Koh$ yhteistä visiota? arkkitehtuuripolii5set ohjelmat paikallisina dynamoina



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA

KUNTATASON APOLITYÖN KOKEMUKSIA. Yhteinen metropolimme yhteinen apolimme / Kulttuurikeskus Korjaamo

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja

Kansliapäällikön puheenvuoro

Suunnitelmat tammi-huhti

Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki

Tasa-arvon edistäminen Turun johtamisjärjestelmässä Yhteisseminaari

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

STRASI Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen: loppuraportin esittely

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto

KUNTASTRATEGIA

VÄRE premises Sari Dhima

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Design yrityksen viestintäfunktiona

ARKKITEHTUURIN TIEDOTUSKESKUS ARCHITECTURE INFORMATION CENTRE FINLAND. strategia

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Mäntyharjun keskustan kehittäminen

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum

Kehittämisstrategiat

FinELib-konsortio Arja Tuuliniemi Kirjastoverkkopäivät Helsinki

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Health and welfare effects of wood and bio-based materials in Construction

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

KOKEMUKSIA KULTTUURI- YMPÄRISTÖOHJELMATYÖSTÄ SATAKUNNASSA

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Toimintasuunnitelma 2011

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

ESIMERKKEJÄ OSALLISTAVASTA KAUPUNKISUUNNITTELUKONSEPTISTA. APOLI, MÄNTSÄLÄ Emma Johansson, arkkitehti SAFA

TYS KILPAILUSEMINAARI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITYS. Nella Karhulahti, kaavoitusarkkitehti

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU Info=laisuus Turku

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke

KUOPIO 2030 Luonnos Versio 1.4

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Miten olemme onnistuneet, millaisia viestejä tulevalle valtuustokaudelle?

Suunnitelmat tammi-huhti

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Ilmalan studiot Asukastilaisuus

Osallistumista, kuulemista, vuorovaikutusta..

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen

KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ JA OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki Kouvola Eija Raasakka

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

SimLab prosessisimulointi

Yhteistyön muotoja kaupunkiviljelyssä

PORVOON UUSI KAUPUNKISTRATEGIA OSALLISTAMINEN: TULEVAISUUSKYSELY JA VAIKUTTAJARAADIT KAUPUNKISTRATEGIAN RAKENTAJINA

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Työhönvalmennuksella vaikuttavuutta. Kuntien työllistämispalvelut osatyökykyisten työllistymisen tukena

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Smart Tampere Avoin Määrittely Petri Nykänen Smart Tampere liiketoimintakehitys Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö TREDEA

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

Tulevaisuuden kaupungin muotoilu

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, (30 kk)

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Merkittävä puistohistoria

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Transkriptio:

Architecture is about the physical framework of our lives. Architecture is not just about the visionary iconic building that resonates far beyond the city borders. Architecture is about the framework that we move around in every day. It's all about the landscape, streets we move on and the homes we live in and the interaction occurs between them. (Odense architectural policy 2009) Koh$ yhteistä visiota? arkkitehtuuripolii5set ohjelmat paikallisina dynamoina Paikallistason arkkitehtuuripoli0ikka Suomessa ja Tanskassa Petri Tuormala Doctoral Candidate, M.Sc. (Architecture) Aalto University School of Arts, Design and Architecture Department of Architecture 4.5.2015

Mitä on arkkitehtuuripoli$ikka? Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012

Taustaa Kaupunkipoli=ikan muutos 1970- luvulla: kaupunkien vetovoima, taloudellinen kilpailu, fyysinen ympäristö Arkkitehtuuri julkisena kysymyksenä: mm. Ranskassa laki arkkitehtuurista vuonna 1977 Nousi EU:n poliilselle agendalla vuonna 1985 arkkitehdin koulutusta koskevan direk=ivin myötä. EU:n kestävää kaupunkikehitystä koskeva Leipzigin peruskirja vuonna 2007 Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012)

Taustaa EU:n arkkitehtuuria ja rakennesua ympäristön laatua koskevan päätöslauselmat 2000 - luvulla osaltaan edistäneet kansallista arkkitehtuuripoli=ikkaa EU- poli=ikan välillinen vaikutus arkkitehtuuriin myös erilaisten rakennusalaa koskevien strategioiden, julkisia hankintoja ja energiatehokkuusa koskevien päätösten kausa Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012)

Arkkitehtuuripoli$ikan taustaa Arkkitehtuuripoli=ikkaa edistävä yhteistyöverkosto EFAP (European Forum for Architectural Policies) vuonna 2000 Euroopan mailla eri tapoja edistää arkkitehtuuripoli=ikkaa: lainsäädäntö, kansallinen ohjelma, osana sektoripoli0ikkaa Useassa tapauksessa vastuu arkkitehtuuripoli=ikasta kulsuuri- tai ympäristöministeriöllä. Offical document on architectural policy. Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012)

Taustaa Hollan= näyl suuntaa kansalliselle arkkitehtuuripoli=ikalle vuonna 1991 Suomessa val=oneuvosto hyväksyi arkkitehtuuripoliilsen ohjelman vuonna 1998 Tanskassa kansallinen ohjelma vuonna 1994, 2007, 2014

Taustaa Keskeisiä teemoja: - Koulutus: Arkkitehtuuriin liisyvät teemat osana opetussuunnitelmaa: rakennetun ympäristön osatekijät, kestävä kehitys, yhdyskuntarakenne - Tiedotus: Kokonaisvaltainen lähestymistapa: arvostelut, näyselyt, kilpailut, kirjat, keskustelut, elokuvat, digitaaliset alustat, televisio - Paikallistason toiminta: Kaupunkien oma arkkitehtuuripoli=ikka, vuorovaikutus paikallistasolla

Arkkitehtuuripoli$ikka paikallistasolla Suomessa arkkitehtuuripoli=ikkaa on edistänyt Arkkitehtuurin =edotuskeskus (Archinfo) erilaisten seminaarien, =edotuksen ja ekskursioiden kausa. Tanskassa keskeisessä roolissa The Danish Architecture Centre (DAC) ja Danish Architects Associa=on

Arkkitehtuuripoli$ikan seuranta Survey on Architectural Policies in Europe, João Ferreira Bento (2012) Val=oneuvoston arkkitehtuuripoliilsen ohjelman seuranta ja jatkotoimenpiteet (Opetusministeriö, 2002) Selvitys kulsuuriympäristö- ja arkkitehtuuripoliilsista ohjelmista, Ympäristöministeriö (2011) Arkitekturpoli=ske erfaringer, Dansk Arkitektur Center (2015)

Lähestymistapoja Yksityiskohtaisuus Vastuutahot Ongelmien määridely Kohderyhmä Ohjelman tavoite Sitovuus 10

Julkaisun nimi Hyväksyminen Sivumäärä Aalborg Arkitekturpoli$k for et smukt og kraifuldt bymiljø Aalborgin Arkkitehtuuripoli$ikka kaunis ja voimakas kaupunkiympäristö 2004 20 Teemat: Kaupungin iden=teel, maisema, julkinen =la, liikenneympäristö, avoin kaupunki, arkkitehtuurin laatu Vastuutahot: Ei määritelty erikseen. Ohjelman myötä perustesu ArkkitekturForum toimii amma=llisena foorumina, joka edistää arkkitehtuuripoli=ikan toteusamista. Mukana mm. eri liisojen, yliopiston, museon, kauppakamarin edustajia. Julkaisun nimi Turun arkkitehtuuripolii5nen ohjelma Hyväksyminen Sivumäärä 2009 (Kaupunginvaltuusto) 28 Teemat: Iden=teeL ja kaupunkikuva, rakennusperintö, taide, rakentamisen ohjaus, arkkitehtuurikasvatus, =edotus - kansallinen kaupunkipuisto - rakennusperintöstrategia - Erik Bryggmanin nimikkosää=ö 11

Arkkitehtuuripoli$ikka käytännössä Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012

Arkkitehtuuripoli$ikka käytännössä Arkkitehtuuripoli=ikka pehmeää poli=ikkaa Tiedotus - NeLsivu - Blogit - Ar=kkelit Osallistaminen - Keskustelu=laisuudet - Kaupunkikävelyt - Työryhmät Arkkitehtuurin näkyvyyden lisääminen - Palkinnot - Tapahtumat - Kaupunkitaide ja valaistus - NäySelyt Kuva: Danish Architects Associa=on / Rune Johansen Kuva: Utzon Center

Kokemuksia arkkitehtuuripoli$ikasta Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012

Prosessin merkitys Arkkitehtuurin ja laadun määridely Ohjelma antaa mahdollisuuden poh=a, mitä rakennetun ympäristön laatu on Arkkitehtuurin määrisely - EriSäin monella polii=kolla tai kaupungin johdossa olevalla henkilöllä on käsitys, esä arkkitehtuuri on jokin lisä. Keskusteluissa nouseekin esille kysymys onko tätä lisää varaa tuoda mukaan fyysisen ympäristön rakentamiseen. Prosessi tärkeää jopa tärkeämpää kuin lopputulos Antaa mahdollisuuden sisäisen keskustelun kulsuurille kunnan sisällä Seminaarit, työpajat, =edotus, kuntalaisten ak=voin= Ryhtyminen jo itsessään iso arvo SitouSaminen tärkeässä asemassa. Resurssien löytäminen usein vaikeata, ohjelma jää helpos= muiden töiden jalkoihin Mitä tapahtuu, kun ohjelma valmistuu? Jatkuvan prosessin tarve LiiSyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Seurannan organisoiminen ja resursoin= Ohjelmien päivitys valtuustokausisain

Ohjelmien vaikutukset Näkyvyys - - Posi=ivinen julkisuus ja kiinnostuksen lisääntyminen Kaupungin imago - kilpailukyky Toimintatavat - - Sektoreiden välinen yhteistyö, kaupunkikuvatoimikunnat, poikkihallinnolliset foorumit Arkkitehtuurikilpailujen lisääminen Resurssit - - Uudet vakanssit Arkkitehtuuri- ja kulsuuriympäristökasvatukseen panostaminen KäsiDeet - Kaupunkikuvan ja - käsiseen terävöityminen Tuki ja mandaa5 laadukkaan ympäristön puolesta Kuva: Vejlen kunta Kuva: Vejlen kunta Kuva: Vejlen kunta

Haasteita Tiedotus - Tiedonkulun jatkuvuus - Median kiinnostus Omaksuminen - Henkilöstön mo=voin= - Keskustelun ylläpitäminen Kuva: Vejlen kunta Tehdäänkö ohjelmia ja selvityksiä vain selvitysten takia vai onko niistä jotain hyötyä myös myöhemmin? Kuva: Vejlen kunta Kuva: Vejlen kunta

Haasteita Resursoin$ Ohjelman valmistusua lisäresursseja ei enää ole käytesävissä - Tehtävät vaa=sivat työaikaa myös ohjelman valmistusua - Lisäresursseja koulutus=laisuuksien järjestämiseen Suhde muihin ohjelmiin Tiivis yhteistyö - Kun=en strategioissa mukana - Eri toimialojen väliset tavoiseet Kuva: Vejlen kunta Kuva: Vejlen kunta Kuva: Vejlen kunta

Laadun määridely rakennetussa ympäristössä Source: Survey on Architectural Policies in Europe (EFAP 2012

Laadun määridely rakennetussa ympäristössä? Iden$tee5? Kestävyys? Yksilöllisyys? Kauneus?

Mistä päätetään?? "Aito visio ja strategia heräqää aina vilkasta keskustelua, jopa riitoja (Sotarauta 2009)

Viiteryhmien eri mo$ivit ja tavoideet Rakennusliikkeet Asukkaat Paikalliset yritykset Elinympäristön laadun käsite PääDäjät Media Viranomaiset

Kaupunkien poli$ikat Asuntopoli$ikka - Monipuolinen asuntotarjonta Elinkeinopoli$ikka - Kilpailukyky Maapoli$ikka - Selkeät pelisäännöt Elinympäristön laadun käsite Ympäristöpoli$ikka - Kestävä ympäristö Vanhuspoli$ikka - Palveluiden saatavuus KulDuuripoli$ikka - KulSuurin monipuolisuus

Laadun määridely Laadun määri+ely Eri mo1ivit, eri käsi+eet Rakentajat Kaupunkilaiset Paikalliset yritykset PääDäjät Media Viranhal$jat

Laadun määridely Viranhal$jat valmistelutyö Diskurssi TavoiDeet Diskurssi Polii$kot Päätöksenteko Yksilöllisyys KäyteSävyys TavoiDeet Kauneus Monipuolisuus Kestävyys Viranhal$jat Viranomaiset Diskurssi Tulkinta Strategiat Yleiskaavat Asemakaavat Rakentamisohjeet Rakennussuunnitelmat Diskurssi Polii$kot Rakentajat Osalliset Yksilölliset korselipihat Fyysinen ympäristö Monipuoliset talotyypit Kestävä kaupunkirakenne

Tarpeesta toteutukseen Keitä me olemme? Mitä me haluamme Mitä me teemme jo? Arkkitehtuuripoli=ikan rooli? Kohderyhmä? Keinot? Käytännön toteutus? Kuva: Aalborgin kaupunki

Kiitos!