Sote ja johtaminen. Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä Terveysalan osaamisen uudistaminen

Transkriptio

1 Sote ja johtaminen Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä Terveysalan osaamisen uudistaminen Päivi Nygren, johtava asiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Sosiaali- ja terveysministeriö

2 2

3 Sote-uudistuksen tavoitteet Kustannusten kasvun hillitseminen Kustannusvaikuttavuus Tehokkuus ja tehtävien työnjako Jatkuva kehittäminen ja innovaatiot Asiakaslähtöisyys Valinnanvapaus Osallisuus ja osallistuminen Integraatio ja palvelujen yhteensovittaminen Yhdenvertaisuus Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, perusoikeuksien toteutuminen ja turvallisuus Saatavuus ja saavutettavuus Vaikuttavuus ja laatu Linda Soikkeli, STM

4 4

5 5

6 6

7 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia ym jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin ja saamen kielen vaikuttamistoimielin Viestintä Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Toimitilat ja kiinteistöt 7

8 8

9 9

10 Monipuolisempia lähipalveluja Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla: Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi Palveluja kotiin: - neuvolan perhetyöntekijät - iäkkäiden palvelut - hätätilanteessa ensihoito Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi 10

11 Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun. 11

12 Digitalisaatio on avain integraatioon ja säästöihin. 12

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 Sote-keskuksen palvelut Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa ja sosiaalihuollossa mitä voi tehdä itse? minne voi hakeutua? kuinka kiireellisesti? Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita tutkimuksia hoitoja hoidon seurantaa Lähete laboratorioon ja kuvantamistutkimuksiin Lähete erikoissairaanhoitoon Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja ja konsultaatioita 19

20 Hammashoidon palvelut Terveysneuvonta, suusairauksien ennaltaehkäisy, neuvonta ja terveystarkastukset. Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, oireen mukainen hoito sekä hammasproteettiset korjaukset. Suun ja hampaiston korjaavat, kirurgiset hoitotoimenpiteet, iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot. Kuvantamispalvelut, hammaslääkärin todistukset ja lausunnot. Palvelut ja maksut ovat kaikissa hammashoitoloissa samat. Suunhoidon yksikkö vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita. 28

21 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. 21

22 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sotekeskuksiin tarpeen mukaan. Sote-keskuksen kanssa voidaan tehdä asiakkaalle palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja. 22

23 Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. 23

24 Asiakasseteli Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. 24

25 25

26 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa 26

27 27

28 Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: digitalisaatio oikea-aikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sote-keskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus 28

29 Johtaminen osa muutosta. 29 -

30 Kohti lainsäädännön toimeenpanoa Eduskunnan valiokunnissa 41 lakia Maantielaki-HE eduskuntaan Valinnanvapauslakivalmistelu Valinnanvapauslaki-HE, MAKU-II-HE, Kasvupalvelu-HE eduskuntaan Lait hyväksytään eduskunnassa Lait voimaan Maakuntavaalit 2 3/18 5/18 6/18 10/ ESIVALMISTELU MAAKUNNISSSA VÄLIAIKAISHALLINTO MAAKUNNISSA MAAKUNTA- VALTUUSTOT Uudistus tehtäväsiirtoineen voimaan 30

31 Uudistuksen toimeenpano MAAKUNNISSA Valmistelutyö hyvässä vauhdissa Valtion rahoitusta vuoden 2017 alusta Yhteensä noin palkattua valmistelijaa Odotus lakien hyväksymisestä ja voimaantulosta VALTAKUNNALLISESTI Maakuntien ja ministeriöiden väliset simulaationeuvottelut Digitalisaatiossa voimakas kehitystyö Uudet toimintatavat otettavissa käyttöön Aito vuorovaikutus: Maakunnat valtio Maakunnat kunnat Maakunnat järjestöt ja sidosryhmät maakunnat keskenään Uudistuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on onnistunut toimeenpano. VN.FI 31

32 Toimeenpanon organisointi valtioneuvostossa Viestintä Poliittinen ohjausryhmä: reformiministerit/hallitus Projektin johtoryhmä Laaja-alainen seurantaryhmä Henkilöstöfoorumi Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekeskus Uudistuksen koordinaatio Muutosjohdon akatemia Maakuntien toimeenpanoa tukevat verkostot Muutosjohtajakokous Valtioneuvoston toimeenpanon muutosohjelmat Valtioneuvoston yhtenäisen ohjauksen muutosohjelma Maakuntafoorumi Hallinto Järjestäminen Palveluintegraatio Omaisuus ja sopimukset Viestintä Talous HR-vastuuvalmistelijat Maakunnan tuotannon kilpailukyky Demokratia ja osallisuus ICT OKM:n yhteensovittaminen VM:n yhteensovittaminen LVM:n yhteensovittaminen YM:n yhteensovittaminen MMM:n yhteensovittaminen SM:n yhteensovittaminen TEM:n yhteensovittaminmen STM:n yhteensovittaminen Digimuutosohjelma Maakuntatieto Varautuminen TKI-muutosohjelma LUOVA Aluekehittäminen

33 Järjestämistehtävän toteuttaminen P-P P-S P-H Sat Uus V-S Pir Kym E-S Lap K-H Poh E-K E-P Kai K-P K-S P-K Toimielinrakenne järjestäjäorganisaati ossa Hallintorakenne ja järjestäjän organisaatiorakenne Tuotantoorganisaation rakenne Asiakaskohtaisten palvelukokonaisuud et Varautuminen Maakuntien välinen yhteistyö Ympäristötehtävät ja strategia Palvelumarkkinat ja niiden kehittyminen Yleinen valmistelutilanne

34 34

35 Valtio maakunta - kunta 35

36 Maakunnat ja johtaminen 36

37 Maakunnat ja henkilöstö 37

38 Maakunnan rakenteet 38

39 Maakuntavaltuusto päättää Päätöksenteon ja hallinnon rakenteet hallintosääntö nimittää muut toimielimet (mm. maakuntahallitus, liikelaitoksen johtokunta) Toiminnan arvot, visio, tavoitteet maakuntastrategia palvelustrategia ja lupaus, henkilöstöpolitiikka osana maakuntastrategiaa liikelaitosten määrä ja tehtävät, maakunnan yhtiöt, ostopalvelujen laajuus Rahoituksen käyttö talousarvio ja taloussuunnitelma Omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje Liikelaitoksen toiminnan reunaehdot tavoitteet, sitovat tulo- ja menoerät, investointisuunnitelma tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus ym. lakisääteiset asiat Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimus Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot 39

40 Maakunnan järjestämisvastuu Maakuntien toiminnassa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, pelastustoimen ja varautumisen palveluissa, kasvupalveluissa, lomituspalveluissa sekä ympäristöterveydenhuollossa. Maakunta on konserni, jossa em. toiminnoissa palvelutuotanto erotetaan omaksi tulosyksiköksi. Järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä 40

41 Maakuntakonsernin rakentaminen 41

42 Maakunnan ohjausmallin rakentaminen 42

43 Palvelutuotannon ohjaus Maakunnan poliittinen ohjausvalta Maakunnan järjestäjä- ja talousyksikkö Tuottajaehdot, korvaukset, seuranta, valvonta, vuorovaikutus ym. Omistajaohjaus Sopimusohjaus Maakunnan liikelaitos Velvoittava asiakassuunnitelma Maakunnan yhtiöitetty toiminta Valinnanvapausyritykset Markkinakilpailu Suora ulkoistus/ hankinta Tieto, tulokset Asiakasohjaus

44 Mistä liikelaitoksen johto vastaa? Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja Oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto sekä oman tuotantotoiminnan järjestäminen Liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa. Ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) 44

45 Asiakkaan rooli korostuu 45 Aktiivinen oman hyvinvoinnin/terveyden edistäjä, omahoidon toteuttaja Kokemusasiantuntija ja kehittäjäkumppani sote-palveluissa Käyttäjäystävällisyyden ja toimivuuden arviointikumppani sote-palvelujärjestelmän uudistamisessa Maakunnan asukkaita kuullaan sote-järjestämistehtävän ja sote-palvelutuottajan toiminnan suunnittelussa ja kehitettäessä Palvelut lähipalveluna (ml. liikkuvat/sähköiset palvelut) silloin kun se on mahdollista Asiakkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen mm. keskusteluja kuulemistilaisuudet, kansalais-/asiakasraadit, sähköiset kuulemismenettelyt ja kyselyt, palvelujen käyttäjien edustus eri toimielimissä Asiakaskokemusten ja ehdotusten hyödyntäminen palvelujen asiakaslähtöisyyden ja käytettävyyden kehityksessä Asiakas osallisena uusien toimintatapojen jatkuvassa kehittämisessä, työtapojen muutoksessa sekä innovaatioiden käyttöönotossa

46 Osaaminen uudistuu Asiakaskokemus, asiakkaan rooli, valinnanvapaus Palvelukulttuuri ja ammattihenkilöiden rooli Alueellisuus ja palvelustrategia & -lupaus Palveluohjaus, palvelukokonaisuus ja -integraatio Palvelumuotoilu, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly Laadunhallinta ja omavalvonta Moniammatillisuus ja tehtävän /työnjako Monituottajuus, julkinen/yksityinen, kulttuuri TKIO-toiminta ja ekosysteemiajattelu Osaamisen, osaajien ja onnistumisen johtaminen Tietojohtaminen ja tietointegraatio Toiminnan ja talouden vuorovaikutteinen ohjaus Järjestämisosaaminen 46

47 47 Koulutus-, tutkimus-, innovaatiotoiminta tukee uudistumista Henkilöstö tekee muutoksen todeksi Uudet osaamistarpeet ja kouluttajaosaaminen Yhteinen kuva tavoitteista Jatkuva ammatillinen kehitys Henkilöstö mukana valmistelussa Perus-, jatko Palvelurakenne ja täydennyskoulutus muuttuu - asiakas Ydinosaaminen keskiössä ja yleisosaaminen Kehityksen Soten nopeus uudet ja elementit koulutusajat - monituottajuus, Muutoksen laajempi tukeminen valinnanvapaus Henkilöstöjohtaminen, dialogisuus, työn Muutoksen seuranta ja vaikutusten arviointi vetovoimaisuus Osaamistarpeiden Toimintatapojen ennakointi kehittäminen maakunnan yhdessä, ja yhteistyöalueen uudet työtavat, laajuisesti digitalisaatio Monialaisen Ratkaisunhakuinen, TKIO-toiminnan luova koordinaatio ja kannustava maakunnan työilmapiiri & yhteistyöalueen laajuisesti Osaamisella soteen -hanke / OKM

48 Uudistuksen onnistunut lopputulos rakentuu neljästä palasesta Hyvin toteutetut palvelut Työhyvinvointi Osaaminen Käytännön tehokas työnteko Onnistuneesti toteutettu muutos - 48

49 Johtaminen ekosysteemissä? 49 Kuvat: Kari Hakari

50 Johtamisen muutos Johtamisen merkitys suunnan ja turvallisuuden antajana työnantajaroolin merkitys! Näkemyksellisyyden yhdistäminen osallistumiseen ja osallisuuteen Uudenlainen strateginen johtajuus kyky hyödyntää erilaisia areenoita verkostojen johtaminen Tavoitteiden priorisointi välttämätöntä Kokonaiskuvan muodostaminen ja ihmisten perspektiivien laajentaminen 50

51 Innostava johtaminen uuden luomisessa Mitä kuuluu? kokonaisuus Työterveyslaitos valmistelee yhteistyössä STM:n kanssa maakunnille työkaluja työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen. Mitä kuuluu? kokonaisuuteen sisältyy työhyvinvointikysely, digitaalinen työkalu tulosten hyödyntämiseen sekä muutoksen tueksi tarjottavat palvelut. Tämä tarjoaa maakunnille työhyvinvoinnin tilannekuvan ja mahdollistaa seurannan, tietoon perustuvan johtamisen sekä maakuntien välisen vertailun. 51

52 alueuudistus.fi alueuudistus.fi/maakuntatv omamaakunta.fi Kiitos! 52 Sosiaali- ja terveysministeriö