Hyvien opettajien akatemia
|
|
- Anita Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvien opettajien akatemia Opintoasiainneuvoston asettaman valmisteluryhmän muistio Minna Frimodig, Marjo Posti, Eeva Pyörälä ja Auli Toom
2 Hyvien opettajien akatemia 2 Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat Kansainvälinen keskustelu ja esimerkit Teoreettinen tausta Mitä tarkoittaa oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching)? Scholarship of teaching opetusansioista palkitsemisen taustalla Palkitsemisjärjestelmien vaikuttavuus Helsingin yliopiston malli Valmisteluryhmän luonnos Jatkovalmistelun pohjaksi Lähteet Kirjallisuus Liite: Kansainvälisten palkitsemisjärjestelmien kriteereitä... 15
3 Hyvien opettajien akatemia 3 1. Lähtökohdat Yliopiston strategia sekä opetuksen ja opintojen toimenpideohjelma kaudelle nostavat esiin opetuksen ja opetustehtävien arvostuksen lisäämisen ja hyvästä opetuksesta palkitsemisen. Myös yliopiston kauden strategian valmistelussa on keskusteltu Hyvien opettajien akatemian perustamisesta Helsingin yliopistoon. Tavoitteena on kannustaa opetuksen jatkuvaan kehittämiseen sekä yksilöitä että työyhteisöjä. Opintoasiainneuvosto perusti tältä pohjalta keväällä 2011 ryhmän perehtymään kansainvälisiin malleihin, tutkimuksiin palkitsemisjärjestelmistä ja niiden vaikuttavuudesta sekä valmistelemaan asiaa edelleen neuvoston käsittelyyn syksyllä Työryhmään kuuluivat opiskelija Emma Hakala (maatalous-metsätieteellinen tiedekunta), opetuksesta vastaava varadekaani Ari Haukkala (valtiotieteellinen tiedekunta), pedagoginen yliopistonlehtori Eeva Pyörälä (lääketieteellinen tiedekunta), yliopistonlehtori Hannu Saarilahti (bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta), pedagoginen yliopistonlehtori Auli Toom (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) sekä asiantuntija Minna Frimodig ja Marjo Posti (rehtorin kanslia/opintoasiat). Työryhmä kokoontui kolme kertaa (13.6., ja ). Työryhmän alustavaa luonnosta käsiteltiin yliopiston johtoryhmässä ja yliopiston johdon, dekaanien ja laitosjohtajien tapaamisessa Idea Hyvien opettajien akatemiasta sai molemmissa kokouksissa myönteistä palautetta. Muistiossa esitellään kansainvälisiä erinomaisen opetuksen palkitsemisjärjestelmiä; niiden tavoitteita, kriteerejä, hakumenettelyjä sekä rahallista palkitsemista. Palkitsemisjärjestelmien teoreettista taustaa sekä tutkimuksia niiden vaikuttavuudesta käsitellään luvussa 3. Esitystä Helsingin yliopiston malliksi sekä jatkovalmistelussa huomioitavia näkökulmia kuvataan luvussa Kansainvälinen keskustelu ja esimerkit Havainnot ja kokemukset siitä, että opetuksen arvostus ja asema eivät ole samalla tasolla kuin tutkimuksen arvostus ja asema, ovat varsin kansainvälisiä. Opetus koetaan usein toissijaiseksi tehtäväksi tutkimukseen nähden. Vaikka opetuksen asema ja arvostus virallisissa tavoitteissa olisi kohdallaan, eivät opettajien kokemukset arvostuksesta tue tätä yleistä tahtotilaa. Ylennysten, virkojen ja erilaisten rahallisten palkintojen koetaan jakautuvat pääasiassa tutkimuksellisten ansioiden perusteella. Silloinkin kun opetusansioista jaetaan yksittäisiä palkintoja, niiden merkitys ja vaikuttavuus nähdään vähäisenä. 1 Opetuksen arvostuksen ja aseman nostamiseksi, yhdysvaltalaisiin yliopistoihin sekä Australiaan perustettiin 1990-luvun puolella Hyvien opettajien akatemiaa vastaavia palkitsemisjärjestelmiä (esim. The Academy for Excellence in Teaching at the University of Illinois, 1996, The Academy at Harvard Medical School, ). Australian kansallinen palkitsemisjärjestelmä (Australian Awards for University Teaching) käynnis- 1 Halse et al., Irby et al., Ramsden & Martin, Irby et al., Thibault, 2003
4 Hyvien opettajien akatemia 4 tettiin vuonna Ison-Britannian (Englanti, Wales ja Pohjois-Irlanti) kansallinen palkitsemisjärjestelmä (National Teaching Fellowship Scheme) perustettiin vuonna Molemmat maat ovat yliopisto-opetuksen edelläkävijöitä, joilla on vahva pedagogisen kehittämisen perinne. Ruotsalaisiin yliopistoihin palkitsemisjärjestelmiä rakennettiin samoin luvun taitteessa (esim. Lundin LTHs Pedagogiska Akademi, vuonna 2001). 3 Palkitsemisjärjestelmien yleisenä tavoitteena on tukea opettajia ja heidän osaamistaan opetuksessa (scholarship of teaching, oppineisuus opetuksessa) sekä edistää opetuksen arvostusta, opetuksen kehittämistä ja opetusinnovaatioita yliopistoissa. 4 Kriteereissä tarkastellaan usein sellaisia opetus- ja arviointimenetelmiä, jotka edistävät opiskelijoiden oppimista, opettajan panostusta oman opetuksen ja osaamisen kehittämiseen sekä osallistumista yhteisön opetuksen kehittämiseen ja innovaatioiden jakamiseen. 5 (Australian, Ison-Britannian ja Lundin yliopiston kriteerejä on tarkasteltu tutkimusten valossa luvussa 3 sekä kuvattu tarkemmin liitteessä 1.) Useimmissa järjestelmissä jäsenet valitaan ja palkinnot myönnetään vuosittain. Pääsääntöisesti palkittavien määrä on rajattu ennalta, mutta joissakin malleissa akatemian jäseniksi valitaan kaikki hakijat, jotka läpäisevät arviointikriteerit. Mallit vaihtelevat myös sen mukaan, hakeeko opettaja itse jäsenyyttä vai perustuuko valintaprosessi suositukseen (usein esimies tai kollegat). Australian, Ison-Britannian ja Lundin malleissa yhdistetään näitä molempia; opettaja hakee jäsenyyttä itse, mutta hakemukseen tulee sisältyä esimiehen (ja opiskelijoiden) puolto. Pääsääntöisesti akatemian jäsenyys on pysyvä. Joissakin tapauksissa jäsenyyden aika on kuitenkin rajattu (esim. 5 vuotta), jonka jälkeen opettajan ansioita ja kehittymistä arvioidaan uudelleen. 6 Palkittavien jäsenten valinta perustuu pääosin hakudokumentteihin ja niiden pohjalta tehtyyn vertaisarviointiin. Hakudokumentteihin sisällytetään lähes kaikissa malleissa opettajan opetusportfolio. 7 Sekä Australian että Ison-Britannian malleissa ehdokkaasta täytetään ehdokaslomake sekä kuvaus siitä, miten arviointikriteerit toteutuvat ehdokkaan toiminnassa. Lisäksi ehdotukseen tulee sisältyä curriculum vitae sekä suositus ehdokkaan esimieheltä. 8 Australian mallissa ehdotukseen liitetään lisäksi opiskelijoilta kerätty palaute (määrämuotoinen kyselylomake, min 30 opiskelijaa). Ehdotuksiin liitetään usein myös muuta dokumentaatiota, jonka tarkoituksena on todentaa ehdokkaan kriteeristön mukaista toimintaa (videoita, opetusmateriaalia, julkaisuja jne). 9 Lundin yliopistossa arviointiprosessiin liittyy lisäksi ehdokkaan keskustelu opetusportfoliostaan kahden jo palkitun akatemiajäsenen kanssa sekä ehdokkaan haastattelu Astralian Awards for University Teaching, 2011; Halse et al., 2007; Olsson & Roxå, Irby et al., 2004; LTH s Pedagogical Academy, 2005; Thibault et al., Australian Awards for University Teaching, 2011; Halse et al., 2007; LTH s Pedagogical Academy, 2005; NTSF Individual 2011 Awards Guidelines Irby et al., 2004; Thibault et al., Elton, 1998; Irby et al., Australian Awards for University Teaching, 2011; Halse et al., 2007; NTSF Individual 2011 Awards Guidelines Australian Awards for University Teaching, 2011; Halse et al., LTH s Pedagogical Academy, 2005.
5 Hyvien opettajien akatemia 5 Esityksiä arvioiva valintaryhmä on usein monitieteinen ja sisältää lähes poikkeuksetta opiskelijaedustuksen. Palkitsemisjärjestelmiä käsittelevissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että valintaryhmissä tulisi olla paitsi eri oppiaineiden edustajia, myös asiantuntijoita, joilla on käytännön kokemusta opetuksen ja opetustaidon arvioinnista. 11 Useimpiin palkitsemismalleihin sisältyy akatemian jäsenyyden lisäksi rahallinen palkitseminen joko henkilökohtaisen palkkion tai projektirahoituksen ominaisuudessa. Australian kansallisessa palkitsemisjärjestelmässä akatemian jäsen saa Australian dollaria (n ). 12 Isossa-Britanniassa palkintosumma on (n ). 13 Lundin yliopiston (Faculty of Engineering) Pedagogisen Akatemian jäsen saa pysyvän palkankorotuksen (1 300 SEK/kk, n. 140 /kk), minkä lisäksi palkitun kotiyksikölle jaetaan tuloksellisuusrahaa. 14 Yhdysvaltalaisissa malleissa akatemian jäsenten on mahdollista hakea rahoitusta erilaisiin opetusta ja oppimista edistäviin kehittämishankkeisiin (esim. The Academy at Harvard Medical School, US dollaria/hanke). 15 Jäsentensä valinnan ja juhlallisen julkistamisen lisäksi akatemioilla on usein myös muuta toimintaa. Akatemiat (tai niiden toiminnasta vastaavat järjestöt) järjestävät usein vuotuisia symposiumeja ja/tai koulutuksia, edistävät jäsentensä verkostoitumista sekä rahoittavat erilaisia hankkeita. Akatemian jäsenet saattavat toimia myös nuorempien opettajien mentoreina Teoreettinen tausta Hyvien opettajien akatemia -malleissa sovelletaan oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching) -ajattelua. Tavoitteena on, että erinomaisen opetuksen palkitsemisjärjestelmä edistäisi opetuksen ja oppimisen kehittämistä yliopistoopetuksessa. Ydinajatuksena ei ole ainoastaan yksittäisten erinomaisten opettajien palkitseminen, vaan koko yliopistoyhteisön opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen. Scholarship of teaching sisältää sekä 1) yksittäisen erinomaisen opettajan opetuksen ulottuvuuden ja 2) kollegiaalisen yhteistyön laitoksen muiden opettajien kanssa että 3) tämän myötä vaikuttavuuden opetuksen laadun paranemiseen yliopiston tasolla Mitä tarkoittaa oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching)? Erinomaisen opetuksen palkitsemisjärjestelmän teoreettisena taustana on oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching) -ajattelu. Tämän ajattelun esitti vuonna 1990 Boyer. Hän esitti mallin, jossa akateemiseen oppineisuuteen kuuluu neljä toisiinsa limittyvää oppineisuuden osa-aluetta: 1) oppineisuus tutkimuksessa, 2) oppineisuus integroimisessa, 3) oppineisuus soveltamisessa ja 4) oppineisuus opetukses- 11 Elton, 1998; Ramsden & Martin, 1996; Skelton, Australian Awards for University Teaching, NTFS Individual Awards Guidelines 14 LTH s Pedagogical Academy, Thibault et al., LTH s Pedagogical Academy, 2005; NTFS Individual Awards Guidelines; Thibault et al., vrt. Olsson & Roxå, 2008
6 Hyvien opettajien akatemia 6 sa. Opetus ymmärretään keskeisenä osana akateemisen työn kokonaisuutta. Tutkimusta ja opetusta ei aseteta vastakkain, vaan oppineisuus on läsnä kaikissa akateemisen työn ulottuvuuksissa. Keskeistä on, että Boyer kiinnitti huomiota yliopistoopetukseen toimintana, jossa yliopisto-opettaja voi tavoitteellisesti kehittyä ja saavuttaa korkean akateemisen tason. 18 Yliopisto-opetuksen tutkijat ovat kehittäneet opetuksen oppineisuuden määritelmiä ja keskustelleet siitä, mitä oppineisuus opetuksessa tarkoittaa. Sen keskeisistä elementeistä ja ominaisuuksista ollaan melko yksimielisiä. Oppineet opettajat ovat erinomaisia opettajia, he ovat oman alansa asiantuntijoita, he jakavat tietämystään ja edistävät tietoa opetuksesta ja oppimisesta tieteenalallaan niin, että sitä voidaan vertaisarvioida. 19 Erinomaisen opetuksen ydin on se, että opettaja opettaa siten, että se aktiivisesti tukee opiskelijoiden oppimista. 20 Yliopisto-opettajan oppineisuuden malli herätti ajatuksen siitä, että opetuksen oppineisuutta pystyttäisiin arvioimaan. Trigwell, Martin, Benjamin ja Prosser 21 laativat opetuksen ja oppimisen teorioihin 22 sekä tutkimuksiin perustuvan opetuksen oppineisuuden ja sen arvioimisen mallin (ks. taulukko 1.). Taulukon ulottuvuuksia hyödyntämällä ja operationalisoimalla on mahdollista arvioida, missä määrin oppineisuus opetuksessa (scholarship of teaching) toteutuu opettajan toiminnassa. Taulukko 1. Opetuksen oppineisuuden moniulotteinen malli (Trigwell, Martin, Benjamin & Prosser, 2000, s. 163). Tiedollinen ulottuvuus Reflektion ulottuvuus Kommunikaation ulottuvuus Käsitysten ulottuvuus Käyttää opetuksen ja Ei reflektiivisyyttä tai Ei lainkaan Ymmärtää opetuksen oppimisen arkiteorioita reflektio on kohdentumatonta opettajalähtöiseksi ja - keskeiseksi On yleisesti kiinnostunut Keskustelee opetuksen ja opetusta ja oppimista oppimisen kysymyksistä laitoksen/tiedekunnan käsittelevästä kirjallisuudestjen kollego- kanssa (pedagogiset kahvilat, laitoksen/tiedekunnan seminaarit) On kiinnostunut erityi- Reflektoi opetuksen Raportoi opetuksen ja oppi- sesti oman tieteenalansa opetusta koskevasta kirjallisuudesta Tekee toimintatutkimusta, omaa synoptista kykyä ja pedagogista sisältötietoa aikana Reflektio kohdentuu selvittämään, mitä minun tulisi tietää tässä asiasta X ja miten saan sen selville? misen kehittämisestä/tutkimuksesta paikallisissa ja kansallisissa konferensseissa Julkaisee kansainvälisissä opetusta ja oppimista käsittelevissä tieteellisissä journaaleissa Ymmärtää opetuksen opiskelijalähtöiseksi ja keskeiseksi Erinomaiset opettajat (ks. taulukon 1 alarivi) pyrkivät ymmärtämään opetusta käyttämällä opetukseen ja oppimiseen liittyvää kirjallisuutta, tutkimalla omaa opetustaan, reflektoimalla opetustaan tavoitteellisesti ja systemaattisesti ja opiskelijan näkökulman käsittäen, esittelemällä opetusideoitaan ja käytäntöä vertaisilleen joko 18 Boyer, Kreber, 2002; Shulman, Biggs, 1996; 1999; Ramsden, 1992; Prosser & Trigwell, 1999; Boyer, 1990; Elton, Trigwell et al., Ks. Myös Olsson & Roxå, Shulman, 1993; Rice, 1992; Schön, 1995; Andersen & Webb, 2000; Glassick, Huber & Maeroff, 1997; Stenhouse, 1980; Prosser & Trigwell, 1999
7 Hyvien opettajien akatemia 7 keskustellen tai julkaisuissa Scholarship of teaching opetusansioista palkitsemisen taustalla Opetuksen ansioitumisen palkitsemisjärjestelmiä määriteltäessä on hyödynnetty opetuksen oppineisuuden teoreettisia malleja. Eri yliopistot ovat määritelleet kriteereihinsä erilaisia painotuksia sekä erilaisia arviointikäytänteitä (mm. portfolio, haastattelu, opetusnäyte, suositukset jne.) opetuksen oppineisuuden osoittamiseksi. Lundin yliopiston (Faculty of Engineering) opetuksen palkitsemisjärjestelmän arviointikriteerit kohdentuvat opiskelijoiden oppimisprosesseihin ja opetuksen oppineisuuteen. Pyrkimyksenä on tunnistaa ja palkita erinomaisesta opetuksesta. 23 Australialainen Scholarship of Teaching -projekti (1999) hyödynsi em. kriteerejä rakentaessaan palkitsemisjärjestelmää, joka tukee yliopisto-opettajien ammatillista kehittymistä ja oppimista opettajina joko teoreettisesti tai käytännöllisesti painottuen. Britannialainen The National Teaching Fellowship ja australialainen Awards for Teaching Excellence palkitsemisjärjestelmä ovat määritelleet hyvin laajat arvioinnin kriteerit, jotka kattavat yksilöllisen opetuksen oppineisuuden arvioinnin lisäksi vaikuttavuuden ja johtajuuden, yhteistyön ja ammatillisen kehittymisen ulottuvuuksia. 24 (Ks. liite 1.) Useat tutkijat 25 korostavat muodollisen palkitsemisprosessin tärkeyttä sekä selkeitä kriteerejä, jotka määrittelevät, mitä hyvällä opetuksella tarkoitetaan. He pitävät tärkeänä olemassa olevan akateemisen tutkimuskulttuurin huomioimista myös opetusansioista palkitsemisen järjestelmää rakennettaessa. Tutkimusperustaisten näyttöjen edellyttäminen, vertaisarviointien hyödyntäminen sekä dokumentointi (mm. portfoliot) ja raportointi (tutkimusesitykset ja julkaisut) eri muodoissaan ovat keskeisiä Palkitsemisjärjestelmien vaikuttavuus Useat palkitsemisjärjestelmiä vertailleet tutkijat korostavat, että tarkoituksenmukaisen palkitsemisjärjestelmän tulee vaikuttaa yliopisto-opettajien tutkimuskulttuuriin. Sen tulee tehdä yliopisto-opetuksen ja oppimisen ilmiöt heille myös tutkimuksellisesti mielenkiintoisiksi. Sen tulee houkutella yliopisto-opettajien kiinnostusta opetuksen ja oppimisen älyllisillä haasteilla. Samalla palkitsemisjärjestelmän tulee mahdollistaa myös lähtökohtaisesti opetukseen paljon panostaneiden ja siinä erityisen ansioituneiden yliopisto-opettajien palkitsemisen. Useiden eri yliopistojen opetuksen palkitsemisjärjestelmät kohdentuvat palkitsemaan erinomaisia opettajia, mutta niiden varsinaisena tarkoituksena ja päämääränä on vaikuttaa vallitsevaan yliopiston opetuskulttuuriin ja kehittää sitä. 27 Lundin yliopistossa on palkitsemisjärjestelmää tutkittaessa todettu, että jo palkitsemisjärjestelmän perustaminen itsessään on koettu vaikuttavuuden osoitukseksi po- 23 Olsson & Roxå, 2008; Olsson et al., Skelton, 2004; Halse et al., Ramsden ja Martin, Ks. myös Chism, 2006; McAlpine & Harris 2002; Gibbs 1995; Kember & Kwan 2000; Thompson et al., 1998; Casey et al., Vrt. Kreber, 2002; Magin, 1999; Elton, 1998; vrt. HY:n strategia 27 Olsson & Roxå, 2008; Thibault et al., 2003; Chism & Szabo, 1997; McNaught & Anwyl, 1993; Menges, 1996; Warren & Plumb, 1999; Cambridge, 2001.
8 Hyvien opettajien akatemia 8 liittisella ja yhteisöllisellä tasolla. 28 Palkitsemisjärjestelmän tutkimusperustaista lähestymistapaa sekä akateemisia perusarvoja pidettiin ensiarvoisen tärkeinä. Perusteellisesta arviointiprosessista ja selkeistä arviointikriteereistä on seurannut se, että opetuksesta on alettu keskustella tieteellisemmin. Kiinnostus ja osallistuminen pedagogiseen koulutukseen on lisääntynyt huomattavasti. Joidenkin laitosten johtajat ovat alkaneet kannustaa opettajia tavoittelemaan opetuspalkintoa, ja tavoittelevat useiden palkittujen opettajien saamista laitokselleen. Palkituille opettajille palkinto oli puolestaan osoitus siitä, että tiedekunta on ollut tosissaan halutessaan kannustaa heitä parempaan opetukseen. 29 Akatemia -tyyppinen palkitsemisjärjestelmä Yhdysvalloissa on otettu käyttöön monissa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Näissä tiedekunnissa on näyttöä siitä, että uuden palkitsemisjärjestelmän myötä opettajien työtyytyväisyys on kasvanut ja vuorovaikutus eri tieteenalojen opettajien välillä on kasvanut. Akatemiatoiminta on synnyttänyt uusia opetusinnovaatioita ja sen avulla on edistetty opetuksen kehittämisprojekteja. Akatemia -järjestelmän myötä palkittujen opettajien oma tutkimustoiminta on lisääntynyt ja palkintorahat ovat synnyttäneet uudenlaista tutkimustoimintaa. 30 Toisaalta vanhemmassa tutkimuskirjallisuudessa on olemassa myös jonkin verran näyttöä siitä, että palkitsemisjärjestelmät tukevat ja kannustavat ensisijaisesti yksittäisiä palkittuja opettajia, eivätkä niinkään kannusta muita kehittämään opetustaan. 31 Uudemmat palkitsemisjärjestelmät ovatkin tästä syystä pyrkineet ottamaan huomioon myös yhteisöllisen näkökulman opetuksen palkitsemisessa. Myös yliopistojen laatutyötä ja laatua arvioitaessa tutkimusperustainen opetuksen kehittäminen ja palkitsemisjärjestelmät mielletään yhdeksi keskeiseksi laatukriteeriksi Helsingin yliopiston malli 4.1. Valmisteluryhmän luonnos Luonnoksessa Helsingin yliopiston Hyvien opettajien akatemian -malliksi on pyritty huomioimaan edellä mainitut tutkimukselliset näkökulmat ja kokemukset kansainvälisistä malleista. Hyvien opettajien akatemian perustamisen tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä sekä edistää oppimisen laatua ja hyvää tulosta. Perustamalla Akatemia, luodaan samalla yliopisto-opettajien uralle kehittymisestä ja osaamisesta palkitseva etappi. Samalla edistetään opetusansioihin liittyvää dokumentaatiota. Akatemian tarkoituksena on tarjota opettajille monialainen yhteisö, joka tarjoaa kollegatukea opetuksen kehittämisessä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen leviämistä yliopistolla. Luonnoksessa Hyvien opettajien akatemiaksi on lähdetty siitä, että hyvä opettaja on 28 Olsson & Roxå, Olsson & Roxå, 2008; Roxå, Olsson et al., 2008, Olsson et al Thibault et al., 2003; Irby et al., 2004; Dewey et al., Chism & Szabo, 1997; Francis, 1976; McNaught & Anwyl, Esim. Huusko, 2009
9 Hyvien opettajien akatemia 9 ensisijaisesi oman alansa vahva asiantuntija. Samalla hän kuitenkin kehittää aktiivisesti oman opetuksensa suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Opettaja on kiinnostunut opiskelijoista, heidän oppimisprosesseistaan ja ohjauksestaan. Hän arvioi opettajuuttaan ja kehittää itseään opettajana monipuolisesti. Lisäksi opettaja toimii aktiivisesti akateemisessa yhteisössä oppimisen ja opetuksen kehittämiseksi. Luonnoksen mukaan opettaja hakee itse Hyvien opettajien akatemian jäsenyyttä. Tarkoituksena olisi yhdistää hakuprosessiin myös opettajan lähiesimiehen sekä opiskelijoiden lausunnot/puollot hakemukselle. Ensimmäisellä kierroksella valintaprosessin toteuttaisi yliopiston opintoasiainneuvosto, minkä jälkeen Akatemia vastaa itse jäsentensä valinnasta. Valintatoimikunnan puheenjohtajana toimisi kuitenkin yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori ja sihteerinä rehtorin kanslian opintoasioiden yksikön asiantuntija. Luonnoksessa on lähdetty siitä, että akatemian jäsenyys olisi pysyvä, mutta jäsenyyden myötä saavutettu palkkio kaksivuotinen. Koska hyvien opettajien akatemia - mallilla haetaan yhteisöllisyyttä painottavaa vaihtoehtoa yksittäisten palkintojen sijasta, on luonnokseen sisällytetty sekä yksilön että yhteisön palkitseminen. Jäsenen palkkion tulee olla riittävä ainakin kahdesta näkökulmasta: palkkiolla pitää olla taloudellista merkitystä yksilölle ja sen tulee samalla olla vaikuttava osoitus opetustyön arvostuksesta Helsingin yliopistossa. Palkkion tulee myös erottua selvästi nykyisin maksettavista yksilöpalkinnoista, esim. Eino Kaila-palkinnosta, joka on tällä hetkellä suuruudeltaan euroa. Resursseja pitää olla käytettävissä riittävästi myös siksi, että Hyvien opettajien akatemiaan tulee voida valita jäseniä eri puolelta yliopistoa ja aikaa myöten mahdollisimman monelta tieteenalalta. Rahoitusmallissa on haettu tasapainoa Hyvien opettajien akatemian jäsenelle maksettavan palkkion ja jäsenen kotiyksikölle maksettavan tuloksellisuusrahan kesken. Jäseneksi valitulle esitetään kaksivuotista palkkiota ( /vuosi). Jäseneksi valitun kotiyksikkö (osasto, oppiaineryhmä, oppiaine) saa tuloksellisuusrahaa /vuosi/palkittu opettaja. Myös tuloksellisuusraha olisi kaksivuotinen. Yksilöpalkinto tulee käyttää opettajana kehittymisen tai oman tutkimuksen edistämiseen. Yhteisöpalkinto tulee suunnata opetuksen kehittämiseen, esim. opettajien pedagogisen tietotaidon kartuttamiseen. Luonnokseen on lisäksi sisällytetty mahdollisuus toiseen palkitsemiskauteen (vain yksilöpalkinto). Hyvien opettajien akatemian toimintaan liittyviin kuluihin on varattu pieni erillinen määräraha. Akatemian aloitusvaiheen vuosittaiset kustannukset olisivat tältä pohjalta euroa. Aloitusvaiheen jälkeen vuosikustannukset vakiintuisivat euroon. Kustannukset budjetoidaan keskitetysti. Palkittavien opettajien määrä tulee olla riittävän suuri suhteessa yliopiston kokoon ja monialaisuuteen. Lisäksi Akatemian perustamisvaiheeseen halutaan saada näkyvyyttä ja selkeää vaikuttavuutta. Ehdotuksen mukaan Hyvien opettajien akatemian jäsenten valinta tapahtuu aluksi vuosittain siten, että ensimmäisellä kerralla valitaan perustajajäsenet, 30 opettajaa, ja kahtena seuraavana vuonna 20 opettajaa/vuosi. Perustamisvaiheen jälkeen valinta tapahtuisi joka toinen vuosi. Akatemian kolmivuotisen perustamisvaiheen jäsenmäärä on noin 1 % tutkimus- ja opetushenkilöstön määrästä. Kymmenen vuoden kuluttua jäsenmäärä olisi 160 opettajaan, mikä on noin 6
10 Hyvien opettajien akatemia 10 % opettajien kokonaismäärästä. 33 Potentiaalisten hakijoiden määrästä voidaan tehdä vain suuntaa antava arvio. Jäsenyyden kriteerit täyttävää asiantuntijuutta ja erilaisia näyttöjä on mahdollista hankkia monella eri tavalla niin yliopiston sisällä kuin ulkopuolellakin. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön sekä tiedekuntien järjestämään yliopistopedagogiseen koulutukseen osallistui lukuvuonna yhteensä 259 henkilöä, lukuvuonna yhteensä 306 henkilöä ja lukuvuonna yhteensä 410 henkilöä (vuosina yhteensä 975 henkilöä). Myös yliopiston opetusteknologiakeskuksen järjestämien lyhytkurssien kävijämäärä on noussut viiden viime vuoden aikana 173 kävijästä (2006) 436 kävijään (2010). Jotta Hyvien opettajien akatemiaa ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida, palkittavat opettajat ja heidän kotiyksikkönsä raportoivat lyhyesti palkkioiden käytöstä osana yliopiston kokonaisraportointia. Toiveena olisi myös saada käynnistettyä tutkimusta palkitsemisjärjestelmästä yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa. Akatemian toimintaa on luonnoksessa hahmoteltu vielä varsin alustavasti. Jäsentensä valitsemisen ja juhlallisen julkistamisen lisäksi akatemialla voisi olla esim. vuotuisia tapaamisia ja/tai symposiumeja. Akatemian jäsenten asiantuntemuksen odotetaan myös olevan yliopistoyhteisön käytettävissä. Tarkoituksena on, että perustajajäsenet pääsevät vaikuttamaan akatemian toiminnan ja toimintatavoitteiden suunnitteluun Jatkovalmistelun pohjaksi Valmisteluryhmä on käyttänyt työnsä aikana palkitsemisjärjestelmästä työnimeä Hyvien opettajien akatemia. Nimeä ja sen antamaa viestiä on hyvä miettiä asian jatkovalmistelussa. Muita keskusteluissa esiin tulleita vaihtoehtoja ovat mm. Huippuopettajien akatemia, Erinomaisten opettajien akatemia, Parhaiden opettajien akatemia ja Oivien opettajien akatemia. Valmisteluryhmä keskusteli työnsä aikana myös Hyvien opettajien akatemian valintakriteereistä, hakuprosessista ja -menettelytavoista sekä tiedekuntien mahdollisesta roolista valintaprosessissa. Näiden asioiden tarkempi valmistelu ei kuitenkaan kuulunut työryhmän tehtäviin. Asioiden valmistelu voidaan aloittaa kun linjapäätös akatemian perustamisesta on tehty. Työryhmä pitää tärkeänä huomioida em. kansainväliset tutkimukset ja kokemukset palkitsemiskriteereistä. Lisäksi kriteerit tulee soveltaa huolellisesti Helsingin yliopiston kontekstiin. Hyvien opettajien akatemian jatkovalmistelussa on hyvä myös pohtia palkitsemisjärjestelmän suhdetta yliopiston muihin, jo olemassa oleviin opetuksen palkitsemisjärjestelmiin. Yliopiston hyvän opettajan palkintoa Eino Kaila -palkintoa on jaettu vuodesta 1990 lähtien. Yliopiston vuosipäiväjuhlassa jaettava palkinto on myönnetty sellaiselle tutkinto-opetusta antavalle yliopistolaiselle, joka opetustyössään on jatkuvas- 33 Arvio perustuu vuoden 2010 tietoihin opetus- ja tutkimushenkilöstön määrästä ja sisältää 2, 3 ja 4 portaan henkilöstöryhmät sekä osan ryhmästä muu opetus- ja tutkimushenkilöstö. Tässä yhteydessä ei ole arvioitu esim. eläkkeelle siirtyneiden määrää.
11 Hyvien opettajien akatemia 11 ti kehittänyt omaa opetustaan. Palkitut ovat olleet arvostettuja opettajia ja heidän opetuksensa on ollut tieteellisesti ajan tasalla. Lisäksi palkitut ovat esimerkillään ja toiminnallaan vaikuttaneet innostavasti yhteisönsä opetusilmapiiriin. 34 Yliopisto palkitsee opetuksen laadusta myöntämällä myös laitoksille/tiedekunnille opetuksen laatuyksikköstatuksia ja jakamalla niiden pohjalta tuloksellisuusrahoitusta. Strategiakausittain toteutettavassa opetuksen laadun tuloksellisuusarvioinnissa arvioidaan opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä jatko-opintojen keskeisiä osa-alueita tiedekunnissa ja laitoksilla. Arviointikriteereinä käytetään opetuksen laadun arviointimatriisiin koottuja kriteereitä. Tuloksellisuusarviointi on toteutettu vuodesta 2004 alkaen. Pilotointikaudella arviointi toteutettiin vuosittain ja tuloksellisuusraha jaettiin yhdeksi vuodeksi. Järjestelmän vakiinnuttua vuodesta 2007 palkintosumma on ollut n euroa/yksikkö/vuosi (strategiakauden ajan). 35 Lisäksi koulutuksen tulosta arvioidaan osana Helsingin yliopiston tulospalkkiota. Tulospalkkion kriteereinä koulutuksen osalta käytetään seuraavia indikaattoreita: 1) Ylemmät korkeakoulututkinnot/tavoite, 2) Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä ja 3) Tiedekunnan valinnan mukaan joko ensimmäisenä vuonna 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat/ kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat tai kahtena ensimmäisenä vuonna 90 opintopistettä suorittaneet opiskelijat/kaikki kahden ensimmäisen vuoden opiskelijat. Tulospalkkio jaetaan yksikölle (ensisijaisesti laitokseton tiedekunta/laitos) kolmivuotisena. Ensimmäisen kerran palkkio jaetaan vuodelle Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto 2010b 36 Helsingin yliopisto 2010a
12 Hyvien opettajien akatemia Lähteet Australian Awards for University Teaching. Guidelines and Supporting Information Australian Learning & Teaching Council, Version 2.0., March Vain paperiversio. Awards Scheme 2010 Report. Australian Awards for University Teaching. Australian Learning and Teaching Council %20Awards%20Scheme%20Report%20v1.0.pdf (Luettu ) Helsingin yliopisto 2010a. Helsingin yliopiston tulospalkkion periaatteet. Rehtorin päätös 097/ (Luettu ) Helsingin yliopisto 2010b. Opetuksen laadun tuloksellisuusarviointi. (Luettu ) Helsingin yliopisto Eino Kaila -palkintoilmoitus. /download/ /ek%20ilmoitus% pdf. (Luettu ) LTH s Pedagogical Academy. (2005) Lund University. Faculty of Engineering. May 18, (Luettu ) NTFS Individual Awards Guidelines. National Teaching Fellowship Scheme. The Higher Education Academy. ntfs_individual_awards_2011_nomination_documents. (Luettu ) The Academy at Harvard Medical School Harvard University. (Luettu ) 6. Kirjallisuus Andersen, L. W. & Webb, C.A. (2000). Discovering the scholarship of teaching. Unpublished report: University of Western Sydney Hawkesbury. Biggs, J. B. (1996). Enhancing teaching through constructive alignment. Higher Education, 32(1), Biggs J. (1999). Teaching for quality learning at university. Buckingham: SRHE and Open University Press. Boyer, E. L. (1990). Scholarship reconsidered: Priorities of the professoriate. Princeton, NJ: The Carnegie Foundation for the Advancement of Teaching. Cambridge, B. L. (2001). Campus conversations on the scholarship of teaching. Paper presented as part of the Symposium More on the scholarship of teaching: Followup studies, reactions, and the possible future. American Educational Research Association, Division J, Post-Secondary Education, Seattle, WA. Casey, R. J., Gentile, P. & Bigger, S. W. (1997). Teaching appraisal in higher education: an Australian perspective. Higher Education, 34, Chism, N. V. N. & Szabo, B. (1997). Teaching awards: The problem of assessing their impact. In D. DeZure (Ed.), To improve the academy: Yearbook of the Professional and Organizational Development Network in Higher Education (pp ). Still- water, OK: New Forums Press. Chism, N. V. N. (2006). Teaching awards: What do they award? The Journal of Higher Education, 77, Dewey, C. M., Friedland, J. A., Richards, B. F., Lamki, N. & Kirkland, R. T. (2005). The emergence of academies of educational excellence: A survey of U.S. medical schools. Academic Medicine, 80,
13 Hyvien opettajien akatemia 13 Elton L. (1998). Dimensions of excellence in university teaching. The International Journal for Academic Development, 3(1), Gibbs G. (1995). Promoting excellence is harder than you think. Change 1995; May/June. Glassick C, Huber M & Maeroff G. (1997) Scholarship assessed: Evaluation of the professoriate. San Francisco: Jossey-Bass. Halse, C., Deane, E., Hobson, J. & Jones, G. (2007). The research-teaching nexus: what do national teaching awards tell us? Studies in Higher Education, 32 (6), Huusko, M. (2009). Itsearviointi suomalaisissa yliopistoissa: arvoja, kehittämistä ja imagon rakentamista. Kasvatusalan tutkimuksia. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. Irby, D. M., Cooke, M., Lowenstein & Richard, B. (2004). The academy movement: A structural approach to reinvigorating the educational mission. Academic Medicine, 79, Kember, D. & Kwan, K. (2000). Lecturers' approaches to teaching and their relationship to conceptions of good teaching. Instructional Science, 28, Kreber C. (2002). Teaching excellence, teaching expertise and the scholarship of teaching. Innovative Higher Education, 27, McAlpine, L. & Harris, R. (2002). Evaluating teaching effectiveness and teaching improvement: A language for institutional policies and academic development practices. The International Journal for Academic Development, 7(1), McNaught, C., & Anwyl, J. (1993). Awards for teaching at Australian universities (Centre for the Study of Higher Education Research Working Papers, 93.1). Victoria, Australia: University of Melbourne. (ERIC Document Reproduction Service No. ED ) Menges, R. J. & Weimer, M. (1996). Teaching on solid ground: Using scholarship to improve practice. San Francisco: Jossey-Bass. Olsson T, Mårtensson K & Roxå T. Pedagogisk skicklighet ett utvekclingsperspectiv från Lunds Universitet. Teoksessa Å. Ryegård, K. Apelgren, & T. Olsson. (toim.), Att belägga, bedöma och belöna pedagogisk skiclighet. Rapporter från NSHU Olsson, T. & Roxå, T. (2008). Evaluating rewards for excellent teaching a cultural approach, The HERDSA (Higher Education Research and Development Society of Australaia) International Conference. Prosser M & Trigwell K. (1999). Understanding learning and teaching. The experience in higher education. Buckingham, UK: SRHE and Open University Press. Ramsden, P. & Martin, E. (1996). Recognition of good university teaching: Policies from an Australian study. Studies in Higher Education, 21(3), Ramsden, P. (1992). Learning to teach in higher education. London: Routledge. Rice, R. E. (1992). Towards a broader conception of scholarship: The American context. Teoksessa T Whiston & R Geiger (toim.), Research and higher education: The United Kingdom and the United States. Buckingham: SRHE and Open University Press. Roxå T, Olsson T & Mårtensson K. (2008). Appropriate use of theory in the scholarship of teaching and learning as a strategy for institutional development. Arts and Humanities in Higher Education, 7(3), Schön, D. A. (1995). The new scholarship requires a new epistemology. Change, November/December, Shulman, L. S. (1993). Teaching as community property. Change, November/December, 6-7.
14 Hyvien opettajien akatemia 14 Shulman, L. S. (1998). Introduction. Teoksessa P. Hutchings (toim.) The course portfolio: How faculty can examine their teaching to advance practice and improve student learning. Washington DC, American Association for Higher Education. Skelton, A. (2004). Understanding teaching excellence in higher education: a critical evaluation of the National Teaching Fellowships Scheme. Studies in Higher Education, 29 (4), Stenhouse, L. (1980). Reflections. Teoksessa L. Stenhouse (toim.) Curriculum research and development in action. London: Heinemann Educational Books. Thibault, G. E., Neill, J. M. & Lowensteind, D. H. (2003). The academy at Harvard Medical School: Nurturing teaching and stimulating innovation. Academic Medicine, 78, Thompson, J., Cook, M., Cottrell, D., Lewis, R. & Miller, B. (1998). Developing an institutional framework for rewarding excellence in teaching: a case study. Quality Assurance in Education, 6, Trigwell, K., Martin, E., Benjamin, J. & Prosser, M. (2000). Scholarship of teaching: a model. Higher Education Research & Development, 19, Warren, R., & Plumb, E. (1999). Survey of distinguished teacher award schemes in higher education. Journal of Further and Higher Education, 23(2),
15 Hyvien opettajien akatemia Liite: Kansainvälisten palkitsemisjärjestelmien kriteereitä Australian Awards for Teaching Excellence Approaches to teaching that influence, motivate and inspire students to learn, which may include fostering student development by stimulating curiosity and independence in learning; contributing to the development of students critical thinking skills, analytical skills and scholarly values; encouraging student engagement through the enthusiasm shown for learning and teaching; inspiring and motivating students through high-level communication, presentation and interpersonal skills; effective approaches to guidance during the planning of research projects; structures established for ongoing interaction with students. 2. Development of curricula and resources that reflect a command of the field, which may include: developing and presenting coherent and imaginative resources for student learning; implementing research-led approaches to learning and teaching; demonstrating up-to-date knowledge of the field of study in the design of the curriculum and the creation of resources for learning; communicating clear objectives and expectations for student learning 3. Approaches to assessment and feedback that foster independent learning, which may include integrating assessment strategies with the specific aims and objectives for student learning; providing timely, worthwhile feedback to students on their learning; using a variety of assessment and feedback strategies; implementing both formative and summative assessment; adapting assessment methods to different contexts and diverse student needs 4. Respect and support for the development of students as individuals, which may include participating in the effective and empathetic guidance and advising of students; assisting students from equity and other demographic subgroups to participate and achieve success in their courses; influencing the overall academic, social and cultural experience of higher education 5. Scholarly activities that have influenced and enhanced learning and teaching, which may include showing advanced skills in evaluation and reflective practice; participating in and contributing to professional activities related to learning and teaching; coordination, management and leadership of courses and student learning; conducting and publishing research related to teaching; demonstrating leadership through activities that have broad influence on the profession In assessing nominations against the five criteria, the Committee will take into account the: 1. extent to which the claims for excellence are supported by formal and informal evaluation; 2. extent of creativity, imagination or innovation, irrespective of whether the approach involves traditional learning environments or technology-based developments; and 3. information contained in Student Feedback Questionnaires, references and selected teaching materials submitted by the nominee. 37 Australian Awards for University Teaching 2011, s. 17.
16 Hyvien opettajien akatemia 16 The National Teaching Fellowship Scheme (England, Wales, Northern Ireland): 38 All nominees will be assessed on evidence provided in the core nomination documents in relation to each of the three criteria listed below. Please note that: a. Nominees should address and make a specific claim against each criterion in turn. b. Each of the three criteria below is given equal consideration in the assessment process. c. Nominees should not feel limited by the illustrative examples below: these are designed to provide indicative areas of evidence for each criterion. d. The Scheme recognises impact and engagement beyond a nominee s immediate academic or professional role. e. The nature of the institutional context and each individual nominee s opportunity to contribute will be taken into account and therefore should be made explicit in the submission. A nominee may, for example, have made a significant contribution to learning and teaching in an area that falls outside his/her substantive institutional role. Criterion 1 Individual excellence: evidence of enhancing and transforming the student learning experience commensurate with the individual s context and the opportunities afforded by it. This may, for example, be demonstrated by providing evidence of: stimulating students curiosity and interest in ways which inspire a commitment to learning, organising and presenting high quality resources in coherent and imaginative ways which in turn clearly enhance students learning, recognising and actively supporting the full diversity of student learning needs, drawing upon the results of relevant research, scholarship and professional practice in ways which add value to teaching and students learning, engaging with and contributing to the established literature or to the nominee s own evidence base for teaching and learning. Criterion 2 Raising the profile of excellence: evidence of supporting colleagues and influencing support for student learning; demonstrating impact and engagement beyond the nominee s immediate academic or professional role. This may, for example, be demonstrated by providing evidence of: making outstanding contributions to colleagues professional development in relation to promoting and enhancing student learning, contributing to departmental/faculty/institutional/national initiatives to facilitate student learning, contributing to and/or supporting meaningful and positive change with respect to pedagogic practice, policy and/or procedure. Criterion 3 Developing excellence: evidence of the nominee s commitment to her/his ongoing professional development with regard to teaching and learning and/or learning support. 38 NTFS Individual Awards Guidelines, s. 4.
17 Hyvien opettajien akatemia 17 This may, for example, be demonstrated by providing evidence of: ongoing review and enhancement of individual professional practice, engaging in professional development activities which enhance the nominee s expertise in teaching and learning support, engaging in the review and enhancement of one s own professional and/or academic practice, specific contributions to significant improvements in the student learning experience. LTH s Pedagogical Academy (Lund University/Faculty of Engineering) Focus on the students learning process - The applicant s teaching practices based on the learning perspective - The applicant s teaching and learning philosophy and teaching activities as an integrated whole - The applicant s practical teaching in relation to the students 2. Clear development over time - The applicant s efforts in his or her teaching, to consciously and systematically develop students learning, and their ability to learn how to learn - The applicant s ideas and plans for continued development as a teacher 3. A scholarly approach - The applicant s reflections on his or her teaching activities using higher educational theory and knowledge of didactics relevant to his or her discipline - The applicant s search for and creation of knowledge concerning the students learning process in his or her own teaching - The applicant s collaboration with others, the sharing of knowledge and experience in teaching and student learning through discussions, participation in conferences, publications, etc. 39 LTH s Pedagogical Academy, 2005, s. 2.
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotHelsingin Yliopiston Opettajien Akatemia Academia Magistrorum
Helsingin Yliopiston Opettajien Akatemia Academia Magistrorum Liite rehtorin päätökseen 106/2012 Rehtorin asettama valmisteluryhmä: Jukka Kola (pj.), Emma Hakala, Jaakko Kurhila, Heikki Pihlajamäki, Eeva
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian vaikuttavuus yliopisto-opetukseen ja opiskelijalähtöisen opetuskulttuurin kehittämiseen
Helsingin yliopiston Opettajien akatemian vaikuttavuus yliopisto-opetukseen ja opiskelijalähtöisen opetuskulttuurin kehittämiseen Dosentti Auli Toom, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta (PI) Dosentti Liisa
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotTutkijat opetuksen asiantuntijoina yliopistossa
Tutkijat opetuksen asiantuntijoina yliopistossa Auli Toom, dosentti Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, HY 1 Aluksi Tutkijan opetusasiantuntijuus yliopistossa Tutkija vai opettaja? Vai molemmat? Oppineisuus
LisätiedotOpetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen
LisätiedotYliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY
Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotUUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN
VOPE-seminaari 31.1.2014 UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN Mitä workshopissa tapahtuu? Osallistujat esittäytyvät Lämmittelykeskustelu: Mitä arviointi on? Erilaisia tapoja arvioida verkossa tapahtuvaa
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotEuropean Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
Lisätiedotwww.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned
OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotAallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012
Aallonhuiput Aalto University Doctoral Student Association Lauri Kovanen, November 8th 2012 What? Founded in 2009 Common ground for different backgrounds Represents PhD students in Aalto and AYY Aalto
LisätiedotErasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun
Erasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun Päivi Pihlaja, Korkeakouluyhteistyö Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Erasmus Mundus tiedotuspäivä 13.12.2010 Dec- 10 Erasmus Mundus
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMinkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?
Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotErasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO
Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotLähellä kaupungissa. Web-based learning environment relating to urban and geography studies
Lähellä kaupungissa Web-based learning environment relating to urban and geography studies Virpi Hirvensalo, Department of Geography and Geology, University of Turku GI Norden 9.6.2011 Project in a nutshell
LisätiedotGeneral studies: Art and theory studies and language studies
General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotRotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit
Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotSuomalainen koulutusosaaminen vientituotteena
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents
LisätiedotVaikuttavuus ja arviointi
Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity
LisätiedotHUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
LisätiedotLUT Karvin seminaari
LUT QMS @ Karvin seminaari 14.6.2017 Laatujärjestelmän esittely lyhyesti Auditoinnin jälkeisen kehittämistyön esittely Arvio laatujärjestelmän ja auditoinnin vaikuttavuudesta korkeakoulun toiminnan kehittämiseen
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotMiksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi
Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotOhjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen
Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotDigitalisaation ja IT:n johtamisen vaatimat kyvykkyydet ja osaamisen kehittäminen
ISM-opiskelijat: Digitalisaation ja IT:n johtamisen vaatimat kyvykkyydet ja osaamisen kehittäminen Emma Falck, Joona Åström, Teemu Laiho & Roni Luoma ILF - IAC Iltapuhde 11.9.2018 ISM - Information and
LisätiedotInnovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotCo-Design Yhteissuunnittelu
Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotInformation on preparing Presentation
Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals
LisätiedotNetPro projektin kokemuksia - Hajanaisia poimintoja kuuden vuoden Leonardo-projektin varrelta, ja vähän muualtakin
NetPro projektin kokemuksia - Hajanaisia poimintoja kuuden vuoden Leonardo-projektin varrelta, ja vähän muualtakin Hannu Markkanen hannu.markkanen@evitek.fi http://netpro.evitek.fi/ https://server3.hci.fi/netpro/
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
UTA.FI/EDU TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Faculty of Education University of Tampere, Finland 1 Kasvatustieteiden tiedekunta koulutamme tulevaisuuden eduksi. TAMPEREEN YLIOPISTO Suhteessa
LisätiedotErasmus+ osallistujaraporttien kooste
Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Aineistona ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 suomalaisten Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden osallistujaraportit: yhteensä 2804
LisätiedotVUOSI 2015 / YEAR 2015
VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic
LisätiedotLAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi
LAMK tekniikan ala Mekatroniikka (Konetekniikka) Teijo Lahtinen, Senior Lecturer, Mechatronics teijo.lahtinen@lamk.fi Teijo Lahtinen / Mechatronics Mekatroniikkainsinöörin toimenkuva Mekatroniikasta valmistuu
LisätiedotMiksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston
Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta WHAT KIND OF COMPETENCES DOYOU THINK YOU LL NEED
LisätiedotVapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm
Vapaan sivistystyön päivät 30.-31.8.2018, Jyväskylä Jan-Markus Holm www.eduexcellence.fi 1 Finland - the home of world-class education Source: Youtube: Education Export Personal background in a nutshell
LisätiedotHoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla. Paula Asikainen Hallintoylihoitaja, dosentti, emba
Hoitotyön johtajuuden ulottuvuudet eri tasoilla Hallintoylihoitaja, dosentti, emba Hoitotyön ydintehtävä Hoitotyön ydintehtävä on potilaan hoitaminen; hoidon tarpeen määrittäminen, hoitotyön suunnittelu,
LisätiedotWAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING)
WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) 13.9.2017 Marko Keskinen & Maija Sihvonen ENSURING A SUSTAINABLE & FUNCTIONING SOCIETY
LisätiedotTutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa
Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen
LisätiedotKestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10
Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotKorkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen
Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen Koordinaatio Turun yliopisto Johtaja vararehtori Riitta Pyykkö Mukana 14 partneriyliopistoa https://sites.utu.fi/okmdigipeda/
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotResearch in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotKuulumisia taiteen ja kulttuurin kärkihankkeesta
Kuulumisia taiteen ja kulttuurin kärkihankkeesta Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke 2016-2018: Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen lapsille ja nuorille 8.12.2017 Lasten
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotLEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.
LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. Vaasan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmä / The Equality Working Group of the University of Vaasa Työryhmän/Working
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen 2013 Työsuunnitelma Kuvaa mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat/tulokset saavutetaan. Kuvaus siitä, millaisia toimintoja hankkeen eri vaiheissa
LisätiedotPresentation of the key principles of the Peer Review Impact Guidelines
THE LEONARDO-PROJECT Peer Review Impact - Ensuring the impact of Peer Review to improve the provision of VET in Europe, 2009-2011 Project number 2009-1-FI1-LEO05-01584 Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston
LisätiedotCurriculum. Gym card
A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotOpettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto
Opettajuus muuttuvassa maailmassa Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2011 1 Kompetenssi ja asiantuntijuus
LisätiedotTomi Mäkelä Biolääketieteellinen tutkijakoulu Helsingin yliopisto
3. Syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari Kansainvälisen tiedeyhteisön osaamisvaatimukset tohtoritason vastavalmistuneille Tomi Mäkelä Biolääketieteellinen tutkijakoulu Helsingin yliopisto
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotKansainväliset verkostot ja säätiöt varainhankinnan kehittämisessä
Kansainväliset verkostot ja säätiöt varainhankinnan kehittämisessä 27.4.2018 Pia Tornikoski, www.vala.fi VaLa on Suomen kolmannen sektorin yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on, että:! yleishyödylliset
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotAmmattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma
Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia / results and experiences
EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG
LisätiedotYhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma
Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotIndoor Environment 2011-2015
Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset
LisätiedotMaster s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa. TkT Marjatta Huhta, Metropolia
Master s Thesis opinnäytetyön tuki Industrial Management Master s -ohjelmassa TkT Marjatta Huhta, Metropolia 1 Esityksen sisältö Master s in Industrial Management ohjelman kokonaisuus, tavoitteet ja rakenne
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotDream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku
Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälistymisen avulla -seminaari Anne Tornberg, Ammattiopisto Luovi 17.11.2015 Ammattiopisto Luovi Suomen suurin
LisätiedotEGN Leadership. Online-oppimisympäristö ja kollegaryhmä johtamisen kehittämiseen - yhteistyössä EGN & Harvard Business Publishing IN PARTNERSHIP WITH
EGN Leadership Online-oppimisympäristö ja kollegaryhmä johtamisen kehittämiseen - yhteistyössä EGN & Harvard Business Publishing IN PARTNERSHIP WITH Otatko unelmasi vakavasti? Johtajana tai asiantuntijana
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
Lisätiedot