RUOKOSTEN RANTA-ASEMAKAAVA

Juuan kunta RUOKOSTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE VUOKON KYLÄN KIINTEISTÖJÄ 168:1 (OSA), 150:2 (OSA) JA 169:2 (OSA). RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-24 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET. 3.1.2014 Kaavan vireille tulo: Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Timo Leskinen Kaavaselostus, ehdotus I 3.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Ranta-asemakaava... 3 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Muinaismuistokohteet... 6 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.5 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireille tulo... 9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 5 Ranta-asemakaavan kuvaus... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Mitoitus... 10 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.4 Aluevaraukset... 11 5.4.1 Tekninen huolto... 13 5.5 Kaavan vaikutukset... 13 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 13 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 14 5.5.4 Vaikutukset Natura 2000-ohjelman suojelualueisiin... 14 5.5.5 Vaikutukset liikenteeseen... 15 5.5.6 Vaikutukset maisemaan... 15 5.5.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.... 16 5.5.8 Taloudelliset vaikutukset... 16 5.5.9 Sosiaaliset vaikutukset... 16 6 Ranta-asemakaavan toteutus... 16 Liitteet: - Osallistusmis- ja arviointisuunnitelma - Luontoinventointi ja lintuselvitys rapoportti - Muinaisjäännösinventointi - Muistio viranomaisneuvottelusta - Luonnosvaiheen palaute sekä vastine - Kaavakartta ja määräykset Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 2 ( 17 ) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 3.1.2014 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Juuan kunnan Vuokon kylän tiloja 168:1, 150:2 ja 169:2.. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 1 29 sekä maa- ja metsätalousalueet. Lomarakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 100, jotka on keskitetty Ylä- ja Ala-Ruokosen rannoilla. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen merkittävimmät vesistöt ovat Ala-Ruokonen, Ylä- Ruokonen, Suuri ja Pieni Lumilampi, Ruunalampi, Kalliolampi, Saunalampi, Hölviö, Kuokkalammit, Liimonlampi, ja Ruotinlampi. Ranta-asemakaava käsittää osan Vuokon kylän tiloista 168:1, 150:2 ja 169:2. Kaava-alueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta. Kaava-alueen sijainti 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 3 ( 17 ) Viranomaisneuvottelu pidettiin 18.1.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä toukokesäkuussa 2012. Luonnoksesta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 2 kannanottoa. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.20xx pp.kk.20xx välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 100 omarantaista lomaasumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa. Kaava-alueen pinta-ala on 1020 ha. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Juuan kunnan keskustaajaman luoteispuolella noin 17 km päässä keskustaajamasta. Alueet ovat rakentamattomia ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella suoritettiin luonto- ja maisemainventointi kesällä 2011. Tarkka raportti inventoinnista on kaavaselostuksen liitteenä. Erillinen linnustoselvitys on laadittu keväällä 2013, joka on myös aineiston liitteenä. Kaava-alueella ei ole luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, kuten liito-oravan, lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lintuselvityksessä alueelta havaitut kohteet: Laulujoutsen (Cygnus cygnus) (DIR, EVA) Metsähanhi (Anser fabalis) (NT, EVA) Tavi (Anas crecca) (EVA) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Jouhisorsa (Anas acuta) (VU) Telkkä (Bucephala clangula) (EVA) Pyy (Bonasa bonasia) (DIR) Teeri (Tetrao tetrix) (DIR, NT, EVA) Metso (Tetrao urogallus) (DIR, NT, EVA) Kaakkuri (Gavia stellata) (DIR, NT) Kuikka (Gavia arctica) (DIR) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) (DIR) Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 4 ( 17 ) Kuovi (Numenius arquata) (EVA) Rantasipi (Actitis hypoleucos) (NT, EVA) Metsäviklo (Tringa ochropus) Valkoviklo (Tringa nebularia) (EVA) Liro (Tringa glareola) (DIR, EVA) Naurulokki (Larus ridibundus) (NT) Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (Larus fuscus) (VU, EVA) Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) (DIR, EVA) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) (DIR) Käpytikka (Dendrocopos major) [Pohjantikka (Picoides tridactylus) (DIR, EVA)] Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) (VU) Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) (EVA) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) (VU) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Lehtokerttu (Sylvia borin) Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) (NT) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (Parus cristatus) Talitiainen (Parus major) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) [Kuukkeli (Perisoreus infaustus) (NT, EVA)] Varis (Corvus c. cornix) Korppi (Corvus corax) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 3.1.2.1 Kansallisesti arvokkaat kohteet Kaava-alueella ei ole kansallisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alue rajoittuu Ala-Ruokonen järven länsirannalla Juuan vanhat metsät Natura-alueeseen Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 5 ( 17 ) (FI0700052). Särkänsuon kumpuharjut- ja drumiinialue sioittuu osittain kaava-alueelle. 3.1.2.2 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet 3.1.2.3 Paikallisesti arvokkaat kohteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualueelle Vepsäjoen alueelle on tehty pohjavesialuevaraus (pv). Juuanharjut ja Juuanharjut Särkkälammit arvokkaat harjualueet (ge). Kaava-alueella tai sen läheisyydessä on Pohjois-Karjalan suostrategian kuuluvat luonnon kannalta arvokkaat suoalueet sekä luonnonsuojelun ja kalatalouden kannalta arvokkaat pienvedet: Ökinlammit-Ökinsuo, Levälampi- Ruokosenkuve, Kirkavetisen suo ja Kirkavetinen Särkilammit ja Särkisuo, Iso- Riihilampi ja Heinäsuo. Alle hehtaarin kokoiset lammet ovat vesilain suojeltuja luontotyyppejä (VL 15 a ). Niiden lähiympäristöt ovat metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. - Salolampi - Likolampi - Rahkalampi - Pieni Riihilampi - Särkkälammit (2 kpl) - Ökinlammit (3 kpl) - Levälampi - Nimetön, Särkkäpuro - Vellilampi - Laskulammit (2 kpl) - Repolampi - Nimetön, Suuri-Kasurin länsipuolella - Ovaskalan lampi - Pölläkkälampi - Nimetön, Likolammien itäpuolella - Likolammit - Pieni Louhilampi - Pyöreälampi - Pieni Savilampi - Pieni Sammakko 3.1.2.4 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet 1. Ruoho-heinäkorpi (Suuri Lumilampi) 2. Ökinsuo ja Ökinlammet 3. Ruokosenlamminniemi 4. Lähde ja ruoho-heinäkorpi (Suuri-Kasuri) 5. Särkkäsuon kumpumoreeni- ja drumliinialue 3.1.2.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Selvitysalueella ei ole huomattavia kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Merkittävimmät luonnonmaisemaelementit ovat suuremmilla järvillä niemet ja saaret, jotka muodostavat maiseman kiintopisteitä. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 6 ( 17 ) 3.1.3 Muinaismuistokohteet Kesällä 2013 laaditun muinaisjäännösinventoinnin (Mikroliitti Oy) perustella voidaan todeta, että Ylä- ja Ala-Ruokosen alueelta on löytynyt Välijoen kivikautinen asuinpaikka (71), Ala-Ruokosen SE pyyntikuoppa(81), Matilanmäen historiallinen asuinpaikka(78), Ruokosenmäen historiallinen asuinpaikka(79) ja Ala-Ruokonen NE kivirakenteita(80). Kohde 78 sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella Ylä-Ruokosella on mahdollinen Kalmosaaret historialliset hautapaikat(70). Edellä olevat numerot viittaavat Mikroliitti Oy raporttiin, joka on liitteenä. Historialliset asuinpakat sekä Ala-Ruokosen kivirakenteet eivät ole suojelukohteita. Muinaisjäännösten sijainti Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 7 ( 17 ) 3.1.4 Rakennettu ympäristö 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalousaluetta lukuun ottamatta Pieni-Lampi rannalla olevaa Panjan Kämppää ja siihen liittyviä talousrakennuksia. Suurimpien järvien lähialueilla on loma-asutusta. Palvelut haetaan Juuan keskustasta. Tilat omistaa UPM-Kymmene Oyj ja sen eläkesäätiö. 3.2 Suunnittelutilanne Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Karjalan maakuntakaava Valtioneuvosto vahv. 20.12.2007 Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto 27.3.2002 Pohjakartta Maanmittauslaitos hyv. pp.kk.2009 Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualueelle Vepsäjoen alueelle on tehty pohjavesialuevaraus (pv). Ranta-asemakaava-aluetta sivuaa luonnonsuojelualue SL. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 8 ( 17 ) Kuva: Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen (2.vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot Energiahuollon kannalta tärkeät alueet Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen Maakuntakaavan täydennyksessä (2. vaihe) ranta-asemakaava-alueelle sijoittuu Juuanharjut ja Juuanharjut Särkkälammit arvokkaat harjualueet sekä Särkänsuon kumpuharjut- ja drumiinialue. Kuva: Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 9 ( 17 ) Maakuntakaava 3. on osoitettu kaava-alueen itäpuolella oleva Suuri- Piilovaara tuulivoima-alueeksi. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa eikä suunnitteilla yleiskaavaa. 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset Maanomistajat, asukkaat: Viranomaiset: o o o o o o o ympäristön asukkaat alueen maanomistajat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan museo Museovirasto Kunnan hallintokunnat: o tekninen lautakunta o ympäristölautakunta Muut yhteisöt: o Kalastusalue/osakaskunta o Sähköyhtiö (PKS) 4.2.2 Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alustavat luonnokset valmistuivat loppuvuodesta 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä kaavan suunnitteluprosessin ajan. Valmisteluaineistosta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 2 kannanottoa. Lausuntojen ja kannanottojen perusteella korttelialueiden rajauksia ja kaavamääräyksiä tarkennettiin sekä selostusta täydennettiin. Muistutukset ja vastine on liitteenä. Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2014 Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 10 ( 17 ) Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2014 pp.kk.2014 välisen ajan. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.1.2012. Muistio viranomaisneuvottelusta on selostuksen liitteenä. Kaavaluonnoksesta saatiin 4 lausuntoa. Lausuntojen perusteella kesällä 2013 on laadittu linnustoselvitys ja muinaisjäännösinventointi. Inventointien perusteella kaavaluonnosta on täydennetty sekä rakennuspaikkojen sijoittelua muutettu. Kaavaan on merkitty uusia luo-alueita ja kaavamääräyksiä on täydennetty. Kaavaselostusta on korjattu ja täydennetty. Lausunnot ja vastine lausuntoihin on liitteenä. Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään lausunnot viranomaisilta. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 5 Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 99 lomarakennuspaikkaa. 40 rakennuspaikkaa sijaitsee Ala-Ruokosen rannalla ja 58 kpl Ylä-Ruokosen rannalla sekä Panjan Kämppä Pieni-Lumilammen rannalla. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakennusoikeutta on siirretty pienemmiltä järviltä ja lammilta rakennettavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan paremmille Ala- ja Ylä-Ruokosten rannoille. Rakentamisen ulkopuolelle on jätetty 18 kappaletta erikokoisia lampia. Tällä menettelyllä on saatu turvatuksi omalta osaltaan myös arvokkaiden luontokohteiden olemassa olo. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. Ylä- ja Ala-Ruokosen rannoille tiloille 150:2 ja 168:1 (UPM-Kymmene Metsä) on yhteensä osoitettu 78 omarantaista rakennuspaikkaa ja tilalle 169:2 (Eläkesäätiö) on osoitettu 22 omarantaista rakennuspaikkaa. Yhteensä kaavaalueelle on osoitettu 100 omarantaista rakennuspaikkaa, jotka on osoitettu Ylä- ja Ala-Ruokosen rannoille yhtä rakennuspaikkaa lukuun ottamatta. Yli 10 ha järvien (Ylä- ja Ala-Ruokonen, Suuri Lumilampi ja Hölviö) alueella on todellista rantaviivaa n. 27,1 km ja muunnettua rantaviivaa n. 16,8 km. Muunnetulla rantaviivalla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luonnontekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Näiden alueiden rantaviivaa ei ole kaavassa otettu täysimääräisesti huomioon (Etelä-Savon liiton muuntamismalli). 1 10 ha kokoisten lampien (21 kpl) rakennusoikeus määräytyy lammen pinta-alan mukaan siten, että mitoituslukuna on 1 rakennuspaikka/3 vesialue-ha. Mitoituskertoimella 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri yli 10 ha järvien laskennallinen rakennusoikeus on 66,8 rakennuspaikkaa. Mitoitusker- Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 11 ( 17 ) toimella 1 rakennuspaikka/3 vesialue-ha lampien laskennallinen rakennusoikeus on 32,8 rakennuspaikkaa. Kaava-alueen laskennallinen rakennusoikeus yhteensä on 99,6 rakennuspaikkaa. Todellista rantaviivaa Järvet yli 10 ha Todellinen koko kaava-alue 27,2 m 46,4 km Muunnettua rantaviivaa Järvet yli 10 ha Muunnettu rantaviiva koko kaava-alue 16,7 km 24,8 km Mitoituskerroin 4 Laskennallinen rakennusoikeus Järvet yli 10 ha 67,1 rakennuspaikkaa Laskennallinen rakennusoikeus Lammet 1 10 ha 31,8 rakennuspaikkaa Lammet < 1 ha Ei rakennusoikeutta Laskennallinen rakennusoikeus yhteensä (Alle 10 ha lampien osalta pinta-ala) 99,6 rakennuspaikkaa Laskennallinen rakennusoikeus yhteensä (Muunnetun rantaviivan perusteella) 99,2 rakennuspaikkaa Ylä- ja Ala-Ruokosille on osoitettu 3,6 rakennuspaikkaa/todellinen rantakilometri ja 5,9 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri. Uudisrakentamisen mitoitus kaava-alueella ei tule nousemaan kohtuuttoman korkeaksi eikä vaikeuta alueen myöhempää yleiskaavoitusta. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.4 Aluevaraukset Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksi asuintoisen loma-asunnon ja erillisen talous- ja saunarakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 m2. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 35 m2 ja saunarakennuksen kerrosala enintään 25 m2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Loma-asunnon etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. RA-aluetta on noin 66 ha. Kaavassa osoitetut 99 rakennuspaikat ovat keskimäärin 6300 m² kokoisia. Lomarakennukset saavat olla 1½-kerroksisia. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 12 ( 17 ) RA-2 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa vanhan kämpän lisäksi toisen loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 800 k-m2. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Päärakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 m, talousrakennuksen vähintään 25 m ja saunarakennuksen vähintään 15 m rantaviivasta. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Vanhan Kämpän alue on osoitettu RA-2 korttelialueeksi. Alueen rakennusoikeudeksi on osoitettu 800 k-m² olevan rakennuskannan perusteella. Rakennuspaikalle voi kuitenkin rakentaa toisen loma-asunnon vanhan kämpän lisäksi. RA-2 alueen pinta-ala on 3,4 ha. M Maa- ja metsätalousalue. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia rakenteita ja laitteita. Muut alueet kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. M-aluetta on yhteensä noin 860 ha. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Seuraavat kohteet on osoitettu kaavassa luo merkinnällä (numerot viittaavat luonto- ja maisemaselvityksen liitekarttaan): 1. Ruoho-heinäkorpi, Suuri Lumilampi 2. Ökinsuo ja Ökinlammen, Ylä-Ruokonen 3. Ruokosenlamminniemi, Ylä-Ruokonen ja Ruokosenlampi 4. Lähde ja ruoho-heinäkorpi, Suuri-Kasuri Lausuntojen perusteella on osoitettu luo-alueeksi Ruokosenkuvesuo(eteläpää), Särkkäsuo ja Särkkälammin ympäristön suot siltä osin kuin ne ovat kaava-alueella ja luonnon tilassa. ge Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Ylä-Ruokosen eteläpuolella sijaitsevat Juuanharjut-Särkkälampi sekä Juuanharjut ovat maakunnallisesti arvokkaita harjualueita, Kaava-alueen itäosalla sijaitseva Surmasärkkä on paikallisesti arvokas harjualue. Valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma sijaitsee Ylä-Ruokosen eteläpuolella. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 13 ( 17 ) 5.4.1 Tekninen huolto Kulttuuriarvot Välijoen kivi-kautinen asuinpaikka (71) ja Ala-Ruokosen SE pyyntikuoppa(81) on merkitty muinaismuistokohteiksi. Kohteet ovat muinaismuistolain rahoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Ruokosenmäen historiallinen asuinpaikka(79) ja Ala-Ruokonen NE kivirakenteita(80) on osoitettu informatiivisella Historiallinen kohde merkinnällä (sh). Merkintä osoittaa alueen osan, jolle sijoittuu historiallisia jäänteitä, kuten kivijalkoja muista kiviröykkiöitä. Kohde 78 sijoittuu kaava-alueen ulko-puolelle. Kaavakartalle on osoitettu ohjeelliset tiet uusille rakennuspaikoille omilla merkinnöillään. Kaikki rakennuspaikat liittyvät Juuka-Viitaniemi 508 seututielle olevan yksityistieliittymän kautta. Rakennuspaikkoja keskittämällä alueelle on mahdollista rakentaa kohtuullisilla kustannuksilla sähköverkko. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevedet on mahdollista käsitellä kiinteistökohtaisilla pienpuhdistamoilla. Näistä menettelyistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle jos ratkaisut ovat nykylainsäädännön ja ohjeiden mukaisia. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös useamman kiinteistön yhteisen keskitetyn puhdistamon rakentamisen. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 5.5.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin siten, että kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Alueelle ei ole osoitettu uusi ympärivuotisien asuinrakennusten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, jonka avulla pystytään välttämään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 14 ( 17 ) lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Ranta-asemakaavalla on osoitettu pelkästään lomarakennuspaikkoja, joten merkittävästi normaalia voimakkaammat sääilmiöt eivät pääse vaikuttamaan asumiseen alueella. Alueella ei ole sellaisia toimintoja jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. 5.5.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Arvokkaimmat luontokohteet on pääsääntöisesti pystytty jättämään rakennusalueiden ulkopuolelle. Arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa luo ja ge merkinnöillä. Näillä alueille mahdollisiin rakennuspaikkojen sijoitteluun sekä kaavamääräyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota, eikä kaava vaaranna näiden kohteiden olemassa oloa. Pienet virkistyskäytön kannalta merkitykselliset tai luonnonarvoiltaan arvokkaat järvet ja lammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualueelle jää yli puolet rannasta rakennuskäytön ulkopuolelle virkistyskäytön piiriin. Kaijan itäpuolelta kulkee UKK-reitti. Kaavan toteuttaminen ei katkaise reittiä eikä aiheuta näin ollen reitin käyttäjille haittaa. Kaavamääräyksillä sekä rakennuspaikkojen sijoittelulla on turvattu alueen pohja- ja pintavesien tilan säilyminen. Kaava ei vaikeuta mahdollista pohjavedenottoa alueelta. 5.5.1.3 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä. 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön, koska olevan kämpän alue on osoitettu rakennuspaikaksi. 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pääsääntöisesti pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Ranta-alueella sijaitsevat luontoinventoinnin yhteydessä havaitut arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamistoiminnan ulkopuolelle. Näiden kohteiden alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Kaavassa arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu omilla merkinnöillään. 5.5.4 Vaikutukset Natura 2000-ohjelman suojelualueisiin Kaava-alue rajoittuu Juuan vanhat metsät Natura-alueeseen (FI0700052). Seuraavassa tarkastellaan Ruokosten ranta-asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittuun Natura aluen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura tietolomakkeiden tietoihin. Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura arvioinnin tarpeellisuutta. Natura arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65-66 pykälät. Ensimmäinen säännös koskee ar- Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 15 ( 17 ) viointivelvollisuutta. Natura alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on. Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 :n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 - verkostoon. Natura arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura alue on valittu Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Pinta-alaltaan 527 hehtaarin kokoinen Juuan vanhat metsät Natura-alue (FI0700052) on sisällytetty Natura suojelualueverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Juuan vanhojen metsien kohteista suurin, Keihäsjoki, on harjumaista maastoa kumpuineen ja soisine suppineen. Seudulla on useita lampia ja sen pohjoisosaa halkoo joki. Puusto on kuusi- ja mäntyvaltaista, paikoin sekapuuna on haapaa. Kaksi muuta kohdetta, Soidinniemi ja Louhipanja, ovat paljon pienempiä kuusivaltaisia metsiä, joissa esiintyy vanhoja mäntyjä ja kookkaita haapoja. Kelot ja maapuut sekä runsaat naavat ja käävät viimeistelevät vanhan metsän tunnelman. Natura-arvioinnin tarpeellisuus Kaavamuutoksella ei ole osoitettu Natura alueelle tai sen läheisyyteen mitään uutta toimintaa. Näin ollen Natura alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon ei kohdistu vaikutuksia. Ranta-asemakaavan toteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Juuan vanhat metsät - Natura alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura 2000 suojelualueverkostoksi. 5.5.5 Vaikutukset liikenteeseen Kaikki rakennuspaikat liittyvät yleiselle tielle olevan yksityistien kautta. Seututien liikennemäärä liittymän kohdalla on noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavan tuoma liikennemäärän lisäys ei oleellisesti heikennä liikenneturvallisuutta risteysalueelle seututien vähäisen liikenteen johdosta. 5.5.6 Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutu- Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 16 ( 17 ) 5.5.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. man maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Rakennuspaikat sijoittuvat siten, ettei maamerkkejä alueelle pääse syntymään. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Selvitysalueelle sijoittuu yksi vedenhankintaa varten tärkeä (luokka 1) ja yksi vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka 2). Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. 5.5.8 Taloudelliset vaikutukset 5.5.9 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kuokkalammit alueella kulkee UKK-reitti. Kaavan toteuttaminen ei katkaise reittiä eikä aiheuta näin ollen reitin käyttäjille haittaa. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Ala-Ruokosen lounaisrannalla kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee Natura-2000 verkostoon kuuluva vanhojen metsien luonnonsuojelualue. Kaavalla ei ole vaikutuksia suojelualueen virkistyskäyttöön. Ala-Ruokosesta noin 3 km luoteeseen Tynnörivaaran luoteispuolella kaavaalueen ulkopuolella sijaitsee Natura-2000 verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue. Kaavalla ei ole vaikutuksia suojelualueen virkistyskäyttöön. 6 Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Juuan kunta valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc

Kaavaselostus, ehdotus 17 ( 17 ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopiossa 3.1.2014 Timo Leskinen DI, aluepäällikkö Jaakko Isoherranen arkk. SAFA suunnittelupäällikkö Q:\Kuo\P153\_Juuka_rantaasemakaavat\Työaineisto\Kaavaselostus_ehdotus STE.doc