YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
JYTYN JÄSENKYSELY 2014 KENEEN SINÄ LUOTAT-KIERTUE
TAUSTATIETOJA KYSELYSTÄ Kyselyn kokonaisvastausmäärä oli 9985. Viesti lähetettiin noin 30 000 jäsenelle. Osa sähköposteista oli virheellisiä (virheellisten osoitteiden määrää ei tarkalleen tiedetä lähetystavasta johtuen) mutta lopullinen vastausprosentti on arviolta noin 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.
SUKUPUOLI (N=9858) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 90% (N=8900) Mies 10% (N=958)
IKÄ (N=9926) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 1% (N=135) 27-35 vuotta 7% (N=688) 36-45 vuotta 17% (N=1689) 46-55 vuotta 42% (N=4169) yli 56 vuotta 33% (N=3245)
OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=9904) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 91% (N=9040) työtön 3% (N=343) opiskelija 1% (N=51) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 2% (N=159) muu vaihtoehto, mikä? 3% (N=311)
TYÖSKENTELYSEKTORI (N=9873) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Kunta tai kuntayhtymä 80% (N=7890) Yksityinen 12% (N=1219) Seurakunta 3% (N=286) Valtio 1% (N=121) En ole tällä hetkellä työelämässä. 4% (N=357)
TYÖSUHTEEN LUONNE (N=9525) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 91% (N=8669) Määräaikainen 9% (N=856)
TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=9882) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% alle 5 vuotta 5% (N=508) 5-10 vuotta 10% (N=966) 11-20 vuotta 21% (N=2070) 21-30 vuotta 30% (N=2952) yli 30 vuotta 34% (N=3386)
MILLÄ JYTYN ALUEELLA ASUT/TYÖSKENTELET? (N=9909) 0% 5% 10% 15% 20% Helsingin alue Hämeen ja Keski-Suomen alue Itä-Suomen alue Kymen alue Lapin alue Lounais-Suomen alue Oulun alue Pohjanmaan alue Uudenmaan alue 10% (N=1022) 15% (N=1487) 18% (N=1750) 8% (N=803) 5% (N=515) 13% (N=1304) 11% (N=1047) 11% (N=1087) 9% (N=894)
TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio
JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=9812) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% viikoittain 22% (N=2116) muutamia kertoja kuukaudessa 32% (N=3115) pari kertaa puolessa vuodessa 18% (N=1805) pari kertaa vuodessa 19% (N=1853) en kertaakaan 9% (N=923)
TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista yli puolet (54 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Joka viides (22 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 37 %:lle (N=3658) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 9 % (N=923) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana.
JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=8960) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat liian suuri työmäärä säästötoimenpiteet työpaikalla liian vähäiset henkilöstöresurssit työn luonne itsessään henkisesti raskasta yksityiselämän asioista johtuen oma terveydentila muu, mikä? 40% (N=3561) 43% (N=3854) 27% (N=2462) 36% (N=3263) 27% (N=2441) 13% (N=1186) 14% (N=1283) 13% (N=1134)
MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut liian vähäiset henkilöstöresurssit. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa nousivat avoimissa vastauksissa useimmiten mainituksi syyksi. - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Liian vähäinen työmäärä, vaatimattomat työtehtävät, haasteiden puuttuminen työstä.
ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=9709) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Etätyö 5% 46% 48% Liukuva työaika 62% 22% 16% Lyhennetty työaika 7% 17% 75% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 14% 10% 76% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 6% 19% 74% Vuorotteluvapaa 2% 10% 88% Osa-aikaeläke 4% 5% 91% Opintovapaa 1% 2% 97% Osittainen hoitovapaa 1% 1% 98% Jotakin muuta, mitä? 8% 7% 85% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä
ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=9709) 0 5000 10000 Etätyö 488 4315 4504 Liukuva työaika 5892 2071 1556 Lyhennetty työaika 659 1567 6855 Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 1260 592 905 1772 6972 6864 Vuorotteluvapaa 198903 8065 Osa-aikaeläke 439 358 8412 Opintovapaa Osittainen hoitovapaa 94 99 201 114 8810 8725 Jotakin muuta, mitä? 170 183 2078 Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä
TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 62 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (14 %), lyhennetty työaika (7%), lomarahojen ottaminen vapaana (6 %) ja etätyön tekeminen (5 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 46 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Liukuvan työajan osalta noin joka viides ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista.
MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=9786) 0% 20% 40% 60% 80% 100% En yhtään 88% (N=8640) 1-5 päivää 5% (N=519) 6-10 päivää 2% (N=209) 11-20 päivää 21 päivää tai enemmän 2% (N=155) 3% (N=263)
POISSAOLOT TÖISTÄ TYÖUUPUMUKSESTA, MASENNUKSESTA, TYÖYHTEISÖONGELMISTA TMS. JOHTUEN? - Vastaajista 12 % (1146 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi. - Näistä vastaajista 45 % ilmoitti, että poissaoloja oli ollut 1-5 päivää. Vastaajista 23 % eli yli joka viides ilmoitti puolestaan, että poissaoloja oli ollut 21 päivää tai enemmän.
OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=9772) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 35% (N=3431) kerran 21% (N=2015) 2-5 kertaa 33% (N=3264) useammin kuin 5 kertaa 11% (N=1062)
TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI
KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=9706) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Päivittäin 28% (N=2735) Muutaman kerran viikossa 33% (N=3180) Kerran viikossa 9% (N=841) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (N=1655) Kerran kuukaudessa 4% (N=406) Muutaman kerran vuodessa 7% (N=716) En koskaan 2% (N=173)
TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 70 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Kaikista vastaajista 28 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.
MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=9830) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät 62% (6096) Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri 19% (1888) 28% (2788) Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit 46% (4560) 46% (4473) Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 18% (1739) 24% (2336) 13% (1305) 4% (371) 6% (557) 19% (1896) 2% (191) 16% (1566) 17% (1630) 15% (1464) 3% (280)
TERVEYS JA LIIKUNTA
MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=9754) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 53% (5126) Työterveyshuolto 85% (8308) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaa-ajan liikkumiseen Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 34% (3302) 50% (4921) 13% (1248) 2% (197) 9% (873) 4% (388) 14% (1414) 4% (428) 5% (460)
TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät, työterveyshuolto ja liikuntasetelit olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 85 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 2 % eli 197 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 15 minuutin taukoliikunnasta 2 tuntiin.
TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON Poimintoja muista yleisimmin mainituista tavoista, joilla työnantaja panostaa työntekijöidensä terveyteen: Palkkiovapaat työvuosien perusteella edulliset tai ilmaiset kuntosalikäynnit, uinti- ja jumppaliput, kaupungin omat liikuntavuorot Hierontaa työpaikalla työajalla tai omalla ajalla Sporttipassi 75 100 e/vuosi kuntoutus, kuntoremonttiviikot, 6 pv:n kuntokuuri (Aslak tms.) Työergonomiasta huolehtiminen (esim. sähkötyöpöytä, ergonominen hiiri) kävelykokoukset työvuorojen laatiminen niin, että voi osallistua ryhmäliikuntaan, työvuorotoiveet huomioidaan fysikaalista hoitoa, ikäohjelma yli 55vuotiaille maksamalla osan fysioterapia käynneistä taukojumppa Laaja terveysturvavakuutus "palkintopäiviä" työvuosista, Kunnossa kaiken ikää-ohjelmaan osallistuminen työnohjausta yhteistä koulutusta työilmapiirin parantamiseksi liikuntatilojen käyttö ilmaiseksi vapaa-ajalla kuntotestit, kuntoiluinfot, halukkaille kuntosaliohjausta ja juoksukoulu, personal trainerin käyttö Pitkältä sairauslomalta palaaminen: tuki ja kevennys työhön Painonhallintaryhmä työterveyshuollossa kausittaiset teemapäivät esim. porraspäivä Voi mennä lenkille työpäivän aikana, jos siltä tuntuu Ajastettu taukojumppa koneella Joustoa työajoissa ja vapaissa, lyhennetty työaika mahdollisuus harrastaa liikuntaa päivällä, mutta omalla ajalla. Kannustus työmatkaliikuntaan (esim. kilometrikisa työmatkapyöräilyyn liittyen)
MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=9792) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 19% (N=1903) 11% (N=1123) Aina omalla autolla 53% (N=5162) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 10% (N=1011) Muuten, miten? 5% (N=538) Työni on kotona 1% (N=55)
TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 63 % (6173) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (19 %, 1903) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 11 % (1123) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.
KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=9865) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 48% (N=4720) En 52% (N=5145)
JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=5326) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei ole aikaa 34% (N=1795) En jaksa/viitsi 52% (N=2761) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 6% (N=321) Terveydellisistä syistä johtuen 18% (N=966) Muusta syystä, miksi? 11% (N=586)
RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat lähes kahtia. 48 % (4720) vastaajista ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, 52 % (5145) ilmoitti, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. Naisten ja miesten vastauksien välillä ei juurikaan ollut eroja. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (52 % vastaajista, 2761) ja 34 % (1795) ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Lähes joka viides vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä (18 %, 966).
RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN IÄN MUKAAN KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)?
RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN IÄN MUKAAN - Vertailtaessa vastaajien liikkumista iän mukaan havaittiin, että alle 26 vuotiaat kokivat liikkuvansa omasta mielestään tarpeeksi jonkin verran useammin kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. - Syyt liikkumattomuudelle vaihtelivat myös jonkin verran ikäryhmittäin. Terveydelliset syyt korostuivat yli 46 vuotiaiden kohdalla. Alle 26 vuotiaiden osalta taas yleisimmäksi syyksi muita ikäryhmiä useammin nousi se, ettei jaksa tai viitsi. Ajanpuute korostui ruuhkavuosia elävien (ikäryhmien 27 45 vuotiaat) osalta liikkumattomuuden syyksi.
SYITÄ LIIKKUMATTOMUUDELLE Muiden syiden kirjo oli runsas. Monista vastauksissa paistoi vahvasti läpi, että halua olisi liikkua enemmän mutta jaksamista ja motivaatiota ei löydy. Moni ilmoitti liikkuvansa kyllä vapaa-ajalla (esim. koiranulkoilutusta, kävelyä tms.) mutta kokivat, etteivät kuitenkaan liiku omasta mielestään tarpeeksi. Myös useissa vastauksissa kerrottiin, että liikunta saattaa olla ns. hyötyliikuntaa (kuten lumitöitä, puutarhatöitä) mutta vastaajat toivoivat voivansa harrastaa muutakin liikuntaa. Säännöllisen liikkumisen puute tuli myös useissa vastauksissa ilmi. Seuraavaksi listattuna yleisimmin esiintyneitä syitä siihen, ettei liikuntaa tule omasta mielestään harrastettua tarpeeksi. - työpäivän jälkeen ei jaksa lähteä liikkumaan, työ vie kaiken energian. Tämä nousi muista syistä kaikkein yleisimmäksi syyksi. - erilaiset elämäntilanteista johtuvat syyt (pienet lapset, yksinhuotajuus ja lastenhoito-ongelmat, lasten harrastuksiin vieminen, opiskelu työn ohessa, iäkkäiden vanhempien hoitaminen, työuupumus, masennus - pitkät välimatkat harrastuspaikkoihin tai harrastukset kalliita - liikunta on kausiluontoista ja painottuu kesään - pitkät työmatkat vievät aikaa muulta vapaa-ajalta työ itsessään fyysisesti raskasta tai työpäivän aikana tulee jo liikuttua (esim. käveltyä paljon) - seuran puute liikunnan harrastamiseen - muut harrastukset vievät liikunnalta aikaa
ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=9828) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 8% (N=777) 2-8 tuntia 51% (N=5026) yli 8 tuntia 41% (N=4025)
ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 41 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 51 % 2-8 tuntia ja 8 % alle 2 tuntia.
TYÖUUPUMUS
ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=9866) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 11% (N=1068) Ei 89% (N=8799)
ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=9866) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 11% (N=968) 10% (N=92) Ei 89% (N=7852) 90% (N=851) Nainen (N=8819) Mies (N=943)
TYÖUUPUMUS - Vastaajista noin joka kymmenes (11 % eli 1068) ilmoitti, ettei heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Vertailtaessa vastauksia sukupuolen mukaan ei eroja juurikaan ollut vaan havaittiin, että työuupumuksen johdosta sairastuneita oli molemmissa vertailuryhmissä samassa suhteessa vastaajamäärään nähden.
JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=2024) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Työterveyshuolto 40% (814) Sairausloma 53% (1067) Töiden uudelleenjärjestelyt 22% (436) Läheisten tuki 38% (772) Terapia 22% (445) Jokin muu, mikä? 30% (605)
TYÖUUPUMUS - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Reilu puolet vastaajista ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.
SÄÄSTÖTOIMENPITEET
ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (VASTAAJAT N=9534, VASTAUKSET N= 10459) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lomautus 9% (N=848) Irtisanominen 3% (N=313) Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? 7% (N=643) 20% (N=1949) 17% (N=1580) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 54% (N=5126) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 46 % eli 4408 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi.
ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS 2013 JA 2014 40% 35% 37% (N=1949) 36% (N=1594) 33% (N=1463) 30% (N=1580) 30% 25% 20% 15% 16% (N=848) 15% (N=677) 12% (N=526) 12% (N=643) 10% 5% 4 % (N=198) 6% (N=313) 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 3778 v. 2014 N= 4408 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi 2013 (N=4458) 2014 (N=5333) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä?
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%
Säästötoimet alueittain 2014 Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä-Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 25 49 52 35 27 49 28 23 17 25 101 252 41 36 62 45 54 22 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 138 272 293 141 81 201 141 182 124 759 698 804 395 298 618 552 479 506
SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Tiedustelimme vuosien 2013 ja 2014 jäsenkyselyissä säästötoimenpiteiden kohteeksi joutumista. - Vuonna 2013 kaikista kyselyyn vastanneista (N=10042) 38 % (3778 vastaajaa) oli joutunut säästötoimien kohteeksi. Vuonna 2014 vastaava luku oli 46 % (4408 vastaajaa). - Säästötoimien kohteeksi joutuneet vastaajat: Yleisimpänä säästötoimena oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita, niiden kohteeksi oli joutunut 37 % säästötoimien kohteeksi joutuneista vastaajista. Seuraavaksi eniten oli käytetty muita säästötoimia (30 %). Lomautetuksi ilmoitti tulleensa 16 % vastaajista (848), lomarahojen vaihto oli ollut ajankohtaista 12 % kohdalla eli 643 vastaajan kohdalla ja irtisanotuksi kertoi tulleensa 313 vastaajaa eli 6 % vastaajista.
SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - työmäärä/työtahti lisääntynyt - toimintojen/palveluiden ulkoistaminen - palkankorotuksien siirtäminen - lomarahojen vaihtoa vapaaksi
SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN KOHTEEKSI JOUTUNEIDEN MÄÄRÄT PROSENTTEINA SEKTOREITTAIN (N=9534) Kunta tai kuntayhtymä (N=7679) Yksityinen (N=1191) Seurakunta (N=277) Valtio (N=117) Lomautus 10% (747) 6% (73) 4% (10) 3% (3) Irtisanominen 2% (164) 6% (76) 2% (6) 11% (13) Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 6% (453) 9% (105) 12% (34) 34% (40) 24% (1856) 3% (40) 4% (11) 3% (3) Muuta, mitä? 17% (1273) 16% (192) 13% (36) 16% (19) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteide n kohteeksi 52% (3998) 65% (780) 68% (188) 41% (48) Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi. Useat vastaajat olivat joutuneet useiden säästötoimien kohteeksi.
SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN KOHTEEKSI JOUTUNEIDEN LUKUMÄÄRÄT SEKTOREITTAIN 2014 (N=9534) Kunta tai kuntayhtymä (N=7679) Yksityinen (N=1191) Seurakunta (N=277) Valtio (N=117) Lomautus 747 73 10 3 Irtisanominen 164 76 6 13 Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 453 105 34 40 1856 40 11 3 Muuta, mitä? 1273 192 36 19 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 3998 780 188 48