Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- projekti Matkalla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Toimittanut Leena-Maija Talikka Immo Pylvänen
SISÄLLYSLUETTELO I. Johdanto... 3 II. Valmennustiimin roolit ja tehtävät - henkilökohtaisen valmennussuunnitelman tekijät... 5 III. Huippuvalmennuksen osa-alueet ja kolmiportainen valmennusjärjestelmä... 7 Huippuvalmennuksen muodostuminen... 7 Koulutuksen sisältö... 8 1. Kilpailutoiminnan perustiedot... 8 2. Ammatillinen valmentautuminen... 9 3. Avaintaidot... 11 4. Henkinen valmentautuminen... 12 IV. Ammattitaitokilpailutoiminnan aikana suoritetun osaamisen tunnistaminen... 13 Valmennussuunnitelman pohja ja aikataulu... 16 Laji 1, valmennussuunnitelma... 24 Laji 5, valmennussuunnitelma... 27 Laji 9, valmennussuunnitelma... 30 Laji 22, valmennussuunnitelma... 34 Laji 29, valmennussuunnitelma... 38 Laji 34, valmennussuunnitelma... 43 Muistiinpanoja... 47 I. Johdanto Skills-valmennuksen tavoitteena on tuottaa alansa huippuosaajia ja työelämätaitajia, joilla on realistiset mahdollisuudet menestyä ammattiosaamisen kansainvälisissä kilpailuissa. Tarkoituksena on myös motivoida jatkuvaan itsen ja oman työn kehittämiseen ja parantaa työssä jaksamista. Tämä koskee niin valmentajia kuin valmennettaviakin. Kilpailijoiden valmennus EuroSkills, WorldSkills ja Abilympics -tasoisiin ammattitaitokilpailuihin jaetaan kolmeen ammattitaitovalmennusvaiheeseen. Ne eroavat toinen toisistaan valmennettavien määrän, heidän taustaosaamisensa ja kokemuksensa sekä valmennuksen sisällön, intensiteetin ja ajankäytön suhteen. Seuraaviin kilpailuihin tähtäävä valmennus aloitetaan mahdollisimman pian edellisten kilpailujen jälkeen. Valmennuksen suunnittelussa olennaista on paitsi valmennettaville tehtävä kilpailija-analyysi, myös edellisten kilpailujen ja kilpailuvalmennuksen toteutumisen arviointi, jotta tulevassa valmennustyössä onnistutaan. On tärkeää ymmärtää koko valmennusverkoston ja valmennustiimin välinen yhteistyö. Työskentely on tiimimäistä ja jokaisella on merkittävä rooli onnistumisessa. Huippuvalmennuksen valmennusohjelman toteutuksella voidaan myös kohottaa ammatillisen koulutuksen asemaa ja arvostusta. Huippuvalmentaminen kehittää ammatillisten opettajien osaamista mahdollistaen koulutuksen kansainvälisen vertailun. Tähän huippuvalmennuksen mallipohjaan on koottu nimellislaajuudeltaan kymmentä opintoviikkoa vastaavat huippuvalmennuksen osa-alueet, joista voidaan koota kunkin lajin ja valmennettavan tason mukaiset aihekokonaisuudet. Ne ovat räätälöitävissä kyseessä olevaan lajiin ja kuhunkin kansainväliseen kilpailuun sopiviksi sekä valmennettavan aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja vastaaviksi. Tavoitteena on, että kansainvälisten kilpailujen valmennuksessa ja kilpailuissa saavutettu osaaminen voidaan tunnistaa osaksi tutkintotavoitteisia ammatillisia opintoja. Valmennukseen osallistuvan työnantajan merkitystä ei voida korostaa liikaa. Huippuvalmennuksessa tulee painottaa haasteellisten työtehtävien vaikutusta huippuosaamisen kehittymiselle, niin itsetunnon kehittymiselle kuin työskentelymotivaation säilymisellekin. Tämä selviää Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuskeskuksen tutkijan Petri Nokelaisen Huippuosaamisen mallintaminen -tutkimuksesta. Tämän julkaisun on työstänyt Skills Finland ry:n toteuttaman Huippuvalmennuksella kilpailukykyä (Huki) ESR-hankkeen Huki-asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä ovat Skills- valmennuspäällikkö Immo Pylvänen, Skills Finland ry, hiusmuotoilun lajipäällikkö Tarja Korjus, Kouvolan seudun ammattiopisto, Web Design lajipäällikkö Tapio Kattainen, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, hitsauksen lajipäällikkö Olli-Pekka Laajoki, Koulutuskeskus Salpaus, kauneudenhoidon lajipäällikkö Tea Lehtikevari, Vaasan ammattiopisto, polymekaniikan lajipäällikkö Rauno Nikkilä, Etelä-Karjalan ammattiopisto ja koulutuspäällikkö Hilkka Tuominiemi (Skills -oppisopimukset) AEL. Ryhmän koordinaattorina ja koollekutsujana on toiminut Huki-projektipäällikkö Leena-Maija Talikka Skills Finland ry:stä ja sihteerinä Hukiprojektiassistentti Annamari Henriksson. Kiitämme lukuisista tarkennuksista, korjauksista ja hyvistä ideoista opetusneuvos Susanna Tauriaista Opetushallituksesta. 2 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 3
Julkaisu antaa kuvan siitä mitä nuoren on hallittava ja osattava menestyäkseen ammattiosaamisen kansainvälisessä kilpailussa. Rautaisen ammattitaidon lisäksi vaaditaan myös laajasti muita avaintaitoja ja henkistä kanttia aivan kuten työelämän ammattilaiseltakin. Kilpailuihin osallistuminen ja niissä menestyminen edellyttää myös kilpailutoiminnan perustietojen hallitsemisen. Liitteinä on lajikohtaisia valmennusohjelmia jo toteutetuista ammattiosaamisen kilpailuvalmennuksista sekä seuraaviin kilpailuihin tähtääviä valmennusohjelmia ja -suunnitelmia. Kiitos kaikille panoksestanne! II. Valmennustiimin roolit ja tehtävät henkilökohtaisen valmennussuunnitelman tekijät EKSPERTTI Ekspertti laatii tarvittaessa lajikuvaukset suomeksi kansainvälisten kilpailujen lajikuvausten perusteella. Ekspertti laatii arviointipisteiden koostumuksen moduuleittain niissä lajeissa, missä kilpailutehtävä on jaettu moduuleihin. Ekspertti osallistuu myös valmennussuunnitelman sisällön laatimiseen sekä tuo lajipäällikölle tuoreimman tiedon kansainväliseltä kentältä ja eksperttifoorumilta. Ekspertti on läsnä koko valmennusprosessin ajan ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin, kuten esimerkiksi leireihin mahdollisuuksien mukaan. Hänen läsnäolonsa maajoukkueleirillä on välttämätön. LAJIPÄÄLLIKKÖ Lajipäällikkö laatii yhdessä valmentajan ja ekspertin kanssa valmennettavan kilpailija-analyysin vahvuuksista ja kehittämistarpeista ennen valmentamisen aloittamista. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen jokaisessa nivelvaiheessa. Lajipäällikkö tekee valmennuksen pohjan lajikohtaisesti valmennussuunnitelmaan ekspertin Lajipäällikkö ja ekspertti seuraavat yhdessä valmennussuunnitelman etenemistä. Ekspertti tuo aina viimeisimmän tiedon eksperttifoorumilta lajipäällikölle. Valmennussuunnitelman laatimisvaiheessa on oleellista miettiä, miten valmennus linkitetään ammatillisiin opintoihin. Perus-, ammatti-. tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee myös olla tietoinen valmennuksesta ja sen etenemisestä, kun tutkintoa suoritetaan näyttötutkintojärjestelmässä. Jos kyseessä on ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus tai oppisopimuskoulutus ja se kytkeytyy tutkinnon osan suorittamiseen, liitetään valmennussuunnitelma mukaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Valmennus ja henkilökohtainen valmennussuunnitelma voidaan liittää ammatillisiin opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällöin henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman osa. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohtautuvat näyttötutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävät voivat olla ammattiosaamisen näyttöjä, jos ammattiosaamisen näyttöjen toimielin on hyväksynyt niiden järjestämistä koskevan suunnitelman. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa henkilökohtainen valmennussuunnitelma voi olla henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan osa. Henkilökohtainen valmennussuunnitelma on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista. Kilpailutehtävät voidaan liittää ammattiosaamisen näyttöihin, jos ne pohjautuvat tutkintojen perusteisiin (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit, ammattitaidon osoittamistavat). Kilpailutehtävien käytöstä tutkintosuorituksina tulee sopia etukäteen ao. tutkintotoimikunnan kansssa. Kolmikantainen arvioijaryhmä voi esittää kilpailutehtävien tunnustamista tutkintotoimikunnalle. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen (=kilpailutehtävien) tunnustamisesta osana tutkintosuorituksia niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on kuvattu. VALMENTAJA Valmentaja laatii yhdessä lajipäällikön ja valmennettavan kanssa valmennettavan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman. Tämä tehdään kilpailuanalyysin pohjalta ennen valmennuksen aloittamista. Mukaan tulee kirjata myös asiaan liittyviä huomioita sekä valmennettavan omia kommentteja kehittymisestä ja kehittymiskohdista. Valmentajan tulee seurata aktiivisesti valmennusprosessin etenemistä ja olla valmennettavan tukena koko valmennusprosessin ajan. Valmentajan tulee olla myös aktiivisesti mukana valmennustapahtumissa. Valmennustiimin välisen tiedonkulun tulee toimia. VALMENNETTAVA Valmennettava osallistuu omalta osaltaan henkilökohtaisen valmennussuunnitelman laadintaan. Valmennettava pitää myös valmennuspäiväkirjaa, jossa hän raportoi säännöllisesti valmentajalle ja lajipäällikölle omaa osaamistaan ja analysoi omaa valmennustaan sekä taitojaan valmennuspäiväkirjassa. Kilpailija-analyysi päivitetään kolmiportaisen valmennuksen nivelvaiheissa. 4 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut
III. Huippuvalmennuksen osa-alueet ja kolmiportainen valmennusjärjestelmä Valmennuksen osa-alueet Elinikäisen oppimisen avaintaidot Henkinen valmennus Kilpailuvalmennus Ammatillinen valmennus Skills Finland ry koordinoi, kehittää ja tukee huippuvalmennusta erityisten ESR-hankkeiden avulla. Kun kysymyksessä on kansainväliset kilpailut, valmennus toteutetaan kolmiportaisen valmennusjärjestelmän avulla. Siihen kuuluu perusvalmennus, huippuvalmennus ja maajoukkuevalmennus. Ryhmämuotoinen perusvalmennusjakso sijoittuu kiitettävälle tasolle ja siihen valitaan valtakunnallisesti lajista riippuen 3-10 valmennettavaa. Perusvalmennusjoukosta valikoituu karsintakilpailun kautta noin kuuden valmennettavan pienryhmä huippuvalmennukseen. Maajoukkuevalmennusvaiheessa mukana ovat ainoastaan valitut kilpailijat ja heidän mahdolliset varahenkilönsä sparraamassa ja seuraamassa maajoukkuevalmennusta maajoukkueleirillä esimerkiksi seuraavia kilpailuja silmälläpitäen. Tässä valmennuksen vaiheessa saavutetaan sellaiset ammatilliset, kilpailulliset, henkiset ja fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat menestymisen kansainvälisissä kilpailuissa tasaveroisesti maailman muita saman alan huippuosaajia vastaan. Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä- valmennuksen opas. Huippuvalmennuksen muodostuminen Nämä neljä osa-aluetta tulee sisältyä kansainvälisten kilpailujen valmennukseen. Valmennustoimintaan osallistuu yllä lueteltujen lisäksi yritysten työpaikkavalmentajia ja ohjaajia sekä entisiä kilpailijoita. He osallistuvat usein valmennustapahtumiin ja koulutuksiin erityistaitojen valmentajina. 1. Kilpailutoiminnan perustiedot osassa kuvataan kilpailutoimintaa yleisesti. 2. Ammatillinen valmentautuminen osassa on kuvattu huippuvalmennuksen rakenne ammattiosaamisen näkökulmasta ja samalla tavalla kuin ammattitutkintojen tutkinnon perusteissa. Tämän julkaisun liitteissä on esimerkkejä eri lajien valmennus suunnitelmista. 3. Avaintaidot osassa kuvataan kilpailutoimintaan oleellisesti liittyvät avaintaidot. 4. Henkinen valmentautuminen osassa kuvataan henkisen valmennuksen rakenne. Nämä muodostavat ne asiat, jotka kilpailussa menestyjän tulee hallita. Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 7
Valmennuksen sisältö 1. Kilpailutoiminnan perustiedot Tässä osiossa käsitellään: Mitä ammattitaitokilpailulla tarkoitetaan, mihin sillä tähdätään, mitä sillä saavutetaan ja mitkä ovat kilpailutoiminnan hyödyt. (Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä - valmennuksen opas ) Miten eri kilpailutapahtumat eroavat toisistaan (esim. Taitaja-kilpailut, EuroSkills-, WorldSkills-, Abilympics kilpailut jne.)? Eri kilpailut on esitelty Huippuvalmennuksella kilpailukykyä, opas valmennukseen oppaassa. (www.skillsfinland.fi) Kilpailusääntöjen sisältöön tutustuminen. Kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa kilpailusäännöt tarkennetaan aina kilpailujen yhteydessä ja ne tulevat voimaan, kun kyseinen kilpailuorganisaatio ne toimielimissään hyväksyy. On tärkeää huolehtia siitä, että kilpailusäännöt ovat viimeisimmät voimassa olevat. Voimassa olevat säännöt löytyvät kunkin kansainvälisen kilpailun kotisivuilta. Ekspertin rooli on tärkeä, sillä hän tuo viimeisimmän tiedon kilpailusäännöistä valmennustasolle. Pistelaskujärjestelmään tutustuminen. Kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa on käytössä CIS pistelaskujärjestelmä (Competition Information System). Pistelaskennan periaatteena on, että arviointi on kilpailija- tai kilpailijaryhmäkohtaista. Kilpailutehtävät jaetaan tehtäväkuvausten mukaan arviointiosioihin, jotka jakautuvat arviointikohteisiin. Kilpailutehtävät moduloidaan niin, että tehtäväosiot pystytään arvioimaan kunkin kilpailupäivän päätyttyä. Arviointitapoja on objektiivinen ja subjektiivinen arviointi. Eettisten kysymysten esiin nostaminen. Kuinka kilpailutilanteessa tulee suhtautua kanssakilpailijoihin, mitä tarkoittaa Fair Play ja millainen kilpailijan ammattietiikan tulee olla. Kilpailutoiminnan esittely sopii työvälineeksi myös yhteistyökumppanien hankintaan ja muuhun markkinointiin. 2. Ammatillinen valmentautuminen Kansainvälisten kilpailujen valmennukseen osallistuvat nuoret suorittavat joko ammatillista perustutkintoa, ammatti- tai erikoisammattitutkintoa tai opiskelevat korkea-asteen tutkintoa. Huomioi nämä tehdessäsi valmennussuunnitelmaa : Tässä osiossa huomioitava seuraavaa: Lajikuvaus tehdään suomeksi ellei lajikohtaisesti edellytetä, että lajikuva usta tarvitaan englanniksi. Kts liite 1. Valmennussuunnitelma Käydään läpi, mitä Suomessa opetetaan (tutkinnot) sekä mitä tulee opettaa erikseen Skills-valmennuksessa. Oppiminen ja valmennus tapah tuu sekä oppilaitos- että työympäristössä Tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista toteutttaa valmen nustoimintaa. Oppisopimuskoulutuksessa tehdään oppisopimus, johon liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Tähän voidaan sisällyttää henkilökohtainen val mennussuunnitelma. Ammattitaitokuvaus johdetaan lajikuvauksesta (valmentaja kirjaa vah vuudet ja kehittämiskohteet). Kilpailija-analyysi tehdään ennen valmen nuksen aloittamista. Lajikohtaisia valmennustapahtumia järjestettäessä on sovittava esivalmis telut ja yhteistyö valmennustiimin kesken. Aikaisempien kokemusten hyödyntäminen, kuten entisten kilpailijoiden kutsuminen valmennustilaisuuksiin, jolloin vertaisoppimista tapahtuu. Lajikohtaiset harjoittelukokonaisuudet sovitaan lajipäällikön, ekspertin ja valmentajien kanssa, lajipäällikkö järjestää siellä, missä parhaimmaksi näkee. Lajikohtainen valmennus toteutetaan tehdyn valmennussuunni telman mukaan (harjoitustehtävät jne.). Tiedonkulusta kaikille toimijoille on huolehdittava! Tehtävään käytettävää aikaa tulee harjoitella, harjoitus on olennaista aikatauluttamisessa. 8 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 9
Huomioitavaa henkilökohtaisessa valmennussuunnitelmassa: Huom! Työturvallisuus ja ergonomia Infralista (=mitä kilpailun läpiviemiseksi tarvitaan eli materiaali, välineet, kilpailualue, valaistus jne.) yleensä tarkentuu noin puoli vuotta ennen kisoja, jolloin valmennuksen kohteeksi voi nousta uusia ohjelmistoja tai tekniikoita. Harjoittelukertojen suoritusmäärä, esivalmistelut, yhteistyö= rutiini Vanhojen kilpailutehtävien hyväksikäyttö Ennakkotehtävä julkaistaan noin 3 kuukautta ennen kisoja. Se antaa hyvän loppuvalmennuksen kohteen. Kilpailijan ja valmentajan välinen yhteydenpito (kysymyksiä ja vastauksia) Kestävä kehitys ja yrittäjämäinen toiminta otetaan huomioon läpileikkaavana koko valmennuksen ajan Valmentajan oma esimerkki ja ammattimaisuus näkyy kautta koko kolmiportaisen valmennuksen, esim. oman työn arvostuksessa ja kehittämisotteessa ja valmennettavan menestyksestä kiinnostuneessa asenteessa. Valmentajan tulee näyttää valmennettavalle esimerkkiä koko valmennusprosessin ajan, olla rehti ja reilu. ( Kts. Huippuvalmennuksella kilpailukykyä - valmennuksen opas, kolmiportainen valmennusmalli) 3. Avaintaidot On tärkeää tietää, mitkä muut kuin ammattiin/tekemiseen liittyvät seikat vaikuttavat arviointiin. Kieliopinnot Englanti (yleiskieli ja ammattisanasto) Esiintymistaito Kielet ja kommunikointi, esiintymistaito, kulttuurintuntemus (tapakulttuuri) Yksi avaintaidoista on osata kysyä apua ja neuvotella kilpailutilanteessa muiden kuin oman maan tuomareiden kanssa. Tällöin tuomareille välittyy myös kilpailijan kielitaito ja ammatillinen osaaminen. Hyödynnetään videointia esim. edelliset kilpailut ja harjoitustilanteet. Vertaisarviointi: muu ryhmä arvioi esiintymistä, palautteen vastaanotto Mitä tarkoittaa edustaminen. Käydään läpi kilpailutilanne ja koko kilpailuun ja sen jälkeiseen mediapyöritykseenkin liittyvä prosessi. Harjoi tellaan tilanteita. Tiimityötaito painottuu erityisesti EuroSkills -kilpailuissa, koska kaikki lajit ovat pääsään töisesti tiimilajeja, mutta myös World Skills-kilpailussa huomioitava tiimi työtaidot, ollaan joukkueena liikkeellä. Kulttuurintuntemus Yleistietoa kilpailumaasta Etikettitietous Maan tapakulttuuri Kansainvälinen osaaminen 10 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 11
4. Henkinen valmentautuminen Jatkuvaa, koko ohjauksen läpäisevää! Henkisen valmennuksen apuna mm. Skills Finland ry:n Huippuvalmennuksella kilpailukykyä ( Huki) ESR-hankkeessa tuottamaa Henkisen valmentautumisen työkirja (Minkkinen, Pylvänen, Airaksinen) Henkisen valmentautumisen sisältöjä Paineensietokyky Vuorovaikutustaidot Ihmistuntemus, itsensä tuntemus. Itsensä koossa pitäminen. Avun pyytäminen, ettei jää yksin pähkäilemään. Palautuminen Huumorin merkitys. Liikunta/ravitsemus! Työkykypassi on jo käytössä useissa oppilaitoksissa Hyvinvoinnin merkitys Unen määrä Syömisen rytmitys, määrä ja laatu (ruoka ja juoma). Maajoukkuevalmennusvaiheessa huolehditaan henkisestä valmentautumi sesta ja ryhmäytymisprosessista erityisesti maajoukkueleirien aikana. IV. Huippuvalmennuksen ja kilpailutoiminnan aikana suoritetun osaamisen tunnistaminen Tavoitteena on, että ammattitaitokilpailuissa suoritettu osaaminen voidaan tunnistaa osaksi tutkintotavoitteisia ammatillisia opintoja. Osaamisen tunnistamisesta vastaa lajikohtainen lajipäällikkö tai valmentaja, joka esittää kilpailutehtävien sisällön ja tavoitteet näyttötutkinnosta vastaavalle. Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus: Jos valmennettava on kilpailusuorituksen aikana vielä ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelemassa perustutkintoa, hänen osaamisensa karsinnoissa tai kilpailusuorituksen aikana voidaan arvioida osana tai kokonaan ammattiosaamisen näyttönä, kun se on ennalta hyväksytty koulutuksen järjestäjän toimielimelle esitetyssä opetussuunnitelmassa. Näyttötutkinnot: Ammattitaitokilpailuissa osoitettu osaaminen voidaan esittää tunnustettavaksi kolmikantaisen arvioijaryhmän päätöksellä. Osaamisen tunnustamisen esityksen edellytyksiä ovat: a) ammattitaitokilpailutehtävät vastaavat näyttötutkinnon perusteita (pt, at tai eat), b) kilpailutehtävät ovat niin laajoja, että ne kattavat vähintään yhden tutkinnon osan / usean tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset. c) kilpailutehtäviä on arvioitu koko työprosessin ajan. Lajikohtainen lajipäällikkö/valmentaja keskustelee asiasta, jos mahdollista, kolmikantaisen arvioijaryhmän kanssa ennen osaamisen tunnustamista koskevan esityksen tekemistä. Tässä yhteydessä on syytä kuulla myös tutkinnon suorittajaa (=kilpailijaa). Esitys aiemmin osoitetun ja luotettavasti dokumentoidun osaamisen tunnustamisesta tehdään ao. tutkintotoimikunnalle niin kuin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa on sovittu. Ao. tutkintotoimikunta päättää osaamisen tunnustamisesta. Tutkintovastaava tekee esityksen arviointipöytäkirjaan kilpailijan (=tutkinnon suorittaja) osoitetun osaamisen (=kilpailutehtävä) tunnustamisesta tutkinnon osaksi tai tutkinnon osiksi. 12 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 13
Kolmikantainen arvioijaryhmä allekirjoittaa pöytäkirjan. Lajikohtaisesti on sovittava ne tutkinnon osat, joita käytetään valmennuksessa (esim. tarjoilulajissa neljä (4) tutkinnon osaa, joista kolme (3) soveltuu huippuvalmennukseen, rakennuspeltiseppälajista puolestaan kaikki tutkinnon osat soveltuvat huippuvalmennukseen jne.) Valmennussuunnitelmaan kirjataan kaikkien osapuolten yhteystiedot, myös sen, kuka vastaa valmennettavan tutkinnosta. Lisätietoja www.oph.fi Todistukset annetaan huippuvalmennetuille jokaisen nivelvaiheen suorituksista (Skills- todistuspohja). LIITTEET Liite1 : Valmennussuunnitelman pohja ja aikataulu Liite2: Laji 1 Valmennussuunnitelma Liite3: Laji 5 Valmennussuunnitelma Liite4: Laji 9 Valmennussuunnitelma Liite5: Laji 22 Valmennussuunnitelma Liite6: Laji 29 Valmennussuunnitelma Liite7: Laji 34 Valmennussuunnitelma 14 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut
Liite 1 OHJEISTUSTA Kun haluat nimetä uudelleen Aikataulutus taulukossa olevia osa-alueita, esim. osa-alue 1, niin kaksois klikkaa hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä solun A9:n päällä ja kirjoita haluamasi nimi soluun, tai käytä Korvaa toimintoa. Muokaa, Korvaa toiminnolla saat myös nimettyä uudelleen solut. Valitse Muokkaa, Korvaa, Etsittävä, Korvaava. Ohjelma korvaa kaikki etsityt solut Korvaava solun tekstillä. Em. menettelyillä hyperlinkki säilyy. Taulukossa Osa-alueet voit nimetä uudestaan minkä hyvänsä otsikkosolun (tietenkin saman nimiseksi kuin Aikataulutus taulukossa olet nimennyt), eikä se vaikuta muihin toimintoihin, koska otsikko ei ole linkitetty muualle. Älä lisää taulukkoon rivejä, vaan anna rivien korkeuden kasvaa niihin kirjoitettaessa tai muotoile solun korkeutta: Muotoile, rivi, korkeus. Taulukossa Viikko-ohjelmat nimeä uudestaan otsikkosolut, jotka ovat nyt saman nimiset kuin Aikataulutus taulukossa. Muokaa, Korvaa toiminnolla saat nimettyä kaikki Viikko ohjelmat taulukon otsikkosolut. Älä lisää taulukkoon rivejä, vaan anna rivien korkeuden kasvaa niihin kirjoitettaessa tai muotoile solun korkeutta: Muotoile, rivi, korkeus. VALMENNUS AIKATAULU 2010 LISSABON JA 2011 LONTOO NIMI LAJI: 2010 VIIKOT 2011 VIIKOT 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 AMMATTITAITO Osa-alue 1 Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Osa-alue 5 Osa-alue 6 Osa-alue 7 VALMENNUSSUUNNITELMA FYYSISET VALMIUDET HENKISET VALMIUDET MAAJOUKKUELEIRIT Leirit!A1 Leirit!A1 ANALYYSIT Aloitus Tark PALAUTE: *harjoittelu *kilpailu HARJOITUSTUNNIT: *lajiharjoittelu *työssäharjoittelu *harjoituskilpailut *kilpailu *muut *tunnityhteensä: EuroSkills joukkueen I maajoukkueleiri LAJI EuroSkills joukkueen II maajoukkueleiri EuroSkills 2010 Lissabon 2011 VIIKOT 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 WorldSkills joukkueen I -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen II -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen III -maajoukkueleiri WorldSkills joukkueen IV -majoukkueleiri WorldSkills joukkueen V -maajoukkueleiri WorldSkills Lontoo 2011 WorldSkills joukkueen palauteleiri Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 Leirit!A1 0 0 16 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 17
Osa-alue 1 Tähän selvitystä osa-alue 1:stä, jos harjoituksissa ilmenee jotakin erikoista kirjataan kaikki tämän kehyksen sisään. Kehystä voidaan venyttää alaspäin niinpaljon kun selvitykset vaativat, älä tee uusia rivejä. Jokainen valmennuskerrasta tehtävä kirjaus on päivättävä. Esim. 04.06.2010, Jussilla oli selkeästi havaittavissa väsymystä, josta johtuen harjoittelu ei edennyt suunnitellulla tavalla. Viikko 22 AMMATTITAITO Tavoitteet Toteutuminen Huomiot ja kommentit tunnit Tähän kirjoitetaan mitä kyseisellä Tähän kirjoitetaan miten Tähän valmennettava kirjoittaa Osa-alue 1 viikolla tullaan tekemään tässä osoissa suunniteltu valmennus on toteutunut huomioita valmennuksesta tehtävien vaikeista ja helpoista kohdista Osa-alue 2 Tässä käsitellään osa-alue 2:n havainnot. Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 3 Tässä käsitellään osa-alue 3:n havainnot. Osa-alue 4 Osa-alue 4 Tässä käsitellään osa-alue 4:n havainnot. Osa-alue 5 Osa-alue 5 Tässä käsitellään osa-alue 5:n havainnot. Osa-alue 6 Osa-alue 6 Tässä käsitellään osa-alue 6:n havainnot. Fyysiset valmiudet Osa-alue 7 Tässä käsitellään osa-alue 7:n havainnot. tunnit yhteensä 0 18 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 19
NIMI LAJI HARJOITUSTAUSTA : Aloittanut valmentautumisen: AMMATILLINEN OSAAMINEN : * oma arvio -vahvuudet -kehitettävää * valmentajan arvio -vahvuudet -kehitettävää * yhteinen arvio KILPAILUVALMIUDET * oma arvio KILPAILIJAJA ANALYYSI Pv: Osaamista verrataan oman lajin WSC -lajikuvauksen vaatimuksiin (tai EuroSkills) ANALYYSI TEHDÄÄN VAMENNUKSEN ALUSSA JA VALMENNUJAKSOJEN VAIHTUESSA Leiri aikataulu Lontoo 2011 viikko 2/2011 I leiri (14.-16.01.2011, pe-su) tutustumisleiri Paikka: Meripuisto 18/2011 II leiri (05.-06.05.2011, to-pe) Paikka: Kuopio, Taitaja2011 (maajoukkueen julkistaminen) 23/2011 III leiri (1.osa 06.-09.06.2011, ma-to) Paikka: oma valmennusyksikkö (WSC -rutiinien läpivienti Calgaryn tehtävillä) III leiri (2.osa 11.06.2011, la) Paikka: esim. pääkaupunkiseutu 31/2011 IV leiri (1.osa 01.-04.08.2011, ma-to) Paikka: oma valmennusyksikkö (WSC -rutiinin läpivienti Lontoon ennakko tehtävillä) IV leiri (2.osa 06.08.2011, la) Paikka: esim. pääkaupunkiseutu 36/2011 V leiri (08.-09.09.2011, to-la) Paikka: pääkaupunkiseutu (maajoukkueen lähettäminen) 40/2011 WSC2011 (06.-09.10.2011, to-su) 46/2011 Palauteleiri (18.-19.11.2011, pe-la) Paikka: pääkaupunkiseutu (palkitsemistilaisuus) * valmentajan arvio Leiri aikataulu Lissabon 2010 * yhteinen arvio FYYSISET VALMIUDET : * oma arvio * valmentajan arvio * yhteinen arvio VALMENNUS viikko HOPS LAJI 37/2010 I leiri (17.-18.09.2010, pe-la) tutustumisleiri VALMENNNETTAVA Paikka: Meripuisto Kilpailutehtävät Lähtötason arvio Perusvalmennuskausi 46/2010 II leiri (19.-20.11.2010, osaamisesta/ pe-la) osaamistason kehittämiskohteet tavoitteet/toteutuminen Paikka: pääkaupunkiseutu (maajoukkueen lähettäminen Osa-alue 1 X/2011 Palauteleiri Paikka: pääkaupunkiseutu (palkitsemistilaisuus) Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Osa-alue 5 Osa-alue 6 Osa-alue 7 Huippuvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen Maajoukkuevalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen HENKISET VALMIUDET : * oma arvio * valmentajan arvio * yhteinen arvio 20 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 21
VALMENNUSSUUNNITELMA Aika: 1) Suunnitelman laatijat: Valmentaja, kilpailija, lajipäällikkö 2) Taustatietoja (koulutuksesta, työhistoriasta, aikaisemmat kilpailut, harrastukset yms.) 3) Edellisen valmennusjakson tavoitteiden toteutuminen Tähän kirjoitetaan minkä koulun on käynyt ennen perustutkintoa Tähän kirjoitetaan minkä perustutkinnon on suorittanut Tähän kirjoitetaa minkä ammattitutkinnon on suorittanut Tähän kirjoitetaan mitä työtehtäviä on tehnyt Kun kysymyksessä on ensimmäinen jakso ei täytetä KILPAILIJATIEDOT LAJINUMERO: KILPAILIJA: Henkilötunnus: Osoite: Posti nro: Postitoimipaikka: Puhelin: Passinumero: TERVEYSTIEDOT Huomioitavat ruoka- ja muut allergiat sekä sairaudet: LAJI: Sähköposti: Kotikunta: T-paidan koko: Kauluspaidan koko(miehet): 4) Suoritettava tutkinto Ammattitutkinnon nimi Milloin on viimeksi suoritettu terveystarkastus? pvm: 5) Ammatilliset kilpailuvalmiudet Kehittäminen Kirjataan mitä osa-alueita on erityisesti kehitettävä Milloin on viimeksi suoritettu hampaiden kunnon tarkastus? pvm: KOULUTUS JA TYÖELÄMÄTIEDOT Ammatillista edeltävä koulutus Ammatillinen perustutkinto Oppisopimus Työkokemus vuotta kuukautta 6) Työympäristöön liittyvät kilpailuvalmiudet Tarkkuus, järjestys, järjestälmellisyys Kehittäminen Muuta, esim. yhteismajoitukseen liittyvää: 7) Fyysiset ja psyykkiset kilpailuvalmiudet Kehittäminen LAJIPÄÄLLIKKÖ: Osoite: Postinumero Postitoimipaikka Puh. Sähköposti: 8) Tavoitteet valmennusjaksolle: VALMENNUSYKSIKKÖ: Valmennusyksikön osoite: VALMENTAJA: Puh. Sähköposti: VALMENNUSYRITYS: 9) Jakelu Valmennusyritykselle, valmentajalle, valmennettavalle, lajipäällikölle, valmennuspäällikölle Valmennusyrityksen osoite: YHTEYSHENKILÖ: Puh. Sähköposti: Päiväys..201 Valmentaja Valmennettava 22 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 23
Polymekaniikkalajin valmennussuunnitelma Calgary2009 Liite 2 Valmennusprosessi Laji 1, Polymekaniikka Lajipäällikkö: Antti Lyhteilä/Tampereen ammattiopisto (Calgary 2009), lajipäällikkö Rauno Nikkilä/ Etelä-Karjalan ammattiopisto (Lontoo 2011) Polymekaniikan valmennusprosessi vuoden 2009 WorldSkills-kilpailuihin käynnistyi kartoittamalla Suomen potentiaalisimmat ehdokkaat maajoukkuevalmennettaviksi. Lajipäällikkö Antti Lyhteilä kartoitti ehdokkaat ja järjesti tammikuussa 2009 karsintakilpailun Lappeenrannassa. Karsintakilpailun tuloksena lahjakkaat nuoret Ville Laurikainen ja Miika Laari valittiin polymekaniikan Suomen edustajiksi Calgaryn kisoihin. Laurikainen valittiin ammattitaitomaajoukkueen kilpailijaksi ja Laari varaedustajaksi. Ammattitaitovalmennus oli aloitettu molempien ehdokkaiden kanssa jo syksyllä 2008, jolloin nuoret harjoittelivat koneistustehtäviä. Laurikainen oli syksyllä myös töissä koneistamo Raimo Martikaisella, mikä auttoi työrutiinin kehittymisessä. Karsintakilpailun jälkeen valmennusprosessi jatkui kartoittamalla Laurikaisen vahvuudet ja heikkoudet Skills Finlandista saadun lomakkeen avulla. Vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen antoi arvokasta tietoa, jonka pohjalta valmennussuunnitelma rakentui. Keväällä 2009 aloitettiin sähköautomaatiovalmennus eli laiteasennuksen ja ohjelmoinnin harjoittelu (n. 2h/vko) ekspertti/ valmentaja Susanna Kankaanrannan toimesta. Kevään aikana alkoi myös mittaustarkkuuteen liittyvien asioiden opiskelu ammattikorkeakoulun mittauskalibrointikeskuksessa. Koneistusta Laurikainen harjoitteli valmentaja Heikki Suppasen ohjauksessa. Laurikainen sai työvoimatoimiston kautta sopimuksen työharjoittelusta / työelämävalmennuksesta ajalle 16.3.-31.8. Sopimus oli todella hyödyllinen, sillä se mahdollisti Ekamon järjestämän valmennuksen ja työskentelyn erilaisissa yrityksissä. Aika helmikuusta toukokuuhun (2009) oli kulunut Japanin tehtävän eri osioiden harjoittelemiseen ja kesällä 2009 oli aika siirtyä harjoittelemaan Japanin tehtävää kokonaisuutena valmentaja Suppasen ohjauksessa. Lisäksi Ville Laurikainen tutustui ammattilaisten työtapoihin työskentelemällä teollisuudessa mm. UPM Kymmenen Kaukaan tehtaalla sekä M. Korhonen Oy:n työntekijänä. Laurikainen opiskeli myös ohjelmointia Lappeenrannan Laitehuollossa sekä kaapelin asennusta ja kytkentää. Kesällä 2009 Laurikainen työskenteli moottoripyöräteamin mekaanikkona. Työ antoi arvokasta kokemusta paineen alla työskentelystä. Skills Finlandin järjestämillä maajoukkueleireillä toteutui puolestaan henkisen valmennuksen osuus. Valmennuksen kautta pyrittiin lisäämään erityisesti varmuutta työn tekemiseen. Jälkikäteen ajatellen valmennustiimin olisi tullut painottaa enemmän myös esiintymistaitojen harjoittelua sekä kielivalmennusta. Edeltävien Japanin WorldSkills-kilpailujen kilpailijaa pyrittiin käyttämään valmennuksessa, mutta valmennustiimin mukaan häntä olisi voinut hyödyntää valmennuksessa enemmänkin. Valmennusjakso päättyi hieman yllättäen kun lopussa olevat kaksi taitojs hiovaa valmennusviikkoa jäi pois huilijakson vuoksi, mutta kaiken kaikkiaan Laurikaisella oli kuitenkin valmennuksen päätyttyä hyvin hallussa sekä ammattitaidot, että elinikäisen oppimisen avaintaidot, joten valmennusprosessi oli onnistunut. Ajankohta: Tapahtuma: Paikka: Vastuu hlö: Tammikuu: 1.1-7.1.2009 12. - 28.1.2009 Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu. 8-11.1.2009 I- maajoukkueleiri Espoo Rauno Nikkilä Heikki Suppanen 29. - 30.1.2009 Karsintakilpailu Antti Lyhteilä, Susanna Kankaanranta Helmikuu: 1. - 28.2.2009 Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu. 12.2.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 19.2.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 26.2.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu Maaliskuu: 2. - 13.3.2009 Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu. 5.3.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Maalis-huhtikuu, n. 3 pv Mittaustekniikan harjoittelu AMK,Lappeenranta Smolander 12.3.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 16. - 27.3.2009 Sähkökeskusten kokoonpano- ja johdotusharjoittelu 27-28.3.2009 II -maajoukkueleiri, - maajoukkueen jukkistaminen Huhtikuu: 30.3-3.4.2009 wsc rutiinien läpivienti, Shizuokan tehtävät Instrumentointi M.Korhonen Oy Vaasa, Taitaja2009 4.4.2009 II -maajoukkueleiri, osa 3 Pääkaupunkiseutu 6. - 30.4.2009 Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu. 9.4.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 16.4.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 23.4.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu 30.4.2009 Automaatio/logiikka harjoittelu Toukokuu: 4. - 15.5.2009 Koneistus- ja kokoonpanoharjoittelu. 18. - 29.5.2009 Automaatio/instrumentointi- ja polymekaniikan harjoittelu käytännön työympäristössä. UPM Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Rauno Nikkilä Heikki Suppanen 24 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 25
Kesäkuu: 8-11.6.2009 III- maajoukkueleiri, wsc ruttiinit, Calgaryn ennakkotehtävät 12-13.6.2009 III- maajoukkueleiri, osa 2. Pääkaupunkiseutu 14.6.-31.6.2009 Calgaryn tehtävän harjoittelu Heinäkuu: Elokuu: xxxxx? Calgaryn tehtävän harjoittelu sekä työelämävalmennus Lappeenrannan Laitehuolto, M. Korhonen Oy Calgaryn tehtävän harjoittelu Henkinen valmennus, kilpailustrategia 13-15.8.2009 IV -leiri, maajoukkueen lähettäminen Syyskuu: 1-6.9.2009 WSC2009 Lokakuu: 2-3.10.209 Palauteleiri, palkitsemistilaisuus Rauno Nikkilä Heikki Suppanen Heikki Suppanen Heikki Suppanen Heikki Suppanen paikka avoin Antti Lyhteilä, Susanna Kankaanranta, xxxxxxxx? Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Skills Finland Skills Finland Liite 3 Laji 5 CAD-suunnittelu Lajipäällikkö: Harri Hassinen (Calgary 2009) Taustayhteisö: Salon seudun ammattiopisto WorldSkills-kisoissa Calgaryssa vuonna 2009 suomalaisen CAD-suunnittelun parhaimmistoa edusti Alexander Juustovaara Torniosta. Juustovaara oli suorittanut suunnitteluassistentin perustutkinnon ja kilpailuhetkellä hän oli oppisopimusopiskelijana Lappian koulutuskuntayhtymässä suorittamassa suunnitteluassistentin ammattitutkintoa. Työpaikkana oppisopimusopiskelija Juustovaaralla oli Lappian koulutuskuntayhtymä. Työnantaja / oppisopimustoimisto osallistuivat kilpailijan matka- ja majoituskuluihin silloin, kun Alexander matkusti lajivalmennuksiin esimerkiksi Saloon tai muualle Suomeen. Lajipäällikkönä toimi Harri Hassinen Salon seudun koulutuskuntayhtymästä ja Alexanderin henkilökohtaisena lajivalmentajana Rami Nevala Lappian ammattiopistosta Torniosta. Valmennustoiminta käynnistyi kolmiportaisen valmennussuunnitelman mukaisesti. Aluksi valmennusryhmässä oli mukana Espoon Taitaja-kilpailun (2008) kolme mitalistia sekä yksi Joensuun Taitajissa (2007) menestyksekkäästi kilpaillut nuori. Valmennuksen sisältöön kuului ohjelman käyttötaito ja konepiirustusten tulkintaa sekä luomista. Joulukuussa 2008 valmennettiin kolmea henkilöä ja tammikuussa 2009 järjestettiin Lahdessa karsinta, josta Juustovaara valikoitui maajoukkuevalmennettavaksi. Karsinnan jälkeen alkoi huippuvalmennus ja sen jälkeen maajoukkuevalmennus kohti Calgarya. Henkinen valmennus tapahtui maajoukkueleirien yhteydessä. Henkistä valmennusta tukivat myös maajoukkuevalmennettavan omat harrastukset (Taekwon-do ITF ja jousiammunta). Oppisopimustoimistolla on henkilökohtaistamisen vastuu. 1.3.2010 maajoukkuevalmennettavaa koskevia tietoja ei oltu vielä kirjattu. Ammattiopisto Lappiassa on puolestaan näyttötutkinnon järjestämisoikeudet, joten siellä laadittiin henkilökohtaistamissuunnitelma. Siitä ei ole tietoa, miten henkilökohtaistamissuunnitelmassa otettiin huomioon valmennussuunnitelma. Kielitaito on erittäin olennaisessa osassa CAD-suunnittelussa ja alalla on myös oma erityissanasto. Tällä kertaa valmennettavalla oli lukiopohja kielitaidolle ja hän pärjäsi siinä hyvin, joten kielivalmennukseen ei tarvinnut juurikaan panostaa. Sosiaalisia taitoja ei arvioitu, sillä ne eivät ole ominaisia kyseiselle lajille. Kaiken kaikkiaan valmennus sujui erittäin hyvin ja valmennuksen päätyttyä valmennettava omasi hyvät ammatilliset taidot sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. 26 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 27
Päivämäärä Paikka Sisältö Tunnit 22.5-23.5.2008 Vaasa Ohjelman perusasetukset, projektiedostojen luonti, luonnostelu, mallinnuksen peruspiirteet sekä kokoonpanojen perusteet. Tutustuminen Top-Down - suunnitteluun. Harjoituksia. Autodesk Inventor ohjelma koostuu viiva luonnoksista joista tehdään saman ohjelman mallinnustyökaluilla virtuaalisia 3D malleja (osia). Samalla ohjelmalla luodaan osista kokoonpanomalleja (esim. kokonainen moottori). Mallinnuksen jälkeen luodaan samalla ohjelmalla osista ja kokoonpanoista työpiirustukset tarvittavine merkintöineen. Ohjelma perustuu projektiajatteluun, eli esim. projekti on polttomoottori joka sisältää osia, kokoonpanoja ja piirustuksia. Topdown suunnittelu on käänteistä suunnittelua siinä mielessä että yhden osan sijasta luonnos piirretäänkin useista osista samaan luonnokseen. Näin osien keskinäinen paikoitus ja suunnittelu on helpompaa jatkossa. Kesäkuu 2008 Etätyö Oppilaat lähettivät tarkistettavaksi itse valitsemiaan harjoitustehtäviä keskitteyen osamallinnukseen sekä kokoonpanoihin. Tässä haluttiin varmistaa perusmallinnuksen sujuvuus ennen kuin siirrytään edistyneempiin ominaisuuksiin ja konepiirustuksen merkintöihin. 28.8-29.8.2008 Vaasa Työkuvat, parametrien hallinta, Top-Down - mallinnus sekä tutustuminen hybridimallinnukseen. Juha Hantula mukana opastamassa työkuvien standardeissa. Käynti CiTEC engineerin Oy:ssa tutustumassa Urpo Kähtävän suunnitteluryhmän toimintaan. Perehtyminen tarkemmin työpiirustuksiin ja merkintöihin. Top down mallinnuksen soveltaminen käytännön harjoituksin. Hybridimallinnus menetelmänä käyttäen pintoja ja solideja luovasti. Citek vierailulla kävimme katsomassa miten hommat tehdään yrityksessä ja miten suunnitteluprosessi etenee tiimissä. Syyskuu 2008 Etätyö Harjoitustehtäviä, joita tarkistin. 8 5.11-6.11.2008 Vaasa Osa-aluekohtaisesti kertausta sekä uusien ominaisuuksien opettelua koko ohjelman sisällöstä. Harjoitustehtävä, joka piti saattaa alusta loppuun saakka. Heikki Salmi Preseco Oy:sta tarkasti työkuvia ja antoi kommentteja suunnittelupäällikön näkökulmasta. Ulkopuolinen ammattilainen arvioi valmennettavien työpiirustusten tasoa ja antoi niista henkilökohtaista palautetta. 4.12-5.12.2008 Helsinki Finalistin karsinta, joka ei ollut mahdollista liiallisen tasaväkisyyden vuoksi. Kertausta ja harjoituksia. 16 8 16 16 6.5-8.5.2009 Vaasa Aikaisemman WSC-tehtävien tekeminen harjoituskilpailun muodossa. Teoriaosuutta moottorien toiminnoista, kaasutinrakenteista, vinsseistä sekä muista mekaanisista laitteista. Mekanismien ja moottoreiden toimintaperiaatteiden sisäistämistä koska se osaalue on aina ollut suomalaisilla kilpailijoilla heikkoa. Toukokuu 2009 Tornio Harjoituskilpailun läpivienti itsenäisesti. Helsingin WSC kisojen tehtävillä toteutettu harjoituskilpailu. Kilpailija kellotti ajan ja arvioi tehtävän jälkeen kuinka kauan vielä menee aikaa kesken jääneiden tehtävien läpiviemiseen. Tämän jälkeen kilpailija teki tehtävät loppuun. 23.-24.6.2009 Vaasa Tutustumista moottoritekniikkaan, vanhojen kilpailutehtävien läpikäyntiä sekä yksittäisten ohjelmapiirteiden läpikäyntiä. Ohjelman aloituspohjien luomista. Moottoritekniikan periaatteita. Kilpailija joutuu WSC kisapaikalla itse luomaan ns. aloituspohjan jossa on valmiiksi määriteltyjä asioita piirtämisen nopeuttamiseksi. 17.8.-18.8.2009 Salo Merkintätavat, aloituspohjat ja mittavälinekoulutusta Vierailevan mittavälinekouluttajan luento ja opetusta mittavälineiden käytöstä. WSC kisoissa on monena vuonna ollut mitoitustehtävä, jossa täytyy itse mitata kappale josta tekee piirustukset. 23.10.2009 Vaasa Palaute sekä Calgaryn tehtävien ja pisteiden läpikäynti Tutkimme yhdessä tehtävänannot ja kilpailijan palauttamat vastaukset läpi. Palautteen antaminen kohta kohdalta. Huomasimme pistelaskussa virheen, josta teimme protestin. Protesti hyväksyttiin mutta diplomi jäi silti saamatta erittäin pienellä marginaalilla. Kaikki valmennuspäivät klo. 9.00-15.30. 24 16 16 8 Ei saatu tarpeeksi suuria eroja valmennettavien välille, jotta luotettava karsinta olisi ollut mahdollista. 28.1-29.1.2009 Vaasa Finalistin valinta sekä vaativien ominaisuuksien läpikäyntiä harjoitustehtävien avulla. 16 Vaativammalla tehtävällä karsintakilpailu, jonka jälkeen tasapuolinen valinta voitiin suorittaa. Tasoero oli selkeä. 9.-13.2.2009 Tornio Harjoituskilpailu Soulin tehtävillä ja tehtävien yleisrakenteiden opettelua. 30 Harjoitusvastustajia ja aikaa vastaan kamppailemista. Käytin tätä myös opetustilanteena ja keskustelimme tehtävien rakenteesta kisan aikana. 23.3-27.3.2009 Vaasa Taitajakisojen yhteydessä ongelmakohtien läpikäyntiä ja ratkaisujen etsimistä. 20 Calgaryyn valittu kilpailija teki harjoituskilpailuna Shizuokan tehtäviä jotka jäivät kesken. Hän teki tehtävät loppuun oma-aloitteisesti ja kellotti lopullisen ajan. Erinomainen harjoitustilanne jossa ajankäytön rajoitukset ilmenivät kantapään kautta. 28 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 29
Liite 4 Yleistä Laji 9 Informaatioteknologia- IT Software applications Lajipäällikkö: Risto Oksanen, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Lajin valmennus voidaan sisällyttää Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon ja Liiketalouden perustutkinnon vapaasti valittavaksi tutkinnon osaksi tai näihin tutkintoihin ammatillista osaamista yksilöllisesti täydentäväksi tutkinnon osaksi. Tutkinnon osan laajuus olisi 10 ov. Lajikuvauksessa vaadittavat tiedot WSC Lontoo 2010 lajikuvauksen mukaisesti Microsoft Certified Application Specialist (MCAS) vaadittavat tiedot ja taidot, jotka on määritetty osoitteessa www.microsoft.com/learning/en/ us/certification/mbc.aspx#tab2 (liite 1). Käytettävät ohjelmistot Windows Vista Microsoft Office 2007 Valmennuksen oppimisympäristöt Moodle- oppimisympäristö maajoukkueleirit yhteiset valmennuspäivät harjoittelu valmennusyksikössä/työpaikalla Kilpailijarekrytointi Tiedotus kaikille oppilaitoksille, jotka ovat lähettäneet kilpailijoita Taitaja 2008 ja Taitaja 2009 -kilpailuiden semifinaaleihin. valmennuksen alussa kartoitetaan ensin kilpailijoiden lähtötaso verrattuna MCAS -vaatimuksiin sekä heidän kielitaitonsa valmennusmateriaalina käytetään Microsoftin MCAS materiaaleja ja testejä omatoimisina harjoituskilpailuina kevään aikana kilpailijat tekevät WSC 2005, 2007 ja 2009 kilpailujen tehtävät soveltuvin osin (muuttunut lajikuvaus huomioidaan) Moodle- oppimisympäristössä kilpailijat suorittavat em. testit ja harjoituskilpailut, sekä sitä kautta tapahtuu pääosin valmennuksen ohjaus ja valmennuspäiväkirjan täyttäminen. Moodleen rakennetaan valmennuksen vaiheistus opeteltavien taitojen pohjalta. Oppimisympäristö mahdollistaa valmennuksen etenemisen yksityiskohtai semman seurannan ja näin se ryhdittää kilpailijan valmentautumista Varsinaisesti tässä lajissa emme käytä perus-, huippu- ja maajoukkue-valmennus kausi ajattelua lajin luonteesta johtuen. Myös osallistujamäärä karsintaan on ollut aina erittäin niukka (3-5 henkilöä). Valmennuksen sisältö Sekä Tieto- ja viestintätekniikan että Liiketalouden perustutkinnon opetussuunni telmat sisältävät nykyisin huomattavassa määrin perus- ja lajivalmennuskaudella harjoitettavia asioita ja näin kaikilla valmennukseen tulevilla kilpailijoilla on hyvät perustaidot. Valmennuksessa keskitytään pääosin vain Office-ohjelmien erityspiir teiden löytämiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Ongelmanratkaisu taitoja kehitetään myös valmennuksen aikana VBA- ohjelmointitaitojen täydentämi sellä, vaikka lajikuvauksessa ei VBA- ohjelmointitaitoja edellytetäkään. Kilpailutilan teissa nämä taidot useassa kohdassa nopeuttavat ongelman ratkaisua. Jos lähtötasokartoituksessa havaitaan puutteita englannin kielen taidoissa, kilpailijoi ta ohjataan hankkimaan niin kilpailutilanteessa tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin kuin myös tehtävissä esiintyvään ammattisanaston hallintaan riittävä kielitaito. Kuten aiemmin todettiin, Moodlen avulla voidaan valmennuksen etenemistä seurata huomattavasti aiempaa paremmin ja reagoida mahdollisiin ongelmatilanteisiin nope ammin, tämä kasvattaa myös kilpailijan ammattietiikkaa ja työmoraalia. Valmennuksen aikana painotetaan oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoa, pitkäjäntei syyttä ja motivoituneisuutta ja sitoutumista asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Valmennusaikana kiinnitetään huomiota huolelliseen työskentelyn suunnitteluun ja henkilökohtaisten työsuunnitelmien tekemiseen, jotta vältytään valmentautumi seen liittyvien lisätehtävien aiheuttamalta stressiltä ja työkuorman ajoittaiselta kohtuuttomalta kasvulta. Myös liikunnan, ergonomisen työskentelyn ja asianmukai sen ruokailun merkitystä korostetaan ja havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tieto puolinen koulutus näihin asioihin selostetaan maajoukkueleireillä. Karsintajärjestelmä Toukokuussa 2010 ensimmäinen yhden päivän kestävä karsinta, josta jatkoon pää see kolme parasta kilpailijaa Lokakuussa 2010 toinen karsinta, jonka pituus on kaksi päivää, tämän perusteella valitaan WSC -kilpailija ja hänen varamiehensä Valmennuksen toteutus 30 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 31
Microsoft Certified Application Specialist (MCAS) vaadittavat tiedot ja taidot: PowerPoint Word Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Customizing Documents Create and format documents. Lay out documents. Make documents and content easier to find. Personalize Office Word 2007. Formatting Content Format text and paragraphs. Manipulate text. Control pagination. Working with Visual Content Insert illustrations. Format illustrations. Format text graphically. Insert and modify text boxes. Organizing Content Structure content by using Quick Parts. Excel Use tables and lists to organize content. Modify tables. Insert and format references and captions. Merge documents and data sour ces. Reviewing Documents Navigate documents. Compare and merge document versions. Manage tracked changes. Insert, modify, and delete comments. Sharing and Securing Content Prepare documents for sharing. Control document access. Attach digital signatures. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Manipulating Data Insert data by using AutoFill. Ensure data integrity. Modify cell contents and formats. Change worksheet views. Manage worksheets. Formatting Data and Content Format worksheets. Insert and modify rows and co lumns. Format cells and cell content. Format data as a table. Creating and Modifying Formulas Reference data in formulas. Summarize data by using a formu la. Summarize data by using subtotals. Conditionally summarize data by using a formula. Look up data by using a formula. Use conditional logic in a formula. Format or modify text by using formulas. Display and print formulas. Presenting Data Visually Create and format charts. Modify charts. Apply conditional formatting. Insert and modify illustrations. Outline data. Sort and filter data. Collaborating on and Securing Data Manage changes to workbooks. Protect and share workbooks. Prepare workbooks for distribution. Save workbooks. Set print options for printing data, worksheets, and workbooks. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Creating and Formatting Presentations Create new presentations. Customize slide masters. Add elements to slide masters. Create and change presentation elements. Arrange slides. Creating and Formatting Slide Content Insert and format text boxes. Manipulate text. Add and link existing content to presentations. Apply, customize, modify, and remove animations. Working with Visual Content Access Create SmartArt diagrams. Modify SmartArt diagrams. Insert illustrations and shapes. Modify illustrations. Arrange illustrations and other content. Insert and modify charts. Insert and modify tables. Collaborating on and Delivering Presentations Review presentations. Protect presentations. Secure and share presentations. Prepare printed materials. Prepare for and rehearse presenta tion delivery. Skills Being Measured This exam measures your ability to accomplish the technical tasks listed below. Structuring a Database Define data needs and types. Define and print table relationships. Add, set, change, or remove prima ry keys. Split databases. Creating and Formatting Database Elements Create databases. Create tables. Modify tables. Create fields and modify field properties. Create forms. Create reports. Modify the design of reports and forms. Entering and Modifying Data Enter, edit, and delete records. Navigate among records. Find and replace data. Attach documents to and detach from records. Import data. Creating and Modifying Queries Create queries. Modify queries. Presenting and Sharing Data Sort data. Filter data. Create and modify charts. Export data. Save database objects as other file types. Print database objects. Managing and Maintaining Databases Perform routine database opera tions. Manage databases. 32 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 33
Liite 5 Laji 22 Maalaus ja tapetointi Lajipäällikkö: Kirsti Salo, Turun ammattiopistosäätiö Valmennussuunnitelma kaikille valmennettaville sekä Katja Jaatiselle Galgaryn kisoja varten vuoden 2008 osalta: Toukokuu 2008: Kutsut valmennustilaisuuteen lähetettiin huhtikuun aikana. Valmennettavia kutsuttiin 6 ensimmäiseen valmennuskertaan. Valmennettavia tuli yhteensä neljä. Heistä kaksi Helsingistä, yksi Seinäjoelta ja yksi Turusta. Ensimmäisen valmennuskerta Ennen töiden aloitusta: Kaikille osallistujille selvitettiin pääpiirteittäin valmennusohjelman runko ja tavoitteet Kartoitettiin valmennettavien mahdollisuus saapua tuleviin valmennustilaisuuksiin Selvitettiin, mitkä edellytykset valmennettavilla on osallistua saman syksyn Pohjois maisiin kisoihin (kriteerit olivat Taitaja-kisoissa menestyminen sekä kyseisen valmen nuskerran paras onnistuja) Valmennettaville selvitettiin myös mahdollisuus ammattitutkinnon suorittamiseen (kaikki osallistujat olivat perustutkinnon suorittaneita) valmennuksen yhteydessä. Seuraavaksi harjoituksia, jotka toimivat samalla tilanteen kartoittajana ja jokaisen kykyjen ja taitojen katselmustilanteena. Valmennus 15.5.08-17.5.09 Suoritettavat harjoitukset: Laakaoven ylisilotustyö Laakaoven hiontatyö koneellisesti, pohjamaalaustyö ja valmiiksimaalaus Kuvamaalaustyön suurentaminen seinäpinnalle ja kuvan maalaustyön maalaaminen Tekstin suurentaminen ja maalaus Harjoituksen tavoitteet kilpailijalla: Saada perustiedot oven silotus- ja kuvamaalaustyön vaatimuksista Saada ensimmäiset omakohtaiset kokemukset näiden töiden tekemisestä valmen nuksen aikana Kuvamaalaustyössä tarvittavan tekniikan oppiminen Laakaoven pohjatöiden tekniikoiden oppiminen, Materiaalin käyttäytymisen oppiminen Tekstityön suurentamiseen kuuluvien perusteiden oppiminen Kuvamaalaustyön tekeminen loppuun ja lopputulosten mittaus Laakaoven pintamaalaustyön vaativuuden tajuaminen Kuvamaalaustyön hahmottaminen kokonaisuutena sekä mittatarkkuuden tietämys Laakaoven pintamateriaalin käyttäytymisen oppiminen Tekstityön leikkaamisen, tarran siirtämiseen ja maalaamiseen kuuluvien tekniikoiden oppiminen Harjoituksen tavoitteet valmentajalla: Saada tietoutta kilpailun kannalta tärkeiden töiden perusosaamisesta, tekniikoiden hallinnasta ja uuden oppimisesta Saada tietoa senhetkisestä mittatarkkuudesta Saada tietoa valmennettavan käyttäytymisestä ns. kilpailutilanteessa, hermojen hallinnasta yms. Saada tietoa ajan käytön hallinnasta Kesäkuussa valmentaja lähetti palautteen toukokuun valmennuskerrasta (liite 1) jossa myös ilmoitettiin, kuka valittiin edustamaan Pohjoismaisia kisoja Helsinkiin elokuussa 2008. Samalla valmennettaville ohjattiin harjoitustyöt kesän ajaksi (kirjainsuurennosten harjoittelu ja kirjainten leikkaustyö). Edustajaksi valittiin Katja Jaatinen, hänellä oli paras sijoitus Taitajakisoista sekä hän pärjäsi myös hyvin ensimmäisellä valmennuskerralla. Tässä vaiheessa Katjan valmennussuunnitelma poikkesi ensimmäisen kerran muiden kilpailijoiden suunnitelmasta. Katjan kanssa sovittiin seuraava valmennuskerta elokuun 1. viikolle ennen kisoja. Tällöin Katja tulisi harjoittelemaan ja valmentautumaan samalla Pohjoismaisia kisoja varten. Tämän valmennusjakson aikana Katja siis kävi läpi koko Pohjoismaisten kisojen kisaohjelman sekä yhdessä valmentajan kanssa hänelle suunniteltiin sopiva vapaan työn kokonaisuus. 34 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 35
Tehdyt harjoitteet Ovimaalaustyö alusta loppuun Listat ja ikkunamaalaustyö alusta loppuun Sävytys ja raitamaalaustyöalusta loppuun Vapaa työ Pienimuotoinen kuvamaalaustyö alusta loppuun Sabloonan maalaustyö Harjoituksen ja valmennuksentavoitteet kilpailijalla ja valmentajalla: Saada töiden kokonaisuus mahtumaan aikatauluun Saada tehdyt työt mahdollisimman laadukkaiksi Saada työn kokonaisuus värisävyineen sopivaksi ja toisiinsa sointuvaksi Saada tarkkuus mahdollisimman hyväksi. Elokuu/Syyskuu 2008 Toinen Katjan yksilöllinen valmennustilaisuus oli Pohjoismaisten kisojen aikana, jotka osuivat siis elo-syyskuun vaihteeseen 2008. Tehdyt työt olivat samat kuin edellisenviikon harjoituksissa (liite 2). Tavoite Pohjoismaisille kisoille: Voittaa kyseinen kisa Tulos Pohjoismaisista kisoista: Kilpailun voittaminen Toinen valmennusjakso kaikille valmennettaville (Tällä kertaa Katja ei osallistunut, vaan keskittyi juuri alkaneisiin opintoihinsa.) 17.-20.09.08 Suoritettavat harjoitukset Laakaoven eri työvaiheiden tekeminen alusta loppuun Kuvan maalaus seinäpinnalle Tekstin ruudutus ja suurentaminen ja piirtäminen Tekstin suurentaminen ja piirtäminen loppuun, tekstin leikkaaminen, kiinnitystarran kiinnittäminen tarralle ja tarran kiinnitys seinäpintaan. Tarrasaploonan maalaus seinävärillä ja sen jälkeen saploonavärillä peittäväksi Tapetointityöharjoituksena ensimmäisen kerran Harjoituksen tavoitteet kilpailijalla: Ovimaalaustyön tekniikan sujuvuuden parantuminen Kuvamaalaustyön maalauksen tarkkuuden ja sujuvuuden parantaminen Tekstin ruuduttamisen tarkkuus ja tekstin suurentamisen ja piirtämisen oppiminen Kuvamaalaustyön maalauksen tarkkuus ja sujuvuus ja työn saaminen valmiiksi Kiinnitystarran kiinnittämisen tekniikan oppiminen Ovipinnan maalauksen harjoitteleminen mahdollisimman sileäksi, peittäväksi ja pölyttömäksi Tapetoinnin tekniikan oppiminen Harjoituksen tavoitteet valmentajalla: Nähdä valmennettavien kehittyminen tekniikassa ja taidoissa. Kolmas valmennusjakso kaikille valmennettaville (Tälle jaksolle ilmoittautui ja myös hyväksyttiin vielä uusi valmennettava) 13-15.10.08 Valmennuskerran tarkoitus oli toimia pääasiallisesti niiden töiden harjoittamiskertana (tulevaa karsintakisaa ajatellen), joita eri valmennettavat itse sekä valmentaja katsoivat aiheelliseksi harjoitella lisää. Värisävyharjoitus oli kaikille suunnattu tehtävä. Suoritettavat harjoitukset Jokainen sen mukaan, mitä harjoitusta tarvitsee eniten Väriraitojen maalien sävytys ja raitojen maalaustekniikan harjoittelu ensimmäisen kerran Harjoituksen tavoitteet kilpailijalle Töiden sujuvuus, laadun parantaminen, töiden aikataulutus Väriraitojen maalaamisen tekniikan oppiminen Neljäs valmennusjakso kaikille valmennettaville Toimii samalla karsintakisana Galgarya ajatellen Kisaan osallistuivat kaikki viisi valmennettavaa, joista yksi joutui tekemään työn etukäteen aikatauluvaikeuksiensa takia. Kirsti Salo Lajipäällikkö Turun ammattiopistosäätiö 36 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 37
Liite 6 Kilpailutehtävät Lähtötason arvio osaamisesta/ kehittämiskohteet Laji 29 Hiusmuotoilu Lajipäällikkö: Tarja Korjus Kilpailija: Elina Salminen Maaliskuuelokuu 2008 Perusvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/toteutuminen Elokuumarraskuu 2008 Huippuvalmennuskausi osaamistason tavoitteet/ toteutuminen Joulukuu 2008- elokuu 2009 Maajoukkuevalmennuskausi osaamistason tavoitteet/ toteutuminen Moduuli B PROGRESSIIVI- NEN Osittain hyvät valmiudet -Hyvä värinsuunnittelukyky Kehittämiskohteet: -Puutteita leikkaus ja värjäystekniikassa - Aika ei riitä vielä kokonaisuuden toteutukseen -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida Ajankäyttöön ei vielä tavoitteita Työn toteutus huippuvalmennuskaudella, yksi karsintatöistä marraskuussa -Pystyy toteuttamaan kehityskelpoisen version itsenäisesti -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida Osaamistason testaus:wsc karsintakilpailut, marraskuu -Muoto hallinnassa -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö vielä puutteellista -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Osaa kehittää työskentelyään annetun palautteen pohjalta Osaamistason testaus:mj-leiri, kesäkuu -Muoto hyvin hallinnassa -Leikkaustekniikka erinomaista -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa -Hyviä omia ideoita Moduuli A PLASTINEN Hyvä osaaminen, kilpailija tehnyt työtä jo 2vuotta, hallitsee sen melko hyvin. - Hyvä leikkaustekniikka Kehittämiskohteet: -Muodon hallinta vielä puutteellinen -Leikkaus sujuu hyvin -Kampaus sujuu hyvin -Muoto hallintaan -Ajankäyttö hallinnassa -Näkee itse virheet hyvin -Muodon hallinta parantunut -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Ajankäyttö ok -Pystyy itsenäiseen leikkaamiseen -Pystyy itsenäiseen kampaamiseen -Muoto hallintaan -Ajankäyttö hyvin hallinnassa Osaamistason testaus:wsc karsintakilpailut, marraskuu -Näkee virheet itse -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Muoto hallinnassa -Ajankäyttö hallinnassa -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun Osaamistason testaus: SM-kilpailut, maaliskuu, mj-leiri kesäkuussa -Näkee virheet itse -Kykenee täysin itsenäiseen harjoitteluun -Muodon hallinta erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa Moduuli C MIESTEN KAU- PALLINEN VÄRI JA LEIKKAUS Osittain hyvät valmiudet, kilpailija tehnyt työtä kilpailuissa 1 vuoden -Hyvä värinsuunnittelukyky -Nopea Kehittämiskohteet: -Puutteita leikkaus ja värjäystekniikassa. -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Värjäys ja leikkaustekniikkaan nopeutta, harjoitusta työelämässä -Kilpailutyön varsinainen harjoitus ja suunnittelu vasta mjvalmennuskaudella -Pystyy toteuttamaan kehityskelpoisen version itsenäisesti -Värjäystekniikan hallinta hyvä -Leikkaus sujuu hyvin, osaa itse ideoida -Muoto hallinnassa -Leikkaustekniikassa selvä kehittyminen -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvä -Pystyy toteuttamaan työn itsenäisesti ja näkee virheet -Osaa korjata virheet kilpailutilanteessa -Aika riittää -Kykenee itsenäiseen harjoitteluun -Osaa ideoida itsenäisesti Osaamistason testaus: SM-kilpailut, maaliskuu, mj-leiri kesäkuussa -Muoto hyvin hallinnassa -Leikkaustekniikka erinomaista -Värjäystekniikka erinomaista -Ajankäyttö hyvin hallinnassa -Hyviä omia ideoita 38 Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut Matkallla huipulle -Huippuvalmennuksen työkalut 39