E26192 UURAISTEN KUNTA LUONNOS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari Luonnos MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 ALKUSANAT... 2 2 YLEISTÄ... 2 2.1 Selvitysalue... 2 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 3 3 NYKYTILANNE... 3 3.1 Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö... 3 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko... 5 3.2.1 Pääväylät... 5 3.2.2 Liittymät... 6 3.2.3 Liikennemäärät ja ennusteet... 8 3.2.4 Raskas liikenne... 9 3.2.5 Joukkoliikenne... 9 3.2.6 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet... 9 3.3 Kevyen liikenteen verkosto... 9 4 SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON... 9 4.1 Maankäytön kehittyminen... 9 4.2 Vaikutukset tie- ja katuverkostoon... 12 5 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET... 13 5.1 Uudet katuyhteydet... 13 5.2 Liittymät... 13 5.2.1 Liittymien parantaminen... 13 5.2.2 Liittymien poistaminen... 14 5.2.3 Uudet liittymät... 14 5.3 Kevyen liikenteen verkosto... 17 5.4 Joukkoliikenne... 18 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 20 1 (21)
1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Uuraisten kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Elisa Huotari ja DI Hannele Kemppi. Keski- Suomen ELY-keskuksesta työtä on ohjannut liikenneasiantuntija Minna Immonen. Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella liikenteen nykytilaa ja nykyistä ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen verkkoa. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan maankäytön kehittymisen aiheuttamia vaikutuksia liikenneverkolle. Työssä määritetään mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen väylästöön ja liikenneturvallisuuteen. Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia osaalueita uuden maankäytön tuomat haasteet liikenneverkon kehittämiselle Uuraistentien liittymät ja niiden kehittämistarpeet kevyen liikenteen verkon tarkastelu ja turvalliset Uuraistentien ylityskohdat Selvityksessä käytetyt ohjeet ja ohjearvot ovat Tiehallinnon tasoliittymät (2001) julkaisusta sekä Liikenneviraston jalankulku ja pyöräilyväylien suunnittelu (11/2014) julkaisusta. Muina lähteinä on käytetty Liikenneviraston tierekisteriä sekä alueelle aiemmin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia. Nämä ovat lueteltuna tarkemmin kohdassa 2.2. 2 YLEISTÄ 2.1 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Uuraisten ja Äänekosken kuntien rajalla, osittain molempien kuntien puolella. Alueen tarkempi sijainti on Hirvaskankaalla. Alueelta on matkaa Jyväskylään noin 30 kilometriä, Äänekosken keskustaan noin 10 kilometriä ja Uuraisten keskustaan noin 25 kilometriä. Alue rajautuu idässä valtatiehen 4 ja Hirvaskankaan eritasoliittymään, lännessä noin kahden kilometrin etäisyydelle Uuraistentietä länteen, pohjoisessa Uuraisten kunnan rajaan ja etelässä osittain Äänekosken kunnan rajaan. Alueen rajaus on merkittynä punaisella kuvassa 1. 2 (21)
Kuva 1. Selvitysalue sijaitsee Hirvaskankaalla 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Selvitysalueeseen liittyen on aiemmin laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Hirvaskankaan asemakaava, AIRIX Ympäristö Oy, 2012 - Uuraistentien suojatiejärjestelyt Aholantien kohdalla, Pöyry, 2013 - Esiselvitys Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö Oy, 2014 - Vt 4 ja Uuraistentie meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 2014 3 NYKYTILANNE 3.1 Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö Alue sijaitsee aivan valtatien 4 läheisyydessä. Alueen halkaisee seututie Uuraistentie. Alue on suurimmaksi osaksi Uuraisten kunnan aluetta; selvitysalueen eteläosa on Äänekosken kunnan. Alueelta on erittäin hyvät liikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin. Valtaosalla selvitysalueesta on voimassa oleva Uuraisten kunnan Hirvaskankaan asemakaava. Kaava on esitetty kuvissa 2 ja 3. Alueella on nykytilassa rakentuneena asutusta, päiväkoti sekä vähäistä yritystoimintaa. 3 (21)
Alue on maastollisesti vaihtelevaa ja korkeuserot ovat merkittäviä. Alueella on entistä soranottoaluetta sekä aivan valtatien tuntumassa (Uuraistentien ja valtatien kulmauksessa) oleva Kylmähaudan Natura-alue. Kuva 2. Tervatehtaan alue (Hirvaskankaan asemakaava) Kuva 3. Puntavuoren alue (Hirvaskankaan asemakaava) 4 (21)
3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko 3.2.1 Pääväylät Selvitysalueen halkaisee Uuraistentie (627). Uuraistentie on seututie, joka kulkee Uuraisten keskustasta valtatielle 4. Selvitysalue käsittää noin kahden kilometrin osuuden Uuraistentiestä. Tie on valaistu selvitysalueen kohdalla. Selvitysalueen kohdalla tien nopeusrajoitus on 60 km/h, aivan valtatien eritasoliittymän läheisyydessä nopeusrajoitus on 50 km/h. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Selvitysalue rajautuu idässä valtatiehen 4. Valtatie kulkee Jyväskylästä pohjoiseen ja toimii pohjoiseen kulkevana pääväylänä. Tien liikennemäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi. Selvitysalueeseen kuuluu lisäksi asemakaavoitettuja katuja sekä yksityisteitä. Merkittävimpiä katuja alueella ovat Tervatehtaantie, Aholantie, Sarvilammentie sekä Puntatie. Kuva 4. Hirvaskankaan liikenneverkko nykytilanteessa 5 (21)
3.2.2 Liittymät Selvitysalueen kaikki Uuraistentien liittymät ovat avoimia tasoliittymiä. Valtaosa liittymistä sijaitsee pitkällä suoralla tieosuudella. Näistä liittymistä on hyvät näkemät. Liittymätiheys 4-5 liittymää kilometrillä on hyväksyttävä seututielle. Puntatien läntisempi liittymä Uuraistentielle on miniporrastettu kolmihaaraliittymä. Porrastusta liittymien välillä on erittäin vähän, mutta kuitenkin sen verran, että liittyvien teiden keskilinjat eivät ole kohtisuoraan. Liittymän toinen sivuhaara on tonttiliittymä ja liikennemäärät tästä suunnasta ovat erittäin vähäiset. Liittymä sijaitsee Uuraistentien pitkällä suoralla ja tasaisella tieosuudella. Näkemät molempiin suuntiin ovat hyvät. Puntatien ja Uuraistentien itäisempi kolmihaaraliittymä sijaitsee myös Uuraistentien pitkällä suoralla ja tasaisella tieosuudella. Liittymästä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Aholantien ja Uuraistentien liittymä sijaitsee Uuraistentien suoralla tienosuudella. ja näkemät molempiin suuntiin ovat hyvät. Liittymän kohdalle on Uuraistentiellä tehty väistöalue. Liittymä on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Aholantien ja Uuraistentien liittymä Tervatehtaantien, Sarvilammentien ja Uuraistentien liittymä on porrastettu kolmihaaraliittymä. Liittymän porrastus on erittäin pieni. Liittymästä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Tervatehtaantielle liittymän kaari on suuri, jotta raskas liikenne pääsee kääntymään liittymästä. Liittymä on esitetty kuvassa 6. 6 (21)
Kuva 6. Tervatehtaantien, Uuraistentien ja Sarvilammentien liittymä on porrastettu kolmihaaraliittymä. Eritasoliittymän lähellä sijaitsevat yksityistieliittymät ovat sijoittuneena mäkeen, ja liittymien kohdalla Uuraistentien kaltevuus on nouseva. Näiden liittymien liikenneturvallisuus on heikko johtuen liittymien sijoittumispaikasta. Kuva 7. Liittymä Uuraistentien eteläpuolelle entiselle soranottoalueelle 7 (21)
Kuva 8. Tonttiliittymä Uuraistentien pohjoispuolelle 3.2.3 Liikennemäärät ja ennusteet Uuraistentien ja valtatien nykytilanteen liikennemäärät on saatu liikenneviraston tierekisteristä. Ennusteliikennemäärät on laskettu Liikenneviraston julkaisun Valtakunnallinen tieliikenneennuste 2030 (13/2014) mukaisesti. Katujen ja yksityisteiden liikennemääristä ei ole ollut tietoa saatavilla. Taulukko 1. Liikennemäärät ja ennusteet ajoneuvoa/vrk sekä teiden nopeusrajoitukset (Tierekisteri) Uuraistentie 627 KVL 2014 KVLRas KVL 2030 KVLRas 2030 Nopeusrajoitus km/h 1 166 122 1 489 156 50/60 Valtatie 4 11 464 1229 14 740 1292 100 8 (21)
Molemmilla alueen pääväylillä liikennemäärät tulevat kasvamaan selvästi. Uuraistentiellä liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin 22 % ja valtatiellä 4 noin 23 % vuoteen 2030 mennessä. 3.2.4 Raskas liikenne Uuraistentiellä kulkee nykytilassa raskasta liikennettä noin 9 % kokonaisvuorokausiliikenteestä. Raskaan liikenteen määrä tulee tiellä kasvamaan tieliikenteen kasvukertoimien mukaisesti. Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan raskaan liikenteen kuljetukset on huomioitu raskaan liikenteen ennustemäärissä. Yhteensä raskaan liikenteen määrä tulee kasvamaan noin 27 % nykytilanteesta. 3.2.5 Joukkoliikenne Selvitysalueen sijaitessa valtatien 4 läheisyydessä, on alueelta hyvät joukkoliikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntaan. Pysäkit valtatiellä sijaitsevat Uuraistentien ja valtatien eritasoliittymän rampeilla sekä pohjoisempana noin 1,6 km:n päässä eritasoliittymästä. Molemmille pysäkkipareille on kevyen liikenteen yhteys selvitysalueelta. Uuraistentiellä kulkee koulupäivinä linja-auto. Uuraistentiellä on selvitysalueen kohdalla kolme pysäkkiparia. Pysäkkien paikat on merkittynä kuvaan 4. Pysäkit ovat levikkeitä ja kahdella pysäkillä on pysäkkikatos. 3.2.6 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet Uuraistentiellä selvitysalueen kohdalla on sattunut 11 tieliikenneonnettomuutta viimeisten 10 vuoden aikana. Onnettomuuksista 4 johti loukkaantumiseen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia suunnittelualueen kohdalla ei ole tarkasteluaikana sattunut. Onnettomuuksista suurin osa on ollut yksittäisonnettomuuksia. Onnettomuudet ovat jakautuneet koko tarkastellulle tieosuudelle.alueen asukkaat eivät ole nykytilanteessa tyytyväisiä kevyen liikenteen turvallisuuteen. Erityistä huolta aiheuttavat Uuraistentien sekä valtatien 4 ramppien ylitysten turvattomuus. 3.3 Kevyen liikenteen verkosto Uuraistentien varrella on viherkaistalla erotettu sorapintainen kevyen liikenteen väylä. Väylä kulkee Kangashäkintien ja Uuraistentien liittymästä valtatien 4 toiselle puolelle. Selvitysalueen pohjoisosassa on kevyen liikenteen alikulku valtatien ali ja kulkuyhteydet linja-autopysäkeille. Selvitysalueella ei ole suojatieyhteyksiä Uuraistentien yli. Valtatien 4 ja Uuraistentien eritasoliittymän rampeilla on suojatiet. Kevyen liikenteen yhteydet on merkitty kuvaan 4. 4 SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON 4.1 Maankäytön kehittyminen Suurin osa selvitysalueesta on jo asemakaavoitettua aluetta (Hirvaskankaan asemakaava). Alueen itäisin reuna lähellä valtatietä on vielä kaavoittamatonta. Uuraistentien pohjoispuolella 9 (21)
on Uuraisten kunnan aluetta ja tien eteläpuolella on Äänekosken kunnan aluetta. Selvitysalueelle on suunnitteilla asemakaava-alueet Uuraistentien molemmille puolille. Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen luonnoksessa on tehty katuyhteys ja liittymä alueelta Uuraistentielle sekä Tervatehtaantielle. Alueelle on sijoitettu työpaikkatoimintoja. Ote Hirvaskankaan asemakaavalaajennuksen luonnoksesta on alla olevassa kuvassa 9. Kuva 9. Ote Uuraisten kunnan Hirvaskankaan asemakaavan luonnoksesta 10 (21) Hirvimäen asemakaavassa alueelle on sijoitettu asumista sekä työpaikkatoimintoja. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuyhteys ja liittymä Uuraistentielle. Ote Hirvimäen asemakaavaluonnoksesta on kuvassa 10.
Kuva 10. Ote Äänekosken kunnan Hirvimäen asemakaavan luonnoksesta Uuraisten uusi koulu on sijoittumassa selvitysalueelle. Koulu tulee sijoittumaan Uuraistentien eteläpuolelle vanhalle soranottoalueelle nykyisen päiväkodin yhteyteen. Hahmotelma koulun sijoittumisesta ja suunnitelluista katuyhteyksistä koulun alueelle on esitetty kuvassa 11. Selvitysalueen liikenneoloihin tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan aiheuttamat raskaan liikenteen puukuljetukset. Uuraistentien on tarkoitus toimia yhtenä puukuljetusten väylänä. 11 (21)
Kuva 11. Ote Hirvasen koulun asemapiirustuksen luonnoksesta 4.2 Vaikutukset tie- ja katuverkostoon Uuden maankäytön myötä (asuminen, työpaikkatoiminnot) sekä uuden koulun sijoittuessa alueelle, tulevat alueen liikennemäärät kasvamaan. Raskaan liikenteen osuutta kasvattaa Äänekoskelle suunniteltu Biotuotetehdas, jonka puukuljetuksia kuljetetaan myös Uuraistentietä pitkin. Liikennemäärien kasvun myötä alueen liikenneturvallisuus heikkenee. Kevyen liikenteen käyttäjien määrä tulee alueella kasvamaan huomattavasti uuden koulun ja uuden asutuksen myötä. Kevyen liikenteen turvallisuutta pidetään jo nykytilassa heikkona, joten tarve kevyen liikenteen väylästön lisäämiselle sekä turvallisemmille tienylityspaikoille on selkeä. Lisääntyvä maankäyttö ja koulun sijoittuminen alueelle synnyttävät tarpeen pohtia Uuraistentien luonnetta selvitysalueen kohdalla. Nykytilassa Uuraistentie toimii enemmän läpikulkuväylänä ja sen sujuvuutta esimerkiksi raskaan liikenteen vuoksi ei ole haluttu heikentää. Lisääntyvä asutus ja koulun sijoittuminen Uuraistentien varrelle aiheuttavat tarpeen tehdä muutoksia myös Uuraistentielle esimerkiksi tien ylityksissä sekä nopeusrajoituksessa. 12 (21)
Uusien asemakaavojen myötä tulee tarve myös uusille liittymille Uuraistentielle. Liittymäohjeissa on annettu suositukset seututien liittymätiheydelle. Uusien liittymätarpeiden vuoksi on tarpeellista tutkia myös olemassa olevat liittymät ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen tarpeen mukaan. Alueen suurien korkeuserojen vuoksi on tarpeen tutkia myös suunniteltujen asemakaavaalueiden sisäistä katuverkostoa ja ottaa kantaa mikäli katuyhteyksiä ei todennäköisesti ole rakennettavissa ohjeiden mukaiseksi. 5 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET Ajoneuvojen liikenneverkon kehittämistarpeet liittyvät uusien asemakaava-alueiden liittämiseen Uuraistentielle. Tämän lisäksi kehittämistarpeita tulee uuden koulun sijoittamisesta suunnittelualueelle ja sen vaikutuksesta jo olemassa olevaan tie- ja katuverkostoon. Kevyen liikenteen tarpeet liittyvät puutteelliseen kevyen liikenteen väylästöön sekä Uuraistentien ylitysten parantamiseen. Alueen muuttuessa taajamaksi, on suositeltavaa sijoittaa taajamamerkit Uuraistentielle lännestä tultaessa ennen Puntatien läntisintä liittymää ja idästä päin tultaessa mäen päälle nousun jälkeen. Alueen nopeusrajoitusta on suositeltavaa laskea nykyisestä 60 km/h, suositeltavana nopeusrajoituksena taajama-alueelle voidaan pitää 40-50 km/h. 5.1 Uudet katuyhteydet Hirvaskankaan laajennuksen asemakaavaluonnoksessa on koko alueelta suunniteltu katuyhteys Uuraistentielle. Maaston korkeuserot ovat kaava-alueella merkittävän suuret. Alueella on jyrkkä rinne, jonka kaltevuus on tällä hetkellä yli 15 prosenttia. Rinteen kohdalle on mahdotonta tai erittäin kallista tehdä katua. Tämän vuoksi on suositeltavampaa liittää Hirvaskankaan kaava-alueen rinteen alapuolinen osa olemassa olevaan katuverkostoon Tervatehtaantien kautta (katso kuva 14.) Rinteen yläpuolinen osa eli Uuraistentien varsi on geometrian puolesta mahdollista liittää suoraan Uuraistentiehen. Hirvimäen asemakaava-alueen katuyhteyksien laatimisessa tulee huomioida kaava-alueen liittäminen nykyiseen tieverkostoon. Enemmän uusia liittymiä Uuraistentielle on käsitelty kohdassa 5.2.3. Myös Hirvimäen kaava-alueella on korkeuseroja, mutta alueen kadut ovat suunniteltavissa ohjearvojen mukaisiksi. 5.2 Liittymät 5.2.1 Liittymien parantaminen Kaikissa alueen tasoliittymissä on suositeltavaa tarkastaa näkemäalueet ja raivata mahdolliset näkemistä rajoittavat pensaat ja puut näkemäalueilta. Liittymien rakenteeseen ei ole tarvetta tehdä muutoksia lukuun ottamatta myöhemmin käsiteltävien saarekkeellisten suojateiden vaikutusta liittymän rakenteeseen. 13 (21)
Uuraistentien/Tervatehtaantien/Sarvilammentien liittymä Liittymän liikennemäärät tulevat kasvamaan uuden koulun myötä. Liittymä on jo nykytilassa porrastettu kolmihaaraliittymä. Liittymän porrastus on kuitenkin erittäin pieni ja liittymässä on mahdollisuus ajaa pysähtymättä Tervatehtaantieltä Sarvilammentielle. Liittymän porrastusmatkaa on suositeltavaa kasvattaa sen verran, että suora läpiajo Tervatehtaantien ja Sarvilammentien väliltä saadaan pois ja liittymän liikenneturvallisuus paranee. Liittymälle on suositeltavaa tehdä pääsuunnan kanavoinnit. Liittymän välittömässä läheisyydessä ei ole sellaista maankäyttöä, että se estäisi liittymän parantamisen. 5.2.2 Liittymien poistaminen Selvitysalueen itäosassa sijaitsevat liittymät Uuraistentien molemmille puolille, toisesta liittymästä pääsee entiselle soranottoalueelle ja toinen on tonttiliittymä. Molempien liittymien kohdalla Uuraistentien pituuskaltevuus on nouseva. Liittymien sijoituspaikat eivät ole hyvät liikenneturvallisuuden kannalta. Tämän lisäksi tonttiliittymiä tai muita yksityistieliittymiä ei ole suositeltavaa olla liitettynä suoraan seututien tasoiselle yleiselle tielle. Tie- ja liittymäjärjestelyissä tulee pyrkiä siihen, että maankäyttö on muodostettu niin, että liittyminen pääkaduille tai yleisille teille tapahtuu ainoastaan niin sanottujen kokoojakatujen kautta. Tämän vuoksi selvitysalueen länsiosassa olevat Uuraistentiehen liittyvät pienet liittymät olisi suositeltavaa katkaista ja tehdä kulku alueille uusien asemakaava-alueiden (Hirvaskankaan laajennus ja Hirvimäki) kautta. 5.2.3 Uudet liittymät Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen luonnoksessa sekä Hirvimäen asemakaavan luonnoksessa on tuotu esiin liittyminen Uuraistentielle. Molemmissa kaavoissa on esitetty alueiden liittäminen katuyhteydellä Uuraistentielle. Alueet sijaitsevat Uuraistentien molemmilla puolilla, vastapäätä toisiaan. Paras liittymien sijoittamiskohta on mäen päällä tasaisella suoralla tienosuudella kohdalla, josta on hyvät näkemät molemmista suunnista. Nelihaarainen tasoliittymä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta suositeltava vaihtoehto. Kolmihaaraiset liittymät ovat selvästi turvallisempia. Tämän vuoksi seuraavaksi selvitetään Hirvimäen ja Hirvaskankaan alueiden liittämistä Uuraistentiehen kiertoliittymän kautta tai kolmihaaraisina tasoliittyminä. Kiertoliittymää suositellaan yleensä kohteeseen, jossa sivusuunnilla on vaikeuksia liittyä päätielle. Kiertoliittymä yleensä parantaa autoilijoiden liikenneturvallisuutta. Kiertoliittymän huonoina puolina voidaan kuitenkin pitää sen suuria rakennuskustannuksia, raskaan liikenteen kulkemisen vaikeutumista, sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Kuvassa 12. on esitetty mahdollisen kiertoliittymän sijoittuminen Uuraistentielle. 14 (21)
Kuva 12. Luonnos kiertoliittymän sijoittumisesta Uuraistentielle Koska Uuraistentien pohjoispuolen Hirvaskankaan asemakaava-alueen laajennukselta voidaan liikenne tulevaisuudessa johtaa Uuraistentielle vain Uuraistentien viereltä pieneltä alueelta, ovat liittymään johdetut liikennemäärät hyvin vähäiset. Kiertoliittymä vie merkittävästi enemmän tilaa rakennettavalta alueelta kuin kolmihaaraliittymä ja vaikeuttaa raskaan liikenteen kulkemista. Tämän vuoksi kiertoliittymän rakentamista ei pidetä suositeltavana ratkaisuna tähän kohteeseen. Koska nelihaarainen tasoliittymä tai kiertoliittymä ei ole suositeltava ratkaisu alueiden liittämiseksi, on selvityksessä seuraavaksi tutkittu mahdollisuutta liittää alueet kolmihaaraisina tasoliittyminä. Ehdotus uusien tasoliittymien sijoittumisesta Uuraistentielle on esitetty kuvassa 13. Ehdotuksessa on pyritty varmistamaan, että molemmista liittymistä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Liittymät on sijoitettuna tasaiselle tien osuudelle. Liittymät on geometrian puolesta mahdollista toteuttaa. Liittymien sijoittamisessa on huomioitu ohjeiden mukaiset välimatkat jo olemassa oleviin liittymiin sekä liittymien välimatka toisiinsa. Liittymien sijoittuminen ja välimatkat on esitetty kuvassa 14. Tavoitetilanteessa liittymiä on Uuraistentiellä 5 kpl kilometrin matkalla. Tämä on alle seututielle sallitun liittymätiheyden. 15 (21)
Kuva 13. Ehdotus uusien tasoliittymien sijoittumisesta Uuraistentielle Kuva 14. Liittymät ja niiden välimatkat tavoitetilanteessa 16 (21)
5.3 Kevyen liikenteen verkosto Selvitysalueen asukkaat ovat nykytilanteessa huolissaan alueen kevyen liikenteen ja erityisesti koulumatkojen turvallisuudesta. Alueen kevyen liikenteen käyttäjien määrän voi olettaa kasvavan, kun Uuraisten koulu sijoitetaan alueelle. Samalla liikennemäärät Uuraistentiellä kasvavat ja raskaan liikenteen määrät kasvavat Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan myötä. Kuvaan 15 on merkittynä nuolilla suunnat, joista tulevaisuudessa koululaiset todennäköisesti kulkevat koulumatkansa. Tämän pohjalta selvityksessä on mietitty tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Kuva 15. Uuraistentien varressa oleva sorapintainen kevyen liikenteen väylä on suositeltavaa asfaltoida. Tämä väylä toimii tärkeänä yhteysväylänä esimerkiksi Hirvaskankaan ABC:lle ja valtatien linja-autopysäkeille. Väylän käyttöaste on korkea. Väylän asfaltointi lisää väylän käyttömukavuutta ja esteettömyyttä erityisesti pyöräilijöille, lastenvaunujen kanssa liikkuville sekä esimerkiksi pyörätuolien ja rollaattoreiden käyttäjille. Uuraistentien toiselle puolelle on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa tehdä viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä Aholantien ja Tervatehtaantien väliin. Tällöin näille kaduille saadaan turvallisempi kevyen liikenteen yhteys, kun turhat Uuraistentien ylitykset jäävät pois. Tervatehtaantielle ja mahdollisesti myös Aholantielle on suositeltavaa rakentaa erilliset kevyen liikenteen väylät. Mikäli erillisen väylän rakentaminen osoittautuu esimerkiksi tilan puutteen tai kustannusten vuoksi mahdottomaksi, on Tervatehtaantietä ja Aholantietä suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan leventää ja rajata osa tiestä kevyen liikenteen käyttöön. Muita lisäkeinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat lapsia liikenteessä -varoituskyltit, alhaiset nope- 17 (21)
18 (21) usrajoitukset, puuston karsiminen näkemien parantamiseksi ja kunnolliset kääntöpaikat katujen päissä. Liikenneturvallisuuden kannalta on aina parasta, mikäli jalankulkijat ja pyöräilijät voidaan viedä tien yli eri tasossa kuin ajoneuvoliikenne esimerkiksi alikulun tai ylikulkusillan kautta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Tärkeää eritasoratkaisun sijoittamisessa on oikea sijoituspaikka. Muuten on mahdollista, että alikulku tai silta jää käyttämättä ja kevyen liikenteen käyttäjät ylittävät tien kuitenkin samassa tasossa. Tässä selvityksessä tarkasteltiin alikulun ja ylikulkusillan mahdollisuutta Uuraistentielle Tervatehtaantien ja Sarvilammentien liittymän läheisyyteen. Tässä kohdassa on tulevaisuudessa suurimmat tien ylitysmäärät koulun sijoittuessa lähelle. Maanpinnan muodot (tasaisuus) eivät tue alikulun rakentamista tälle kohdalle. Lisäksi alueen pohjaveden korkeuden vuoksi alikulun rakentaminen olisi erittäin vaikeaa. Ylikulkusilta taas täytyisi tehdä korkeana, jotta se ei häiritse korkeita kuljetuksia Uuraistentiellä. Korkeaa siltaa on vaikeaa tehdä niin loivaluiskaisena, että se olisi esteetön. Ylikulkusilta voisi olla mahdollinen sellaisessa tapauksessa, että maaston muodot tukisivat sillan rakentamista. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi, jos ylitettävä tie sijaitsee selvästi alemmassa tasossa kuin ympäröivä maanpinta. Uuraistentiellä tällaista kohtaa ei selvitysalueella ole, vaan Uuraistentien tasaus kulkee samassa tasossa muun maanpinnan kanssa. Koska kevyen liikenteen ohjaaminen eritasossa Uuraistentien yli/ali ei ole teknisesti mahdollista tai tulisi huomattavan kalliiksi, on kevyt liikenne tarkoituksenmukaista viedä Uuraistentien yli samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Uuden koulun sijoittuessa alueelle ja uuden asutuksen myötä kasvavat jalankulkijoiden/pyöräilijöiden määrät aiheuttavat sen, että tavallista suojatieratkaisua ei voida pitää riittävän turvallisena ratkaisuna. Alueen luonteen mahdollisesti muuttuessa taajamaksi on suositeltavaa laskea nopeusrajoitus selvitysalueella 40-50 km:iin/h ja tehdä suojatiet saarekkeellisina. Saarekkeellisia suojateitä ei ohjeiden mukaisesti voida tehdä tielle, jolla on nopeusrajoitus 60 km/h. Saarekkeelliset suojatiet on suositeltavaa rakentaa Aholantien ja Tervatehtaantien liittymien läheisyyteen. Mikäli tulevaisuudessa Hirvaskankaan asemakaavan rinteen yläpuolinen alue rakentuu, tulee tämän alueen kevyen liikenteen yhteydet tarkastella ja mahdollisesti tehdä myös tälle kohdalle saarekkeellinen suojatie Uuraistentielle. Kuvaan 15 on merkittynä ympyröinä tien ylityskohdat, joihin saarekkeellinen suojatie on tarpeellinen heti (2 läntisintä kohtaa) tai maankäytön rakentumisen mukaan tulevaisuudessa (itäisin kohta). Esimerkki saarekkeellisesta suojatiestä on aiemmin Aholantien liittymän läheisyyteen suunniteltu saarekkeellinen suojatie (Pöyry, 2013). Edellä mainittujen suojateiden sekä lisäksi valtatien 4 ramppien ylityksissä olevien suojateiden havaittavuutta on suositeltavaa parantaa esimerkiksi rakentamalla suojateiden yhteyteen huomiovilkkuvalot. Uusien väylien ja suojatieyhteyksien tarkemmassa suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida väylästön jatkuvuus ja esteettömyys. 5.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteydet alueelta ovat hyvät. Valtatiellä 4 kulkee useita linjoja Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin. Selvitysalueelta on mahdollisuus käyttää valtatien pysäkkejä eritasoliittymän rampeilla tai pohjoisempana sijaitsevaa pysäkkiparia. Uuraistentiellä kulkee koulupäivi-
nä lähinnä koululaisia palveleva linja. Uuraistentielle on sijoitettu kolme pysäkkiparia. Pysäkkiparit on sijoitettuna tasaisin välimatkoin, niin ettei selvitysalueelta kävelymatka pysäkille ole liian pitkä. Valtatiellä pohjoisempana sijaitsevan pysäkkiparin ja alikulun läheisyyteen, Aholantien päähän, on mahdollista tehdä niin sanottu liityntäpysäköintialue palvelemaan alueen asukkaita. Liityntäpysäköintialueen tarkoituksena on, että pysäköintialueelle voidaan tulla omalla autolla tai polkupyörällä ja matkaa voidaan tästä jatkaa joukkoliikenteellä. Hyvällä liityntäpysäköintipaikalla on osoitettu selkeästi autoille oma pysäköintialue ja polkupyörille on katos, jonne pyörän saa lukittua. Kuva 16. Kevyen liikenteen suositeltava tavoiteverkko 19 (21)
6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Hirvaskankaan ympäristö tulee kehittymään lähivuosina. Alueelle on suunniteltu lisää asutusta sekä mahdollisesti työpaikkatoimintoja. Tämän lisäksi alueelle ollaan sijoittamassa Uuraisten koulua. Uuraistentie halkaisee selvitysalueen ja tuo haasteen alueen liikenneverkon kehitystyölle ja erityisesti kevyen liikenteen käyttäjille. Maankäytön muutokset lisäävät painetta Uuraistentien kehittämiseen. Tähän asti Uuraistentietä on selvitysalueen kohdalla kehitetty lähinnä läpiajavan liikenteen ja raskaan liikenteen näkökulmasta. Liikenteen sujuvuutta ei ole haluttu vaarantaa. Maankäytön kehittyminen tuo kuitenkin mukanaan vaatimuksen myös Uuraistentien kehittämiseksi erityisesti kevyen liikenteen käyttäjät enemmän huomioon ottaen. Hirvimäen ja Hirvaskankaan laajennuksen tekeillä olevissa asemakaavoissa on molemmissa osoitettu uudet liittymät Uuraistentielle. Asemakaavoissa on huomioitu, että alueen sisällä tonttikadut liitetään kokoojakatuihin ja nämä kokoojakadut liittyvät Uuraistentiehen. Korkeuserot molemmilla kaava-alueilla ovat suuret, erityisesti Uuraisten puolella Hirvaskankaan asemakaava-alueella. Tällä alueella oleva jyrkkä pudotus tekee mahdottomaksi rinteen alapuolisen osan liittämisen Uuraistentielle. Kaltevuus kohdalla on yli 15 % ja kadun tekeminen tästä kohdasta tulisi erittäin kalliiksi. Tämän vuoksi Uuraisten Hirvaskankaan laajennuksen asemakaavan rinteen alapuolinen osa on suositeltavaa johtaa Tervatehtaantielle ja sijoittaa alueelle sellaisia toimintoja, joiden liikenne ei aiheuta asutukselle liiallista häiriötä Tervatehtaantien jo olemassa olevalle asutukselle. Äänekosken Hirvimäen asemakaava-alueella on myös korkeuseroja. Alueen kadut ovat kuitenkin tehtävissä ohjearvojen mukaiseksi (max. 8%). Uuraistentiellä on selvitysalueen kohdalla nykytilassa 4-5 liittymää kilometrillä. Tämä on sallittava määrä liittymiä seututielle. Liittymät ovat kolmihaaraliittymiä tai pienellä porrastuksella olevia kolmihaaraliittymiä. Porrastetut kolmihaaraliittymät luetaan yhdeksi liittymäksi. Liittymien välimatkat nykytilanteessa ovat myös seututielle annettujen ohjeiden mukaiset. Hirvaskankaan asemakaava-alueen rinteen yläpuolinen alue sekä Hirvimäen asemakaavaalue voidaan liittää Uuraistentielle. Liittymät on suositeltavaa sijoittaa mäen päällä olevalle suoralle tieosuudelle. Tällä kohdalla on hyvät näkemät ja maasto on tasaista. Liittymiä ei ole suositeltavaa tuoda samaan kohtaan nelihaaraliittymänä vaan kahtena kolmihaaraliittymänä. Ehdotus liittymien sijoittumisesta on kuvassa 12. Selvityksessä tutkittiin myös kiertoliittymän mahdollisuutta liittää asemakaava-alueet Uuraistentiehen. Kiertoliittymälle ei kuitenkaan löytynyt perusteluita esimerkiksi liittymän toimivuuden vuoksi ja kiertoliittymän suuret rakennuskustannukset, haitta raskaalle liikenteelle, iso tilantarve sekä heikommat kevyen liikenteen järjestämisen mahdollisuudet. Selvitysalueen itäosassa sijaitsee nykytilassa kaksi liittymää, joista toisesta on yhteys entiselle soranottoalueelle ja toinen on tonttiyhteys. Nämä liittymät sijaitsevat liikenneturvallisuuden kannalta huonoissa paikoissa ja koska tällaisia tonttiliittymiä ei ole suositeltavaa olla muutenkaan liitettynä suoraan seututielle, on suositeltavaa että liittymät katkaistaan ja kulku alueille tehdään tekeillä olevien Hirvaskankaan ja Hirvimäen asemakaavojen kautta. Selvitysalueen tasoliittymät sijaitsevat pääosin liikenneturvallisuuden kannalta hyvissä paikoissa. Näkemät ovat hyvät ja tie on liittymän kohdalla tasainen. Liittymiin ei tarvitse tehdä muutoksia, lukuun ottamatta Tervatehtaantien, Sarvilammentien ja Uuraistentien liittymää. 20 (21)
Liittymässä on pieni porrastus, mutta koska liikennemäärät liittymissä tulevat uuden koulun myötä kasvamaan, on liittymää suositeltavaa selkiyttää ja kasvattaa liittymien porrastusta. Liittymään on suositeltavaa tehdä myös pääsuunnan kanavointi. Alueen asukkaat kokevat nykytilanteessa Uuraistentien ylitykset kevyelle liikenteelle turvattomiksi. Kevyen liikenteen käyttäjien määrä tulee alueella kasvamaan selvästi asutuksen ja uuden koulun myötä. Uuraistentien liikennemäärien ennustetaan kasvavan ja raskaan liikenteen määrää tulevat kasvattamaan Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan puukuljetukset. Tämän vuoksi kevyen liikenteen yhteyksiä on suositeltavaa parantaa vastaamaan nykytilan ja tulevaisuuden tarpeita. Kevyen liikenteen käyttäjät on aina suositeltavinta, jos mahdollista, viedä eritasossa tien yli kuin ajoneuvot. Koska alikulkua tai ylikulkusiltaa ei tässä kohteessa saada hyvin sijoitettua alueelle, ja niiden rakentaminen tulisi kalliiksi, on tarkoituksenmukaista järjestää kevyelle liikenteelle riittävän turvalliset ylityskohdat samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Uuraisten tien kasvavien liikennemäärien ja erityisesti kasvavien kevyen liikenteen käyttäjien määrien vuoksi sekä koulun läheisyyden vuoksi voidaan katsoa, etteivät tavalliset suojatieyhteydet ole riittävät liikenneturvallisuuden kannalta. Tämän johdosta suojatiet on suositeltavaa tehdä saarekkeellisina. Saarekkeellisten suojateiden kohdalla pääsuunnan nopeusrajoitus voi ohjeiden mukaisesti olla maksimissaan 50 km/h. Uuraistentiellä on nykytilanteessa nopeusrajoitus 60 km/h. Jotta saarekkeelliset suojatiet voidaan tehdä, on Uuraistentien nopeusrajoitusta paikallisesti laskettava. Suositeltavat kohdat saarekkeellisille suojateille on merkittynä kuvaan 16. Saarekkeellisten suojateiden lisäksi, on alueen kevyen liikenteen verkostoa suositeltavaa lisätä. Kevyen liikenteen väylä olisi suositeltavaa saada ainakin Tervatehtaantielle ja mahdollisuuksien mukaan myös Uuraistentien varrelle sen pohjoispuolelle Aholantien ja Tervatehtaantien väliin, sekä Aholantielle ja niiden välissä olevalle Välitielle. Tämän lisäksi uusien asemakaava-alueiden suunnittelussa on suositeltavaa huomioida kevyen liikenteen väylät ainakin alueiden kokoojakaduille. Selvitysalueen sijaitessa valtatien 4 läheisyydessä, on alueelta hyvät joukkoliikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin. Valtatiellä 4 on pysäkkiparit eritasoliittymän rampeilla sekä noin 1,6 km pohjoisempana. Uuraistentien varrella on kolme pysäkkiparia. Nämä palvelevat lähinnä koululaisliikennettä. Uuraistentien kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelun yhteydessä on suositeltavaa huomioida myös turvalliset ja esteettömät yhteydet pysäkeille. Pysäkkien määrän voidaan katsoa olevan riittävä ja pysäkit palvelevat nykyisillä sijoituspaikoilla hyvin alueen asukkaita. Uuraistentie on ELY-keskuksen hallinnoima seututie, joten kaikista tässä selvityksessä suositelluista Uuraistentien parantamistoimenpiteistä on neuvoteltava ELY:n kanssa. 21 (21)