SYSMÄ SUURIKYLÄ KORTTELI 14, tontit 11 ja 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS (S MARKETIN ASEMAKAAVAMUUTOS) SELOSTUS 20.2.2013

SYSMÄ SUURIKYLÄ KORTTELI 14, tontit 11 ja 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS (S MARKETIN ASEMAKAAVAMUUTOS) SELOSTUS 20.2.2013

SYSMÄN KUNTA Hyväksytty Sysmän kunnanvaltuustossa KORTTELI 14, tontit 11 ja 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS (S MARKETIN ASEMAKAAVAMUUTOS) 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot S marketin asemakaavamuutos koskee Sysmän kunnan Suurikylän korttelin 14 tontteja 11 ja 12 sekä katuja liikennealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 14 tontti 11 sekä liikennealue. Asemakaavan laatijat: aluearkkitehti Päivi Lukkarinen ja arkkitehti Tapani Vuorinen, Arkkitehtitoimisto Tapani Vuorinen Oy. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kirkonkylätaajaman keskustassa, Särkilahdentien varrella, keskimäärin 150 metrin etäisyydellä torista. Särkilahdentien eteläpuolella on liikerakennusten korttelialuetta (KL), alueen pohjois ja itäpuolella on asuin ja liikerakennusten korttelialuetta (AL). Länsipuolella alue rajautuu suojaviheralueeseen (EV), rivitalojen korttelialueeseen sekä kevyen liikenteen reittiin. Kaikki ympäristön korttelialueet ovat rakennettuja. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset vähittäiskaupan suuryksikön ja alueelle sijoitettavan polttoaineen jakeluaseman rakentamiselle. Kaava alueen pinta ala on n. 2 ha. S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 2

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus 1.4 Sisällysluettelo 1.5 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Kaavan sisältö 2.3 Kaavan toteuttaminen 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Kaavan vaikutukset 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.4 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 1.5 Kaavaselostuksen liiteasiakirjat Liite 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma liitteineen Liite 2. Tilastolomake Liite 3. Asemakaavakartta (1/2000) merkintöineen ja määräyksineen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Päijät Hämeen kiinteät muinaisjäännökset. Päijät Hämeen liitto, julkaisu A169/2008. S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 3

Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Hämeen ympäristökeskus, moniste 98/2005. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n ja Sysmän kunnan yhteisen aloitteen pohjalta. Asemakaavan muutoksen vireille tulosta ilmoitettiin Lähilehdessä samaan aikaan osallistumis ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen kanssa 21.12.2011. Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnosta 28.9.2011, 43. Kunnanhallitus käsitteli alustavaa kaavamuutosluonnosta 12.12.2011, 248. Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja teknisessä palvelukeskuksessa 21.12.2011 24.1.2012. Kaavamuutosaluetta laajennettiin ELY keskuksen lausunnon pohjalta tammikuussa 2012. Laajennusalue käsitti liikennealuetta. Laajennettu kaavaluonnos valmistui 20.2.2013 Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaehdotusta xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli nähtävillä Sysmän kunnan ilmoitustaululla xx.xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen xx xx xxxx 2.2 Kaavan sisältö Asemakaavan muutosalueen itäosa on voimassa olevan kaavan mukaan asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL), läntinen asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Näiden välissä on katualue S.polku (Särkilahdenpolku), joka jatkuu kevyen liikenteen väylänä kohti pohjoista. Kaavamuutoksella alueesta muodostetaan yhtenäinen vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistava liikerakennusten korttelialue (KM). Katualue sekä kevyen liikenteen väylä poistuvat. Kerrosluku on sama kuin voimassa olevan kaavan AL alueella eli II. Rakennusoikeus on osoitettu lukuna (3300 kem2), mikä vastaa tehokkuutta e= 0,22. Liikennealue (LT) säilyy ennallaan lukuun ottamatta liittymien lukumäärää ja sijaintia. Liikennealue on otettu mukaan kaavaan ELY keskuksen toivomuksesta. 2.3 Kaavan toteuttaminen Suunnittelualueen rakentuminen on käynnistynyt kaavan vireillä olon aikana. Voimassa oleva kaava on mahdollistanut liikerakennuksen rakentamisen ennen kaavamuutoksen valmistumista. Polttoaineen jakeluasema rakennetaan kaavamuutoksen tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen ympäristö on valmiiksi rakentunutta pienimuotoisten asuin ja liiketalojen sekä rivitalojen aluetta. Asemakaavan muutosalueella voimassa oleva kaava ei ole toteutunut. Syksyyn 2011 asti alueella oli pelikenttä sekä hoitamatonta entistä peltoaluetta. Kaavamuutosalueeseen liitetty yleisen tien alue Särkilahdentie on rakennettu valmiiksi 1980 luvulla. Tiealueella on ajotien lisäksi sen molemmin puolin kulkeva kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueella on valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka. Suunnittelualue ympäristöineen on ollut rautakautista asuinaluetta. Maakuntakaavassa alue kuuluu osaltaan maakunnallisesti arvokkaaseen Majutveden pohjoisosan kulttuuriympäristöön ja maisemaan. S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 4

Kaavamuutosalueelta ei ole löydetty arkeologisen suojelun kohteita, eikä alueella ole rakennushistoriallisia suojelukohteita. Muutosalueella maata omistavat Hämeenmaan Kiinteistöt Oy ja tiealueen osalta Suomen valtio. 3.2 Suunnittelutilanne Päijät Hämeen maakuntakaavassa (vahv. 11.03.2008) alue on keskustatoimintojen aluetta (c) sekä kuntakeskuksen taajamatoimintojen aluetta (A 137). Kaava alueen eteläosassa kulkee Sysmä Luhanka seututie nro 612. (Ote Päijät Hämeen maakuntakaavasta, OAS:n Liite 1) Alueella on voimassa Sysmän taajama alueen kokeellinen osayleiskaava (kv 15.11.1988) sekä liikennealueen osalla yleiskaavan muutos (kv 13.6.1994). Osayleiskaavassa alue on itäosaltaan keskustatoimintojen aluetta (C) ja länsiosaltaan pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Alueella on voimassa asemakaavan muutos (kv 1.11.2004, 20), jolla suunnittelualueen itäosaan on osoitettu AL aluetta, länsiosaan AP aluetta. Näiden välissä on Särkilahdenpolun katualue, joka jatkuu kevyen liikenteen väylänä kohti pohjoista. Kaava alueen eteläosa on Särkilahdentien liikennealue (LT), seututie 612, Sysmä Tammijärvi. Voimassa olevassa asemakaavassa Särkilahdenpolun kohdalla on liittymä Särkilahdentien LTalueelle. (Ajantasa asemakaava, OAS:n Liite 2) Sysmän kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 19.12.2011 ja otettiin käyttöön 1.1.2012. Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty Sysmän kunnan numeerista pohjakarttaa, joka on hyväksytty 2006. (Maanmittauslaitoksen käyttöoikeuslupa 144/2007) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavan laatimiseen on ryhdytty Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n ja kunnan yhteisestä aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia tässä kaavassa ovat: Hämeenmaan Kiinteistöt Oy ja Suomen valtio maanomistajina naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat Hämeen ELY keskus Uudenmaan ELY keskus, liikenne Päijät Hämeen liitto Päijät Hämeen pelastuslaitos Päijät Hämeen maakuntamuseo 4.2.2 Vireille tulo Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville kokouksessaan 12.12.2011, 248. Kaavan vireille tulosta ja nähtäville panosta ilmoitettiin kuulutuksella Lähilehdessä 21.12.2011. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä teknisessä palvelukeskuksessa 21.12.2011 24.1.2012. Luonnoksesta ei tullut mielipiteitä. Päijät Hämeen liitto, Päijät Hämeen maakuntamuseo ja Hämeen ELY keskus antoivat lausunnon. ELYkeskuksen lausunnossa oli myös Uudenmaan ELY keskuksen liikenne ja infrastruktuuri yksikön kannanotto. S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 5

Päijät Hämeen liitolla ja maakuntamuseolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta. Hämeen ELY keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota OAS:ssa esitetyn kaavamuutoksen vaikutusalueen niukkaan rajaukseen. ELY keskuksen toivomus pohjavesitilanteen toteamisesta polttoaineen jakeluaseman sijoittamisen vuoksi on otettu huomioon OAS:n päivityksessä. Vaikutusten arvioinnissa ELY keskus kehotti kiinnittämään huomiota kaavan vaikutuksiin liikenteeseen ja taajamakuvaan. ELY keskuksen lausunnossa on lisäksi Uudenmaan ELY keskuksen liikenne ja infrastruktuuri yksikön kannanotto. Siinä edellytetään liikenneselvityksen laatimista KM korttelin osalta. ELY:n mukaan selvityksessä tulee arvioida kaupallisen toiminnan aiheuttamat liikennemäärät ja liikenteen lisääntymisen vaikutukset suunnittelualueen ympäristöön ja maanteille. Myös kevyen liikenteen turvallinen järjestäminen tulee selvittää. Liittymien minimietäisyys on 50 m. Uudenmaan ELY keskuksen lausunnon perusteella kaavamuutosalue laajennettiin talvella 2012 käsittämään sen eteläpuolinen liikennealue. Myös kaavan vaikutusaluetta laajennettiin. Laajennetun alueen käsittävää kaavaluonnosta ei asetettu nähtäville. Syksyllä 2011 Hämeenmaan Kiinteistöt Oy oli hakenut liittymälupaa Uudenmaan ELY keskukselta ja saanut luvan kahdelle liittymälle (lupa: 1349/2011/UUD/2, KPv 643). Luvassa edellytettiin, että liittymät on tehtävä valmiiksi 29.11.2011 mennessä. Liittymät oli rakennettu kyseiseen ajankohtaan mennessä. Lisäksi luvassa edellytetään, että kunta tekee liittymäluvan edellyttämät kaavamuutokset asemakaavaa uusiessaan. Annetun luvan perusteella kaavamuutoksen liittymäjärjestelyjen muuttamiseen ei ole katsottu olevan tarvetta. Liite 3. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx.xxxx. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön kuluessa ollaan yhteydessä Päijät Hämeen liittoon ja Hämeen ELY keskukseen. Luonnoksesta antamassaan lausunnossa kahdella ensin mainitulla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Asemakaavan muutos on merkitykseltään suhteellisen vähäinen, joten se lähetetään Hämeen ELY keskukselle ja Päijät Hämeen liitolle tiedoksi. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja polttoaineen jakeluaseman rakentaminen Sysmän keskustaan. Samalla kaavasta poistuu toteuttamatta jäänyt pientalojen korttelialue. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan muutoksen vaihtoehtona on säilyttää oleva tilanne. Suunnittelualueella voimassa oleva kaava ei ole toteutunut ja alue on palvellut melko vähäisessä käytössä olevana pallokenttänä. Sysmän keskustassa on käytettävissä muita urheilutoimintaan tarkoitettuja kenttiä. Mikäli kaavaa ei muuteta, alueen maanomistajan ei ole mahdollista laajentaa toimintaansa hyväksi katsomallaan liikepaikalla Sysmän keskustassa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava alueen pinta ala on n. 2 ha. Liikerakennusten korttelialueen (KM) pinta ala on yhteensä 1,50 ha, liikennealueen (LT) 0,44 ha. Liite 2: Tilastolomake. Liikerakennusten korttelialueen rakennusoikeus on osoitettu lukuna. Rakennusoikeus on 3300 k m2. Tämä vastaa tehokkuutta e=0,22. 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutusalue on rajattu osallistumis ja arviointisuunnitelman kannen ilmakuvaan. (OAS, Liite 1.) Ihmisen elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, terveys, turvallisuus ja viihtyisyys, erityisryhmät ) S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 6

Kaavan päävaikutus kohdistuu päivittäistavarakauppaan, jolle muodostuu vahva painopiste torin länsipuolelle. Tämä vaikuttaa kirkonkylän itä ja eteläosan asukkaiden kaupallisten palveluiden saantiin, mikäli uusia korvaavia päivittäistavarakaupan palveluita ei taajaman eteläiselle alueelle synny. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (pinta ja pohjavedet, maaperä, vesistöt, luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat, kasvillisuus, eläimistö, ilma, melu) Kaavan mahdollistama liikerakentaminen paikoitusalueineen lisää huleveden määrää. Hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin pois johdettaviksi. Kaavan mahdollistaman polttoaineen jakeluaseman turvajärjestelmät estävät ympäristöä pilaavien aineiden pääsyn luontoon. Hoitamattomalla pellolla elävien kasvien ja eliöiden määrä vähenee alueen rakentamisen myötä. Tavarakuljetukset ja polttoainejakelu sekä asiointiliikenne tuovat alueelle jonkin verran melua sekä ilman epäpuhtauksia. Alue ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset (väestön määrä, ikärakenne, työllisyys, palvelut, taajamarakenteen leviäminen) Kaava siirtää päivittäistavarakaupan painopistettä taajamakeskustassa. Väestön määrään tai ikärakenteeseen kaava ei vaikuta. Suurempi kaupan yksikkö mahdollistaa työpaikkojen määrän lisääntymisen. Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, julkinen liikenne, kevyt liikenne, liittymät ja pysäköinti) Kaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen, mikä lisää Särkilahdentien liikennettä ja tuo risteävää liikennettä kevyenliikenteenväylän yli. Vähittäiskaupan suuryksikkö polttoaineen jakelupisteineen vaatii Särkilahdentielle yhden uuden liittymän. Liittymäalue on näkymiltään erittäin selkeä; liikenneympäristön turvallisuutta lisätään ajonopeuden säätelyllä. Kulttuuri ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuripalvelujen tarjonta) Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön jää suuren liikerakennuksen rakentumiseen. Rakennusalue oli kaavoituksen alkaessa luonteeltaan sekavaa takapihamaisemaa. Alue sijaitsee alavalla paikalla ja sen eteläpuolella on market tyyppisiä liikerakennuksia. Suunnittelualueelle kaavoituksen kuluessa valmistunut suurikokoinen liikerakennus on sijoitettu alueelle siten, ettei se näy häiritsevästi raittimiljööseen eikä Sysmän keskustan kulttuurimaisemaan. Kaavan myötä alueen kokonaisrakennusoikeus vähenee 1492 k m2:llä. Kulttuuripalveluihin kaavalla ei ole vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset ja teiden rakennuskustannukset, talonrakennuskustannukset, palvelujen järjestäminen) Kaava lisää päivittäistavarakaupan volyymia ja virkistää näin Sysmän taajaman elinkeinotoimintaa. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta uusien teiden rakentamista. Kunnallistekniikan aiemmin rakennettujen johtolinjojen sijaintia on muutettu hiukan. 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on käytetty normaaleja kaavamerkintöjä ja määräyksiä. 5.4 Nimistö Alueella oleva kadunnimi Särkilahdenpolku (S.polku) poistuu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutuu sen saatua lainvoiman. Sysmässä 20.2.2013 Harri Hoffren Kehittämispäällikkö etunimi.sukunimi@sysma.fi Sysmän kunta Tekninen palvelukeskus S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 7

Valittulantie 5 19700 SYSMÄ Tapani Vuorinen, arktsto Tapani Vuorinen Oy tapani.vuorinen@phnet.fi p. 040 556 2007 LIITTEET Liite 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma liitteineen Liite 2. Tilastolomake Liite 3. Uudenmaan ELY keskuksen lupapäätös 31.8.2011, nro 1349/2011/UUD/2, KPv 643). liite 4. Sysmän S Marketin liikenneselvitys 17.12.2012. Liite 5. Asemakaavakartta (1/2000) merkintöineen ja määräyksineen Liite 6. Havainnekuva S marketin asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen selostus. 8