kevyen liikenteen väylä 600 Koreeniitty, viimeistely ja päällystys 30 Pohjolantie-Hatolantie, risteys 50 50 Yrjöntie, kevyen liikenteen väylä 60 Pohjolantien kevyen liik. väylä Siwan kohdalle 10 JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ 16. Metsäkylän Työläjärven alue, 1. Vaihe 1000 20. Metsäkylän Työläjärven alue, 2. vaihe 1000 Aholan alueen eteläosa 40 20

75 Työlänojan alue, 1 vaihe 100 975 300 Työlänojan alue, 2 vaihe 940 250 Kangasniemi, viimeistely ja päällystys 80 Aholan alue, viimeistely ja päällystys 100 VT3-Metsäkyläntie, liittymä- ja tiejärjestelyt. 400 Maankaatopaikka 80 20 SILTATIEN ALUE 6. Siltatien alue, Kortteen 1 vaihe 500 15. Siltatien pohjoisp. alue, Kortteen 2. vaihe 700 Siltatie, kevyen liikenteen väylä 85 YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue 250 250 Vilpeen alue 105 80 45 Haverintie, peruskorjaus 330 KURU Kalliopään alue 60 60 50 POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Peruskorjaukset ja päällystykset 570 470 450 490 450 Liikenneturvallisuus 50 50 60 60 60 Joukkoliikenteen toimintaedel. parantaminen 40 40 40 40 40 Kevyen liikenteen väylät 50 50 50 50 50 Ennalta arvaamattomat hankkeet 50 50 60 60 60 YHTEENSÄ 2560 4775 4570 4460 4665 Muiden yleisten alueiden investoinnit Alue / Kohde Määräraha 1000 2014 2015 2016 2017 2018 KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue 50 21. Hietasmäen pientaloalue 50 Räikänpuisto, IV vaihe 50 150 Kuruntien reunakiveys 45 45 Leijapuisto 150 Räikän kenttä 100 200 Tiuravuoren monitoimikenttä 25 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa 50 13. Koivuhaantien eteläp. liiketontti 14. Idäntien yleisen rak. tontti 50 Asuntila - Veittijärvi ulkoilureitti 50 50 Asuntilan kentän muutos monitoimikentäksi 40 ITÄINEN YLÖJÄRVI LOUNAINEN YLÖJÄRVI Soppeenmäen kuntoradan kuntoiluvälineet 30 Vuorentaustan monitoimikenttä 25 JULKUJÄRVI Ulkoilureitin siirto 50 METSÄKYLÄ Leikkikenttä 40 Metsäkylän koulun kenttä 45 Kangasniemen pallo- ja luistelukenttä 40 SILTATIEN ALUE 15. Siltatien pohjoispuolinen alue, tekonurmi- 200 200 kenttä Haaviston leikkikenttä 40

76 YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT Mutalan matonpesupaikka 40 Vahannan ja Mutalan muutos monitoimikentiksi 60 KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue, leikkikenttä 50 Vilpeen alue, leikkikenttä 50 Haverin alue pienparannukset 10 20 20 10 10 Ansomäen kentän peruskorjaus 50 Viljakkalan monitoimikenttä 25 KURU Kalliopään alue, leikkikenttä 50 Kurun torin peruskorjaus 15 Kurun yhtenäiskoulun monitoimikenttä 25 POHJOINEN YLÖJÄRVI YLEISET MÄÄRÄRAHAT Uusien viheral. ja puistojen rakentaminen 100 100 Leikkikenttien peruskorjaukset 30 40 40 40 40 Muiden yleisten alueiden kunnostus 20 25 30 30 30 YHTEENSÄ 165 510 560 720 780 Vesihuoltoinvestoinnit Alue / Kohde Määräraha 1000 2014 2015 2016 2017 2018 KESKUSTA 4. Ranta-Laatu asuinalue 250 9. Räikäntien ympäristö 150 21. Hietasmäen pientaloalue 150 150 Heinikon teollisuusalue 200 150 200 150 Yhdystien teollisuusalue, 1.vaihe 150 150 Yhdystien teollisuusalue, 2.vaihe 150 150 Myllytanhuan vesihuolto 120 Sinivainiontie Saurio runkolinja 300 200 200 Siirtoviemäri Saurio-Hiitti 400 400 Saurion alkalisointilaitos, vedenkäsittelylaitok- 600 400 sen ja paineviemärin siirto Teollisuusalueen täyd. rakentaminen 30 30 30 30 30 Ahveniston vedenottamon loppuunrakentam. 130 ASUNTILA 5. Asuntilan eteläosa 200 200 14. Idäntien yleisen rakennuksen tontti 200 Niittylän alue / itäpuoli 250 ITÄINEN YLÖJÄRVI 11. Vihattulan Kuuratie 20 22. Siivikkalan keskusta 200 200 33. Mettistön laajennus 200 200 Myllypurun pumppaamon saneeraus 120 LOUNAINEN YLÖJÄRVI 17. Kolmenkulman teollisuusalue Tre Vesi 26. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalue Tre Vesi Malminmäki Tre Vesi JULKUJÄRVI METSÄKYLÄ 16. Metsäkylän Työläjärven alue 1. Vaihe 700 20. Metsäkylän Työläjärven alue 2. Vaihe 700 Työlänoajan alue 1. Vaihe 750 Työlänoajan alue 2. Vaihe 700 Aholan alueen eteläosa 50 Metsäkylä Saurio siirtoviemäri 200 300

77 SILTATIEN ALUE 6. Siltatien alue, Kortteen 1 vaihe 300 15. Siltatien pohjoisp. alue, Kortteen 2. vaihe 400 Siltatie-Viljakkalantie runkolinja 200 400 YLÖJÄRVEN TAAJAMAN LÄHIKYLÄT Haja-asutusalueiden vesihuolto 150 100 100 100 100 KESKI-YLÖJÄRVI VILJAKKALA 12. Litukan pientaloalue 125 125 Vilpeen alue 80 50 Vedenjakelun varmistus 50 150 Peruskorjaukset 150 50 50 50 50 Vilpeen vedenottamo 150 Jäteveden puhdistus 200 600 200 KURU Kalliopään alue 35 45 Kurun jäteveden puhdistamo 90 90 YLEISET MÄÄRÄRAHAT Jätevedenpumppaamoiden peruskorjaukset 70 70 70 70 70 Laitosautomatiikan rakentaminen 50 50 50 50 50 Vedenhankinnan varmistamiseksi suoritettavat 100 100 50 50 toimenpiteet Jätevedenpumppaamoiden rakentaminen 80 70 70 70 70 Verkoston peruskorjaukset 500 350 350 400 400 YHTEENSÄ 2390 3995 3765 3545 3845 INVESTOINTILAJI 2014 2015 2016 2017 2018 Talonrakennusinvestoinnit 7 050 4 490 7 570 9 850 11 870 Liikenneväyläinvestoinnit 2 560 4 775 4 570 4 460 4 665 Muut yleisten alueiden investoinnit Vesihuoltoinvestoinnit Rakentamisinvestoinnit yhteensä 165 510 560 720 780 2 390 3 995 3 765 3 545 3 845 12 165 13 770 16 465 18 575 21 160

78 Kaavoitusohjelma 2014 2018 13.11.2013 Yleiskaavat Asemakaavat A Siltatien osayleiskaava, kv 2013 / 2014 B Ydinkeskusta valmisteluvaihe nähtäville 2013, ehdotus 2014, kv 2016 C Metsäkylän osayleiskaava, ehdotus 2014, kv 2015 D Kaupunkirakenneyleiskaava aloitus 2014, kv 2016 / 2017 F Haja-asutusalueen kylien osayleiskaava, mitoitusperiaatteet syksy 2013, ehdotus 2014, kv 2015 G Karhen osayleiskaava, keskeytetään ja jatketaan 2017, mitoitusperiaatteet ja ehdotus 2017, kv 2018 H Viljakkalan keskustan osayleiskaava, aloitus 2015 I Kolmenkulman osayleiskaavan laajennus, aloitus 2014 / 2015 J Mäkkylän Teivaalan osayleiskaava aloitus 2015 / 2016 Vuonna 2013 hyväksyttävät asemakaavat 1a. Elovainio / Teollisuusalueen laajennus Yhdystien ympäristössä, eteläosa 2. Metsäkylä, Työlänojan pientaloalueen länsiosa 3. Mettistö, kortteli 4 tontti 4 muutos omakotitonteiksi Vuonna 2014 vireillä olevat asemakaavat 1b. Elovainio /Teollisuusalueen laajennus Yhdystien ympäristössä pohjoisosa 4. Keskusta / Ranta-Laatu asuinalue 7. Keskusta / Tiuravuoren ympäristö 9. Keskusta, Räikäntien ympäristö 11. Vihattula, pientaloalueen laajennus, Kuuratie 10. Metsäkylän koulun laajennus 6. Siltatien asuntoalue, 1. vaihe 12. Viljakkala, Litukan pientaloalue Vuonna 2014 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 8. Soppeenmäki Mäkkylänrinne, Mikkolantien varsi 18. Elovainio, Uusi Kuruntien ympäristö teollisuusalueen laajennus 5. Asuntilan eteläosan vanha omakotiasutus 13. Asuntila, korttelin 457 ja LP-alueen muutos, Koivuhaantie 14. Asuntila, Idäntien Y-tontin muutos 31. Asuntila, Reetankujan itäpuoli, kaksi paritalotonttia yksityiselle maalle 32. Siivikkala, Nuoralahdentien Valkilantien puiston muutos omakotitonteiksi 33. Mettistön pientaloalueen laajennus 17. Kolmenkulman teollisuusalueen laajennus 16. Metsäkylän pientaloalueen laajennus, Työläjärvi 1 15. Siltatien pohjoispuolen asuntoalue, 2. vaihe

79 Vuonna 2015 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 21. Hietasmäen pientaloalueen asemakaavan uudistaminen 22. Siivikkalan keskustan asuntoalue 20. Metsäkylän pientaloalueen laajennus, Työläjärvi 2 19. Siltatien eteläpuolen asuntoalue, 3.vaihe 24. Kurun keskustan asemakaavan uudistaminen 34. Aronrannan asemakaava Vuonna 2016 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 25. Elovainio, Uusi Kuruntien länsipuolinen yritysalue, 1. Vaihe 26. Siltatien koillispuolen asuntoalue, 4.vaihe 23. Viljakkala, Kuivaniemen pientaloalue Vuonna 2017 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 28. Elovainio, Uusi Kuruntien länsipuolinen yritysalue, 2. Vaihe 27. Kolmenkulman pohjoisosan teollisuusalueen laajennus 29. Siltatien koillisosan asuntoalue, 5. Vaihe Vuonna 2018 käynnistettävät asemakaavat Keskusta-alueen asemakaavojen uudistaminen 30. Siltatien asuntoalue, 6. vaihe Liitekartat Kaavoitusohjelma 2014-2018_taajamat Kaavoitusohjelma 2014-2018_haja-asutus Väestömäärä alueittain 31.12.2012 Asukastiheys 31.12.2012 Väestön kasvu 2009 2012 Päivähoidon toimipisteet Sivistystoimen toimipisteet Koulut Julkinen liikenne Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 / Ylöjärven kaupunki

80

81

82

83

84

85

86

KOULUJEN SIJAITI Vyöhykkeet 3 km ja 5 km 87

88

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA 2030 / YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 89