Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi ohjausmalli -periaatteet

Samankaltaiset tiedostot
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten STM ohjaa muutosta ja maakuntien toimintaa?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Uusi maakunta - julkisesta hallinnosta verkostojen johtamiseen

Maakuntien sote- ohjaus

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Palvelujen järjestäminen

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu. Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20)

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Sosiaali- ja terveysministeriön kommenttipuheenvuoro

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Maakuntien poliittinen johtaminen - malleja maakunnista

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa järjestäjän näkökulma

VATE ja SOTEMAKUjory Johanna Sorvettula muutosjohtaja

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Yhteenveto päivän ohjelmasta

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Sote-palvelujen järjestäminen konsernirakenteessa ja ohjausjärjestelmät. Rolf Paqvalin

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma

Maakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat

Oma Häme kuntakierros Forssa

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Maakunnan hallintosääntö

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Sote- ja maakuntauudistus

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

sote- tki / järjestämislaki

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Akavan asiantuntijaryhmä Pirkanmaan liitto Kari Hakari johtaja, HT tilaajaryhmä. Tulevaisuuden palvelut

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

LIITTEET 1-14 LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI

Maakuntien talouden ohjaus. Hallintovaliokunta Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, VM

Maakunnan johtamisjärjestelmä

Maakuntien resurssiohjaus

SoteDigi Oy. SoteDigi Oy:n tehtävistä, tämänhetkisestä tilanteesta ja etenemisen stepeistä Tuija Kuusisto

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

Maakunnan ohjaus suhteessa tuottajiin ja investointien ohjausmallit. Muutosjohtajien verkostotapaaminen

Maakuntien järjestämistehtävissä tarvitsemat digipalvelut ja SOTE-tiedolla johtaminen

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Sote-järjestäminen. - Asiakaspäivät. Antti Larsio / Sitra Tampere-talo. Kuvakaappaukset esimerkkeihin: D365. Antti Larsio 1/2018

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Tilannekatsaus joulukuu Muutosjohtajat Heli Seppelvirta, Harri Jokiranta ja Johanna Sorvettula

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Omaa maakuntaa rakentamassa

Mistä miljardisäästöt tulevat?

Sote ja johtaminen. Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä Terveysalan osaamisen uudistaminen

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Ajankohtaista. Pentti Itkonen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Ylimaakunnallisesti järjestettävät tehtävät

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi ohjausmalli -periaatteet LUONNOS 3.10.2017 Kari Hakari Linda Soikkeli Pasi Pohjola 9.10.2017 1

Julkisen hallinnon muutos: hallinnosta hallintaan Uusi julkisjohtaminen (NPM) Uusi julkinen hallinta (NPG) Lakisääteisyys Huomio sääntöihin ja ohjaukseen Byrokratia Politiikan ja hallinnon erottaminen Professioiden valta palvelutuotannos sa Hallinnon vahva asema professioihin ja poliitikkoihin nähden Huomion kiinnittäminen yritysmäisiin johtamistapoihin Panosten ja tuotosten kontrolli, suorituskyvyn mittaaminen, auditointi Markkinoiden, kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina Hallinnon ulkopuolisten ja sisäisten verkostojen hyödyntäminen palvelu-tuotannossa kumppanuuksien avulla Huomion kiinnittäminen ulkoisiin prosesseihin uuden julkisjohtamisen korostamien sisäisten prosessien sijaan Hakari 2013 9.10.2017 2

Uuden julkisen hallinnan ilmiöitä 1. Monimutkainen päätöksentekoprosessi Moderni päätöksentekoprosessi on monimutkainen, koska osallistujia ja hallinnon tasoja on niin paljon Toimiva prosessi edellyttää mallin jatkuvaa huoltamista ja aktiivista prosessin johtamista 2. Verkostoituminen palvelutuotannossa Palveluita kehitetään erilaisia organisaatio- ja toimintamuotoja yhdistelemällä Kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Tuloksellisuusmittareita sekä markkinoita muistuttavia menettelyjä käytetään hallinnan välineinä 3. Uudet yhteenliittymät julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken Syntyy uusia, erilaisia julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömalleja Käytetään erilaisia hankinnan muotoja sekä innovatiivisia kilpailuttamisen tapoja => Ohjausjärjestelmän muutos? Klijn 2008 9.10.2017 3

Hierarkiasta kohti verkosto-ohjausta HIERARKINEN OHJAUS VERKOSTO-OHJAUS Ohjaava taho Ekosysteemi Ohjausväline Ohjattava taho Ohjattavan käytös Valvonta, seuranta ja arviointi Verkoston vaikuttavuuden seuranta ja arviointi Saavutettu tulos Verkosto perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen, tasa-arvoon ja vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen. Edut: joustavuus, avoimmuus, monipuolisuus Haitat: päällekkäisyys, tehottomuus, tiedonkulkuhaasteet 9.10.2017 4 Lähde: Leskelä, Soikkeli, Oulasvirta, Uusikylä

Millaiselta tuleva ekosysteemi näyttää? SOTE-HIERARKIA SOTE-EKOSYSTEEMIN VISIO Kansainvälinen taso (EU, WHO, Järjestöt) Maakunnat sekä yhteistyöalueet, kunnat Kansallinen taso (Valtio, Virastot) Alueellinen taso (Yhteistyöalue, Maakunta, Kunta) Yksittäinen tuottaja (Julkinen, Yksityinen, Kolmas sektori, Palvelukeskukset) Yksilö (Asukas, asiakas, ammattilainen) Yksilö ja yhteisö asiakkaat, läheiset, ammattilaiset Kansallinen ja kansainvälinen viitekehys Palveluntuottajat TKIympäristö 9.10.2017 5

Palvelujen järjestämisen kaksi periaatteellista tapaa ja niiden ohjausvälineet 1. Hierarkkinen toimintatapa määräysvalta hierarkian mukaan: johtosäännöt resurssiohjaus, määrarahaohjaus tavoiteohjaus hierarkiassa on sisäänrakennettu inkrementaalinen lisäysajattelu: entistä ei kyseenalaisteta ja kehittäminen on resurssien lisäystä -> yksisuuntainen ohjausmekanismi 2. Markkinasuuntautuneet toimintatavat aidot markkinat tai näennäismarkkinat hierarkkisen mallin valta ja vastuu eri toimijoilla sopimusohjaus: toimintaa ohjataan ostajan/tilaajan ja myyjän/tuottajan välisellä sopimuksella, jossa toimijoiden vastuunjako konkretisoituu ohjauksen kohteena tuotteet ja niiden vaikutukset -> kaksisuuntainen ohjausmekanismi 3. Verkostot ja hybridit edellisten variaatioina Meklin 2010 9.10.2017 8

Palvelutuotannon ohjaus Maakunnan poliittinen ohjausvalta Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikkö Tuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym. Omistajaohjaus Sopimusohjaus Maakunnan liikelaitos Velvoittava asiakassuunnitelma Maakunnan yhtiöitetty toiminta Valinnanvapausyritykset Markkinakilpailu Suora ulkoistus/ hankinta Tieto, tulokset Asiakasohjaus 9.10.2017 9

Mihin ohjaus kohdistuu eri tasoilla? Kansallinen Maakunnallinen Kansallinen ja kansainvälinen Rakenteiden ohjaus mm. palvelurakenne, keskittäminen, investoinnit Prosessien ohjaus mm. integraatio, laatu, vaikuttavuus, turvallisuus, tuottavuus Sisällön ohjaus mm. hoitosuositukset, menetelmien arviointi, palveluvaliokoima Yksittäinen tuottaja ja yksilö Operatiivinen johtaminen mm. palveluinnovaatiot, arvot ja visio, henkilöstön vastuut ja valtuudet, osaaminen ja sen kehittäminen, johtamistyyli 9.10.2017 10

Ohjauksen kuvaus Yleinen taso Ohjauksen kuvaus Tarkka taso Ohjauksen ominaisuus Ohjaustavat Ohjausvälineet suora / epäsuora sitova / suostutteleva positiivinen / negatiivinen kohdennettu / yleinen jatkuva / määräaikainen yksi- / kaksisuuntainen normatiivinen ohjaus resurssien sääntely informaatioperustainen ohjaus esim. laki, asetus, sopimus, valtionosuus, hankerahoitus, neuvottelu, suositus, ohje Lähde: Soikkeli, Parkkinen 9.10.2017 11

Hybridiohjaus Informaatioperustainen ohjaus ei-sitova Normatiivinen ohjaus sitova, suora Sopimus Neuvottelu Strategia Talous Omistaja Asiakas Markkina Resurssien sääntely sitova, epäsuora 9.10.2017 12 Linda Soikkeli, STM

Sote-ohjauksen tavoitteet Kustannusten kasvun hillitseminen Kustannusvaikuttavuus Jatkuva kehittäminen ja innovaatiot Tehokkuus ja tehtävien työnjako Sote-uudistuksen tavoitteet (kansainvälisesti nk. Triple Aim) Asiakaslähtöisyys Valinnanvapaus Osallisuus ja osallistuminen Integraatio ja palvelujen yhteensovittaminen Yhdenvertaisuus Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Saatavuus ja saavutettavuus Vaikuttavuus ja laatu Linda Soikkeli, STM 9.10.2017 13

Laissa mainittuja välineitä kustannusvaikuttavuuden edistämiseksi Normit sitova, suora Informaatio ei-sitova Strateginen ohjaus: Palvelustrategia, Palvelulupaus Valtakunnalliset strategiset tavoitteet; Maakuntatalouden ja sote-neuvottelukunnat Uudenlainen talouden ohjaus: Korvaustaso ja -mallit (kapitaatio, kannusteet) Maakuntaindeksi, kustannuskasvun rajoitin, rahoituksen korotuksen ehdot, Yhteistyöalueen investointisuunnitelma, (JTS, TAE) Vuorovaikutusohjaus: Sopimusneuvottelut, Seurantatapaamiset Maakuntaneuvottelut, Arviointimenettely Sopimusohjaus: Palvelusopimuksen kustannusvaikuttavuusehdot Valvonta / seuranta: Tiedolla johtamisen velvoite; Tuottajien ilmoitus aiheutuneista kustannuksista; Tuottajien talouden ja toiminnan vertailu Talouden seuranta (VM), Aluekohtaiset arviot (THL/STM), Valtiontalouden tarkastusvirasto Vuorovaikutussuhde Valtio-maakunta Maakunta-palvelutuotanto Resurssit sitova, epäsuora 9.10.2017 14 Linda Soikkeli, STM

Laissa mainittuja välineitä TKItoiminnan edistämiseksi Normit sitova, suora Informaatio ei-sitova Strateginen ohjaus: Henkilöstön/tuottajien velvoite osallistua koulutus- ja TKI-toimintaan Maakunnan vastuu: alue- ja organisaatiorajat ylittävä kehittämisyhteistyö; sote-osaamistarpeiden arviointi ja osaamisen kehittäminen; koulutustilat Rakenteen ja talouden ohjaus: Kehittämistoiminnan yhteistyöalueet; Tutkimus- ja koulutuskorvausten perusteet Vuorovaikutusohjaus: Valtakunnallinen arvointiryhmä; Yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnat; Sopimushallinta Sopimusohjaus: Maakuntien ja yliopistojen koulutussopimus; Koulutus- ja TKI-ehdot palvelusopimuksissa Vuorovaikutussuhde Valtio-maakunta Maakunta-palvelutuotanto Resurssit sitova, epäsuora Valvonta / seuranta: Yliopistojen ilmoitus koulutettujen määrästä Selvitys korvausten käytöstä STM:lle 9.10.2017 15 Linda Soikkeli, STM

Laissa mainittuja välineitä tehokkaan työnjaon edistämiseksi Normit sitova, suora Informaatio ei-sitova Strateginen ja omistajaohjaus: Palvelustrategia (valikoima ja järjestämistavat), Hallintosääntö, Konserniohje Uudenlaisen rakenteen ohjaus: Valtakunnalliset palvelukeskukset ja tiedonhallintapalvelut; Keskittämisasetukset; Maakuntajakoselvitys; VN:n päätös sotepalvelurakenteen kehittämisestä Vuorovaikutusohjaus: Sopimusneuvottelut ja -hallinta Maakuntaneuvottelut, Arviointimenettely Sopimusohjaus: Palveluketjujen kuvaus sopimuksessa, Sitova asiakassuunnitelma, Maakuntien yhteistyösopimus, maakuntien järjestämissopimus (julkinen palveluvelvoite) Valvonta / seuranta: Tuottajien toiminnan seuranta ja valvonta Sisäinen tarkastus, valmiussuunnitelmat Vuorovaikutussuhde Valtio-maakunta Maakunta-palvelutuotanto Resurssit sitova, epäsuora 9.10.2017 16 Linda Soikkeli, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi ohjausmalli ja JTS THL:n arvio maakunnista Järjestämislain 29 neuvottelut maakuntien kanssa Saatavuuden ja rahoituksen raportti VM:lle ALKE neuvottelut THL:n arviointitulokset JTS JTS päätös Aluekehittämisen tilannekuva VM TEM THL STM Maakunnat 9.10.2017 17