VILKKU6 2012 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Juhamatti vastaa jazz-ohjelmistosta Eläkkeelle hyväkuntoisena t yöhyvinvoinnin ansiosta s.3 5 Kehittäjäpalkinto voidaan jakaa entistä useammalle s.6
PÄÄKIRJOITUS LOKAKUU 2012 Mitä odotamme muilta? Hyvät suhteet työpaikalla muiden ihmisten kanssa ovat tärkeä voimavara ja olennainen osa työhyvinvointia. Monet asiat kuitenkin haastavat ihmissuhteita, ja voimavara voi muuttua taakaksi. Suhteita voi parantaa huomioiden ja tiedostaen ihmisten erilaiset odotukset toisil leen. Ihmissuhteen osapuolet haluavat usein eri asioita suhteelta, myös työssä. Työntekijä voi esimerkiksi odottaa esimieheltä konkreettista ja järjestelmällistä johtamista, kun taas esimies suosii strategista ja visioivaa otetta. Tai toisinpäin. Samalla tavalla joku voi toivoa runsaasti mahdollisuuksia puhua asioista ja työtoveri taas haluaa paljon kirjoitettua tietoa sekä aikaa valmistautua keskusteluun. Joskus eroja syntyy siitä, miten paljon haluamme ihmiskeskeisyyttä ja mukaan ottamista tai logiikkaa ja haasteellisuutta. Ihmissuhteet ovat helpompia, kun erot odotuksissa tunnistetaan. Helpointa on lähteä liikkeelle omista toiveista. Mitä haluan esimieheltä ja työkaverilta? Omien odotusten selkeydyttyä voi kysyä toisen osapuolen odotuksia. Samalla itsellä on mahdollisuus kertoa omista toiveista. Molemmat oppivat toisistaan, ja kun tietää toisen odotukset, voi niihin halutessaan vastata paremmin. Olennaista on halu ymmärtää ja hyväksyä erilaisuus. Jo toisen odotusten ymmärtäminen saattaa parantaa suhdetta. Emme kuitenkaan aina pysty vastaamaan toistemme kaikkiin toiveisiin. Joskus myös odotuksemme voivat olla epärealistisia, mikä sekin on hyvä oivaltaa. Kohtuullisuus on tässäkin asiassa hyväksi, ollaan siis armollisia toisillemme. Jos epäselvyyksiä jää, kannattaa keskustelua jatkaa. Omia oletuksia voi tarkentaa kysymällä toiselta suoraan. Se on erityisen tärkeää silloin, kun loukkaantuu tai vihastuu toisen sanoista tai teoista. Kysymisellä ja omista kokemuksista kertomisella voidaan välttää vääriä tulkintoja ja niistä syntyvää turhaa kärsimystä. Kaksin ei ole aina helppoa löytää yhteisymmärrystä, joten apuun voi pyytää tarvittaessa ulkopuolisen henkilön. Kun huomaat, että suhde paranee, se kannattaa sanoa ääneen. Myönteinen palaute vahvistaa muutoksia. Ylipäänsä myönteisten kohtaamisten määrä kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman suurena. Arvostusta voi osoittaa monin tavoin. Mitähän tapahtuisi, jos työpaikalla läksiäisissä lausutut kehut sanottaisiin aikaisemmin? Jokainen meistä vaikuttaa työpaikan ihmissuhteisiin, vaikkei siltä itsestä aina tuntuisikaan. Kannetaan siis vastuu parhaamme mukaan. Hyvin toimivasta työyhteisöstä hyötyvät kaikki. Nina Riutta Työterveyspsykologi SISÄLTÖ 3 Työhyvinvointi tuo draivia tekemiseen 6 Kaikki saavat hakea kehittäjäpalkintoa 7 Tietoturva kuuluu jokaiselle 8 Verkostopaja väylänä työelämään 9 Monikielisyysesite tehtiin 24 kielellä 10 Ikäihmisille kulttuuria ja liikuntaa 12 Arboristi taitaa puukiipeilyn 13 Nuoret löysivät Jazz Happeningin 14 Turvallisuuspuutteita etsitään yhdessä 15 Koukkuniemessä on hyvä asua 15 Siivooja pitää työnsä itsenäisyydestä 16 Mitä teillä tehdään? 18 Hätäpoistumista täytyy harjoitella 19 Kipala lisää koulutusta 19 Hyvinvointineuvolatiimi palvelee perheitä 20 Tampereesta vielä reilumpi kaupunki VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 16.11.2012 mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Tampere Jazz Happeningin taiteellisen johtajan Juhamatti Kauppisen laatima festivaaliohjelmisto on kerännyt kiitosta. Jazz Happening valittiin vuoden 2012 festivaaliksi. OSOITTEEN MUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 14 350 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi
Minusta on aina ollut kiva tehdä töitä, kehuu Mato Valtonen. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että vastaan on tullut vain työpaikkoja, joilla töitä on tehty hyvässä hengessä. Monitoimimies Mato Valtonen isännöi yhdessä kirjailija-kolumnisti Kalle Isokallion kanssa Work goes happy -työhyvinvointikiertuetta, joka kävi lokakuun alussa myös Tampereella. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda työhyvinvointia esille tavalla, joka saa ihmiset kuuntelemaan ja kiinnostumaan. Tarjolla on keskusteluja, luentoja ja työpajoja. Työhyvinvointiasiantuntijoina ovat muun muassa Työterveyslaitos (TTL), Työturvallisuuskeskus (TTK), Valmentamo Oy, Ilona Tuotanto Oy ja Työnohjaustiimi. Moniulotteinen työhyvinvointi Itse työhyvinvoinnin käsite tuli Tampereella päivän aikana käänneltyä moneen kertaan. Kyse ei enää ole vain siitä, miten yksittäinen työntekijä saadaan pysymään tai pitämään itsensä työkykyisenä eläkeikään saakka. Työhyvinvointi laajenee yksilöstä organisaatioon ja työelämästä vapaa-aikaan. Mukaan on pyrkimässä myös tulevaisuus. Asiaa katsotaan ihan elämän loppuun asti. Tällöin työhyvinvointi on sitä, että sen ansiosta ollaan hyvässä kunnossa myös eläkkeelle pääsyn jälkeen, toteaa toimintaalueen johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitokselta. Nykyisin työ ja vapaa-aika tahtovat sekoittua keskenään. Työsähköposteja esimerkiksi saatetaan hoitaa kotona iltapuhteina, ja työaikaa taas menee vaikkapa omien pankkiasioi den kanssa. Työturvallisuuskeskuksen Päivi Rauramo ei pidä kehitystä välttämättä pahana. Työajat on mahdollista rakentaa uusillakin tavoilla, kunhan työn kuormittavuutta pidetään silti aisoissa. Täytyy miettiä, mikä on oikeasti tärkeää työssä ja vapaalla, ja keskittyä oleelliseen, Rauramo sanoo. Työhyvinvointikiertue Tampereella TEKSTIT PÄIVI STENROOS KUVAT SUSANNA LYLY Work goes happy -tapahtumaa isännöivät Mato Valtonen ja Kalle Isokallio.
Ikäihmiset ja nuoriso Ikääntyminen tuo työpaikoilla kasvavan haasteen työhyvinvoinnin kehittämiselle, joten aihe nousi esille myös tilaisuuden yleisökysymyksissä: miten on yli 60-vuotiaiden jaksamisen laita? Kaikkien tiedossa on, että terveet elämäntavat edistävät jaksamista, mutta pelkästään yksilön vastuulle asiaa ei kuitenkaan voi jättää. Organisaatiossa pitää esimerkiksi muokata työtehtäviä siten, että ikääntyvien vahvuudet hyödynnetään ja toisaalta tarpeellisissa kohdin helpotetaan tehtäviä, sanoo työhyvinvointipäällikkö Tomi Hussi Pohjola Terveys Oy:stä. Myös työelämän tulevaisuus mietitytti tapahtumassa: onko suomalaisen työn moraali muuttumassa jotenkin ratkaisevasti? Erikoistutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoi, että muutoksia on tapahtunut, mutta työ kyllä maistuu nuorillekin. Nuoremmat eivät ehkä halua tehdä ihan mitä tahansa työtä, mutta muuten näyttää siltä, että mitenkään oleellisesti erilainen nuori sukupolvi ei ole, hän sanoo. Uusia näkökulmia, tuoreita ajatuksia Rauhaniemen sairaalan poliklinikalla työskentelevät jalkaterapeutti Sari Pöysti ja sairaanhoitaja Anitta Arponen viettivät Tampere-talossa pitkän päivän työhyvinvointiasioiden äärellä. Osallistuminen kannatti, sillä ohjelma antoi paljon uutta ajateltavaa ja omassa työelämässä hyödynnettävää. Jo ihan päivän ensimmäinen, Guy Ahosen ja Tomi Hussin luento oli todella hyvä, ja niitä ajatuksia olisi voinut kuunnella vaikka kuinka pitkään, Pöysti kiittelee. Työterveyslaitoksen Ahonen ja Pohjola Ter veys Oy:n Hussi pohjustivat päivää luotaamalla sitä, miten työhyvinvoinnista saa draivia tekemiseen. Ahonen ja Hussi pohtivat muun muassa työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä sekä työ hyvinvoinnin mittaamista. Myös Valmentamo Oy:n Jenny Heinosen esitys oman elämän johtamisesta sai kuulijoissa kipinöintiä aikaan. Heinonen muun muassa kutsui kuulijoitaan olemaan läsnä nykyhetkessä, ajattelemaan myönteisesti ja asettamaan tavoitteita. Siinä tuli hienosti esille se, miten omalla ajattelulla voi vaikuttaa elämänsä suuntaan, Pöysti toteaa. Anitta Arponen kiinnitti huomiota muun muassa siihen, mitä päivän aikana puhuttiin alaistaidoista. Aihe nousi esille useaan kertaan esimiestaitojen rinnalla. On hyvä muistutus, että työhyvinvointi ei ole asia, joka kulkee pelkästään ylhäältä alas. Sitä voivat luoda myös työntekijät keskenään, ja yhtä hyvin vaikutus voi kulkea organisaatiossa alhaalta ylös, Arponen sanoo. Työhyvinvointi antaa draivia tekemiseen, totesivat Työterveyslaitoksen Guy Ahonen ja Pohjola Terveys Oy:n Tomi Hussi. Sari Pöysti ja Anitta Arponen (4. rivin reunassa) löysivät tapahtumasta paljon ajattelemisen ja toteuttamisen arvoisia asioita.
Juha Mieto suosittelee liikkumista, lepäämistä ja rehellisyyttä. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen esitteli Work goes happy -tapahtumassa Sykettätyöhön.fipalvelua, josta saa tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mietaan resepti työhyvinvointiin Erittäin tärkiä asia kaikilta osiltaan, to teaa hiihtäjälegenda Juha Mieto asettuessaan esittämään omaa osuuttaan työhyvinvointikiertueen ohjel mas ta. Mietaan Jussi kehottaa jakamaan vuorokauden 24 tuntia kolmeen 8 tunnin jaksoon, joista jokaiselle on oma tehtävänsä. Yksi osa on töitä, toinen luppoaikaa harrastuksineen kaikkineen. Kolmas 8-tuntinen kuuluu vällyjen väliin. Nukkuminen onkin se vuorokauden tärkein hetki, Mieto muistuttaa. Yhdessä vuorokauden osat muodostavat hyvän kokonaisuuden, suorastaan positiivisen kierteen. Kun on sekä liikkunut että levännyt, työssä sujuvat hankalammatkin haasteet kuin vettä valaen, ja kotiin voi mennä iloisella mielellä, Mieto tuumaa. Toinen puoli Miedon työhyvinvoinnin reseptiä on työpaikan ilmapiirin pitäminen hyvänä. Hän kannustaa työntekijöitä pysymään rehellisinä ja avoimina toisilleen. Jos yhteiseloon tulee ryppyjä, on palaverin paikka. Mieto toteaa, että yhdessä pohtimalla asiat saadaan kyllä selviämään, kunhan toimeen ryhdytään. Pormestari Timo P. Niemisen puheenvuoro kiertueen nettisivuilla: www.wgh.fi/puheenvuorot Sykettä työhön tukea netistä Työturvallisuuskeskus on avan nut nettiin Sykettätyö hön.fi -pal ve lun, joka tukee työhyvinvoinnin kehit tämistä. Palvelu on suunniteltu yrityk sille, mutta yhtä hyvin sitä voivat käyttää erilaiset tiimit, yksiköt ja muut työhyvinvoinnistaan kiinnostuneet yhteisöt. Palvelu tarjoaa rekisteröity neelle käyttä jälle sähköiset työkalut ja mahdollisuuden kutsua koko työtiiminsä niitä käyttämään. Työkalujen avulla voidaan saada yhteinen kuva siitä, mitä ihmiset ajattelevat työhyvinvoinnista ja sen tasosta, asiantuntija Jarna Savolainen kertoo. Kartoituksen perusteella palvelusta saa tietoa ja käytännön ehdotuksia siitä, miten työ hyvin vointia voi kehittää. Palvelu on maksuton ja TIESITKÖ? Hyvis Pirkanmaa -hanke kehittää pirkan maa laisten kasvuhaluisten ja -kykyisten hyvinvointialan yritysten osaamista. Tampere-talon WGH-kiertueella oli mukana useita Hyvis Pirkanmaa -hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Hankkeen kohdeyrityksiä ovat terveysja sosiaalipalveluyritykset sekä hyvinvointia edistävien ja työkykyä palauttavien palvelujen yritykset. Työkykyä palauttavien palvelujen yrityksillä olisi paljon annettavaa työhyvinvoinnin edistämiseksi, sanoo projektipäällikkö Aki Anttila Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeasta. Hankkeen kautta koulutusta annetaan esimerkiksi vastuuttavan tuen mallista, joka auttaa työyhteisöä tekemään perustehtäväänsä. Mallin mukaan kaiken perusta on avoin kaikille. Rekisteröityneille käyttäjille on luvassa myös uutiskirje, jotta työhyvin vointi ei pääse unohtumaan arjen kiireissä. Uutiskirjeellä halutaan tuoda jatkuvuutta niin, että työhyvinvoinnin eteen tehdyt toimet eivät jäisi kertaluonteisiksi. Samalla nostetaan joka kuukausi esille uusi teema, Savolainen kertoo. Sykettätyöhön.fi-palvelun sivuilla on myös tietopankki, joka on kaikkien käytettävissä ilman rekisteröitymistä. Sinne on kerätty laajalta kirjolta työhyvinvointitietoa, joka on käytännönläheistä ja hyväksi havaittua. Tietopankkia voi kuka tahansa käyttää itseopiskelun välineenä ja vinkkien lähteenä, Savolainen vihjaa. toisten auttaminen ja jokaisen aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan. Yhteisiä tavoitteita ei saavuteta, ellei jokainen lenkki lähde mukaan työhön niiden puolesta. Mallia on toistaiseksi sovellettu lasten ja nuorten kasvatustyöhön. Sitoutumista työhön puolestaan edistää ihmisen kohtaaminen arvostavasti. Esimiesten kannattaa samastua työntekijän tilanteeseen ja tarjota turvallisuutta niin pitkälle kuin mahdollista. Hyvis Pirkanmaa -hankkeen toteuttajina toimivat Tredea Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy sekä Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä. Lisätietoja: www.tredea.fi/hyvispirkanmaa
Kehittäjäpalkinto korostaa nyt asiakasnäkökulmaa TEKSTI TUULI OINONEN Uudistunutta kehittäjäpalkintoa jaetaan ensi keväänä asiakaslähtöisyys- ja työyhteisösarjoissa. Muutos korostaa asiakasnäkökulmaa ja tästä näkökulmasta tehtyjen parannusten palkitsemista. Asiakaslähtöisyys-sarjassa mukana ovat palvelujen parantamiseen tähtäävät ideat ja toimenpiteet. Työyhteisö-sarjaan kuuluvat hyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvät ideat ja toimenpiteet. Uutta on myös se, että kehittämisrahaa voidaan jakaa harkinnanmukaisia summia. Jaossa on edelleen 20 000 euroa, mutta 500 euron alarajaa ei enää ole. Muutoksen ansiosta työsuojelu- ja terveysjaoston nimittämä palkintoraati voi miettiä vapaammin palkintoja myös pienille ideoille. Tämä mahdollistaa lisäksi entistä useamman idean palkitsemisen, sanoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Kirjoituskilpailua ei enää järjestetä omana sarjanaan. Henkilöstöjaosto hyväksyi syyskuussa Kehittäjäpalkintoa koskevan uuden konsernimääräyksen. Kehittäjä palkinto sai uuden ilmeen, jonka suunnitteli Anni Björn henkilöstöyksiköstä. Kehittäjäpalkinnon 2013 hakuaika on 1.11.2012 18.1.2013. Lisätietoja Loorasta: https://www.loora.fi/kehittajapalkinto tai satu.koski@tampere.fi tai 040 801 6236, 31236. Kaikki työntekijät saavat hakea Kilpailuun voi osallistua Tampereen kaupungin henkilöstö. Myös sijaiset saavat hakea kehittäjäpalkintoa. Ehtona on, että työsuhteen pitää olla voimassa myös ensi keväänä, jolloin päätös palkintojen jakamisesta tehdään. Tuntuu aina hienolta vastaanottaa hakemuksia, joissa palkintoa ehdottaa työntekijän esimies tai yksikön johto. Palkintoa ei toki myönnetä erityisesti sen takia, mutta tämä kertoo yksikön yhteistyöstä ja esimiesten tuesta, kertoo raadin puheenjohtajana toimiva Satu Koski. Hakemuksessa kannattaa kuvata asia ja sen hyödyt mahdollisimman selkeästi ja tiiviisti arvioinnin helpottamiseksi. Epäselvän hakemuksen takia hyväkin asia voi jäädä piiloon. Hakijana voi olla yksittäisen henkilön lisäksi työyhteisö tai organisaatiorajat ylittävä työryhmä. Palkinto voidaan niin ikään myöntää työyhteisölle, työryhmälle tai yksittäiselle työntekijälle. Työsuojelu- ja terveysjaosto nimeää raadin, joka käsittelee hakemukset sekä tekee esityksen palkittavista ja palkintosummien suuruudesta jaostolle. Palkintosumman jakamisesta päättää jaoston esityksestä pormestari. Ensimmäiset palkinnot jaettiin vuonna 2006. Kehittäjäpalkintohakemuksia on tullut vuosittain 50 90. Palkintoja on jaettu 15 20 hakemukselle. Pienistä ideoista toimintamuutoksiin Palkitut ideat ja toimenpiteet ovat olleet monenlaisia: työtä helpottavan aputelineen ideointi, koko päivähoidon yksikön toimintatapojen muutos ja aluepelastuslaitoksen turvallisuusperäkärryn keksiminen valistamaan tulen vaaroista sekä pelastamisen ja toisesta välittämisen tärkeydestä. Tämä on ollut aina loistava mahdollisuus nähdä, kuinka monipuolista ja mahtavaa työtä kaupungilla tehdään, iloitsee Satu Koski. Hän kannustaa työntekijöitä hakemaan palkintoa. Vain palkittujen nimet julkistetaan. Jokainen hakija saa pormestarilta kiitoskirjeen hakemuksesta, ja palkitut kutsutaan Raatihuoneelle kilistämään laseja yhdessä pormestarin kanssa. Palkintosumma maksetaan palkan yhteydessä. Palkitut ideat, menetelmät ja hankkeet esitellään Vilkussa. 6
PUHEENVUOROSSA Juha Koivisto, Tietoturvapäällikkö Kaupungin intranetissä Loorassa on koottu tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat omalle välilehdelleen, jonka nimi on Tietoturva. Jos kyseinen välilehti ei ole suoraan näkyvissä, sille pääsee esimerkiksi suoralla linkillä www.loora.fi/tietoturva tai klikkaamalla Looran pääsivun oikean palstan alaosan ilmoitustaulu-laatikosta Tietoturva. Tietoturva-sivuilta löytyy muun muassa noin vuosi sitten julkaistu Tampereen seudun yhdeksän kunnan yhteinen henkilöstön tietoturvaopas sekä kaupungin tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät ohjeet, määräykset ja verkkokurssit sekä uutispalsta kaupungin ajankohtaisista tietoturvaan liittyvistä asioista. Jokaisen kaupungin tietotekniikkaa käyttävän henkilön pitää osata tietoturvan perusasiat, jotka on helpointa opetella tästä henkilöstön tietoturvaoppaasta ja suorittamalla kaupungin tietoturvaan liittyviä verkkokursseja. Kaupungilla on tällä hetkellä tarjolla kaksi tietoturvaan liittyvää peruskurssia verkossa: tavallinen peruskurssi ja sitä vastaava tietosuojapainotteinen peruskurssi sote-asioiden kanssa toimiville. Kun on suorittanut näistä jommankumman, saa kurssit-listalleen puolen vuoden päästä näkyviin tietoturvan jatkokurssin. Näiden kurssien suorittamisesta kannattaa keskustella kehityskeskustelussa, kuten kaupungin tammikuussa uusittu Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeistus esimiehille suosittelee tehtäväksi. Hyvä tavoite on suorittaa tänä tai ensi vuonna jompikumpi peruskurssi ja sitten seuraavana vuonna jatkokurssi. Tietohallinto on vuoden aikana tehnyt merkittävästi töitä tietoturva- ja tietosuojariskien hallitsemiseksi. Seudun yhdeksälle kunnalle on tehty uusi yhteinen tietoturvapolitiikka, joka on jo hyväksytty seudun tietoturvaryhmässä ja tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä. Se on tarkoitus käsitellä loppuvuoden aikana jokaisessa kunnanhallituksessa ja sen jälkeen ottaa käyttöön. Samalla uusitaan myös käyttö- ja salassapitositoumus yhtenäiseksi sähköiseksi versioksi. Myös eri järjestelmien käyttäjätunnuksien hallintaan ja käyttöoikeuksiin liittyviä asioita yhtenäistetään ja ohjeistetaan tekemällä kaupungilta aiemmin puuttunut käyttövaltuuksien hallintamalli eli käyttövaltuuspolitiikka. Yksi seudun uuden tietoturvapolitiikan tietoturvaperiaatteista on ratkaista tietoturvaongelmat mieluummin ennakolta kuin yrittää hoitaa asiaa jälkeenpäin. Tämän mukaisesti toivomme henkilöstön ja esimiesten käyttävän aikaa tietoturva-asioihin perehtymiseen. Se auttaa välttämään ongelmia ja suojautumaan esimerkiksi nyt syksyn aikana paljon mediassakin esillä olleilta huijauksilta. Kuntavaaleissa voit vaikuttaa moneen asiaan Tampereen kaupunginvaltuustoon valitaan kuntavaaleissa 67 valtuutettua vuosiksi 2013 2016. Kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. lokakuuta. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Se hyväksyy talousarvion, joka kertoo, kuinka verorahat käytetään palveluihin, kuten kouluihin, terveydenhuoltoon, kulttuuriin, katujen ja asuinalueiden rakentamiseen. Kaupunginvaltuusto pääsee valitsemaan kaupunginhallituksen, joka sekä valmistelee että panee toimeen valtuuston päätöksiä. Äänestäjän ääni painaa myös tilaajalautakuntien kokoonpanossa, sillä niiden jäsenet valitaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Tampereella valtuusto valitsee keskuudestaan lisäksi pormestarin ja neljä apulaispormestaria. Vaalipäivänä 28. lokakuuta äänestyspaikat ovat avoinna kello 9 20. Äänioikeutetut ovat saaneet kotiinsa ilmoituskortin, jossa kerrotaan, missä voivat äänestää vaalipäivänä. Lisätietoja: www.vaalit.fi www.tampere.fi/vaalit tampere.fi/vaalikone 7
Pajasta harjoittelupaikka ja eväitä työnhakuun TEKSTIT JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Vuonna 2009 aloittanut nuorten verkostotyöpaja oli syyskuuhun mennessä tarjonnut ohjatun työharjoittelupaikan 259 tamperelaisnuorelle. Näistä harjoittelunsa päättäneistä 64 prosenttia oli saanut työtä tai jatkanut koulutukseen. Syrjäytymisen ehkäisy ei Työllisyydenhoidon palveluyksikön pyörittämässä pajassa ole siis jäänyt vain sanoiksi paperille. Kuukaudenkin työsuhde on tärkeä, jos ei aikaisemmin ole ollut töissä. Verkostotyöpajan välittämät työharjoittelusopimukset tehdään kahdeksi kuukaudeksi, ja niitä voidaan jatkaa sen jälkeen vielä neljällä kuukaudella, ohjaaja Tarmo Kaikkonen kertoo. Kohderyhmämme ovat työttömät, 16 24-vuotiaat ammattikoulutusta saaneet tai kouluttamattomat nuoret, jotka tarvitsevat tukea työelämään pääsemiseksi. Jollakin voi olla jäänyt useita kouluja kesken, eikä hän tiedä, mitä tekisi tai mikä kiinnostaa. Tämä on yksi käytännön työkalu toteuttaa ensi vuoden alusta voimaantulevaa yhteiskuntatakuuta, projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti sanoo. Verkostotyöpaja kannustaa nuoria monipuolisella ohjauksella, tuella ja byrokratiaa välttämällä. Hiipakka-Lahti korostaa vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Omien Facebook-ryhmien ohella niitä tuovat yhteiset kokoontumiset eli ryhmäpäivät. Nuorelle tukea työssä ja arjessa Mietimme työelämän pelisääntöjä sekä annamme työnhaku- ja vuorovaikutuskoulutusta. Me etsimme harjoittelupaikat, ja nuoret hakevat niihin. Työnantaja päättää töihin ottamisesta, Kaikkonen ja Hiipakka-Lahti valottavat. Nuoria autetaan tunnistamaan omaa kiinnostustaan ja osaamistaan, ja he saavat palautetta harjoittelusta. Työpaikalla heille nimetään oma ohjaaja, joka opastaa käytännön työssä. Verkostotyöpajan ohjaaja on sekä nuoren että työpaikkaohjaajan apuna harjoittelujakson ajan. Pajan ohjaajat auttavat myös vaikkapa asumisja talousasioissa. Nuorten elämäntilanteet muuttuvat joskus nopeasti. Seurustelun päättyminen saattaa heijastua työhön, jolloin nuori tarvitsee ohjaajan tukea. Jos ongelmat ovat vakavampia, ohjaamme sopiviin palveluihin. ESR-rahoitteinen projekti päättyy ensi vuonna, mutta tulokselliseksi osoittautuneelle toiminnalle toivotaan pysyvää sijaansa Työllisyydenhoidon palveluyksikössä Typassa. Harjoittelupaikkojen löytämisessä ei ole ollut suuria vaikeuksia. Niitä on ollut sekä kaupungin yksiköissä että yrityksissä. Moni on saanut myöhemmin töitä harjoittelupaikastaan. Joonas Järvinen teki puhdasta jälkeä laitoshuoltajaharjoittelijana ja lomasijaisena Hatanpään terveysasemalla. Miikael Salonen sai työharjoittelupaikan Tammelakeskuksen keittiöstä. Palveluvastaava Anne Eiranto-Nieminen on ohjannut Miikaelin harjoittelua käytännössä. Tyytyväisiä on oltu puolin ja toisin. 8
Tänään olen pilkkonut perunoita, pakannut annosaterioita ja tiskannut. Työhöni kuuluvat avustavat tehtävät keittiössä. Olen myös tehnyt kääretorttuja valmiista pohjista, kertoo Tampereen Aterian Tammelakeskuksen keittiössä ahertava Miikael Salonen. Hän aloitti työharjoittelijana elokuussa. Vaihte levat ja monipuoliset tehtävät ovat olleet 19-vuo tiaan nuorukaisen mieleen. Hän on tyytyväinen myös siihen, että työmarkkinatukeen tulee työharjoitte lusta ylläpitokorvaus ja korotusosa. Työpäivät kuluvat nopeasti, ja t yökaverit ovat mukavia. He ovat suhtautu neet minuun ennakkoluulottomasti ja kär sivällisesti sekä opastaneet aina tarvittaessa, Salonen sanoo. Hän valmistui lihanleikkaajaksi ammattiopistosta keväällä 2011. Kesätöiden jälkeen hän oli vuoden työttömänä, kunnes otti yhteyttä verkostotyöpajaan siitä kuultuaan. Hain ehdotetuista harjoittelupaikoista tänne, koska tämä vastaa eniten omaa alaani, hän perustelee. Tammelakeskuksen keittiössä niin harjoittelijasta kuin verkostotyöpajastakin löytyy vain hyvää sanottavaa. Aina vain paremmin on mennyt. Miikael on kova tekemään töitä. Hän mieluummin kysyy, mitä tehdään kuin jää seisoskelemaan. Eikä hänelle tarvitse monta kertaa sanoa ohjeita, työharjoittelua ohjaava palveluvastaava Anne Eiranto-Nieminen kiittelee. On hienoa, että nuorilla on tällainen Työharjoittelussa aika kuluu siivillä mahdollisuus tutustua työelämään. He näkevät, onko ala oma. Myös me saamme uusia ideoita. Tämä on oppimista puolin ja toisin, kiteyttää tiimiesimies Elina Lahti. Ja saamme lisää nuoria ja reippaita käsiä, Eiranto-Nieminen lisää. Heidän mielestään harjoittelijoiden työllistäminen kannattaa. Meillä on ollut harjoittelija verkostotyöpajan kautta aikaisemminkin. Hyöty on molemminpuolinen, ja tämä on meille helppoa. Ei ole mahdotonta paperirumbaa. Me voimme kertoa, millaista harjoittelijaa tarvitsemme. Tavoitteista sovitaan aloituspalaverissa, ja ohjaajan kanssa voi pohtia tarvittaessa kehitettävää. Lisäksi on väli- ja loppuarvioinnit. Asiakastyöhön sopivia löytyy Myönteisiä kokemuksia on myös Hatanpään terveysasemalla, jossa on työskennellyt useampi verkostotyöpajan nuori. Kaksi on saanut myöhemmin työpaikan kaupungilta, ja yksi on jatkanut työelämään oppisopimuskoulutuksessa. Toiveemme on otettu huomioon, ja harjoittelijan sopivuutta koulutuksen ja kokemuksen perusteella on mietitty yhdessä. Toimistoharjoittelijoilta olemme toivoneet alan koulutusta. Laitoshuoltajaharjoittelijoilta on edellytetty vähintään suoritettua hygieniapassia, osastonhoitaja Maarit Maja kertoo. Harjoittelijat ovat yllättäneet positiivisesti. Useimmat nykyajan nuoret ovat omaaloitteisia, kohteliaita ja sosiaalisia, mikä on tärkeää asiakastyössä, Maja kehuu. Joonas Järvinen, 23, sai tuntumaa laitoshuoltajan työhön Hatanpäälla viime kesänä aluksi kuusi viikkoa harjoittelijana. Sen jälkeen pesti jatkui vuosilomasijaisena toiset kuusi viikkoa. Tämä oli mielestäni todella kiva työpaikka. Mukavaa myös oli, että pääsin harjoittelun jälkeen samaan paikkaan töihin. Järvinen oli lukion jälkeen noin vuoden työttömänä ja osallistui Kipinä-ryhmään. Hän luonnehtii verkostotyöpajaa toimivaksi. Suosittelen. Se on hyvä varsinkin sellaisille, joilla ei ole vielä työkokemusta. Oppii työnhakua. Ohjaaja tulee mukaan harjoittelupaikan työhaastatteluun. Ohjaus on hyvää, hän kiittää. Maarit Maja kiittää nuorta harjoittelijaa. Joonas on positiivinen persoona, jolla on hyvät mahdollisuudet sijoittua työelämään koulutuksen kautta. Monikielisyys on arvokas voimavara Tampereella julkaistiin syyskuussa esite, joka on käännetty peräti 24 kielelle, ja siitä on tehty myös selkosuomenkielinen versio. Monikielisyys arvokas voimavara -niminen esite on suunnattu kaikille perheille, joissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Esitteessä kerrotaan monikielisyyden hyödyistä ja annetaan vanhemmille neuvoja siitä, miten he voivat tukea lastensa kasvua monikielisiksi. Oppaan toivotaan auttavan erikielisiä vanhempia ymmärtämään, miksi on arvokasta säilyttää oma äidinkieli ja siirtää se lapselle. Vahva oman äidinkielen taito auttaa lapsia omaksumaan paremmin myös suomen kieltä, sanoo perusopetuksen maahanmuuttajakoordinaattori Katja Simonen. Tampereella opetetaan tällä hetkellä 24:ää eri äidinkieltä perusopetuksessa täydentävänä opetuksena kaksi tuntia viikossa. Oman äidinkielen opettajat jakavat esitettä oppilaidensa vanhemmille. Myös päivähoito ja neuvolat jakavat esitettä. Esitettä voi tilata Multiprintistä Sirkku Latomaan kautta, sirkku.latomaa@uta. fi. Suomenkielinen versio oppaasta tulee myöhemmin Looraan. Oppaan on ideoinut ja toteuttanut oman äidinkielen opettajien yhdistys Kielten mosaiikki ry. Esitettä ovat rahoittaneet Tampereen kaupunki ja Majaoja-säätiö. Monikielisyysesite julkaistiin myös japaniksi. 9
Kulttuuria ja liikuntaa kaikille ikäihmisille TEKSTIT MARIKA HAAPALA KUVAT ARI JÄRVELÄ Petra Unkila kertoo, että muistelulaukkujen tavarat on kerätty kirjastoista tai saatu lainaksi Tampereen museoista. Myös lahjoituksena on saatu tavaraa. Osa esineistä on löytynyt kirpputoreilta tai ostettu varta vasten uutena. Muistelumatkoja lapsuuteen, tanssia, sirkusta, musiikkiterapiaa, jumppaa, kuvataidetta ikäihmisille Tarjontaa on, sillä Tampere on iso kulttuurikaupunki. Viime vuonna päättynyt Kulttuurikaari-projekti toi kulttuuria ja liikuntaa erityisesti laitoshoidossa olevien ikäihmisten ulottuville, nyt siitä halutaan pysyvä osa ikäihmisten elämää, asuivatpa he sitten palvelutalossa, laitoshoidossa tai omassa kodissaan. Kulttuuri ja liikunta ovat keskeisiä asioita ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun säilyttämisessä ja lisäämisessä. Ihmisen ikääntyessä kulttuurin ja liikunnan merkitys vain kasvaa, vaikka julkinen puhe ja huoli keskittyvät lähinnä sairaanhoitoon ja hoitajien lukumäärään, toteaa ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta. Päivärinnan mukaan etenkin museot, kirjasto, porukalla liikkuminen ja kuntosalit ovat miltei pohjattomia lähteitä, joista ikääntyvät ja iäkkäät kuntalaiset voivat ammentaa aineksia elämänlaatunsa tueksi. Esimerkiksi museot ja kirjasto ovat kehittäneet uudenlaisia tapoja, joilla tukea ikäihmisten toimintakykyä ja rakentaa mielekästä tätä päivää ikäihmisten omista kokemuksista. Vertaistuki on arjen voimanlähde muisteltaessa ja jaettaessa pitkän elämän aikana koettua. Voidaan todeta, että on kannattanut elää ja että elämällä on merkitystä vielä nykyäänkin, sanoo Päivärinta. Toiminnassa pyritään nyt entistä paremmin huomioimaan myös maahanmuuttajat ja kielivähemmistöt. Sen vuoksi tänä syksynä on aloitettu esimerkiksi venäjänkielisten oma kirjallisuuspiiri. Eri toimijat puhaltavat yhteiseen hiileen Kulttuurin ja liikunnan tuomisessa esimerkiksi sairaalaan on pitkälti kyse yhteistyöstä. Mukana ovat ikäihmisten tilaajaryhmä, kirjasto, kulttuurija liikuntapalvelut, museot ja työväenopisto. Lisäksi kaupungin omaa tuotantoa täydennetään ostamalla ulkopuolelta muun muassa musiikkipainotteista ryhmätoimintaa. Työntekijät tekevät arvokasta, poikkihallinnollista työtä. Sekä kulttuuritoimijat että hoitohenkilöstö ovat lähteneet rohkeasti avartamaan tehtäväaluettaan uusille vesille, toteaa koordinaattori Elina Willberg tilaajaryhmästä. Tämä on meille kaikille hyvin innostavaa ja myönteistä yhteistyötä, Willberg jatkaa. Hoitohenkilöstön ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöstä on hyviä käytännön kokemuksia jo Kulttuurikaaren ajalta, mutta puolin ja toisin erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen vaatii valmennusta ja yhteistyötä. Jotta kulttuuritoimija voi luontevasti ohjata ikäihmisten ryhmää päiväkeskuksessa, se vaatii keskeisempien toimintaa rajoittavien asioiden ymmärtämistä. Tähän esimerkiksi työväenopisto tarjoaa Mitä on vanhuus -kursseja, joita aiotaan jatkaa, kertoo Willberg. Kehittämistyöryhmän vetäjän Tuula Haaviston mukaan myös henkilöstön työhyvinvoinnin lisääntyminen on tärkeää. Kulttuuri on osa ihmisten, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin, elämänlaatua. Hoitotyöntekijälle annetaan tilaa ja lupa käyttää työssään omia vahvuuksiaan, kertoo Haavisto. Elina Willberg (vas.), Eeva Päivärinta ja Tuula Haavisto nostavat peukut pystyyn yhteistyölle, jonka avulla kulttuuri ja liikunta saadaan osaksi kaikkien ikäihmisten elämää. 10
Muistelulaukut johdattavat matkalle menneeseen Tietopalvelusihteeri Petra Unkila kirjaston koti- ja laitospalveluista on koonnut kolme matkalaukullista tavaraa ikäihmisten muisteluhetkiä varten. Jokaisella laukulla on oma teemansa. Pula-ajan laukusta löytyy esimerkiksi kenttäpostia, ostokortteja ja keittokirja. Saunalaukussa taas on saippuaa ja pyyhkeitä sekä tamperelaisia tekstejä yleisistä saunoista. Kolmannen laukun mukana matkustetaan 1930 1950-luvuille ja muistellaan lasten leikkejä ja koulunkäyntiä repun, rihvelitaulun, aapisten ja lastenlaulujen avulla. Laukuissa on jokaiselle aistille jotakin: voi lukea kirjoja ja katsella vanhoja valokuvia, tunnustella pula-ajan paperikangasta, kuunnella kuinka löylyvesi sihahtaa kiukaalla tai haistella koivun tuoksua. Kaikkeen saa koskea, sillä esimerkiksi valokuvat ja kortit on laminoitu tai laukussa on kopio alkuperäisestä kuvasta. Jokaisessa laukussa myös kiertää kirja, johon voi kirjoittaa omia muisteluhetkessä herääviä muistoja, kertoo Unkila. Laukut ovat osa kirjaston uutta työmuotoa, jonka avulla tuodaan kulttuuria ikäihmisten luo. Vastaavanlaisia muistelukasseja ja -arkkuja on myös museoilla. Yhteensä Tampereella niitä on kymmenkunta. Laukkujen on tarkoitus kiertää palvelukeskuksissa ja vanhainkodeissa, joissa esimerkiksi askarteluohjaajat voivat pitää muisteluhetkiä. Unkila opastaa tarvittaessa laukkujen käyttöön, mutta muisteluhetkien järjestäminen onnistuu esimerkiksi palvelukeskusten henkilökunnalta helposti itsenäisestikin. Ei tarvitse olla historian asiantuntija, sillä laukussa on ohjeita, jotka helpottavat muistelua, sanoo Unkila. Jumppa pitää ikäihmiset kunnossa Liikunnanohjaaja Päivi Nurmikolu- Vilpponen napsauttaa cd-soittimen päälle ja 15 varttuneempaa jumppaajaa aloittaa reippaat kädenojennukset Kaija Koon tahdissa. Näky on tuttu, sillä Pispan palvelukeskuksessa voimistellaan joka viikko. Siellä jumpalla käy lähialueella asuvia ikäihmisiä, jotka pitävät kunnostaan hyvää huolta. Jotain rajoitteita ikäihmisten ohjaamisessa tietysti on, mutta osa 60+ -ryhmäläisistä voi olla paremmassa kunnossa kuin työikäiset, toteaa Nurmikolu- Vilpponen. Nurmikolu-Vilpponen on ohjannut Tampereella jo kahdeksan vuotta ikäihmisten jumppia sekä erityisryhmien liikuntaa. Ihania ihmisiä kaikki, olen kyllä tykännyt työstäni. Ikäihmisille hän vetää erilaisten voimisteluryhmien lisäksi kuntosaliharjoittelua, venyttelyä ja vesiliikuntaa. Hänen toimialueensa on Länsi-Tampere, niinpä aamulla ennen Pispan pal velukeskuksen jumppia hän on jo vetänyt tuolivoimistelua Männistöntuvalla Lentävänniemessä ja kuntovoimistelua Rientolassa Lielahdessa. Yli 60-vuotiaille tarkoitetut liikuntaryhmät ovat hyvin suosittuja ja tulijoita olisi esimerkiksi kuntosalille enemmän kuin voidaan ottaa. Liikunnan lisäksi jumppa on tär keä sosiaalinen tapahtuma, jossa vaih detaan kuulumisia ja tavataan toisia ihmisiä, kertoo Nurmikolu-Vilpponen.
Arboristi tuntee kaupungin puut TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ KUVAT ARI JÄRVELÄ Tampereen Eteläpuiston helmiä ovat iäkkäät koivut, uljaat mongolianvaahterat ja rannassa kasvavat näyttävät männyt. Myös tuulessa keinuvista salavista muutamat ovat puulajitieteellisesti harvinaisia. Teimme kesän aikana puustoselvitystä Ratinanrannassa. Kartoitimme, mikä Eteläpuistossa on arvokasta ja säilyttämisen arvoista. Alueesta tulee todennäköisesti suunnittelukilpailu, ja selvitys kuuluu kilpailun aineistoon, Tampereen Infran puuasiantuntija Heli Vuorilampi kertoo. Vuorilampi valmistui arboristiksi eli puunhoitajaksi vuonna 2000 ja aloitti työt kaupungin puuasiantuntijana vuonna 2006. Sitä ennen hän työskenteli puutarhurina. Atalan toimipisteessä paiskii töitä hänen lisäkseen kaksi arboristia, seitsemän metsuria, metsurien työnjohtaja sekä metsänhoitopäällikkö. Koen olevani unelma-ammatissani. Pidän työssäni lähes kaikesta. On hienoa työskennellä porukassa, joka on aidosti innostunut työstään. Mikroporalla tietoa puun terveydestä Heli Vuorilampi arvioi työssään puiden kuntoa. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä vain puiden runkojen ollessa sulia, joten tarkastukset ajoittuvat toukokuun ja joulun väliin. Päiväkotien ja koulujen pihoissa olevia puita tarkkaillaan erityisen huolellisesti, jottei vaaratilanteita pääsisi syntymään. Puuasiantuntijan tärkein työkalu on omien aistien ja arboristin koulutuksesta saadun tiedon lisäksi mikropora, jonka millinpaksuisen terän avulla saadaan tietoa puun kunnosta. Ohut terä ei vahingoita herkkää kohdetta, mutta suoraan tietokoneelle tallentuva käyrä kertoo, miten tiheää ja tervettä puuaines on. Lahot ja huonokuntoiset puut joudutaan kaatamaan, etteivät ne aiheuttaisi vaaratilanteita. Vuorilammen mukaan tämä on työn ikävimpiä puolia, koska hienoista puista on joskus vaikea luopua. Suosikkipuistojani ovat Hatanpään puistokartano ja Näsilinnan puisto. Pyynikin kirkkopuistosta löytyy myös vanhoja puita. Vuorilampi päivittää parhaillaan kaupungin puurekisteriä. Rekisteriin merkitään yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi puiden kasvupaikasta ja mitoista. Myöhemmin rekisteristä on tarkoitus saada esiin puunhoidon työohjelma eli tietylle vuodelle suunnitellut toimenpiteet. Rekisteristä voidaan myös tarkistaa puun tiedot, kun esimerkiksi kuntalaiset soittelevat kertoakseen tai kysyäkseen puista. Vuorilampi toimii työnjohtajana arboristeille ja johtaa myös puunhoito- ja taimistotöitä sekä kausikasvien istutuksia. Osallistun työvuosisuunnitelman tekemiseen, mutta tilauksia ja kyselyitä tulee myös kaupungilta ja kuntalaisilta. Kuntalaiset soittelevat esimerkiksi myrskyn vuoksi kaatuneista puista. Käyn tarkastamassa, ovatko puut kaupungin mailla ja miten ne ovat siirrettävissä pois. Jos joku vaurioittaa puita tai puut vahingoittavat jonkun omaisuutta, teen myös korvausarviointikäyntejä. Tuore puukiipeilyn Suomen mestari Puukiipeilytekniikan opetus on osa arboristin koulutusta. Kiipeilytaitoja tarvitaan esimerkiksi puiden hoitotöissä sekä niitä kaadettaessa. Turvallisen työn takaavat oikea tekniikka ja varusteet, kuten kiipeilyyn tarkoitetut köydet ja kypärä. Vaikka Heli Vuorilampi kiipeilee työssään harmillisen vähän, sujuu se silti tottuneesti: hän on nimittäin tuore puukiipeilyn Suomen mestari. Pyynikillä toukokuussa järjestetyissä kotikisoissa kolmas kerta sanoi toden ja Vuorilampi palkittiin naisista parhaimpana. Puukiipeilyn SMkilpailu järjestetään arboristeille vuosittain, ja kilpailussa testataan taitoja muun muassa hoitokiipeilyssä, puusta pelastamisessa, nopeuskiipeilyssä sekä jalkalukkotekniikassa. Finaalipäivänä puussa tehdään erilaisia tehtäviä, kuten oksalla kävely, Vuorilampi kertoo. Puuasiantuntija Heli Vuorilammen mukaan muutamat Eteläpuiston rannassa kasvavista salavista ovat lajiltaan harvinaisia Suomessa. Rungossa olevat kolot ja halkeamat voivat kertoa puun huonosta kunnosta. Heli Vuorilampi tarkastaa koivun kunnon mikroporan avulla. 12
Happening on nyt sopivan Taiteellisen johtajan tärpit kokoinen ja kävijälle sujuva: on kolme hyvää lavaa saman pihan Vijay Iyer Trio äärellä. Tämän ajankohtaisempaa esiintyjää Laajenemisen asemesta ei voi keksiä juuri nyt. kes kitytään si sältöön. Tinkimättömyys on määritelmä, jonka John Scofield Trio Legenda, joka nähdään Tampereella Kauppinen liittää mielellään 22 vuoden tauon jälkeen. ohjelmistovalintoihin. Actuum, WorldService Project ja Kuulijalle ei tarjota ihan Big Blue sitä kaikkein helpointa vaihtoehtoa, ja samalla venytetään Uusia tuttavuuksia torstai-illassa. Näitä kannattaa aina suositella. jazzin käsitettä vähän suuntaan Klubin maailmanmusiikki-illat jos toiseenkin, hän kuvaa. perjantaina ja lauantaina. Oman kädenjälkensä Kauppinen tunnistaa ennen kaikkea siinä, että Happening on saanut uusia, nuoria kävijöitä liikkeelle. Torstain ja sunnuntain ilmaiset konsertit antavat kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden päästä sisälle Happeningin tunnelmiin. Arvostettu festivaali, tinkimätön ohjelmisto ja marraskuun valopilkku Tampere Jazz Happening kerää kiittäviä määritelmiä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tapahtuman taiteellinen johtaja Juhamatti Kauppinen ei epäröi myöntää, että Tampereen festivaalijärjestäjillä on homma hanskassa. Kauppinen on vastannut Tampere Jazz Happeningin ohjelmistosuunnittelusta vuodesta 2002 lähtien. Tämän vuoden kattausta hän katselee tyytyväisenä, vaikka kiirehtiikin huomauttamaan, että koskaan ei voi saada kaikkea haluamaansa. Artistien aikataulut ja hinnat asettavat ohjelmistosuunnitteluun oman haasteensa. Tiedusteluja tehdään todella paljon, ja verkkoja saa olla laittamassa vesille koko ajan. Toisaalta festivaalin maine on hyvä, joten artistit tulevat tänne mielellään, Kauppinen kertoo. Tampereella on myös tarjottavanaan houkutus, jota muilla jazzfestivaaleilla ei ole. Täällä nimittäin voi päästä uimaan kylmässä ja pimeässä. Viemme festivaalin vieraita ja artisteja Rauhaniemeen joka vuosi, ja moni oikein odottaa pääsevänsä sinne, Kauppinen naurahtaa. Jazzfestivaalin vuosirytmiin ei juuri taukoja mahdu. Kun yksi festivaali on saatu päätökseen, suunnataan kohti seuraavaa. Jotta homma pysyy hanskassa, tarvitaan jatkuvaa innostusta ja alan seurantaa, verkostoitumista ja paljon työtä. Yhden pihan ympärillä Viime vuonna Tampere Jazz Happening vietti 30-vuotisjuhlaansa ja ylitti samalla 10 000 kävijän rajan. Tapahtuma on vuosien varrella kasvanut ja kehittynyt, ja Kauppisen mukaan se on saavuttanut mittansa. Vuoden festivaali 2012 Finland Festivals on valinnut Tampere Jazz Happeningin Vuoden festivaaliksi 2012. Valinnan perusteluissa ei kehuja säästellä: tapahtuma on ajan hermolla, löytää kiinnostavimmat esiintyjät, suhtautuu jazziin avarakatseisesti ja on suorastaan marraskuun valopilkku. Tampereella kiitoksiin suhtaudutaan varsin rauhallisesti. Tietysti se antaa lisäarvoa ja motivoi, kun tällä tavoin maanlaajuisesti noteerataan, Kauppinen muotoilee. Tampere Jazz Happening soi 1. 4. marraskuuta Tullikamarin Pakkahuoneella, Klubilla ja Telakalla. Tarkemmat tiedot ohjelmistosta ovat tapahtuman sivuilla osoitteessa www.tamperemusicfestivals.fi/jazz/ohjelma/. Netissä on tarjolla myös musiikkinäytteitä festivaalin esiintyjiltä. Jukka Eskola Quintet esiintyi viime vuoden Happeningissä täyteen myydyn Telakan lavalla. 13
Työturvallisuus on Koukkuniemessä yhteinen asia TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ Meneillään on alkusammutusharjoitus. Laitoshoidon turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen opastaa Koukkuniemen henkilökuntaa sammuttamaan tulipalon alkuja sammutuspeittoja ja vaahtosammuttimia käyttäen. Laitoshoidossa turvallisuus koetaan kaikkien asiaksi: tänä vuonna alkusammutuskoulutuksiin on osallistunut jo 600 henkeä. Keinonen kertoo, että turvallisuuden parantamiseksi tehdään paljon ennakoivaa työtä Aluksi irrotetaan sokka ja sitten letku suunnataan liekkien juureen, Keinonen opastaa vaahtosammuttimen käytössä. Tämän vuoden aikana laitoshoidossa on tehty poikkeuksellisen suuri työ turvallisuuden parantamiseksi. Alkusammutusharjoitusten lisäksi turvallisuuspäällikön johdolla on kierretty Koukkuniemen, Rauhaniemen sairaalan, Kaupin sairaalan ja Hatanpään puistosairaalan kaikki osastot. Nämä sisäiset palo- ja turvallisuustarkastukset alkoivat helmikuussa. Tarkastuksien ideana oli saada koko laitoshoidon henkilökunta tekemään turvallisuustyötä. Yhdessä on helpompi havaita epäkohtia, Keinonen kertoo. Keinosen mielestä tarkastuksien tärkein tavoite on saada aikaan muutosta, jolla varmistetaan potilasturvallisuus, helpotetaan työntekijöiden arkea ja parannetaan sen kautta myös tyytyväisyyttä työhön. Esimerkiksi pienet tekniset ratkaisut, kuten helposti avattavat ovet, voivat helpottaa työtä merkittävästi, jolloin hoitohenkilöstö pystyy paremmin keskittymään varsinaisiin työtehtäviinsä. Pyrimme tekemään tarkastuksista jatkumon ja henkilökunnan kanssa yhdessä parantamaan työssä jaksamista ja viihtyvyyttä, Keinonen sanoo. Työsuojelupäällikkö Virva Iisalan mukaan työn tekee Koukkuniemessä erittäin haastavaksi laitoshoidon suuruus ja se, että erityyppisissä rakennuksissa työskennellään kellon ympäri. Vaikka haasteita riittää, koulutus ja yhteistyö minimoivat riskejä. Turvallisuudesta tapa toimia Tarkastuksissa käytiin läpi paloturvallisuuteen liittyviä asioita, joiden lisäksi keskityttiin erityisesti pistostapaturmien ehkäisyyn sekä lääketurvallisuuteen. Mukana kierroksilla olivat Pasi Keinosen lisäksi työsuojelupäällikkö Virva Iisala, työsuojeluvaltuutettu Ritva Tuokko, hoitotyöstä vastaava päällikkö sekä osaston esimies tai joku muu henkilökuntaan kuuluva. Usein mukana oli myös talon työsuojeluasiamies. Neulojen käsittely on osastoilla nykyään turvallisempaa, sillä niiden varastointiin ja keräilyyn saatiin muutoksia parantamalla keräilyastioita, Keinonen kertoo. Kierroksilla tarkastettiin kaikki pikapalopostit, joiden toimivuus täytyy tästä lähtien tarkastaa vuosittain. Sammutuspeitteitä on myös tuotu osastoille lisää. Lisäksi pelastussuunnitelmat ovat vaatineet päivitystä, sanoo Iisala. Keinosen ja Iisalan mielestä työsuojeluasiamiehet tekevät osastoilla loistavaa työtä. Työsuojeluasiamiesten koulutukset ovat tärkeitä, jotta turvallisuusasiat pysyvät tuoreina mielessä. Tavoitteena on, että turvallisuudesta tulisi osastoilla tapa toimia. Koivula-talossa työskentelevä perushoitaja, työsuojeluvaravaltuutettu Tiina Mäki on samaa mieltä. Mielestäni on hyvin tärkeää, että henkilökunta tietää, mitä on tehtävä, kun oikea tilanne tulee eteen. Iisala ja Keinonen toivovat, että heihin otettaisiin yhteyttä kaikissa riskitilanteissa ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. On parempi ennakoida ajoissa kuin maksaa myöhemmin. Osastoille tullaan myös mielellään puhumaan, kun osastonhoitajat pyytävät. Laitoshoidon työturvallisuus paranee koko ajan, Keinonen iloitsee. Vastaava sairaanhoitaja Marita Pausola ja työsuojelupäällikkö Virva Iisala varmistavat, että tämäkin pikapaloposti on tarkastettu. Pikapalopostien toimivuus täytyy tästä lähtien tarkastaa vuosittain. 14
Asukkaat ovat tyytyväisiä Koukkuniemen hoitoon Koukkuniemen asukkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Tämä selvisi asiakastyytyväisyyskyselystä, jossa kysyttiin asukkailta, millaisena he kokevat elämänsä Koukkuniemessä. Noin 80 prosenttia vastanneista asukkaista koki, että heitä hoidetaan hyvin tai erinomaisesti. Kyselyyn vastanneet arvioivat hoidon 3,75:n arvoiseksi asteikolla yhdestä viiteen. Noin 77 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että heillä on koko ajan tai melkein aina hyvä olla Koukkuniemessä. Yli 56 prosenttia vastanneista asukkaista oli sitä mieltä, että he saavat hoitohenkilökunnalta riittävästi aikaa itselleen. Henkilökunta koettiin kiireiseksi, mutta siitä huolimatta erittäin ystävälliseksi ja ammattitaitoiseksi. Noin 86 prosenttia vastanneista ajatteli, että Koukkuniemessä saa elää haluamallaan tavalla: liikkua, nukkua ja käydä wc:ssä itselle sopivaan aikaan. Vastaajien mielipiteet jakautuivat ulkoilun suhteen: noin 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ulkoilemaan pääsee riittävän usein ja noin 32 prosentin mielestä ulkoilumahdollisuuksia ei ole tarpeeksi. Kyselyä varten haastateltiin 97:ää Koukkuniemen asukasta. TEKSTI KAISA-LEENA MÄKELÄ Siivooja Ritva Vähä-Peltomäki aloittaa työt joka arkiaamu kello seitsemän. Tämä on tuttu rutiini, sillä hänen työpäivänsä ovat kestäneet aina seitsemästä puoli neljään. Vedettyään siniset työvaatteet ylleen siivooja kerää puhtaat mopit ja liinat mukaansa siivousvaunuun ja aloittaa kierroksen. Frenckellin käytävät, toimistot, kahvihuoneet ja wc-tilat puhdistuvat ammattilaisen käsissä. Vähä-Peltomäen aluetta ovat Frenckellin toinen ja kolmas kerros, ja hän huolehtii vuorollaan myös ravintolan siisteydestä. Frenckellissä työskentelee viisi vakituista siivoojaa. Meitä on tällä hetkellä naisporukka, mutta välillä sijaisina on ollut myös miehiä. Töitä on mukavaa tehdä, koska tulemme hyvin toimeen. Vähä-Peltomäen siivoojan ura alkoi Tampereen kaupungin tilakeskuksessa 14 vuotta sitten. Hän oli työskennellyt parikymmentä vuotta tekstiilialalla Suomen Trikoolla ja kaipasi elämäänsä uusia haasteita. Vähä-Peltomäki hakeutui aluksi metallikursseille ja kouluttautui koneistajaksi, mutta lama teki työnhausta lähes mahdotonta. Hän ei kuitenkaan lannistunut, vaan aloitti työt siivoojana. Kiersin aluksi eri pai koissa, mutta myöhem min työskentelin pidempään Peltolammin ja Kissanmaan kou luilla. Frenc kellissä olen tehnyt töitä neljä vuotta. Frenckell on kouluihin verrattuna mukava työ paikka, koska kouluil la on hieman sotkuisem paa, eivätkä roskat aina päädy roskikseen asti, Vähä- Peltomäki kertoo. Uuden oppiminen virkistää mieltä Ritva Vähä-Peltomäen mukaan siivoojan työssä on parasta se, että työt saa suunnitella ja tehdä itsenäisesti. Hänen mielestään asiakkaat ovat mukavia ja heidän kanssaan on helppo sopia asioista. Vähä-Peltomäen mieltä lämmittää myös asiakkaiden antama positiivinen palaute. Siivoojan työ on raskasta, enkä ole enää niin hyvässä kunnossa kuin ennen. Joudun työssäni kantamaan painavia jätesäkkejä ja kävelemään paljon ja siksi väsyn välillä, Vä hä- Peltomäki kertoo työn haasteista. Pidän vapaa-ajalla kuntoani yllä lenkkeilemällä silloin tällöin. Myös venyttely on tärkeää fyysisesti raskaan työn jälkeen. Vähä-Peltomäki haluaa kehittää itseään ja oppia uutta. Teollisuusompelulinjan ja koneistajan tutkinnon suoritettuaan nainen opiskeli vielä oppisopimuksella laitoshuoltajaksi muutama vuosi sitten. Lisäksi mielen pitävät virkeänä ristikot, joita hän täyttää mielellään vapaa-ajallaan. 15
MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Irma Tähkävuori opastaa, kuinka erilaisilla liikeharjoituksilla voidaan rauhoittaa potilaan mieltä. Suomeen tulleet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat kantavat usein poikkeuksellisen raskasta taakkaa. He ovat eläneet kriisialueilla ja kokeneet järkyttäviä tapahtumia, kuten kidutusta, pahoinpitelyä tai raiskauksia. Julman menneisyyden takia monet maahanmuuttajat voivat henkisesti pahoin. Tampereen mielenterveysongelmista kärsiviä maahanmuuttajia on hoidettu yli kymmenen vuoden ajan heille tarkoitetulla kunnallisella psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Poliklinikan toiminnasta vastaava psykiatri Tapio Halla on maahanmuuttajien mielenterveyden hoidon uranuurtaja Suomessa. Hän on tutkinut ja hoitanut maahanmuuttajia sekä kehittänyt monikulttuurista psykiatriaa ja psyykkisten traumojen hoitoa jo 16 vuotta. Viime vuosina poliklinikan potilasmäärät ovat kasvaneet. Hoidamme vuosittain noin 200:aa potilasta, joista iso osa tulee tällä hetkellä Afganistanista ja Irakista, Halla kertoo. Psykiatrin työhön kuuluvat hoidon suunnittelu, työkykyarvioinnit, terapia ja lääkityksen määrääminen. Sarviksen tiloissa sijaitsevassa yksikössä Hatanpäällä työskentelevät myös fysioterapeutti Irma Tähkävuori ja sosiaalityöntekijä Eeva-Liisa Helin. Kolmikko kouluttaa ja neuvoo sosiaali- ja hoitoalan työntekijöitä ympäri Suomea, joten Tampereen poliklinikka on tullut tunnetuksi laajemminkin terveydenhoitoalalla. Työryhmä on pysynyt jo vuosia samana muutamia sijaisjaksoja lukuun ottamatta. Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä ja saamme toisiltamme tukea työn vaikeinakin hetkinä, Tähkävuori kertoo. Keho reagoi stressiin Maahanmuuttajien yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat traumaperäiset stressihäiriöt ja masennus. Stressihäiriö voi aiheuttaa esimerkiksi ylivireyttä, jolloin ihminen on ikään kuin koko ajan hälytystilassa. Tällaiset potilaat voivat olla ärtyneitä ja kyvyttömiä keskittymään. Psyykkiset häiriöt hankaloittavat kielen oppimista ja näin myös sopeutumista uuteen maahan sekä kulttuuriin, Tapio Halla kertoo. Fysioterapeutti Irma Tähkävuoren mukaan monet mielenterveyden häiriöt vaikuttavat suo- Tampere uranuurtaja: Maahanmuuttajien mielenterveyttä hoidetaan omassa yksikössä TEKSTI PÄIVI PAJULA KUVAT SUSANNA LYLY 16
raan potilaiden vartaloon. Mieli ja keho kun ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Kehomme kantaa sen, mitä mielemme ei jaksa käsitellä. Tästä syystä traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa kipua, särkyä, hengitysvaikeuksia tai lihasjännitystä, Tähkävuori kuvailee. Potilaiden fyysisiä oireita lievennetään psykofyysisellä fysioterapialla, joka ei rajoitu ainoastaan yhden vartalonosan hoitamiseen. Tarkoitus on pitää huolta sekä kehosta että mielestä kokonaisvaltaisesti. Stressihäiriöstä kärsivää potilasta rauhoitetaan muun muassa liikeharjoittelun, hieronnan ja kosketuksen avulla. Maahanmuuttajapotilaiden hoitojaksot ovat usein pitkiä, ja niihin sisältyy kotikäyntejä ja tukikeskusteluja. Edistämme potilaiden paranemista myös järjestämällä allasterapiaa ja kuntosaliohjausta, Tähkävuori kertoo. Potilaskäynneillä tarvitaan tulkkia Erikoissairaanhoidon poliklinikasta huolimatta maahanmuuttajien hoitoon pääsy ei ole Tapio Hallan mukaan perusterveydenhuollossa erityisen hyvällä tolalla. Maahanmuuttajat eivät esimerkiksi pysty varaamaan aikaa lääkärille puhelimitse, ja viranomaisen on järjestettävä aina tarvittaessa tulkki potilaskäynneille. Yhteisen kielen puuttuminen viivästyttää hoitoja. Mielenterveysongelmista kärsivät maahanmuuttajat ohjataan psykiatrian poliklinikalle lääkärin lähetteellä. Toisinaan hoidon aloittamista hankaloittaa potilaan eriävä käsitys sairaudestaan ja sen hoidosta. Kaikissa kielissä, kuten kurdin kielessä, ei ole esimerkiksi masennusta merkitsevää sanaa lainkaan. Hallan mukaan monet maahanmuuttajapotilaat pelkäävät psykiatriaa ja leimautumista. Lisäksi joillakin lääkäreillä ja sosiaalitoimen työntekijöillä on valitettavasti edelleen asenteellisia ongelmia maahanmuuttajia kohtaan, ja siksi avun saaminen voi olla joskus vaikeaa, Halla arvelee. Mielenterveyden palveluihin vaikuttavat myös perusterveydenhoidon niukat työvoimaresurssit. Poliklinikan työntekijät toivovatkin, että Hervannassa sijaitsevaan maahanmuuttajien terveyspalveluyksikköön saataisiin maahanmuuttajien hoidosta vastaava lääkäri nykyisen terveydenhoitajan rinnalle. Töissä maailmanympärimatkalla Jotta potilaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa, poliklinikan työntekijät ovat jatkuvasti yhteydessä useisiin eri viranomaisiin. Maahanmuuttajien asioita selvitetään muun muassa työvoimaviranomaisten, ulkomaalaistoimiston ja Pirkanmaan tulkkikeskuksen työntekijöiden kanssa. Vaikka kulttuurierot lisäävät hoitotyöhön haastavuutta, ne myös avartavat maailmankuvaa. Tämä on vähän kuin olisi maailmanympärimatkalla töissä. Kaikesta huolimatta ihmisluonto on kuitenkin pohjimmiltaan samanlainen joka puolella maailmaa, Tapio Halla sanoo. Suuri osa poliklinikan potilaista toipuu työkykyisiksi, joten kolmikko voi olla ylpeä tekemästään työstä. Työ maahanmuuttajien parissa on erittäin antoisaa. Täällä kuulee hienoja selviytymistarinoita. Totta kai rankkaakin on, niinpä välillä itketään ja sitten taas nauretaan, Halla kertoo. Muumit lähtevät marraskuussa evakkoon Tampereen taidemuseon alakertaan. Muumilaakson väki muuttaa Tove Janssonin alkuperäisiä muumitaideteoksia esittelevä Tampereen taidemuseon Muumilaakso ja sen työntekijät muuttavat. Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa 25 vuotta majaillut museo on suljettu muuton ajan 26. marraskuuta alkaen. Se avaa ovensa tammikuun ensimmäisellä viikolla Tampereen taidemuseon alakerrassa kymmenen minuutin kävelymatkan päässä entisestä sijainnistaan. Taidemuseon suojissa Muumilaakso odottaa lähivuosina toteutettavaa uutta museotilaa. Syynä väliaikaisiin tiloihin siirtymiseen on pääkirjasto Metson remontti. Muutolla varmistetaan, ettei remontista aiheudu vaaraa korvaamattomien taideteosten turvallisuudelle. Muumilaakso ja Tampereen taidemuseo ovat avoinna 2.1.2013 alkaen ti pe 9 17, la su 10 18. Muumilaakson viimeinen aukiolopäivä Metsossa on sunnuntai 25.11. Muumilaakson kauppapuoti jää entiselle paikalleen Metson alakertaan. Fysioterapeutti Irma Tähkävuori, sosiaalityöntekijän sijainen Merja Mäkelä ja psykiatri Tapio Halla korostavat, että mielenterveystyön perusta on luottamuksellinen vuorovaikutus potilaan kanssa. 17
Poistumisharjoitus osoitti tarpeellisuutensa keskusvirastotalossa syyskuun lopussa. Hälytys ei kuulunut kaikkiin paikkoihin tai kuului liian vaimeasti. Havaitut puutteet korjataan välittömästi. Toinen harjoitus täytyy järjestää jo ennen ensi kesää, selvittää henkilöstösuunnittelija Sami Uusitalo henkilöstöyksiköstä. Uusitalon mukaan harjoitus sujui kaiken kaikkiaan hyvin. Koko virastotalon henkilöstö poistui rakennuksesta ja meni suoraan kokoontumisalueelle. Henkilöstö tiesi etukäteen harjoituksesta, ja niin onkin parempi kuin että harjoitus tulisi yllätyksenä. Jos poistumisharjoituksesta ei tiedoteta etukäteen, se saattaa aiheuttaa tarpeetonta paniikkia ja tapaturmien riski kasvaa. Poistumisharjoitusta järjestettäessä on muistettava kiinteistöön sovitut tapaamiset, eikä se saisi kohtuuttomasti haitata kuntalaisille annettavaa palveluakaan. Keskusvirastotalossa työskennelleet remonttimiehet lähtivät muiden mukana virastotalosta ulos. Virastotalon väki harjoitteli hätäpoistumista Tulipalotilanteessa virastotalossa ei ole mahdollista käyttää kulunvalvontajärjestelmää sen selvittämiseen, ketkä ovat olleet sillä hetkellä työpaikalla. Etukäteen nimetyt turvallisuusvalvojat varmistavat tilojen tyhjentymisen, ja työyhteisö katsoo kokoontumispaikalla, että kaikki työssä olleet ovat päässeet ulos rakennuksesta. Kokoontumispaikalla kerrotaan ti lanteesta se, mitä sillä hetkellä tiedetään. Poistumisharjoituksia täytyy järjestää kaikissa kaupungin kiinteistöissä säännöllisesti. Harjoitukset ylläpitävät tietoa turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä, ja niistä saa arvokasta tietoa asioista, joihin on syytä varautua paremmin, Sami Uusitalo korostaa. Pelastuslain mukaan kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta. Kaupungin jokaiselle kiinteistölle pitää olla nimettynä turvallisuusjohtaja, joka päivittää kiinteistön pelastussuunnitelmaa. Aluepelastuslaitos voitti Tampere golfin Henkilöstön Tampere golfissa pronssia ottivat Tammerkoski-Klassillisen koulun joukkueen Jussi Melkko (vas.), Henri Kalliomeri ja Petteri Kylliäinen, kultaa ja joukkuekilpailun kiertopalkinnon Jarmon kilven Aluepelastuslaitoksen joukkueen Matti Isotalo, Timo Silander ja Sakari Bragge sekä hopeaa Tampereen Veden joukkuueen Riku Pulli, Tommi Kivimäki ja Pekka Seppä. Pistebogey-sarjan voitti vs. palomies Sakari Bragge. Muumiot-näyttelyyn kaksi yhden hinnalla Tampereen kaupungin työntekijät saavat joulukuussa Vapriikin Muumiot-näyttelyyn kaksi lippua yhden hinnalla. Mukaansa muumioita ihmettelemään voi kutsua vaikkapa perheenjäsenen tai ystävänsä. Muumiot matka kuoleman valtakuntaan -näyttely vie kävijän muinaiseen Egyptiin. Vapriikin Muumiot-näyttely on koottu yhdessä Firenzen egyptologisen museon kanssa. Näyttely perehdyttää muun muassa palsamoinnin ja muumioinnin saloihin. Kuoleman jälkeinen elämä tunnetaan monissa uskonnoissa. Se askarrutti myös muinaisia egyptiläisiä, jotka varustivat vainajansa viimeiselle matkalle tarkkojen sääntöjen mukaan. Ruumiit palsamoitiin ja muumioitiin. Vainajan mukaan varustettiin niin arkisia tarvekaluja kuin kallisarvoisia rituaaliesineitäkin. Egyptin hautakammiot aarteineen ovat kiehtoneet ihmismieliä vuosisatojen ajan ja vetäneet puoleensa haudanryöstäjiä, onnenonkijoita, tutkijoita ja arkeologeja. Muumiot-näyttely Vapriikissa 16.11.2012 31.3.2013. Lisätietoja: www.vapriikki.fi KIITOKSIA Esimiespäivä marraskuussa Esimiespäivä järjestetään jälleen 6. marraskuuta kello 12 16 Tamperetalossa. Päivän tavoitteena on tarjota esimiehille mahdollisuus tavata kollegoja sekä mennä kuulemaan pääesiintyjä Mikko Kuustosen näkökulmia asenteeseen, aikaan ja luovuuteen. Päivi Rautiainen innostaa esimiehiä luovuuteen taidepajoissa. Iltapäivän aikana esimiehet verkostoituvat ja kirkastavat yhdessä ajatusta siitä, mitä on olla Tampereen tekijä. Sydämelliset kiitokset kaikille, jotka muistitte minua siirtyessäni eläkkeelle. Lämminhenkinen juhla puheineen, lauluineen ja lahjoineen jää lähtemättömästi mieleeni. Seija Turpeinen Lämmin kiitos teille kaikille yhteisistä työvuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Pirjo T. Aalto 18
Palaute sai palkanlaskennan lisäämään koulutusta TEKSTI TUULI OINONEN Taloushallinnon palvelukeskus Kipala lisää eri yksiköissä työskentelevien yhteyshenkilöidensä koulutusta. Kipala on myös kasvattanut oman henkilöstönsä koulutuksen määrää. Yksi syy tähän on toukokuussa tehdystä asiakastyytyväisyyskyselystä saatu palaute. Yhteyshenkilöistämme esimerkiksi esimiesten on hyvä osata antaa meille työntekijää koskevat tiedot oikein ja sillä tavoin kuin työehtosopimuksessa sanotaan, kertoo palkanlaskentaryhmän palvelupäällikkö Aila Grén. Olemme lisänneet aiemmin saadun palautteen perusteella koulutusta myös omalle henkilökunnalle. Päivitettävistä asioista voimme järjestää koulutukset itse. Kipala antaa uusille työntekijöille, kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille koulutusta esimerkiksi tietosuojasta ja tuntipalkkaisten työntekijöiden palkanmaksusta. Kaikissa koulutuksissa pyrimme siihen, että jokainen tietää mahdollisimman laajasti eri asioista. Useimmiten kysymykset ovat kuitenkin ihan perusasioita verokortista tai palkkatodistuksesta. Niihin pystyy vastaamaan, vaikka ei olisikaan henkilön oma palkkapalvelusihteeri. Palvelun keskiarvoksi 8,4 Kipalan asiakaskyselyyn vastanneiden mielestä kaikki palvelukeskuksen päivittäispalvelut ovat keskiarvoltaan 8,4 asteikolla 4 10. Tyytyväisyys on noussut verrattuna aikaisempiin kyselyihin. Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ilahduttavat asiakkaita eniten. Saimme tällä kertaa palkanlaskennan onnistuneesta palvelusta paljon palautetta. Aina ei ole ollut näin. Aiemmin moni koki palvelun heikentyneen, kun omassa yksikössä ei ole palkkapalvelusihteeriä, jonka voisi tavata kasvokkain, selvittää Aila Grén. Suurin kehittämisen kohde on viestinnän selkeys ja riittävyys. Olemme jo keväällä yrittäneet tiedottaa enemmän. Ennen lomia kerroimme muun muassa mitä termit lomaraha ja lomaennakko tarkoittavat. Pyrimme viestimään aiempaa useammin myös Looran kautta. Fyrkka, Ansio, Etu ja Lipari pysyvät Palkanlaskentatiimien nimet Fyrkka, Ansio, Etu ja Lipari ovat tulleet jo tutuiksi kaupungin työntekijöille. Nämä palkkaan liittyvät nimet olivat neutraalimpia kuin esimerkiksi jako numeroihin tai kirjaimiin. Organisaatioiden muuttuessa, yhdistyessä ja eriytyessä nimiä pitäisi muuttaa esimerkiksi sote-tiimistä hyvinvointipalveluiksi, mutta nyt nämä nimet ovat pysyviä, sanoo Aila Grén. Tietojärjestelmien kehittämistä tarvitaan Palvelukeskuksen muiden ryhmien asiakkaat olivat tyytyväisempiä erityisesti kirjanpidon sekä osto- ja myyntilaskujen henkilöstön palvelualttiuteen ja ystävällisyyteen. Kirjanpidon ja myyntilaskujen henkilöstön osaaminen nousi erityiseksi vahvuudeksi. Asiakkaiden mielestä toimintaa pitäisi kehittää tietojärjestelmiä parantaen. Koko palvelukeskusta koskevaan asiakastyytyväisyyskysely lähetettiin kaupungin eri yksiköihin ja ulkoisille asiakkaille. Kyselyyn vastasi 241 henkilöä, ja vastauksia saatiin 49 prosentilta. Pikkulasten kanssa työskenteleville tarjolla hyvinvointineuvolan tiimipalvelua TAMK TÄYDENNYSKOULUTTAA Tampereella kymmenen vuotta toiminutta hyvinvointineuvolan moniammatillista tiimipalvelua on ryhdytty kehittämään entistä saavutettavammaksi, asiakaslähtöisemmäksi ja vaikuttavammaksi. Tätä hyvinvointineuvolan asiantuntijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen palvelua pyritään tuomaan tunnetummaksi sekä suoraan pikkulapsiperheille että lasten kanssa työskenteleville. Keinoina ovat erityisesti erilaisen vies tinnän tehostaminen, palvelun vaikuttavuuden systemaattisempi seuranta, palve lun rajapintamäärittelyt muiden palveluiden kanssa sekä palvelun kehittämisen vas tuuttaminen sovitusti entistä useam malle tuotantoalueelle. Hyvinvointineuvolatiimi palvelee nopeasti pikkulapsiperheitä, joiden arjessa on pieniä tai vähän suurempiakin pulmia. Nukkumisvaikeudet, parisuhteen solmukohdat ja vanhemmuuteen liittyvät erilaiset haasteet ja tunteet ovat esimerkkejä ratkaistavista aiheista. Tiimin kokoonpano vaihtelee asiakastarpeen mukaan. Käytettävissä ovat terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja päivähoidon edustaja. Työmenetelmät ovat jo pitkälle kehittyneitä ja työssä voidaan keskittyä itse asiakkaaseen. Pikkulasten kanssa työskentele vät ammattilaiset voisivat aiempaa herkemmin ohjata ja tarjota palvelua pikkulapsiperheille ja siten saada myös tukea omalle työlleen. Kevät 2013 AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT > Depressiohoitajakoulutus > Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla > Lastensuojelu ja perhetyö > Psykofyysinen fysioterapia > Hyvinvoinnista liiketoimintaa > Liikenne- ja väyläsektorin osaaja Opintojen laajuus on 30 opintopistettä. HAKUAIKA 1.11. 30.11.2012 Lisätietoja: Neuvolatoiminnan koordinaattori Pia Hietanen, 050 468 4078, 70877 Loora: Lasten ja nuorten terveyspalvelut > Äitiys- ja lastenneuvolat > Hyvinvointintineuvola Lisätietoja ja sähköinen haku www.tamk.fi/erikoistumisopinnot Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut 19
Tampereesta tulee entistä reilumpi TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Tampere on mukana keväällä alkaneessa kolmivuotisessa Reilun kaupan kaupunki -hankkeessa. Hankkeen kotipaikka on Frenckellissä kestävä yhdyskunta -yksikössä. Mitä hankkeessa tehdään, projektikoordinaattori Enni Leppälä? Parannamme Reilun kaupan kaupunki -arvonimen näkyvyyttä ja edistämme tuotteiden käyttöä kaupungin hankinnoissa ja tapahtumissa. Teemme myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä Reilun kaupan edistämis yhdistyksen vetämässä EU-hankeessa ovat Tampereen lisäksi mukana Espoo, Joensuu ja muutama virolainen kaupunki. Ta voitteemme on syventää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden tietämystä reilusta kaupasta ja eettisestä kuluttamises ta. Tampere sai ensimmäisenä suo ma lai sena kaupunkina Reilun kaupan kau pun ki -arvonimen jo vuonna 2008. Mi hin Tampere on sitoutunut saatuaan arvo nimen? Maailmassa on jo yli tuhat Reilun kaupan kaupunkia, joista Suomessa on kuusi. Kaupunki käyttää pääsääntöisesti Reilun kaupan kahvia ja teetä tilaisuuksissa ja kokouksissa. Lisäksi olemme sitoutuneet käyttämään säännöllisesti muita Reilun kaupan tuotteita. Tampereella toimintaa koordinoi Reilun kaupan kannatustyöryhmä. Kaupunginvaltuusto päätti Tampereen sitoutu misesta Reilun kaupan kaupungiksi. Mitä Reilun kaupan tuot teita kaupunki hank kii ja missä niitä on tarjolla? Tampereen Aterian valikoimiin kuuluvat Reilun kaupan kahvi, tee, banaanit, appelsiinitäysmehu, sokeri, hunaja, kaakao, suklaa ja suklaakeksit. Kaupungin henkilöstöravintoloissa sekä ammattioppilaitosten ja palvelukeskusten ravintoloissa juodaan ainoastaan reilua kahvia. Näiden tuotteiden käyttö kasvoi merkittävästi Aterian toimipaikoissa viime vuonna. Myöhemmin kaupunki voisi ottaa uudenlaisia tuotteita käyttöön, kuten Reilun kaupan urheilupalloja. Miten henkilöstö voi suosia Reilun kaupan tuotteita? Kahvitauoilla voi juoda reilua teetä ja kahvia. Erilaisia laatuja on paljon. Kaikista Reilun kaupan tuotteista on puo let luomutuotteita. Tauoilla voi myös suosia reiluja hedelmiä, pähkinöitä, myslipatukoita. Mitä Reilu kauppa oikeastaan on? Voiko tuotteita ostava luottaa tuotteen reiluuteen? Reilun kaupan merkkijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa. Tuotteista maksetaan viljelijälle maailmanmarkkinoiden heilahteluista riippumaton takuuhinta ja työntekijälle lakien mukainen palkka. Reilun kaupan lisän tuottajayhteisöt voivat käyttää esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen tai viljelymenetelmien parantamiseen. Valvonta ja kaupankäynti on erotettu toisistaan. Kaikki tuottajat ja tuotantoketjuun osallistuvat tarkastetaan säännöllisesti. Lapsityövoimaa ei tuotantoketjussa käytetä. Reilun kaupan viikko jatkuu 28.10. saakka. Lisätietoja: www.facebook.com/reilutampere ja www.reilutampere.fi