Helsingin Yliopiston Opettajien Akatemia Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 Rehtorin asettama valmisteluryhmä: Jukka Kola (pj.), Emma Hakala, Jaakko Kurhila, Heikki Pihlajamäki, Eeva Pyörälä, Hannu Saarilahti, Auli Toom ja Minna Frimodig (siht.)
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tavoitteet... 4 3. Kriteerit... 5 4. Hakumenettely... 6 5. Arviointiprosessi... 7 6. Palkitsemisperiaatteet... 8 7. Akatemian toiminta... 9 8. Teoreettinen tausta... 9 9. Raportointi ja seuranta... 11 10. Lähteet... 11 11. Liite: Opettajien Akatemian arviointimatriisi... 13
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 3 1. Johdanto Helsingin yliopiston Opettajien Akatemian - Academia Magistrorumin tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistoyhteisössä kannustamalla jatkuvaan opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Perustamalla Opettajien Akatemian yliopisto haluaa antaa selkeän viestin siitä, että opetus on keskeinen ja arvokas osa akateemisen työn kokonaisuutta. Samalla halutaan korostaa, että samoin kuin tutkimusosaamista, myös opetusosaamista voi oppia, kehittää tavoitteellisesti ja jakaa kollegiaalisesti. Yliopisto-opetuksen kehittämisen kärkimaissa ja yliopistoissa (mm. Australia, Iso- Britannia ja Yhdysvaltojen lääketieteeseen keskittyneet yliopistot) Opettajien Akatemiaa vastaavia palkitsemisjärjestelmiä perustettiin 1990-luvulla. 1 Palkitsemisjärjestelmien yleisenä tavoitteena oli tukea opettajia ja heidän osaamistaan opetuksessa (scholarship of teaching, oppineisuus opetuksessa) sekä edistää opetuksen arvostusta, opetuksen kehittämistä ja opetusinnovaatioita yliopistoissa. 2 Palkitsemisjärjestelmistä ja niiden vaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia. 3 Lundin yliopistossa palkitsemisjärjestelmää tutkittaessa todettiin, että jo palkitsemisjärjestelmän perustaminen itsessään koettiin vaikuttavuuden osoitukseksi poliittisella ja yhteisöllisellä tasolla. 4 Helsingin yliopiston Opettajien Akatemian perustamisen yhteydessä näitä kansainvälisiä malleja ja tutkimuksia on tarkastelu kriittisesti ja niiden tuloksia on soveltuvin osin hyödynnetty yliopiston malliin. Aloite Opettajien Akatemian perustamisesta nousi esiin rehtorin kampuskeskustelujen ja kauden 2013 2016 strategiaprosessin valmistelun yhteydessä keväällä 2011. Aloitteen pohjalta yliopiston opintoasiainneuvosto perusti ryhmän perehtymään kansainvälisiin malleihin ja tutkimuksiin palkitsemisjärjestelmistä ja niiden vaikuttavuudesta. 5 Työryhmän luonnosta käsiteltiin yliopiston johtoryhmässä 1.9.2011, yliopiston johdon, dekaanien ja laitosjohtajien tapaamisessa 7.9.2011, opintoasiainneuvostossa 17.10.2011 sekä hallituksen iltakoulussa 7.11.2011. Idea Opettajien Akatemiasta sai myönteistä palautetta ja yliopiston tavoiteohjelmaan 2012 kirjattiin, että Helsingin yliopisto perustaa Hyvien opettajien akatemian keväällä 2012. Samoin yliopiston strategia vuosille 2013 2016 toteaa, että Akatemia toimii innostajana yliopisto-opetuksen kehittämisessä. Rehtori asetti Opettajien Akatemian toimintamallia valmistelevan työryhmän mar- 1 Esim. Australian Awards for University Teaching, perustettu 1997, Ison-Britannian National Teaching Fellowship Scheme, perustettu vuonna 2000 ja The Academy at Harvard Medical School, perustettu vuonna 2001. 2 Irby et al, 2004. LTH s Pedagogical Academy, 2005. Thibault et al., 2003. Kansainvälisiä malleja on tarkasteltu lähemmin yliopiston opintoasiainneuvoston asettaman työryhmän muistiossa. Muistio on luettavissa osoitteessa https://alma.helsinki.fi/doclink/234791. 3 Mm. Thibault et al., 2003. Chism & Szabo, 1997. McNaught & Anwyl, 1993. Menges, 1996. Warren & Plumb, 1999. 4 Olsson & Roxå, 2008. 5 Ryhmään kuuluivat opiskelija Emma Hakala (maat.-metsät.tdk), opetuksesta vastaava varadekaani Ari Haukkala (valtiotiet. tdk), pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä (lääketiet. tdk), yliopistonlehtori Hannu Saarilahti (bio- ja ympäristötiet.tdk), pedagoginen yliopistonlehtori Auli Toom (käyt.tiet.tdk) sekä asiantuntijat Marjo Posti (pj.) ja Minna Frimodig (siht.) (rehtorin kanslia/opintoasiat). Työryhmän esiselvitys on luettavissa osoitteessa https://alma.helsinki.fi/doclink/234791.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 4 raskuussa 2011. 6 Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin vararehtori Jukka Kola ja sihteeriksi asiantuntija Minna Frimodig. Jäseniksi nimitettiin opiskelija Emma Hakala (VTM, maat.metsät.yo), yliopistonlehtori, opintoesimies Jaakko Kurhila (tietojenkäsittelytieteen laitos), professori Heikki Pihlajamäki (oikeustieteellinen tiedekunta), pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä (lääketieteellinen tiedekunta), yliopistonlehtori Hannu Saarilahti (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) sekä pedagoginen yliopistonlehtori Auli Toom (käyttäytymistieteellinen tiedekunta). Työryhmän tehtävänä oli: valmistella akatemian jäsenten valintakriteerit sekä haku- ja arviointimenettelyt määritellä akatemian jäsenten ja heidän kotiyksiköidensä palkitsemisperiaatteet muotoilla akatemian toimintaa tehdä ehdotus akatemian nimestä 2. Tavoitteet Helsingin yliopiston Opettajien Akatemian tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä. Panostamalla opettajiin panostetaan myös opiskelijoihin ja oppimisen laatuun. Opettajien akatemian tarkoituksena on mahdollistaa meritoituminen ja palkitseminen yliopistoyhteisössä myös opetuksellisten ansioiden ja osaamisen perusteella. Opetusosaamisen tavoitteelliseen kehittämiseen kannustetaan sekä yksilöitä että yhteisöjä. Koska opetus ei tapahdu tyhjiössä, on Akatemian kriteereihin sisällytetty myös yhteisöllisyyttä korostavia elementtejä. Akateemiseen työhön sisältyy olennaisena osana oman tietämyksen ja osaamisen jakaminen tiedeyhteisössä. Samoin kuin tutkimuksessa, myös opetuksessa tätä osaamista voidaan vertaisarvioida. Yhtenä Akatemian tavoitteena onkin lisätä vertailukelpoista dokumentointia opetusosaamisesta. Opettajien akatemian tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä edistää opiskelijoiden oppimisen laatua ja hyvää tulosta luoda akateemisen opettajan uralle palkitseva etappi lisätä opetusansioiden arvostusta ja vertailukelpoista dokumentointia tarjota yliopiston opettajakunnalle monialainen yhteisö, joka antaa kollegatukea opetuksen kehittämisessä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen leviämistä yliopistolla Opettajien Akatemian tavoitteena ei siis ole vain yksittäisten erinomaisten opettajien palkitseminen, vaan koko yliopistoyhteisön opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen. 6 Rehtorin päätös 168/2011.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 5 3. Kriteerit Opettajien Akatemian jäseneksi valittava opettaja on Oman alansa vahva asiantuntija Hän on kiinnostunut opiskelijoidensa oppimisesta ja osaa tukea sitä Hän kehittää omaa opetusosaamistaan monipuolisesti Hän jakaa tietämystään ja osaamistaan sekä toimii aktiivisesti akateemisessa yhteisössään oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi Akatemian kriteeristö noudattaa pääpiirteissään yliopiston johtosäännössä ja tiedekuntien opetustaidon arviointikriteereissä mainittuja osa-alueita (opetuskokemus, pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia ja muut opetustoimessa saavutetut ansiot). Akatemian kriteereissä avataan opetusosaamisen eri osa-alueita ja tuodaan esiin sitä miten monin eri tavoin hyvä opettajuus ja erinomainen toiminta opetustehtävässä voivat ilmetä. Kriteereiden tarkoitus ei ole hakea vain yhtä tietä hyväksi opettajaksi tai yhtä hyvän opettajuuden mallia. Hyvää opettajuutta tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena joka mahdollistaa monenlaisia osaamisprofiileja. Kriteereissä tuodut esimerkit eivät myöskään ole tyhjentäviä luetteloita opetusosaamisesta. Opettajien Akatemian jäseneksi pyrkivät kuvaavat, analysoivat ja tuovat esiin näyttöjä opetustoiminnastaan ja -osaamisestaan suhteessa seuraaviin kriteereihin: 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimintatapojaan sekä ammatillista osaamistaan. Opettaja kerää palautetta antamastaan opetuksesta ja ohjauksesta opiskelijoilta ja kollegoilta sekä antaa saamastaan palautteesta vastapalautetta opiskelijoille. Opettaja hyödyntää keräämäänsä palautetta ja oman toimintansa arviointia systemaattisesti opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Opettaja syventää ymmärrystään erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin. Hän kehittää opetustaan ja ohjaustaan hankkimansa pedagogisen koulutuksen ja tutkimustiedon sekä omaan alaansa liittyvien hyvien pedagogisten käytänteiden pohjalta. Opettaja jakaa opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää tietämystään sekä hyviä käytänteitä kollegoilleen ja/tai yliopistoyhteisölle (esim. keskustelemalla, osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, kirjoittamalla pedagogisia julkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita jne.) 2. Opiskelijoiden oppimista edistävät opetus- ja ohjauskäytännöt Erinomaisen opettajan opetus- ja ohjauskäytännöt tukevat systemaattisesti opiskelijoiden oppimista. Opettaja mm. suunnittelee ja toteuttaa opetuksensa siten, että opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetus- ja oppimismenetelmät, opetusvälineet ja - materiaalit sekä arviointi ovat linjassa keskenään. Opettaja kirjaa opetuksensa oppimistavoitteet ja keskustelee niistä sekä opetuksensa pedagogisista ratkaisuista opiskelijoidensa kanssa. Opettaja kannustaa opiskelijoita etsimään itse tietoa, jäsentämään ja soveltamaan sitä uudella tavalla sekä tuottamaan tietoa. Opettaja tuo oman alansa sisällöllistä ja pedagogista tutkimustietoa opetukseensa ja ohjaustilanteisiin
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 6 sekä seuraa yhdessä opiskelijoidensa ja ohjattaviensa kanssa tieteenalansa kansainvälistä ja kansallista kehitystä. Oppimisen arvioinnissa opettaja hyödyntää tavoitteellisia, monipuolisia ja pedagogisesti perusteltuja arviointikäytäntöjä. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetusja oppimistilanteita. Opetus- ja ohjauskäytäntönä on antaa opiskelijoille rakentavaa palautetta oppimisesta ja osaamisesta. Opettaja tunnistaa erilaisia oppijoita, ymmärtää heidän oppimiseensa liittyviä haasteita ja tarpeita sekä kunnioittaa ja tukee opiskelijoidensa yksilöllistä kehittymistä. 3. Taito kehittää ja käyttää oppimateriaalia Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja kehittää ajantasaista ja oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia ja käyttää sitä monipuolisesti. Oppimateriaali on linjassa opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kanssa. Oppimateriaali on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista sekä tieteellisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen kehittymistä. Oppimateriaali voi olla kirjan muodossa tai verkossa, ja se voi olla yhteisöllisesti tuotettua. Opettaja esittelee ja jakaa omia oppimateriaaleja kollegoilleen ja yliopistoyhteisölle. Oppimateriaali on alan opetuksessa laajalti tunnettua ja mahdollisesti käytössä myös kansainvälisesti. 4. Yhteisölliseen opetuksen kehittämistyöhön osallistuminen Erinomaisuus näkyy mm. siinä, että opettaja on keskeinen toimija omassa opetus- ja tutkimusyhteisössään. Opettaja edistää yksikön yhteisöllisyyttä sekä opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Opettaja on keskeisessä roolissa opintojen ja/tai tutkinnon kehittämisessä. Hän toimii aktiivisesti opetuksen kehittämistyössä laitos-, tiedekunta- ja/tai yliopistotasolla. Opettaja tekee opetuksen kehittämisessä yhteistyötä eri yksiköiden ja oppialojen välillä sekä luo kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. 4. Hakumenettely Opettajien Akatemian jäsenyyttä voivat hakea 2.-4. uraportaalla olevat opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvat, joilla on voimassaoleva työsuhde Helsingin yliopistoon (ml. tuntiopettajat, dosentit ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat). Opetusja tutkimushenkilöstöön kuuluva hakee itse Opettajien Akatemian jäsenyyttä. Ensimmäisellä hakukerralla valitaan Opettajien Akatemian perustajajäsenet. Haku tapahtuu yliopiston Aava -hakujärjestelmän kautta. Hakuasiakirjana toimii opetusportfolio, joka on jäsennelty Akatemian kriteereiden mukaisesti. Opetusportfolion lisäksi sähköiseen hakemukseen jätetään ansioluettelo ja hakemusta puoltavat lausunnot. Hakemus voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 7 Opetusportfolio Opetusportfoliossaan hakija kuvaa, analysoi sekä tuo esiin näyttöjä osaamisestaan ja ansioistaan suhteessa Akatemian kriteereihin. Hakijan on todennettava kuvaustaan konkreettisin esimerkein ja/tai valikoitujen liitteiden avulla. Opetusportfolion enimmäislaajuus on noin kuusi sivua (portfolio täytetään sähköiseen järjestelmään, joka rajaa sallittavan merkkimäärän). Portfolion liitteiden enimmäismäärä on yhteensä 2 sivua. Portfolioon mahdollisesti sisällytettäviä www-linkkejä ei avata, vaan niitä käsitellään olemassa olevana taustatietona. CV CV:stä tulee käydä ilmi hakijan opetuskokemus, pedagogiset koulutukset, hakemuksen kannalta tärkeimmät julkaisut sekä muut opetustoiminnan kannalta merkitykselliset ansiot. CV:n enimmäislaajuus on kolme sivua (Arial, Times New Roman tai muu vastaava fontti, pistekoko 11). Hakemusta puoltavat lausunnot On suositeltavaa, että hakija hankkii hakemuksensa tueksi lausunnot opiskelijoilta (esim. tiedekunta- ja/tai ainejärjestö) ja yhteisöltään (esim. työyhteisö, kollega- ja vertaisarvioinnit). Yksittäisen lausunnon enimmäislaajuus on 1 sivu (Arial, Times New Roman tai muu vastaava fontti, pistekoko 11). 5. Arviointiprosessi Hakijoiden arviointi perustuu opetusportfoliossa dokumentoituihin ansioihin, joita tukevat portfolion liitteet, CV ja mahdolliset lausunnot. Arviointi toteutetaan asiantuntijamenettelyllä. Asiantuntijalausunnot ja jatkoon nousseet hakemukset käsitellään arviointiryhmässä, joka valmistelee esityksen rehtorille. Päätöksen Opettajien Akatemiaan valittavista jäsenistä tekee rehtori. Asiantuntijapaneelien ja arviointiryhmän jäsenet asettaa tehtäväänsä yliopiston opintoasiainneuvosto. Jäsenten valinnassa huolehditaan vaihtuvuudesta. Asiantuntijapaneelit ja arviointiryhmän jäsenet ohjeistetaan ja perehdytetään tehtäväänsä. Asiantuntijamenettely Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa hakemukset arvioidaan asiantuntijapaneeleissa. Paneelin jäsenet kootaan arvostetuista opettajista (esim. Opettajien Akatemian jäsenet, Eino Kaila -palkitut) ja yliopistopedagogiikan asiantuntijoista. Asiantuntijapaneelien tehtävänä on arvioida Opettajien Akatemian kriteereiden toteutumista hakuasiakirjoissa (liite 1), antaa lyhyt kirjallinen arvio kustakin hakijasta ja tehdä ehdotus arviointiryhmälle. Arviointiryhmä Ensimmäisellä hakukerralla arviointiryhmänä toimii yliopiston opintoasiainneuvosto. Ensimmäisen vuoden jälkeen arviointiryhmä koostuu Opettajien Akatemian keskuudestaan nimeämistä jäsenistä. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori ja sihteerinä opintoasioiden yksikön asiantuntija. Lisäksi ryhmässä on opiskelijoiden ja yliopistopedagogiikan asiantuntijoiden edustaja(t).
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 8 Arviointiryhmä tutustuu asiantuntijapaneelien ehdotuksiin ottaen myös huomioon alkuperäiset hakemukset liitteineen. Tarvittaessa arviointiryhmä voi haastatella kärkihakijoiden joukkoon nousseita ehdokkaita. Arviointiryhmä tekee esityksen Opettajien Akatemiaan valittavista jäsenistä rehtorille. Esteellisyys Asiantuntijoiden ja arviointiryhmän jäsenten esteettömyys ja tasapuolisuus varmistetaan suhteessa hakijoihin yliopiston esteellisyyssääntöjen 7 mukaisesti. Tasapuolisuuden varmistamiseksi asiantuntijat ja arviointiryhmän jäsenet ilmoittavat muut mahdolliset sidoksensa hakijoihin. Esteellinen asiantuntija/arvioija jäävää itsensä ja hänen tilalleen valitaan korvaava asiantuntija/arvioija. 6. Palkitsemisperiaatteet Opettajien Akatemiassa tunnustusta saavat sekä erinomaiset opettajat että heidän työtään tukevat yhteisöt. Opettajien Akatemian perustamisvaiheessa jäsenten valinta tapahtuu vuosittain siten, että ensimmäisellä kerralla valitaan perustajajäsenet, enintään 30 opettajaa, ja kahtena seuraavana vuonna enintään 20 opettajaa/vuosi. Perustamisvaiheen jälkeen valinta tapahtuu joka toinen vuosi, kerrallaan enintään 30 uutta jäsentä. Jäsenten valinnassa otetaan huomioon yliopiston kaikki tieteenalat sekä vaihtelu opetuksen luonteessa eri tieteenaloilla. Yhdestä tiedekunnasta/erillisestä laitoksesta voidaan valita kerrallaan 0-4 uutta jäsentä ottaen huomioon opetushenkilöstön kokonaismäärä ja jätettyjen hakemusten taso. Akatemian jäsenyys on pysyvä ja sidoksissa voimassaolevaan työsuhteeseen. Mikäli jäsenen työsuhde Helsingin yliopistoon päättyy, päättyy samalla Akatemian jäsenyys. Jäsenyys palautuu, mikäli työsuhde myöhemmin jatkuu Helsingin yliopistossa. Akatemian jäseneksi valittu saa kaksivuotisen määrärahan, joka on suuruudeltaan 10 000 euroa/vuosi. Määräraha tulee käyttää opettajana kehittymisen edistämiseen. Mikäli jäsenen työsuhde Helsingin yliopistoon päättyy määrärahakauden aikana, palautuu käyttämättä jäänyt raha yliopistolle. Jäseneksi valitun kotiyksikkö (osasto, oppiaineryhmä, oppiaine tmv.) saa tuloksellisuusrahaa 15 000 euroa/vuosi/jäseneksi valittu opettaja. Tuloksellisuusraha on kaksivuotinen. Tuloksellisuusraha on käytettävä opetuksen kehittämiseen, esimerkiksi opettajien pedagogisen tietotaidon kartuttamiseen tai erilaisiin opetuskokeiluihin. Rahoituksen kohdentamisesta keskustellaan kotiyksikössä huomioiden koko yhteisön ja Akatemian jäseneksi valitun opettajan/opettajien ehdotukset ja ideat. Yksikön esimies vastaa siitä, että tuloksellisuusraha kohdentuu opetuksen kehittämiseen. 7 Yliopiston esteellisyyssäännöt ovat luettavissa osoitteessa http://www.helsinki.fi/tutkijatohtori/esteellisyys.html
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 9 Määrärahojen hallinnointia varten perustetaan WBS-tili. Opettajan ja yksikön määrärahaa varten perustettava tili voi olla yhteinen tai kummallekin voidaan perustaa omat tilit. 7. Akatemian toiminta Opettajien Akatemian tehtävänä on luoda ja levittää opetuksen hyviä käytänteitä koko yliopistossa. Akatemia pyrkii edistämään opetuksen ja oppimisen laatua yliopistolla sekä oppineisuutta opetuksessa. Akatemia tarjoaa jäsenilleen monialaisen ja kollegiaalisen verkoston, jossa osaamista jaetaan yli tiede- ja koulutusalarajojen. Akatemian jäsenten tehtävänä on edistää tieteen- ja koulutusalojen välistä keskustelua ja parhaiden ideoiden jakamista. Akatemian jäsenet ovat käytettävissä asiantuntijoina opetuksen kehittämisessä. Jäseniä voidaan pyytää asiantuntijoiksi esim. yliopistopedagogiseen koulutukseen, kollegapalautteen antajiksi tai opiskelijajärjestöjen tilaisuuksiin. Akatemian jäseniä rohkaistaan jakamaan osaamistaan esim. järjestämällä omissa yhteisöissään kehittämispäiviä, johon kutsutaan akatemiakollegoja myös muilta tieteenaloilta. Pedagogiset yliopistonlehtorit ja muut yliopistopedagogiikan asiantuntijat toimivat Opettajien Akatemian asiantuntijoina. He työskentelevät Akatemian jäsenten tukena erilaisissa kehittämisprojekteissa, työpajoissa sekä yhteisissä opetuksen ja oppimisen kehittämiseen liittyvissä tutkimusprojekteissa. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä myös muiden opetuksen kehittäjien kanssa. Opettajien Akatemialla on toimikunta, jonka puheenjohtajan ja jäsenet se valitsee keskuudestaan. Toimikunta vastaa Akatemian toiminnasta, mm. vuotuisista tapaamisista/seminaareista sekä nimeää Akatemian edustajat vararehtorin johtamaan arviointiryhmään. Toimikunnan koordinoinnista vastaa rehtorin kanslian opintoasioiden yksikkö. Opettajien Akatemian jäsenten valinta julkistetaan näyttävästi. Lisäksi heidät lisätään yliopiston internetsivujen sähköiseen galleriaan, jossa jäsenten meriitit ovat esillä. 8. Teoreettinen tausta Opettajien Akatemia -mallissa sovelletaan oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching) -ajattelua. Tavoitteena on, että erinomaisen opetuksen palkitsemisjärjestelmä edistäisi opetuksen ja oppimisen kehittämistä yliopistossa. Ydinajatuksena ei ole ainoastaan yksittäisten erinomaisten opettajien palkitseminen, vaan koko yliopistoyhteisön opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen. Oppineisuus opetuksessa sisältää sekä 1) yksittäisen erinomaisen opettajan opetuksen ulottuvuuden ja 2) kollegiaalisen yhteistyön muiden opettajien kanssa että 3) tämän myötä vaikuttavuuden opetuksen laadun paranemiseen yliopiston tasolla. 8 8 Vrt. Olsson & Roxå, 2008.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 10 Mitä tarkoittaa oppineisuus opetuksessa? Erinomaisen opetuksen palkitsemisjärjestelmän teoreettisena taustana on oppineisuus opetuksessa -ajattelu. Tämän ajattelun esitti vuonna 1990 Boyer. Hän esitti mallin, jossa akateemiseen oppineisuuteen kuuluu neljä toisiinsa limittyvää oppineisuuden osa-aluetta: 1) oppineisuus tutkimuksessa, 2) oppineisuus integroimisessa, 3) oppineisuus soveltamisessa ja 4) oppineisuus opetuksessa. Opetus ymmärretään keskeisenä osana akateemisen työn kokonaisuutta. Tutkimusta ja opetusta ei aseteta vastakkain, vaan oppineisuus on läsnä kaikissa akateemisen työn ulottuvuuksissa. Keskeistä on, että Boyer kiinnitti huomiota yliopisto-opetukseen toimintana, jossa yliopisto-opettaja voi tavoitteellisesti kehittyä ja saavuttaa korkean akateemisen tason. 9 Yliopisto-opetuksen tutkijat ovat kehittäneet opetuksen oppineisuuden määritelmiä ja keskustelleet siitä, mitä oppineisuus opetuksessa tarkoittaa. Sen keskeisistä elementeistä ja ominaisuuksista ollaan melko yksimielisiä. Oppineet opettajat ovat erinomaisia opettajia, he ovat oman alansa asiantuntijoita, he jakavat tietämystään ja edistävät tietoa opetuksesta ja oppimisesta tieteenalallaan niin, että sitä voidaan vertaisarvioida. 10 Erinomaisen opetuksen ydin on se, että opettaja opettaa siten, että se aktiivisesti tukee opiskelijoiden oppimista. 11 Yliopisto-opettajan oppineisuuden malli herätti ajatuksen siitä, että opetuksen oppineisuutta pystyttäisiin arvioimaan. Trigwell, Martin, Benjamin ja Prosser laativat opetuksen ja oppimisen teorioihin 12 sekä tutkimuksiin perustuvan opetuksen oppineisuuden ja sen arvioimisen mallin. Mallin mukaan erinomaiset opettajat pyrkivät ymmärtämään opetusta käyttämällä opetukseen ja oppimiseen liittyvää kirjallisuutta, tutkimalla omaa opetustaan, reflektoimalla opetustaan tavoitteellisesti ja systemaattisesti ja opiskelijan näkökulman käsittäen sekä esittelemällä opetusideoitaan ja käytäntöä vertaisilleen joko keskustellen tai julkaisuissa. 13 Palkitsemisjärjestelmien vaikuttavuus Useat palkitsemisjärjestelmiä vertailleet tutkijat korostavat, että tarkoituksenmukaisen palkitsemisjärjestelmän tulee vaikuttaa yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön tutkimuskulttuuriin. Sen tulee tehdä yliopisto-opetuksen ja oppimisen ilmiöt heille myös tutkimuksellisesti mielenkiintoisiksi. Samalla palkitsemisjärjestelmän tulee mahdollistaa myös lähtökohtaisesti opetukseen paljon panostaneiden ja siinä erityisen ansioituneiden yliopisto-opettajien palkitsemisen. Useiden eri yliopistojen opetuksen palkitsemisjärjestelmät kohdentuvat palkitsemaan erinomaisia opettajia, mutta niiden varsinaisena tarkoituksena ja päämääränä on vaikuttaa vallitsevaan yliopiston opetuskulttuuriin ja kehittää sitä. 14 9 Boyer, 1990. 10 Kreber, 2002. Shulman, 1998. 11 Biggs, 1996; 1999. Boyer, 1990. Elton, 1998. Prosser & Trigwell, 1999. Ramsden, 1992. 12 Trigwell et al., 2000. Ks. Myös Olsson & Roxå, 2008. 13 Trigwell et al., 2000. 14 Olsson & Roxå, 2008. Thibault et al., 2003. Chism & Szabo, 1997. McNaught & Anwyl, 1993. Menges, 1996. Warren & Plumb, 1999. Cambridge, 2001.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 11 Toisaalta vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa on olemassa myös jonkin verran näyttöä siitä, että palkitsemisjärjestelmät tukevat ja kannustavat ensisijaisesti yksittäisiä palkittuja opettajia, eivätkä niinkään kannusta muita kehittämään opetustaan. 15 Uudemmat palkitsemisjärjestelmät ovatkin tästä syystä pyrkineet ottamaan huomioon myös yhteisöllisen näkökulman opetuksen palkitsemisessa. Myös yliopistojen laatutyötä ja laatua arvioitaessa tutkimusperustainen opetuksen kehittäminen ja palkitsemisjärjestelmät mielletään yhdeksi keskeiseksi laatukriteeriksi. 16 9. Raportointi ja seuranta Jotta Opettajien Akatemian palkitsemisjärjestelmää ja sen vaikuttavuutta Helsingin yliopistossa voidaan arvioida, palkittavat opettajat ja heidän kotiyksikkönsä raportoivat lyhyesti palkkion käytöstä osana yliopiston vuosiraportointia. Palkitsemiseen suunnattujen määrärahojen (WBS-tili) käyttö yhdistetään raportointiin, jolloin saadaan myös suoraan tietoa rahoituksen kohdentumisesta. Akatemiaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan myös käynnistyvässä tutkimushankkeessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa opettajien uudesta palkitsemisjärjestelmästä ja sen vaikutuksesta yliopisto-opettajiin ja yliopistoyhteisöön. Tutkimuksessa tarkastellaan Opettajien Akatemian jäsenten kehitystä yliopiston huippuopettajiksi sekä Akatemiakauden vaikutusta opettajaan, Akatemian vaikuttavuutta yliopistoyhteisössä ja Opettajien Akatemiaa osana Helsingin yliopiston opetuksen laatutyötä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Helsingin yliopiston palkitsemisjärjestelmää, yliopisto-opettajien urakehitystä ja pedagogista koulututusta kehitettäessä. Tutkimuksesta vastaa Yliopistopedagoginen tutkimus- ja kehittämisyksikkö yhteistyössä pedagogisten yliopistonlehtoreiden verkoston kanssa. Opettajien Akatemian tavoitteiden, kriteerien ja arviointiprosessin toimivuutta arvioidaan perustamisvaiheen jälkeen vuonna 2015 kertyneiden kokemuksien, raporttien ja tutkimustulosten valossa. 10. Lähteet Andersen, L. W. & Webb, C.A. (2000). Discovering the scholarship of teaching. Unpublished report: University of Western Sydney Hawkesbury. Biggs, J. B. (1996). Enhancing teaching through constructive alignment. Higher Education, 32(1), 1-18. Boyer, E. L. (1990). Scholarship reconsidered: Priorities of the professoriate. Princeton, NJ: The Carnegie Foundation for the Advancement of Teaching. Cambridge, B. L. (2001). Campus conversations on the scholarship of teaching. Paper presented as part of the Symposium More on the scholarship of teaching: Followup studies, reactions, and the possible future. American Educational Research Association, Division J, Post-Secondary Education, Seattle, WA. 15 Chism & Szabo, 1997. McNaught & Anwyl, 1993. 16 Esim. Huusko, 2009.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 12 Chism, N. V. N. & Szabo, B. (1997). Teaching awards: The problem of assessing their impact. In D. DeZure (Ed.), To improve the academy: Yearbook of the Professional and Organizational Development Network in Higher Education (pp. 181 199). Still- water, OK: New Forums Press. Elton L. (1998). Dimensions of excellence in university teaching. The International Journal for Academic Development, 3(1), 3-11. Glassick C, Huber M & Maeroff G. (1997) Scholarship assessed: Evaluation of the professoriate. San Francisco: Jossey-Bass. Huusko, M. (2009). Itsearviointi suomalaisissa yliopistoissa: arvoja, kehittämistä ja imagon rakentamista. Kasvatusalan tutkimuksia. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kreber C. (2002). Teaching excellence, teaching expertise and the scholarship of teaching. Innovative Higher Education, 27, 5-23. McNaught, C., & Anwyl, J. (1993). Awards for teaching at Australian universities (Centre for the Study of Higher Education Research Working Papers, 93.1). Victoria, Australia: University of Melbourne. (ERIC Document Reproduction Service No. ED 368 291) Menges, R. J. & Weimer, M. (1996). Teaching on solid ground: Using scholarship to improve practice. San Francisco: Jossey-Bass. Olsson, T. & Roxå, T. (2008). Evaluating rewards for excellent teaching a cultural approach, The HERDSA (Higher Education Research and Development Society of Australaia) International Conference. Prosser M & Trigwell K. (1999). Understanding learning and teaching. The experience in higher education. Buckingham, UK: SRHE and Open University Press. Ramsden, P. (1992). Learning to teach in higher education. London: Routledge. Rehtorin päätös 168/2011. Hyvien opettajien akatemiaa valmistelevan työryhmän perustaminen. Helsingin yliopisto. http://savotta.helsinki.fi/halvi/asianhallinta/ dynasty/rehtori.nsf?opendatabase (Luettu 13.2.2012) Rice, R. E. (1992). Towards a broader conception of scholarship: The American context. Teoksessa T Whiston & R Geiger (toim.), Research and higher education: The United Kingdom and the United States. Buckingham: SRHE and Open University Press. Schön, D. A. (1995). The new scholarship requires a new epistemology. Change, November/December, 27-34. Shulman, L. S. (1998). Introduction. Teoksessa P. Hutchings (toim.) The course portfolio: How faculty can examine their teaching to advance practice and improve student learning. Washington DC, American Association for Higher Education. Stenhouse, L. (1980). Reflections. Teoksessa L. Stenhouse (toim.) Curriculum research and development in action. London: Heinemann Educational Books. Thibault, G. E., Neill, J. M. & Lowensteind, D. H. (2003). The academy at Harvard Medical School: Nurturing teaching and stimulating innovation. Academic Medicine, 78, 673-681. Trigwell, K., Martin, E., Benjamin, J. & Prosser, M. (2000). Scholarship of teaching: a model. Higher Education Research & Development, 19, 155-168. Warren, R., & Plumb, E. (1999). Survey of distinguished teacher award schemes in higher education. Journal of Further and Higher Education, 23(2), 245 255.
11. Liite: Opettajien Akatemian arviointimatriisi 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimintatapojaan sekä ammatillista osaamistaan. Opettaja kerää palautetta antamastaan opetuksesta ja ohjauksesta opiskelijoilta ja kollegoilta sekä antaa saamastaan palautteesta vastapalautetta opiskelijoille. Opettaja hyödyntää keräämäänsä palautetta ja oman toimintansa arviointia systemaattisesti opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Opettaja syventää ymmärrystään erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin. Hän kehittää opetustaan ja ohjaustaan hankkimansa pedagogisen koulutuksen ja tutkimustiedon sekä omaan alaansa liittyvien hyvien pedagogisten käytänteiden pohjalta. Opettaja jakaa opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää tietämystään sekä hyviä käytänteitä kollegoilleen ja/tai yliopistoyhteisölle (esim. keskustelemalla, osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, kirjoittamalla pedagogisia julkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita jne.) heikko tyydyttävä hyvä erittäin hyvä erinomainen Ei näyttöä opettamiseen ja ohjaukseen liittyvien omien toimintatapojen arvioinnista tai ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Jonkin verran näyttöä opettamiseen ja ohjaukseen liittyvien omien toimintatapojen tai ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Kehittää opettamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimintatapojaan sekä ammatillista osaamistaan. Arvioi ja kehittää opettamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimintatapojaan sekä ammatillista osaamistaan. Arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyviä toimintatapojaan sekä ammatillista osaamistaan. Ei näyttöä palautteenkeruusta. Jonkin verran näyttöä opiskelijapalautteen keräämisestä. Kerää palautetta antamastaan opetuksesta ja ohjauksesta opiskelijoilta Kerää palautetta antamastaan opetuksesta ja ohjauksesta opiskelijoilta ja kollegoilta Kerää systemaattisesti palautetta antamastaan opetuksesta ja ohjauksesta opiskelijoilta ja kollegoilta sekä antaa saamastaan palautteesta vastapalautetta opiskelijoille. Ei näyttöä palaute- ja arviointitiedon hyödyntämisestä opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Kerää opiskelijapalautetta omasta opetuksesta, mutta ei ilmoita, miten hyödyntää sitä. Hyödyntää keräämäänsä palautetta opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Hyödyntää keräämäänsä palautetta ja oman toimintansa arviointia opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Hyödyntää keräämäänsä palautetta ja oman toimintansa arviointia systemaattisesti opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Ei näyttöä kiinnostuksesta erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin tai pedagogisen koulutuksen ja tutkimustiedon soveltamisesta opetuksessa. Jonkin verran näyttöä kiinnostuksesta erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin sekä pedagogisen koulutuksen soveltamisesta. On kiinnostunut erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin sekä pyrkii soveltamaan hankkimaansa pedagogista koulutusta ja tutkimustietoa erilaisissa opetuskokeiluissa. Syventää ymmärrystään erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksista oppimisprosesseihin sekä soveltaa hankkimaansa pedagogista koulutusta ja tutkimustietoa erilaisissa opetuskokeiluissa. On kiinnostunut oman alansa hyvistä pedagogisista käytänteistä. Kehittää systemaattisesti opetustaan ja ohjaustaan hankkimansa pedagogisen koulutuksen ja tutkimustiedon sekä omaan alaansa liittyvien hyvien pedagogisten käytänteiden pohjalta.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 14 Ei näyttöä opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvien hyvien käytänteiden jakamisesta. Jonkin verran näyttöä opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvien hyvien käytänteiden jakamisesta työtovereille. Jakaa opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä opetuskokouksissa. Jakaa opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää tietämystään ja hyviä käytänteitä kollegoilleen esim. kansallisissa konferensseissa. Jakaa opetukseen, oppimiseen ja ohjaukseen liittyvää tietämystään sekä hyviä käytänteitä kollegoilleen ja/tai yliopistoyhteisölle (esim. keskustelemalla, osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, kirjoittamalla pedagogisia julkaisuja ja tieteellisiä artikkeleita jne.) 2. Opiskelijoiden oppimista edistävät opetus- ja ohjauskäytännöt Erinomaisen opettajan opetus- ja ohjauskäytännöt tukevat systemaattisesti opiskelijoiden oppimista. Opettaja mm. suunnittelee ja toteuttaa opetuksensa siten, että opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetus- ja oppimismenetelmät, opetusvälineet ja -materiaalit sekä arviointi ovat linjassa keskenään. Opettaja kirjaa opetuksensa oppimistavoitteet ja keskustelee niistä sekä opetuksensa pedagogisista ratkaisuista opiskelijoidensa kanssa. Opettaja kannustaa opiskelijoita etsimään itse tietoa, jäsentämään ja soveltamaan sitä uudella tavalla sekä tuottamaan tietoa. Opettaja tuo oman alansa sisällöllistä ja pedagogista tutkimustietoa opetukseensa ja ohjaustilanteisiin sekä seuraa yhdessä opiskelijoidensa ja ohjattaviensa kanssa tieteenalansa kansainvälistä ja kansallista kehitystä. Oppimisen arvioinnissa opettaja hyödyntää tavoitteellisia, monipuolisia ja pedagogisesti perusteltuja arviointikäytäntöjä. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Opetus- ja ohjauskäytäntönä on antaa opiskelijoille rakentavaa palautetta oppimisesta ja osaamisesta. Opettaja tunnistaa erilaisia oppijoita, ymmärtää heidän oppimiseensa liittyviä haasteita ja tarpeita sekä kunnioittaa ja tukee opiskelijoidensa yksilöllistä kehittymistä. heikko tyydyttävä hyvä erittäin hyvä erinomainen Ei näyttöä opiskelijan oppimista tukevista opetus- ja ohjauskäytännöistä. Jonkin verran näyttöä opiskelijan oppimista tukevista opetus- ja ohjauskäytännöistä. Pyrkii soveltamaan opiskelijan oppimista tukevia opetusja ohjauskäytäntöjä. Opetus- ja ohjauskäytännöt tukevat monipuolisesti opiskelijoiden oppimista. Opetus- ja ohjauskäytännöt tukevat systemaattisesti opiskelijoiden oppimista. Ei näyttöä linjakkaan opetuksen tuntemisesta tai sen käytännöistä. Jonkin verran näyttöä linjakkaan opetuksen tuntemisesta tai siihen pohjautuvista opetuskokeiluista. Pyrkii suunnittelemaan opetuksensa siten, että opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetus- ja oppimis-menetelmät sekä opetusvälineet ja - materiaalit ovat linjassa keskenään. Suunnittelee opetuksensa siten, että opetuksen tavoitteet, sisällöt, opetusja oppimismenetelmät, opetusvälineet ja -materiaali sekä arviointi ovat linjassa keskenään. Suunnittelee ja toteuttaa opetuksensa systemaattisesti siten, että tavoitteet, sisällöt, opetus- ja oppimismenetelmät, opetusvälineet ja - materiaalit sekä arviointi ovat linjassa keskenään. Ei näyttöä oppimistavoitteiden esittämisestä. Tuntee oppimistavoitteiden kirjaamisen periaatteet. Kirjaa opetuksensa oppimistavoitteet. Kirjaa opetuksensa oppimistavoitteet ja keskustelee opintojen oppimistavoitteista opiskelijoidensa kanssa. Kirjaa opetuksensa oppimistavoitteet ja keskustelee niistä sekä opetuksensa pedagogisista ratkaisuista opiskelijoidensa kanssa. Ei näyttöä opiskelijoiden ohjauksesta tiedonhakuun. Antaa opiskelijoille tietolähteet suoraan itse. Kannustaa opiskelijoita etsimään itse tietoa ja tietolähteitä. Kannustaa opiskelijoita etsimään itse tietoa ja jäsentämään sitä uudella tavalla. Kannustaa opiskelijoita etsimään itse tietoa, jäsentämään ja soveltamaan sitä uudella tavalla sekä tuottamaan tietoa.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 15 Ei näyttöä oman alan seuraamisesta ja siitä keskustelemisesta opiskelijoiden ja ohjattavien kanssa. Jonkin verran näyttöä oman alan seuraamisesta ja siitä keskustelemisesta opiskelijoiden ja ohjattavien kanssa. Seuraa oman alansa kehitystä ja tuo esimerkkejä siitä opetus- ja ohjaustilanteisiin. Tuo oman alansa tutkimustietoa opetukseensa ja ohjaustilanteisiin sekä innostaa opiskelijoita ja ohjattavia seuraamaan tieteenalan kansainvälistä ja kansallista kehitystä. Tuo oman alansa sisällöllistä ja pedagogista tutkimustietoa opetukseensa ja ohjaustilanteisiin sekä seuraa yhdessä opiskelijoidensa ja ohjattaviensa kanssa tieteenalansa kansainvälistä ja kansallista kehitystä. Ei näyttöä oppimisen arviointikäytännöistä. Jonkin verran näyttöä oppimisen arviointikäytännöistä. Käytössä erilaisia oppimisen arviointikäytäntöjä. Oppimisen arviointikäytännöt ovat tavoitteellisia ja monipuolisia. Kokeiluja arvioinnista osana opetus- ja oppimistilanteita. Hyödyntää oppimisen arvioinnissa tavoitteellisia, monipuolisia ja pedagogisesti perusteltuja arviointikäytäntöjä. Osa arvioinnista on suunniteltu osaksi opetus- ja oppimistilanteita. Ei näyttöä palautteen antamisesta opiskelijoille. Jonkin verran näyttöä palautteen antamisesta opiskelijoille. Antaa opiskelijoille tarvittaessa palautetta oppimisesta. Antaa opiskelijoille monipuolisesti palautetta oppimisesta ja osaamisesta. Antaa opiskelijoille systemaattisesti rakentavaa palautetta oppimisesta ja osaamisesta. Ei näyttöä erilaisten oppijoiden tunnistamisesta eikä opiskelijoidensa yksilöllisestä tukemisesta. Jonkin verran näyttöä erilaisten oppijoiden tunnistamisesta ja opiskelijoiden yksilöllisestä tukemisesta. Tunnistaa erilaisia oppijoita ja pyrkii tukemaan opiskelijoidensa yksilöllistä kehittymistä. Tunnistaa erilaisia oppijoita ja tukee monipuolisesti opiskelijoidensa yksilöllistä kehittymistä. Tunnistaa erilaisia oppijoita, ymmärtää heidän oppimiseensa liittyviä haasteita ja tarpeita, kunnioittaa ja tukee systemaattisesti opiskelijoidensa yksilöllistä kehittymistä. 3. Taito kehittää ja käyttää oppimateriaalia Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja kehittää ajantasaista ja oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia ja käyttää sitä monipuolisesti. Oppimateriaali on linjassa opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kanssa. Oppimateriaali on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista sekä tieteellisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen kehittymistä. Oppimateriaali voi olla kirjan muodossa tai verkossa, ja se voi olla yhteisöllisesti tuotettua. Opettaja esittelee ja jakaa omia oppimateriaaleja kollegoilleen ja yliopistoyhteisölle. Oppimateriaali on alan opetuksessa laajalti tunnettua ja mahdollisesti käytössä myös kansainvälisesti. heikko tyydyttävä hyvä erittäin hyvä erinomainen Ei näyttöä ajantasaisen ja oman alan tutkimukseen perustuvan oppimateriaalin kehittämisestä. Jonkin verran näyttöä ajantasaisen oppimateriaalin kehittämistä. Kehittää ajantasaista ja oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia. Kehittää ajantasaista ja oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia ja käyttää sitä monipuolisesti. Kehittää ajantasaista ja oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia ja käyttää sitä monipuolisesti. Oppimateriaali on linjassa opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kanssa.
Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 16 Ei näyttöä oppimateriaalin innovatiivisuudesta tai oppimisen ja tieteellisen ajattelun edistämisestä. Oppimateriaali on tavanomainen eikä siinä ole panostettu oppimisen ja tieteellisen ajattelun edistämiseen. Oppimateriaali on innovatiivista. Oppimateriaali on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista. Oppimateriaali on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista sekä tieteellisen ajattelun ja argumentaatiotaitojen kehittymistä. Ei näyttöä oman oppimateriaalin esittelemisestä ja jakamisesta tai tunnetuista oppimateriaaleista. Jonkin verran näyttöä oman oppimateriaalin esittelemisestä ja jakamisesta. Oppimateriaali on läheisten kollegojen käytettävissä. Opettaja esittelee ja jakaa omia oppimateriaaleja kollegoille ja yliopisto-yhteisölle. Oppimateriaali on muiden käytettävissä omassa yliopistossa. Opettaja esittelee ja jakaa omia oppimateriaaleja kollegoilleen ja yliopistoyhteisölle. Oppimateriaali on alan opetuksessa tunnettua ja kansallisesti käytössä. Opettaja esittelee ja jakaa omia oppimateriaaleja kollegoilleen ja yliopistoyhteisölle. Oppimateriaali on alan opetuksessa laajalti tunnettua ja mahdollisesti käytössä myös kansainvälisesti. 4. Yhteisölliseen opetuksen kehittämistyöhön osallistuminen Erinomaisuus näkyy mm. siinä, että opettaja on keskeinen toimija omassa opetus- ja tutkimusyhteisössään. Opettaja edistää yksikön yhteisöllisyyttä sekä opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Opettaja on keskeisessä roolissa opintojen ja/tai tutkinnon kehittämisessä. Hän toimii aktiivisesti opetuksen kehittämistyössä laitos-, tiedekunta- ja/tai yliopistotasolla. Opettaja tekee opetuksen kehittämisessä yhteistyötä eri yksiköiden ja oppialojen välillä sekä luo kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. heikko tyydyttävä hyvä erittäin hyvä erinomainen Ei näyttöä yhteisöllisestä toiminnasta omassa opetusja tutkimusyhteisössä. Jonkin verran näyttöä osallistumisesta yhteisölliseen toimintaan omassa opetus- ja tutkimusyhteisössä. Pyrkii toimimaan yhteisöllisesti omassa opetus- ja tutkimusyhteisössään. On keskeinen toimija omassa opetusja tutkimusyhteisössään. On keskeinen toimija omassa opetusja tutkimusyhteisössään. Edistää yksikön yhteisöllisyyttä sekä opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Ei näyttöä omasta roolista opintojen ja/tai tutkinnon kehittämisessä. Jonkin verran näyttöä osallistumisesta opintojen kehittämiseen omien opintojaksojensa osalta. Osallistuu opintojen ja/tai tutkinnon kehittämiseen sekä opetuksen kehittämistyöhön laitostasolla. On keskeisessä roolissa opintojen ja/tai tutkintojen kehittämisessä. Osallistuu opetuksen kehittämistyöhön laitos- ja/tai tiedekuntatasolla. On keskeisessä roolissa opintojen ja/tai tutkinnon kehittämisessä. Toimii aktiivisesti opetuksen kehittämistyössä laitos-, tiedekunta- ja/tai yliopistotasolla. Ei näyttöä yhteistyöstä opetuksen kehittämisessä. Jonkin verran näyttöä yhteistyöstä opetuksen kehittämisessä. Tekee opetuksen kehittämisessä yhteistyötä eri yksiköiden ja oppialojen välillä. Tekee opetuksen kehittämisessä yhteistyötä eri yksiköiden ja oppialojen välillä sekä luo kansallisia yhteyksiä. Tekee opetuksen kehittämisessä yhteistyötä eri yksiköiden ja oppialojen välillä sekä luo kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä.