Ostotarjouskilpailu Kiertokatu 16 ja 18 kerrostalot tontteineen

Ostotarjouskilpailu Kiertokatu 16 ja 18 kerrostalot tontteineen Tarjouskilpailun ajankohta 15.10. 2.12.2013 http://www.pori.fi/tpk/kiertokatu www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori

Yleistä Porin kaupunki myy avoimen tarjouskilpailun perusteella kaksi aikoinaan aravarahoituksella rakennettua asuinkerrostalokiinteistöä Riihikedon (9.) kaupunginosasta ns. Aravien alueelta. Aravarajoitukset ovat nyt päättyneet ja kaupungin asuntopoliittisen strategian mukaan kiinteistöt myydään. Yleiskaavassa on merkintä, jonka mukaan alueen rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot tulee säilyttää kaupunkikuvassa. Tontit ovat asemakaavan mukaan asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AK). Kiinteistöillä on yhteinen lämmönjakokeskus ja jätevesiliittymä. Vesijohto- ja sähköliittymät ovat molemmilla kiinteistöllä omat. Kohteen energiatodistus on valmisteilla ja se esitetään ostajalle ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Molemmat rakennukset on peruskorjattu v. 1983, tarkempi selostus on kuntoarvioissa. Kumpikin kiinteistö myydään kerralla yhdelle ostajataholle. Kilpailu ratkaistaan yksinomaan tarjotun kauppahinnan perusteella. Myytävät kiinteistöt sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä Porin Kauppatorilta etelään. Myytävät kiinteistöt Kiertokatu 16 Kiertokatu 18 tontti 609-9-42-1 609-9-43-1 tontin pinta-ala 1590 m 2 1348 m 2 rakennusvuosi 1951 1951 kerrosluku 7 7 perustus betoni betoni kantava rakenne betoni betoni julkisivumateriaali rappaus rappaus kattomuoto ja harja, tiilikate harja, tiilikate materiaali lämmitysjärjestelmä kaukolämpö, vesikiertopatterit kaukolämpö, vesikiertopatterit ilmanvaihtojärjestelmä koneellinen poisto koneellinen poisto asuinhuoneistojen 35 42 lukumäärä asuinhuoneistojen 1.580,5 m 2 1.869,0 m 2 pinta-ala päiväkotihuoneiston 250 m 2 - pinta-ala päiväkodin sosiaalitila, (asunto 2) 27,5 m 2 - Huoneistot ovat vuokrattuna normaalein huoneenvuokrasopimuksin, vuokrausaste on koko ajan ollut n. 100 %. Rakennuksissa on suoritettu myyntiä varten kuntoarvio. Kiinteistöt myydään siinä kunnossa, kuin ne ovat kaupantekohetkellä todennettavissa. Päiväkotihuoneisto ja sosiaalitila jäävät Porin kaupungin kasvatusja opetusvirastonkäyttöön toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella yhden www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori

vuoden molemminpuolisin irtisanomisajoin. Sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi aikaisintaan vuoden 2017 lopussa. Asuinhuoneistojen vuokrasopimukset siirtyvät ostajan vastattavaksi sellaisenaan. Tarjousmenettely Tarjousta pyydetään kahden asuinkerrostalokiinteistön yhteenlasketusta kokonaiskauppahinnasta. Tarjousta ei voi tehdä vain toisesta kiinteistöstä. Tarjous tulee tehdä liitteenä olevalla lomakkeella. Se on toimitettava suljetussa kirjekuoressa 2.12.2013 klo 12:00 mennessä osoitteeseen: Porin kaupungin hankintapalvelut, Pohjoispuisto 7, 28100 Pori. Kirjekuoren etupuolelle tulee tehdä merkintä Tarjous, Kiertokadun kerrostalot. Tarjouksen tulee olla voimassa 31.12.2013 asti, mikä on myös merkitty tarjouslomakkeeseen. Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset avataan viipymättä tarjousajan päätyttyä. Kiinteistöt myydään sille, joka on tehnyt korkeimman tarjouksen. Jos korkeimpia tarjouksia on useampia, voittaja arvotaan. Myyjä pidättää itselleen oikeuden olla hyväksymättä mitään tarjousta. Kauppojen tekeminen ja keskeiset ehdot Kummastakin kiinteistöstä laaditaan oma, oheisen mallin mukainen kauppakirja. Kauppakirjat on allekirjoitettava viimeistään 10.12.2013 klo 14. Kaupat sitovat ostajaa heti ja myyjää sitten, kun Porin kaupungin teknisen lautakunnan päätös kauppojen hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Tarjottu kokonaiskauppahinta jaetaan tasan kiinteistöjen kesken. Kokonaiskauppahinta on maksettava myyjän osoittamalle pankkitilille ennen kauppakirjojen allekirjoittamista. www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori

Kauppakirjat saatetaan viipymättä niiden allekirjoittamisen jälkeen Porin kaupungin teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Mikäli tekninen lautakunta ei päätä myydä kiinteistöä tai myyntiä koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi, myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, kuten tarjous- ja suunnittelukuluista. Lisätiedot ja esittely Lisätietoja antaa: Tekninen palvelukeskus, kiinteistövarallisuus - kiinteistöasiamies Juha Luoma, p. 044 701 1814, sähköposti juha.luoma@pori.fi Liitteet 1) kiinteistörekisteriotteet 2) lainhuutotodistukset 3) rasitustodistukset 4) sijaintikartta 5) asemakaavakartta 6) asemakaavamääräykset ja tonttikartta, tontti 9-42-1 7) asemakaavamääräykset ja tonttikartta, tontti 9-43-1 8) ilmakuva 9) kauppakirjaluonnokset 10) vuokrauslista 11) vuoden 2012 tuloslaskelma 12) kuntoarvio, Kiertokatu 16 13) kuntoarvio, Kiertokatu 18 14) huoneistojen tarkistusmittausluettelo 15) tarjouslomake 16) valokuvia alueelta 17) rakennuspiirustuksia, Kiertokatu 16 18) rakennuspiirustuksia, Kiertokatu 18 19) päiväkodin vuokrasopimus ja ulkoalueen kartta www.pori.fi/tpk etunimi.sukunimi@pori.fi TPK/Kiinteistövarallisuus puhelin, vaihde 02 621 1100 faksi (02) 634 9467 Postiosoite PL 95 28101 Pori Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus Yrjönkatu 6 B Pori

Liite 4

Kaavakartta Liite 5

Liite 8 Ilmakuva 9-42-1 9-43-1

LUONNOS 16.10.2013 klo 14.20 K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9...... KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA Porin kaupungissa sijaitseva asuinkerrostalokiinteistö kaupunginosa kortteli tontti Riihiketo 9. 42 1 Tontin pinta-ala: 1590 m 2 Tontin osoite: Kiertokatu 16 Kiinteistö myydään rakennuksineen ja liittymineen. Rakennuksen huoneistojen tarkkuusmitattu huoneistoala on 1858 m 2, mutta kohteen hinta ei määräydy pintaalan perusteella. Asemakaavan mukaan tontti on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AK). Kauppahinta on.. (..) euroa. Osapuolet toteavat, että kauppahinta perustuu ostajan tarjoukseen myyjän järjestämässä tarjouskilpailussa.

KAUPAN MUUT EHDOT Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä myyjän osoittamalle pankkitilille ja kuitataan ilman eri merkintää suoritetuksi. 2. Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus siirtyy ostajalle sitten, kun Porin kaupungin teknisen lautakunnan päätös kaupan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Hallintaoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle heti tämän kauppakirjan allekirjoituksin. 3. Sopimuksen sitovuus, purkaminen ja vastuunrajoitus Tämä kauppa sitoo ostajaa heti ja myyjää sitten, kun Porin kaupungin teknisen lautakunnan päätös kaupan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Mikäli tämä kiinteistökauppa ei saa Porin kaupungin teknisen lautakunnan hyväksyntää tai päätös ei tule lainvoimaiseksi, sovitaan kaupan purkamisesta kirjallisesti maakaaren (12.4.1995/540) 2 luvun 1 ja 5 :n mukaan. Kaupan purkautuessa suoritukset palautetaan maakaaren 2 luvun 33 :ssä säädetyllä tavalla. Kuten myyjä kiinteistön myyntiä koskevassa tarjouspyynnössään on ilmoittanut, myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista, kuten tarjous- ja suunnittelukustannuksista, mikäli kaupungin toimivaltainen viranomainen päättää olla myymättä kiinteistöjä tai myyntiä koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi. 4. Kiinnitykset ja panttioikeudet 5. Rasitteet ja rasitukset Kiinteistöön on vahvistettu kaksi yhteisarvoltaan 168.186 euron suuruista panttikirjaa. Panttikirjat ovat lainoittamattomia ja ne luovutetaan ostajalle kaupantekotilaisuudessa. Kiinteistö myydään rasitteista ja rasituksista vapaana.

6. Vuokrasopimukset Voimassaolevat asuinhuoneistojen vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan ostajan vastattavaksi kaupantekotilaisuudessa. Vuokratuotot tulevat myyjälle 31.12.2013 asti. 7. Vero ja maksut ja vastuu vahingoista Myyjä vastaa kiinteistöstä suoritettavista veroista ja maksuista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Vaaranvastuu kiinteistöstä siirtyy myyjältä ostajalle hallintaoikeuden siirtyessä. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 8. Kohteeseen tutustuminen ja virheestä ilmoittaminen Ostaja on tarkastanut kiinteistön, sen alueen ja rajat sekä sillä sijaitsevat rakennukset. Ostaja on todennut kaupan kohteen vastaavan siitä esitettyjä asiakirjoja ja saatuja tietoihin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen osalta. Maakaaren 2 luvun 25 :n 2 momentista poiketen ostaja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen, ellei hän ilmoita siitä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu. 9. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutorekisterin ote 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisterinote 4. Kaavakartta ja määräykset 5. Vuokrauslista 6. Vuoden 2012 tuloslaskelma 7. Kuntoarvio 8. Huoneistojen tarkistusmittausluettelo 10. Johtojen ym. sijoittaminen Kiinteistönomistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen laitteiden yms. sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistönomistajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Tontilla mahdollisesti kauppaa tehtäessä olevat edellä mainitut johdot, laitteet yms. kiinteistönomistaja sallii olla paikoillaan. Jos em. johtojen, laitteiden yms.

11. Kadun puhtaanapito 12. Ilmoitus maaperästä 13. Vallintarajoitus 14. Liittymät 15. Irtaimisto siirtäminen on tarpeellista kiinteistönomistajan omien hankkeiden vuoksi, kiinteistönomistaja vastaa siirtämisen kustannuksista. Ostajan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana tonttiin rajoittuva katu ja yleinen alue määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta on säädetty sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään. Ostaja sitoutuu antamaan kaupungin sitä vaatiessa tämän kohdan mukaan ostajalle kuuluvan kunnossa- ja puhtaanapidon kaupungin tehtäväksi kustannuksia ja yleiskuluja vastaavasta korvauksesta, jonka kaupunki päättää. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 104 :ään viitaten myyjä ilmoittaa, että luovutettava kiinteistö ei tiettävästi sisällä jätteitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdassa 10-11 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Kaupan kohteena olevaan kiinteistöön kohdistuvat kaukolämpö-, sähkö- ja vesiliittymäsopimukset siirtyvät ostajalle kaupanteon yhteydessä ilman eri korvausta. Tämän kiinteistönkaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme (3) yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle.

LUONNOS 16.10.2013 klo 14.20 K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9...... KAUPAN KOHDE Porin kaupungissa sijaitseva asuinkerrostalokiinteistö KAUPPAHINTA kaupunginosa kortteli tontti Riihiketo. 9 43 1 Tontin pinta-ala: 1348 m 2 Tontin osoite: Kiertokatu 18 Kiinteistö myydään rakennuksineen ja liittymineen. Rakennuksen huoneistojen tarkkuusmitattu huoneistoala on 1869 m 2, mutta kohteen hinta ei määräydy pintaalan perusteella. Asemakaavan mukaan tontti on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AK). Kauppahinta on.. (..) euroa. Osapuolet toteavat, että kauppahinta perustuu ostajan tarjoukseen myyjän järjestämässä tarjouskilpailussa.

KAUPAN MUUT EHDOT Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä kauppakirjassa. 1. Kauppahinnan maksaminen Kauppahinta maksetaan kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä myyjän osoittamalle pankkitilille ja kuitataan ilman eri merkintää suoritetuksi. 2. Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus siirtyy ostajalle sitten, kun Porin kaupungin teknisen lautakunnan päätös kaupan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Hallintaoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle heti tämän kauppakirjan allekirjoituksin. 3. Sopimuksen sitovuus, purkaminen ja vastuunrajoitus Tämä kauppa sitoo ostajaa heti ja myyjää sitten, kun Porin kaupungin teknisen lautakunnan päätös kaupan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. Mikäli tämä kiinteistökauppa ei saa Porin kaupungin teknisen lautakunnan hyväksyntää tai päätös ei tule lainvoimaiseksi, sovitaan kaupan purkamisesta kirjallisesti maakaaren (12.4.1995/540) 2 luvun 1 ja 5 :n mukaan. Kaupan purkautuessa suoritukset palautetaan maakaaren 2 luvun 33 :ssä säädetyllä tavalla. Kuten myyjä kiinteistön myyntiä koskevassa tarjouspyynnössään on ilmoittanut, myyjä ei vastaa ostajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista tai kustannuksista, kuten tarjous- ja suunnittelukustannuksista, mikäli kaupungin toimivaltainen viranomainen päättää olla myymättä kiinteistöjä tai myyntiä koskeva päätös ei tule lainvoimaiseksi. 4. Kiinnitykset ja panttioikeudet 5. Rasitteet ja rasitukset 6. Vuokrasopimukset Kiinteistöön ei ole vahvistettu kiinteistökiinnityksiä eikä panttioikeuksia. Kiinteistö myydään rasitteista ja rasituksista vapaana. Voimassaolevat asuinhuoneistojen vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan ostajan vastattavaksi kaupantekotilaisuudessa. Vuokratuotot tulevat myyjälle 31.12.2013 asti.

7. Vero ja maksut ja vastuu vahingoista Myyjä vastaa kiinteistöstä suoritettavista veroista ja maksuista siihen saakka, kunnes omistusoikeus siirtyy ostajalle. Ostaja vastaa sanotuista veroista ja maksuista omistusoikeuden siirtymisen jälkeen. Vaaranvastuu kiinteistöstä siirtyy myyjältä ostajalle hallintaoikeuden siirtyessä. Ostaja suorittaa kauppaan liittyvän varainsiirtoveron. 8. Kohteeseen tutustuminen ja virheestä ilmoittaminen Ostaja on tarkastanut kiinteistön, sen alueen ja rajat sekä sillä sijaitsevat rakennukset. Ostaja on todennut kaupan kohteen vastaavan siitä esitettyjä asiakirjoja ja saatuja tietoihin. Ostajalla ei ole huomauttamista näiden seikkojen osalta. Maakaaren 2 luvun 25 :n 2 momentista poiketen ostaja menettää oikeutensa vedota laatuvirheeseen, ellei hän ilmoita siitä myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu. 9. Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat: 1. Lainhuutorekisterin ote 2. Rasitustodistus 3. Kiinteistörekisterinote 4. Kaavakartta ja määräykset 5. Vuokrauslista 6. Vuoden 2012 tuloslaskelma 7. Kuntoarvio 8. Huoneistojen tarkistusmittausluettelo 10. Johtojen ym. sijoittaminen 11. Kadun puhtaanapito Kiinteistönomistaja sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen laitteiden yms. sijoittamisen kiinteistölle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tässä tarkoitetuista toimenpiteistä kiinteistönomistajalle aiheutuva suoranainen haitta tai vahinko korvataan erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. Tontilla mahdollisesti kauppaa tehtäessä olevat edellä mainitut johdot, laitteet yms. kiinteistönomistaja sallii olla paikoillaan. Jos em. johtojen, laitteiden yms. siirtäminen on tarpeellista kiinteistönomistajan omien hankkeiden vuoksi, kiinteistönomistaja vastaa siirtämisen kustannuksista. Ostajan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana tonttiin rajoittuva katu ja yleinen alue määräytyy sen mukaan kuin laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-

12. Ilmoitus maaperästä 13. Vallintarajoitus 14. Liittymät sa- ja puhtaanapidosta on säädetty sekä asianomaisessa kunnallisessa säännössä määrätään. Ostaja sitoutuu antamaan kaupungin sitä vaatiessa tämän kohdan mukaan ostajalle kuuluvan kunnossa- ja puhtaanapidon kaupungin tehtäväksi kustannuksia ja yleiskuluja vastaavasta korvauksesta, jonka kaupunki päättää. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 104 :ään viitaten myyjä ilmoittaa, että luovutettava kiinteistö ei tiettävästi sisällä jätteitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ostaja sitoutuu ottamaan kohdassa 10-11 mainitut sopimusehdot kiinteistöä koskeviin vastaisiin luovutuskirjoihin. Kaupan kohteena olevaan kiinteistöön kohdistuvat kaukolämpö-, sähkö- ja vesiliittymäsopimukset siirtyvät ostajalle kaupanteon yhteydessä ilman eri korvausta. 15. Irtaimisto Tämän kiinteistönkaupan yhteydessä ei ole myyty irtaimistoa. Tätä kauppakirjaa on tehty kolme (3) yhtäpitävää kappaletta, yksi myyjälle, yksi ostajalle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle.

HUONEISTOVUOKRIEN SEURANTALISTA 1.1.2013- KIERTOKATU 16 JA 18 KIERTOKATU 16 Asunnon Huoneistotyyppi huoneisto ala vuokra nro. m² /kk 1 3 H+K 67,5 484,68 2 Sosiaalitila 27,5 3 2 H+K 47 354,38 4 2 H+KK 37,5 301,25 5 1 H+K 28,5 241,88 6 3 H+K 57,5 428,61 7 3H+K 67,5 488,67 8 1H+KK 27,5 241,29 9 2H+K 46,5 358,26 10 2H+KK 37,5 303,66 11 1H+K 29 245,18 12 3H+K 57 433,13 13 3H+K 67,5 494,97 14 1H+KK 27,5 244,44 15 2H+K 46,5 362,15 16 2H+KK 37,5 307,65 17 1H+K 29,5 247,38 18 3H+K 57,5 437,12 19 3H+K 68 505,89 20 1H+KK 28 249,80 21 2H+K 48 377,69 22 2H+KK 38 315,10 23 1H+K 29,5 256,10 24 3H+K 58,5 452,27 25 3H+K 69 511,35 26 1H+KK 28 252,20 27 2H+K 48 381,05 28 2H+KK 38 318,57 29 1H+K 29,5 259,14 30 3H+K 58,5 457,38 31 3H+K 67,5 516,81 32 1H+KK 28,5 255,15 33 2H+K 48 384,61 34 2H+KK 38 321,62 35 1H+K 30 261,55 36 3H+K 58,5 461,27 Yhteensä 1608,00 12 512,25

KIERTOKATU 18 1 2H+K 55 408,24 2 1H+KK 29 238,04 3 2H+K 46,5 359,84 4 2H+KK 36,5 294,32 5 1H+K 30 249,80 6 3H+K 57,5 428,40 7 3H+K 70 487,10 8 1H+KK 28 241,29 9 2H+K 48 359,84 10 2H+KK 36,5 294,32 11 1H+K 29,5 248,85 12 3h+K 58,5 430,71 13 3H+K 66,5 491,61 14 1H+KK 28 242,76 15 2H+K 47 364,56 16 2H+KK 36,5 297,36 17 1H+K 30 251,27 18 3H+K 58 435,54 19 3H+K 66 497,07 20 1H+KK 27,5 247,17 21 2H+K 47 366,66 22 2H+KK 36,5 300,41 23 1H+K 29 254,31 24 3H+K 57,5 439,53 25 3H+K 68 507,36 26 1H+KK 27,5 249,80 27 2H+K 48,5 386,40 28 2H+KK 38 310,70 29 1H+K 30 263,13 30 3H+K 60,5 451,08 31 3H+K 67,5 513,45 32 1H+KK 28,5 252,74 33 2H+K 48,5 391,02 34 2H+KK 38 313,74 35 1H+K 29,5 266,18 36 3H+K 59 455,91 37 3H+K 67,5 518,28 38 1H+KK 28 256,10 39 2H+K 48,5 394,91 40 2H+KK 38 316,79 41 1H+K 29,5 267,55 42 3H+K 59,5 460,63 Yhteensä 1869 14804,77 Yhteensä kuukaudessa 27 317,02 vuodessa 327 804,24

SAKIPA OY Yrjönkatu 15 A 28100 PORI Puh 02-634 4300 Faksi 02-634 4399 Kiertokatu 16 28130 PORI KUNTOARVIO Kuntoarvion suorittajat: Aluerakenteet ja rakennustekniikka: Jarmo Majuri, Sakipa Oy LVI -järjestelmät: Matti Tuominen, Talotekniikka Rauhanen Oy Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät: Niilo Mäkelä, Air-Ix Teollisuus Oy Raportti laadittu 6.7.2012

i SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset korjaustarpeet... 3 1.1.1 Rakennustekniikka... 3 Piha-alueet... 3 Rakennuksen ulkopuoliset osat... 3 Yhteistilat... 3 Huoneistot... 4 1.1.2 LVI -järjestelmät... 4 1.1.3 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät... 4 1.2 Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeista... 5 1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS-ehdotus... 6 1.2.2 LVI-järjestelmien PTS-ehdotus... 7 1.2.3 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmien PTS-ehdotus... 8 1.2.4 Korjaustoimenpiteiden toteutus... 9 2 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT... 10 2.1 Kiinteistön perustiedot... 10 2.2 Korjaushistoria... 10 2.3 Asiakirjaluettelo... 10 2.4 Kuntoarvion toteutus... 10 2.5 Kiinteistönpidon palautteet... 10 3 KUNTOARVION TULOKSET... 11 3.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio... 11 Viherrakenteet (D6)... 11 Päällysrakenteet (D7)... 11 Aluevarusteet (D8)... 11 Ulkopuoliset rakenteet (D9)... 11 Putkirakenteet (E4)... 12 Perustukset (F1)... 12 Rakennusrunko (F2)... 12 Julkisivut (F3)... 13 Ulkoseinät (F31)... 13 Ikkunat (F32)... 13 Ulko-ovet (F33)... 13 Julkisivun täydennysosat (F34)... 14 Parvekkeet (F34.1)... 14 Ulkoseinän tikkaat (F34.2)... 14 Ulkoseinän katokset (F34.3)... 14 Yläpohjarakenteet (F4)... 14 Yläpohja (F41)... 14 Räystäät (F42)... 15 Yläpohjavarusteet (F43)... 15

3.2 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio... 16 Yleistilat (F5, F6, F7))... 16 Porrashuone... 16 Ullakkotilat... 16 Kellarin käytävät ja portaikko... 16 Saunatilat... 16 Kuivaushuone, mankelihuone ja pesutupa... 17 Kylmiö... 17 Tekniset tilat (sähköpääkeskus, lämmönjakohuone)... 17 Varastotilat... 17 Päiväkodin tilat... 17 Huoneistot... 18 Hissit... 18 3.3 LVI-järjestelmien kuntoarvio... 19 Lämmitysjärjestelmä (G1)... 19 Lämmöntuotanto (G11)... 19 Lämmönjakelu (G12)... 19 Putkistot... 19 Pumput... 19 Venttiilit... 20 Putkistovarusteet... 20 Paisunta- ja varolaitteet... 20 Lämmönluovutus (G13)... 20 Lämmityspatterit varusteineen... 20 Patteriventtiilit... 20 Eristykset (G14)... 21 Säätölaitteet (G15)... 21 Vesi- ja viemärijärjestelmä (G2)... 21 Vesijohdot (G23)... 21 Venttiilit... 21 Viemäriverkosto (G24)... 22 Putkirakenteet (E4)... 22 Vesi- ja viemärikalusteet (G25)... 22 Eristykset (G26)... 22 Ilmanvaihtojärjestelmä (G3)... 23 Ilmanvaihtokoneet (G32)... 23 Kanavistot (G33)... 23 Kanavat/hormit... 23 Päätelaitteet (G34)... 23 Korvausilmaventtiilit... 23 Poistoilmaventtiilit... 23 Kylmätekniset järjestelmät (G4)... 24 ii

3.4 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmien kuntoarvio... 25 Autojen sähkölämmitystolpat (H1.3)... 25 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset (H2)... 25 Pääkeskukset (H22.1)... 25 Muut keskukset (H22.2)... 25 Johtotiet (H3)... 26 Johdot ja niiden varusteet (H4)... 26 Valaisimet (H5)... 26 Lämmittimet, kojeet, laitteet (H6)... 27 Antennijärjestelmät (J2)... 27 Rakennusautomaatiojärjestelmät (J6)... 27 3.5 Laajennettu energiatalouden selvitys... 28 3.6 Kiinteistönhoidon kehitystarpeiden arviointi... 30 4 SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET. 30 LIITTEET... 30 iii

1 JOHDANTO Tässä kuntoarvioraportissa käsitellään Kiertokatu 16 -nimisen kiinteistön tilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan lisätutkimuksia ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä käydään läpi uusimistarpeet. Raportin PTS-osaan sisältyvät ehdotettujen toimenpiteiden ajoitus ja kustannusennusteet budjetointia varten. Kunnossapitosuunnitelma ja korjausohjelma Kuntoarviota voidaan hyödyntää kiinteistön kunnossapitosuunnitelman ja korjausohjelman laadinnassa. Kiinteistönomistaja laatii tai laadituttaa kunnossapitosuunnitelman kuntoarvion ja tarvittavien lisätutkimusten perusteella. Korjausohjelmassa otetaan huomioon paitsi rakennuksen teknisestä kunnosta, myös tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, asukkaiden toiveista tms. syistä aiheutuvat kunnostus- ja muutostarpeet ja sovitetaan ne taloudellisiin resursseihin. Raportissa ei oteta kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin, joten ne kiinteistönomistajan tulee selvittää ja ottaa huomioon lopullista korjausohjelmaa laatiessaan. Kuntoarvion korjauskustannuksia ei voi käyttää sellaisenaan peruskorjaustyyppisten töiden hinnoittelussa. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. suunnitteluratkaisut, tilamuutokset, liittyvien rakenteiden korjaukset, mahdollisten kuntoarviossa suositeltujen lisätutkimusten tulokset ja yleensäkin peruskorjaushankkeen kokonaisvaltaisuus. Kuntoarvion vastuukysymykset Kuntoarvion laatiminen perustuu sekä silmämääräiseen arvioon että kokemusperäiseen tietoon rakenteiden vioista ja niiden keskimääräisestä käyttöiästä. Piilossa olevia vikoja ja lisätutkimusten tuloksia ei kuntoarviomenetelmällä voi etukäteen arvioida. Lopullisen korjausmenetelmän valinnan ja korjaushankkeen laajuuden päättää aina kiinteistön omistaja, eikä kuntoarvion laatija tietenkään voi vastata lopullisten kustannusten suuruudesta. Yleisesti ottaen kuntoarvioon liittyvissä vastuukysymyksissä noudatetaan Konsulttitoiminnan Yleisiä Sopimusehtoja (RT 13-10574). PTS-ehdotus Raportin PTS-osa on kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi. Raportin PTS-ehdotuksissa esitetyt kustannusarviot ovat ennusteita budjetointia varten. Kaikki kustannukset ovat vuoden 2012 kustannustasossa ja sisältävät arvonlisäveron 23 %. Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset, esimerkiksi vesi- ja viemäriremontti sisältää rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset. Arvioihin ei pääsääntöisesti sisälly suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontakustannuksia. PTS -taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka. Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava, 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta, 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarvetta, 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava.

Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarvion tuloksia käsittelevissä luvuissa on noudatettu seuraavaa esitysjärjestystä: Ensin kuvataan olemassa olevan järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet. Seuraavaksi todetaan nykytilanne ja kohteessa tehdyt havainnot. Lopuksi annetaan toimenpide-ehdotukset. Ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta kiireelliset tekemättömiksi todetut huoltotoimenpiteet on esitetty. 2 Porissa 6.7.2012 Sakipa Oy Eino Taulu toimitusjohtaja Jarmo Majuri kuntoarvion vastuuhenkilö Kuntoarvion suorittivat: Jarmo Majuri, Sakipa Oy Aluerakenteet ja rakennustekniikka Matti Tuominen, Talotekniikka Rauhanen Oy LVI - järjestelmät Niilo Mäkelä, Air-Ix Teollisuus Oy Sähkö- ja tietojärjestelmät Kuntoarvion laatijoiden yhteystiedot: Sakipa Oy Jarmo Majuri Yrjönkatu 15 A 28100 PORI Puhelin: 050-528 2426 S-posti: jarmo.majuri@sakipa.fi Tilaajan yhteystiedot: Porin kaupunki/ Tekninen Palvelukeskus Kiinteistöpäällikkö Antti Kilkku Yrjönkatu 6 B 28100 PORI Puhelin: 044-701 1811 S-posti: antti.kilkku@pori.fi Talohuolto: Porin Palveluliikelaitos Antinkatu 2 28100 PORI Puhelin: 044-701 4875

1 YHTEENVETO 3 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset korjaustarpeet 1.1.1 Rakennustekniikka Piha-alueet Pihan nurmikkoalueiden kunto on pääosin tyydyttävä, mutta rajaukset sorapintaisiin kulkuteihin ovat monin paikoin epäsiistejä. Tontilla olevat puut ja pensaat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Puiden oksien ja pensaiden karsimista suositellaan paikoittain. Pihan sorapintaiset kulkutiet ja pysäköintialueet ovat jonkin verran kuoppaisia ja pintojen kallistukset ovat paikoin virheellisiä. Aluevarusteet ovat osin kunnostuksen tarpeessa. Kiertokatu 16:n ja 18:n välisellä alueella oleva jätekatos on kooltaan pieni ja kunnoltaan välttävä. Katoksen vieressä on erillinen sekajätesäiliö. Aidat ovat melko hyväkuntoisia. Salaojajärjestelmän toiminta vaikuttaa puutteelliselta ja sen rakentaminen on suositeltavaa. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Rakennuksen ulkopuoliset osat Rakennuksen perustus- ja runkorakenteissa ei havaittu erityistä huomautettavaa. Sokkelin liuskakivipinnat on suositeltavaa kunnostaa. Porrashuoneen pystyhalkeamat, jotka ovat muodostuneet rakennusaineen vaihtuessa toiseksi, suositellaan korjattavaksi maalauskunnostuksen yhteydessä. Rakennuksen julkisivut on lisälämmöneristetty ja rapattu vuonna 1983. Rappaus on melko huonokuntoinen ja tulee uusittavaksi lähivuosina. Samassa yhteydessä kannattaa matalan osan levypinnat uusia ja puuverhoilut kunnostaa. Rakennuksen ikkunat ovat ulkopuitteiden osalta pääosin huonokuntoisia, joten niiden uusiminen on suositeltavaa esim. julkisivukorjauksen yhteydessä. Myös parvekkeiden ovet kannattaa uusia tässä yhteydessä. Muut ulko-ovet ovat kunnostuskelpoisia. Huoneistoparvekkeiden ulokebetonilaatat ovat ruostuneiden rakenneterästen sekä betonin rapautumisen vuoksi suositeltavaa kunnostaa lähivuosina. Myös kaiderakenteet ovat pinnoiltaan ruosteiset. Pääsisäänkäynnin ovilippa kannattaa kunnostaa julkisivutöiden yhteydessä. Vesikate on uusittu todennäköisesti vuonna 1983. Tiilikate on tyydyttävässä kunnossa. Rikkinäiset tiilet tulisi uusia lähiaikoina. Räystäiden ja syöksytorvien kunnostus kannattaa tehdä julkisivukorjausten yhteydessä. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. Yhteistilat Porrashuone on lattioiden ja porrassyöksyjen osalta melko hyväkuntoinen. Seinien maalauskunnostus tulee ajankohtaiseksi viimeistään kymmenvuotisjakson jälkipuoliskolla. Kellarikerroksen tilojen osalta kunnostusta kaipaavat lähinnä kellarikäytävien seinäpinnat sekä kuivaushuoneen, kylmiön, teknisten tilojen ja varastojen pintarakenteet. Saunaosaston peruskunnostus on suositeltavaa tehdä lähivuosina lähinnä lattiarakenteissa esiintyvän kosteuden vuoksi. Kellarikerrokseen johtavan portaikon askelmien rikkoutuneet kulmalistat tulee uusia. Hissi on peruskorjattu vuonna 2004 ja se on hyväkuntoinen. Päiväkodin tilat olivat silmämääräisesti tarkasteltuna pääosin tyydyttävässä/ hyvässä kunnossa. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

Huoneistot Huoneistojen kylpyhuoneet on kunnostettu vuonna 1983 ja ne ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kylpyhuonekorjausten yhteydessä tulee asentaa C 2:n mukaiset vesieristykset seinä- ja lattiapintoihin. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. 1.1.2 LVI -järjestelmät Kiinteistöön on tehty peruskorjaus vuonna 1983, jolloin on uusittu vesijohdot, viemärit ja lämpöjohdot pattereineen. Ilmanvaihto on muutettu koneelliseksi poistoilmanvaihdoksi. Kiinteistön LVI - tekniset järjestelmät ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sisäpuoliset vesijohdot ja viemärit eivät vaadi mitään kokonaisvaltaisia uusintoja seuraavan 10 vuoden aikana. Päiväkodin alkuperäisistä valurautaviemäreistä löytyi vuotojälkiä ja niiden uusiminen lähivuosina on aiheellista. Kiinteistön salaojien toimivuus on kyseenalaista. Salaojajärjestelmä kattovesiviemäröinteineen on suositeltavaa suunnitella ja toteuttaa lähivuosina. Piha-alueen kaatoja tulisi myös parantaa. Lämmitysverkoston perussäätö venttiiliuusintoineen kannattaa toteuttaa lähivuosina. Perussäätö tasaa huonelämpötilojen välisiä eroja, kun termostaattien ylärajat lukitaan. Lämmönjakokeskus on vuodelta 2003 ja hyväkuntoinen, eikä vaadi mitään toimenpiteitä. Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto asunnoissa ja yleisissä tiloissa. Päiväkodissa on oma ilmanvaihtonsa, 1 kpl tuloilmakoje ja 2 kpl huippuimureita (päiväkodin muut tilat + keittiö). Ilmanvaihtoa ohjataan kellon mukaan joko 1/1- tai ½ -nopeudella. Asunnoissa poistoilmaventtiilit ovat keittiössä, wc:ssä ja vaatehuoneessa. Sisäikkunat on uusittu vuonna 1983, eikä niissä ole korvausilmaventtiilejä, joten korvausilman saanti asuntoihin on puutteellinen. Uusittaessa ikkunoita ne tulee varustaa korvausilma-aukoilla. Korvausilma-aukkoihin kannattaa asentaa suodattimet sisäilman laadun parantamiseksi. Ilmanvaihtohormien nuohouksen ja ilmamäärien säädön suositeltava väli asuinrakennuksissa on 10 vuotta. Edellisestä nuohouksesta ei ollut tietoa, joten koko rakennuksen hormit tulisi nuohota ja ilmamäärät säätää esim. ikkunoiden uusimisen jälkeen. Lämpöenergian normaalivuoden kulutus on ollut kolmen viime vuoden jaksolla 42-43 kwh/rm³a. Kulutus on ollut tasaista ja hieman alle vastaavien rakennusten vertailuarvon. Normaalivuoden kulutus tarkoittaa tilastoitujen ulkolämpötilojen mukaan korjattua kulutusta, jolloin eri vuodet ovat vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Käyttöveden kulutus verrattuna vastaaviin rakennuksiin vuosina 2009 ja 2011 on ollut jonkin verran yli keskiarvon. Vuoden 2010 suurelle kulutukselle ei löytynyt syytä. Asunnoissa on lämpimän veden mittaus. Tarkasteltaessa kylmän veden kokonaiskulutuksia Kiertokatu 16:n ja 18:n kesken näkyy asuntokohtaisten lämminvesimittarien vaikutus eli oletettavasti kylmän veden kulutus on suurempaa kuin lämpimän veden kulutus (lämpimän veden kulutus on noin 35 % kokonaiskulutuksesta, yleisesti noin 40-50 % kokonaiskulutuksesta). Kiinteistösähkön todella pieneen kulutukseen ei löytynyt syytä. Päiväkodilla on oma sähkömittauksensa ja ilmeisesti autopaikkojen sähköt tulevat Kiertokatu 18 kiinteistösähköstä. Silti jo pelkästään rakennuksen huippuimurin vuotuinen sähkönkulutus tulisi olla vuoden 2010 tasoa. Kun kiinteistösähköön pitäisi liittyä vielä valaistuksia, hissin sähköä ym., ovat lukemat pieniä. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. 1.1.3 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät Kiinteistö on rakennettu 1951 ja sähköpisteiden määrät ovat paikoittain sen ajankohdan mukaisia, eivätkä täytä nykyisiä vaatimuksia. Sähköistystä on saneerattu vuonna 1983. Kiireelliset toimenpiteet Ei kiireellisiä toimenpiteitä. 4

1.2 Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeista 5 Kiertokatu 16 KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS KUSTANNUSARVIO Pohjautuen kiinteistöstä laadittuun kuntoarvioon Kustannusarvio (x 100 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Luku 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Yhteensä 3 Rakennustekniset työt 15 4040 100 325 350 30 60 0 0 60 4980 4 LVI-työt 0 800 0 0 0 0 0 0 0 0 800 5 Sähkötyöt 11 16 11 11 11 11 11 11 11 11 115 Yhteensä 26 4856 111 336 361 41 71 11 11 71 5895 Kustannustaso 2012. Hintoihin sisältyy ALV 23 %. 6000 5000 Sähkötyöt LVI-työt 4000 Rakennustekniset työt x 1 0 0 e u r o a 3000 2000 1000 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Vuosi

1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS-ehdotus 6 Kiertokatu 16 ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS Raportin Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 100 ) ja ehdotettu toteutusvuosi koodi luokka arvio 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 D6 D7 D8 D9 E4 Viherrakenteet Nurmikkoalueiden kunnostus ja puiden oksien karsimiset 3 1 erä 20 Päällysrakenteet Pihan sorapintojen kunnostus 3 1 erä 30 Aluevarusteet Aluevarusteiden kunnostus tarvittavilta osin 3 1 erä 20 Ulkopuoliset rakenteet Kellarin portaikon teräskaiteen ja pintojen kunnostus 3 1 erä 10 Putkirakenteet Salaojajärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen sekä 3 1 erä kattovesien sadevesijärjestelmän rakentaminen (ks. LVI) F1 Perustukset 1 Sokkelin liuskakivipintojen kunnostus 3 1 erä 40 F2 Rakennusrunko 1 F3 Julkisivut Julkisivujen peruskunnostus erillisen suunnitelman mukaan 3 1550 m 2 1550 F32 F33 Ikkunat Kaikkien ikkunoiden uusiminen 3 350 m 2 1120 Ulko-ovet Pääsisäänkäynnin ulko-ovien kunnostus 3 1 erä 10 Parvekeovien uusiminen 3 43 kpl 300 Kellarikerroksen ja päiväkodin ulko-ovien kunnostus 3 1 erä 15 F34 Julkisivun täydennysosat F34.1 Parvekkeet Huoneistoparvekkeiden peruskunnostus 3 36 kpl 720 Tuuletusparvekkeiden pintojen kunnostus 3 6 kpl 90 F34.2 Ulkoseinän tikkaat Talotikkaiden kunnostus + turvavyökiskojen asennus 3 1 kpl tai purku julkisivukorjauksen yhteydessä (viranom.lupa) 10 F34.3 Ulkoseinän katokset Pääsisäänkäynnin ovilipan kunnostus 3 1 kpl 20 F4 F42 F43 F5,F6,F7 F5,F6,F7 Yläpohjarakenteet Tiilikatteen puhdistus ja rikkinäisten tiilien uusiminen 3 1 erä 30 Räystäät Betoniräystäiden kunnostus julkisivukorjausten yhteydessä 3 92 jm 45 Räystäiden pellitysten maalauskunnostus 3 1 erä 50 Päiväkodin puurakenteisten räystäiden maalauskunnostus 3 1 erä 35 Yläpohjavarusteet Kattoluukun ja piippujen pellitysten maalauskunnostus 3 1 erä 10 Syöksytorvien tarkastus ja tarvittavat korjaukset 3 1 erä 50 Yleistilat Porrashuoneen maalauskunnostus 3 800 m 2 160 Kellariin johtavan portaikon askelmien kunnostus 4 1 erä 15 Kellarikäytävien seinien maalauskunnostus 3 1 erä 40 Saunatilojen kunnostus (+kuivaukset) 3 1 erä 350 Kuivaushuoneen, kylmiön, teknisten tilojen ja varastojen 3 1 erä 30 maalauskunnostuksia Huoneistot Kylpyhuoneiden vesieristeiden uusiminen + tarv. kuivaus 3 1 erä 60 30 60 60 F81 Hissi 1 Rakennustekniset työt yhteensä 15 4040 100 325 350 30 60 0 0 60 Kustannustaso 2012. Hintoihin sisältyy ALV 23 %. Kuntoluokat 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarvetta 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava

1.2.2 LVI-järjestelmien PTS-ehdotus 7 Kiertokatu 16 LVI-JÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 100 ) ja ehdotettu toteutusvuosi koodi luokka arvio 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 G1 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ G11 Lämmöntuotanto Lämmönjakokeskus 2 G12 Lämmönjakelu Putkistot 2 Pumput 2 Venttiilit 2 - linjasulkuventtiilien uusinta osana perussäätöä 30 Paisunta- ja varolaitteet 2 G13 Lämmönluovutus Lämmityspatterit 2 Patteriventtiilit 3 - patteriventtiilien uusinta osana perussäätöä 180 - perussäädön ja venttiiliuusintojen suunnittelu 20 G14 Eristykset 2 G15 Säätölaitteet 2 G2 VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄ G23 Vesijohdot 2 Venttiilit 2 - linjasulkuventtiilien uusinta 30 G24 Viemäriverkosto 2 - viemäriuusinta päiväkoti *) 40 E4 Putkirakenteet 2 - salaojien ja kattovesien viemärien rakentaminen 450 G25 Vesi- ja viemärikalusteet 2 G26 Eristykset 2 G3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ G32 Ilmanvaihtokoneet 2 G33 Kanavat 2 - kanavien nuohous ja ilmamäärien säätö 50 G34 Päätelaitteet Poistoilmaventtiilit 2 G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet 2 G4 Kylmätekniset järjestelmät 2 *) päiväkodin alkuperäisten valurautaviemärien uusintaa kellarikerroksessa LVI -työt yhteensä 0 800 0 0 0 0 0 0 0 0 Kustannustaso 2012. Hintoihin sisältyy ALV 23 %. Kuntoluokat 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarvetta 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava

1.2.3 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmien PTS-ehdotus 8 Kiertokatu 16 SÄHKÖ-, TELE- JA TIETOJÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Kunto- Kustannusarvio (x 100 ) ja ehdotettu toteutusvuosi koodi luokka 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 H1 Aluesähköistys Pihavalaistuksen sekä autolämmityksien kunnostus 2 5 H2 Kytkinlaitteet ja jakokeskukset Pääkeskukset 2 Kiinteistökeskukset 2 Mittauskeskukset 2 H3 Johtotiet 2 H4 Johdot ja niiden varusteet Pääjohdot 2 H5 Valaisimet 3 Valaistuksen vuosittainen kunnossapito ja uusinta 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet 2 Sähköjärjestelmien vuosittainen kunnossapito 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 J1 Puhelinjärjestelmät Puhelinverkko 3 J2 Antennijärjestelmät 2 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät LVI-hälytysjärjestelmän uusiminen 2 Käyttöpiirustukset 2 Käyttöpiirustusten korjaus ja ajantasaistus Sähkötyöt yhteensä 11 16 11 11 11 11 11 11 11 11 Kustannustaso 2012. Hintoihin sisältyy ALV 23 %. Kuntoluokat 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarvetta 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava

1.2.4 Korjaustoimenpiteiden toteutus 9 Kuntoarviossa esitetyt korjaustarpeet, ottaen huomioon yleisen kustannusnousun mukanaan tuoman hintojen korotuspaineen, tulevat olemaan noin 360 /m 2 ajoittuen kiireellisyysluokituksen mukaan kymmenen vuoden aikana toteutettavaksi. Mikäli korjaustoimenpiteet suoritetaan vuosittain korjausohjelman mukaan pelkällä tulorahoituksella, tulisi vastikkeisiin varata noin 3,00 /m 2 / kk oleva korjausosuus. Suosittelemme korjaustoimenpiteiden suorittamista vuosittain kiireellisyysluokituksen mukaisesti. Laaditut PTS-ehdotukset korjausten suorittamista varten vuosittaisen korjausohjelman mukaan ovat tämän yhteenvedon kohdissa 1.2.1-1.2.3. PTS -ehdotuksen perusteella toteutettavaksi tulevat lähivuosina mm. kiinteistön julkisivujen korjaaminen, ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen, salaojajärjestelmän rakentaminen, lämmitysjärjestelmän perussäätö venttiiliuusintoineen sekä kellarikerroksen yhteistilojen korjauksia. Korjaukset kannattaa yhdistää enimmäkseen samanaikaisesti tehtäväksi. Suuruusluokaltaan tämä edellyttänee rahoitusta pitkäaikaisella lainoituksella, jolloin pääomakustannus saadaan edullisemmaksi.

2 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 10 2.1 Kiinteistön perustiedot Seuraavat perustiedot on kerätty tilaajan toimittamasta kiinteistön perustietokortista (liitteenä). Rakennustyyppi asuinkerrostalo Valmistumisvuosi 1951 Peruskorjausajankohta 1983-84 Portaat 1 Kerrokset, asuinkerrokset, kpl 7 Tilavuus, m 3 9 430,0 Huoneistoala, m 2 1 633,5 Asuinhuoneistot, kpl 36 Asukasluku, hlö - Saunaosastot, kpl 1 Väestönsuoja, kpl - Huoneistoparvekkeet, kpl 36 2.2 Korjaushistoria - Peruskorjaus toteutettu vuonna 1983-84. - Lämmönsiirrin on uusittu vuonna 2003. - Hissi on peruskorjattu vuonna 2004. - Saunan paneelit ja lauteet on uusittu vuonna 2007. 2.3 Asiakirjaluettelo Käytössä ovat olleet seuraavat asiakirjat: tilaajan toimittamat perustietolomake ja korjaushistoria pääpiirustukset ja alkuperäinen rakennustyöselitys LVIS -piirustuksia 2.4 Kuntoarvion toteutus Kuntoarvion laadinnassa on noudatettu ohjekortissa KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio, suoritusohje esitettyä nimikkeistöä. Otsikoissa olevat tunnukset viittaavat tähän nimikkeistöön. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat ohjekortin mallisisällysluettelon mukaiset. Kiinteistön energiatalouden selvitys on tehty laajennettuna. Selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja johtopäätökset. Huoneistoja tarkastettiin pistokoeluontoisesti 5 kpl (asunnot 5, 10, 24, 31 ja 33). 2.5 Kiinteistönpidon palautteet Asukkaille on jaettu asukaskyselylomakkeet, jotka ovat raportin liitteenä.

3 KUNTOARVION TULOKSET 11 3.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio Viherrakenteet (D6) Nurmikkoalueita on tontilla pääasiassa kadun ja rakennuksen välisellä osuudella. Nurmikkoalueet olivat tarkastushetkellä pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta rajaukset sorapintoihin ovat epäsiistejä. Puita ja pensaita on lähinnä nurmikkoalueella kadun ja rakennuksen välisellä osuudella ja takana puistoalueella. Nurmikkoalueiden kunnostus ja puiden oksien tarvittavat karsimiset 1 4 vuoden kuluessa. Päällysrakenteet (D7) Pihan kulkutiet ja pysäköintialueet ovat sorapintaisia (kuvat 2 ja 3). Sorapinnat ovat paikoittain kuoppaisia ja kallistukset virheellisiä. Pihan sorapintojen kunnostus 1 4 vuoden kuluessa. Aluevarusteet (D8) Tontilla olevia aluevarusteita ovat lipputanko, tamppaustelineet, penkit sekä pyörätelineet (kuvat 1, 5 ja 6). Päiväkodin leikkivarusteet ovat omalla aidatulla alueellaan (kuvat 7 ja 8). Varusteet ovat tyydyttävässä/ hyvässä kunnossa. Lipputanko on tyydyttävässä kunnossa. Tamppaustelineet ovat pinnoiltaan ruosteiset, samoin penkkien metalliosat. Aluevarusteiden kunnostus tarvittavilta osin 1 4 vuoden kuluessa. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Päiväkodin pihan ympärillä olevat kevytrakenteiset aidat ovat melko hyväkuntoisia (kuvat 7 ja 8). Kellariin johtava betonirakenteinen portaikko ja maanpaineseinä ovat tyydyttävässä kunnossa (kuva 11). Teräskaide on pinnoiltaan ruosteinen. Kellariin johtavan portaikon teräskaiteen kunnostus. Betonipintojen kunnostus tarvittavilta osin.

Putkirakenteet (E4) Kohteessa ei ole salaojia tai mikäli on, niiden toimivuus on ainakin kyseenalainen. Salaojan tarkistuskaivoja ei löydetty. Alkuperäisen työselityksen mukaan salaojat olisi tehty tiiliputkista ja ne olisi johdettu sisäpuoliseen pumppaamoon, joka pumppaa ne edelleen jätevesiviemäriin. Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimitilayksikön sadevesiviemäröintisuunnitelma, LVI 2090-1 vuodelta 2005 on olemassa. Suunnitelma on yhteinen Kiertokatu 16 ja 18 kanssa, mutta kaikkia kaivoja ei löydetty eli ilmeisesti se on toteutettu vain osittain. Suunnitelmassa ei ole myöskään salaojia. Salaojajärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen sekä sadevesijärjestelmän rakentaminen niin, että kaikki kattosadevesisyöksyt on myös viemäröity. Salaojavedet on todennäköisesti pumpattava korkeuksien vuoksi. Pumppaamoon kannattaa liittää kellariin johtavan portaikon kaivo. Salaojien puhdistus ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein. Perustukset (F1) Rakennus on rakennusselityksen mukaan perustettu säästöbetonianturoiden välityksellä kantavan maapohjan varaan. Rakennuksen perustuksissa ja maanvaraisessa teräsbetonilaatassa ei havaittu merkittäviä painumia. Rakennuksen betonisokkeli on verhoiltu liuskakivillä, jotka on saumattu (kuva 5). Osa kivistä on irti alustaan ja sokkelia on paikattu muutamista kohdista. Etusivulla sokkeliin on kiinnitetty törmäyssuoja (kuva 13). Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana liittyen perustuksiin. Sokkelin liuskakivipintojen kunnostus 1 4 vuoden kuluessa. Rakennusrunko (F2) Rakennuksen rungon kantavat pystyrakenteet koostuvat kellarikerroksen osalta betonirakenteisista ulkoseinistä (sisäpuolella verhomuuraus), asuinkerrosten osalta tiilimuuratuista ulkoseinistä (vahvuus vaihtelee 300-600 mm) sekä betoni-/ tiilirakenteisista porrashuoneista ja betonipilareista. Vaakarakenteet koostuvat kellari- ja ullakkokerrosten osalta alalaattabetoniholveista sekä asuinkerrosten osalta betonilaatoista ja -palkeista. Rakennuksen runko on silmämääräisesti arvioiden melko hyvässä kunnossa. Porrashuoneissa on havaittavissa halkeilua etenkin porrassyöksyjen ja lepotasojen rajakohdissa (kuvat 36 ja 40). Nämä pystyhalkeamat johtunevat siitä, että porrassyöksyjen kohdilla kantavana seinärakenteena on betoni, joka vaihtuu muuratuksi seinäksi lepotasojen kohdilla. Tällöin rajakohtiin on muodostunut liikuntasauma. Ei merkittäviä kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana. Porrashuoneen pystyhalkeamien korjaaminen erillisen suunnitelman mukaan esim. porrashuoneen maalauskorjauksen yhteydessä. 12

Julkisivut (F3) 13 Ulkoseinät (F31) Rakennuksen ulkoseinät ovat suunnitelmien mukaan alun perin punatiilestä muurattuja sekä pinnoiltaan sileiksi rapattuja ja maalattuja. Vuonna 1983 julkisivupinnat on korjattu ns. lämpörappauksella, jolloin vanhan pinnan päälle on kiinnitetty lisälämmöneriste, rappausverkko ja rappaus (kuva 6). Rappauspinnat ovat erityisesti säärasitetuimmilla sivuilla melko huonokuntoisia (kuvat 12-15). Päiväkodin osalla julkisivu on osin asbestisementtilevypintainen ja osin maalattua puupaneelia (kuvat 5, 9, 18 ja 19). Erityisesti levypinnat ovat välttävässä kunnossa. Tuuletusparvekkeiden taustaseinien puupaneelien ja niiden maalipintojen kunto on heikko (kuva 24). Julkisivujen peruskunnostus (rappauspinnan uusiminen, levypintojen uusiminen, puupintojen maalauskunnostus) erillisen suunnitelman mukaan 1 4 vuoden kuluessa. Ikkunat (F32) Rakennuksen huoneistojen ja porrashuoneen ikkunoiden sisäpuitteet on uusittu eristyslasielementeillä varustetuiksi puitteiksi vuonna 1983 (kuva 22). Ikkunoiden ulkopuitteet ja karmit ovat alkuperäisiä. Ikkunat ovat ulkopuolisilta pinnoiltaan pääosin melko huonokuntoisia (kuvat 21, 22 ja 24). Kellarikerroksen ikkunat ovat alkuperäisiä, kaksinkertaisia puuikkunoita, joiden kunto on välttävä (kuva 4). Ullakkotilan ikkuna on alkuperäinen ja välttävässä kunnossa (kuva 28). Kaikkien ikkunoiden uusiminen 1 4 vuoden kuluessa. Ulko-ovet (F33) Rakennuksen pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat alkuperäisiä tammella päällystettyjä lasiulko-ovia (kuva 26). Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa, pintakäsittelyt ovat jonkin verran kuluneet. Porrashuoneen sisäpuoliset ulko-ovet ovat lasilla varustettuja, maalattuja vaneriovia. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Päiväkodin kohdalla puurakenteiset ulko-ovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Huoneisto- ja tuuletusparvekkeiden ovet ovat erityisesti ulkopuolisen ovilehden osalta melko huonokuntoisia (kuvat 23 ja 25). Kellarikerroksen puurakenteinen ulko-ovi on välttävässä kunnossa (kuva 11). Pääsisäänkäynnin ulko-ovien kunnostus 4 10 vuoden kuluessa. Parvekeovien uusiminen ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Kellarikerroksen ulko-oven kunnostus 1 4 vuoden kuluessa.

Julkisivun täydennysosat (F34) Parvekkeet (F34.1) Huoneistoparvekkeet ovat rakennuksen rungosta kannatettuja ulokeparvekkeita, joiden laatta on teräsbetonia ja kaiteet ovat teräsrakenteisia ja profiilipeltipintaisia (kuvat 15-17). Parvekelaattojen yläpintojen pintakäsittely on monin paikoin kulunut ja päästää kosteutta rakenteeseen (kuva 17). Laattojen betoni on alapuolisilta pinnoilta ja erityisesti laattojen etuosista rapautunut ja paikoittain lohkeillut (kuva 16). Etureunojen lohkeiluun on vaikuttanut myös rakenneterästen melko pitkälle edennyt korroosio. Alapuoliset maalipinnat ovat yleisesti huonossa kunnossa (kuva 16). Kaiteiden pinnat ovat monin paikoin ruosteessa (kuvat 15 ja 17). Pohjoissivun tuuletusparvekkeet ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin huoneistoparvekkeet johtuen mm. vähäisemmästä säärasituksesta (kuva 6). Parvekelaattojen yläpuoliset pintakäsittelyt ovat kuitenkin jonkin verran kuluneet (kuva 24) ja teräskaiteiden maalipinnat ovat paikoittain kuluneet. Huoneistoparvekkeiden (36 kpl) perusteellinen kunnostus erillisen suunnitelman ja tarvittaessa kuntotutkimuksen perusteella 1 4 vuoden kuluessa. Tuuletusparvekkeiden (6 kpl) kunnostus erillisen suunnitelman mukaan 1 4 vuoden kuluessa. Ulkoseinän tikkaat (F34.2) Rakennuksen länsisivun ulkoseinällä on katolle johtavat, teräsrakenteiset talotikkaat (kuva 29). Tikkaiden maalipinnat ovat kuluneet. Tikkaissa ei ole turvavyökiskoa. Talotikkaiden kunnostus ja turvavyökiskojen asennus 1 4 vuoden kuluessa, mikäli tikkaita käytetään. Ne voidaan poistaa esim. julkisivukorjauksen yhteydessä, mikäli niiden poistamiselle ei ole mitään estettä (varmistettava viranomaisilta). Ulkoseinän katokset (F34.3) Rakennuksen pääsisäänkäynnin yläpuolella on betonirakenteinen, rakennuksen rungosta kannatettu lippa (kuva 2). Lipan reunoilla on pieniä lohkeamia ja lipan vesikate on välttävässä kunnossa. Ovilipan kunnostus ja vesikatteen uusiminen esim. parvekkeiden kunnostuksen yhteydessä. Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) Yläpohjan kantavat puurakenteet ja vesikatteen alusrakenteet ovat melko hyväkuntoisia (kuva 31). Yläpohjatilan tuuletus on riittävä. Vesikatteena on todennäköisesti vuonna 1983 asennettu tiilikate (kuva 29). Muutaman kattotiilen kulmassa on lohkeama ja katepinnalla on jonkin verran jäkäläkasvustoa. Vesikatteen alle on asennettu aluskate, mikä näkyy viemärituuletusputkien läpivientikohdista (kuva 32). Vesivuotokohtia ei havaittu. Päiväkodin kohdalla vesikatteena on pinnoitettu profiilipeltikate, jonka kunto on tyydyttävä (kuva 20). Tiilikatteen puhdistus jäkäläkasvustosta ja rikkinäisten tiilien uusiminen 1 4 vuoden kuluessa. 14

Räystäät (F42) Rakennuksen betonirakenteiset räystäät näyttäisivät pääosin olevan tyydyttävässä kunnossa (kuva 12). Räystäiden osuus vesikatosta on pellitetty ja katolla on ns. jalkarännit, jotka ohjaavat kattovedet syöksytorviin (kuvat 29 ja 30). Pellitysten maalipinnat ovat jonkin verran kuluneet. Päiväkodin kohdalla puurakenteiset räystäät ovat maalipinnoiltaan paikoittain kuluneet ja lautoja on irronnut kiinnityksistään (kuvat 5, 9 ja 18). Betoniräystäiden kunnostus julkisivukorjausten yhteydessä 1 4 vuoden kuluessa. Räystäiden pellitysten maalauskunnostus 1 4 vuoden kuluessa. Päiväkodin puurakenteisten räystäiden maalauskunnostus 1 4 vuoden kuluessa. Yläpohjavarusteet (F43) Kulku vesikatolle tapahtuu ullakkotilan kautta kattoluukusta (kuva 33). Kattoluukku on puurunkoinen, ulkopuolisilta osin pellitetty ja maalattu. Luukku on varustettu tuuliketjulla. Luukun kunto on tyydyttävä, mutta sen maalipinta on jonkin verran kulunut. Katolle on vesikatteen asennuksen yhteydessä asennettu lumiesteet, lapetikkaat ja kulkusillat, jotka ovat melko hyväkuntoisia (kuvat 29 ja 30). Viemärien tuuletusputket ovat vesikaton yläpuolisilta osin tyydyttävässä kunnossa. Piippujen pellitysten maalipinnat ovat jonkin verran kuluneet (kuva 29). Syöksytorvet on upotettu seinärakenteeseen ja 1980 -luvun rappauskorjauksen yhteydessä niiden näkyvät pinnat on myös rapattu, joten niiden tarkempaa kuntoa on vaikea arvioida (kuvat 4 ja 12). Päiväkodin kohdalla olevat vesikourut ja syöksytorvet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa (kuvat 5, 9 ja 18). Kattoluukun ja piippujen pellitysten maalauskunnostus 1 4 vuoden kuluessa. Syöksytorvien kunnon tarkastus julkisivukorjausten yhteydessä ja tarvittavat korjaukset (mm. rappauksen poisto näkyviltä pinnoilta ja maalaus). 15

3.2 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 16 Yleistilat (F5, F6, F7)) Porrashuone Rakennuksessa on yksi porrashuone. Porrashuoneen portaiden, eteisaulan ja lepotasojen sekä tuulikaapin vieressä olevan ulkoiluvälinevaraston lattiat on tehty marmorimosaiikista ja jaettu metallislistoilla ruutuihin. Lattiat ovat pääosin melko hyväkuntoisia (kuvat 27, 35, 37 ja 41). Seinäpinnat on maalattu (kuva 35). Maalipinta on halkeillut kohdissa, joihin on muodostunut rakennusmateriaalin vaihtuessa liikuntasauma (kuvat 36 ja 40). Maalipinnan hilseilyä esiintyy myös muissa kohdissa (kuva 39). Myös pintoihin asennettujen koristelautojen maalipinnat hilseilevät paikoittain (kuvat 37 ja 38). Porrashuoneen kattopintoihin on asennettu akustovillalevyt (kuvat 34, 35 ja 39). Levypinnat ovat jonkin verran likaantuneet, mutta niiden kunto on tyydyttävä. Porrassyöksyjen kaiteet ovat tyydyttävässä kunnossa (kuva 37). Porrashuoneessa on käsisammuttimet. Huoneistojen ovet ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden käynnissä ja tiiveydessä on puutteita, jotka pitäisi korjata. Ullakkotilat Porrashuoneen yläosasta on kulku ullakkotilaan (kuva 34). Tilaan johtava ovi on alkuperäinen ja kunnoltaan välttävä. Ullakkotilan näkyvissä olevat vesikaton kantavat puurakenteet ja vesikatteen aluslaudoitus sekä palopermanto ja seinäpinnat ovat melko hyväkuntoisia. Tilassa on asuntojen varastokomeroja, joiden väliseinät ovat kanaverkkoa (kuva 31). Komerot ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Kellarin käytävät ja portaikko Kellarikerrokseen johtavan portaikon seinä- ja kattopinnat on maalattu. Porrasaskelmat on päällystetty muovimatolla, jonka kulmalistat ovat murtuneet (kuva 43). Niitä on paikattu teipillä. Portaikon seinässä oleva käsijohde on pinnoiltaan kulunut. Kellarikäytävien lattiapinnat on laatoitettu, seinäpinnat on maalattu ja katossa on kulmalistojen varaan asennetut, siirrettävät profiilipeltilevyt (kuvat 44 ja 60). Laatoitettujen lattiapintojen kunto on tyydyttävä. Seinien alaosissa on jonkin verran kosteuden aiheuttamia vaurioita. Vauriot voivat olla ajalta, jolloin vesi tulvi kellaritilaan (vuonna 2007). Toisaalta vauriot kertovat puutteellisesta salaojien toiminnasta. Katot ovat hyväkuntoisia. Saunatilat Kellarikerroksen saunatiloihin kuuluvat eteistila, WC, kaksi pukuhuonetta, kaksi pesuhuonetta ja löylyhuone. Eteistilan lattiassa on muovimatto puujalkalistoin ja seinät on maalattu (kuva 46). Tila on tyydyttävässä kunnossa. WC:n lattiassa on muovimatto ja seinät on maalattu (kuva 45). Pesualtaan tausta on laatoitettu. Tila on välttävässä kunnossa. Pukuhuoneiden lattioissa on muovimatot ylösnostoin, seinä- ja kattopinnat on paneloitu (kuva 47). Pukutilat ovat tyydyttävässä kunnossa.

17 Pesuhuoneiden lattioissa on muovimatto ylösnostoin ja seinäpinnat on laatoitettu (kuva 48). Pesuhuoneiden lattiarakenteissa havaittiin Gann -pintakosteuden osoittimella huomattavasti kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lattiamatto on myös rikki mm. lattiakaivon kohdalta (kuva 49). Löylyhuoneen paneloinnit ja lauteet ovat melko hyväkuntoisia (kuva 50). Lattiassa on muovimatto, jonka alla havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia pintakosteuden osoittimella mitattuna. Väliovet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuivaushuone, mankelihuone ja pesutupa Kuivaus- ja mankelihuoneiden lattiat on laatoitettu, jalkalistana on myös laatta (kuvat 52 ja 53). Seinä- ja kattopinnat on maalattu. Kuivaushuoneen seinien ja katon maalipinnoilla on vaurioita. Mankelihuoneessa oleva pesukone ei ole käytössä. Pesutuvan lattiassa on muovimatto ja seinissä muoviprofiililevyt (kuva 54). Tila on tyydyttävässä kunnossa. Kaikki koneet eivät ole käytössä. Kylmiö Asukkaiden kylmiötilan betonilattian maalipinta on kulunut (kuva 55). Katossa ja seinissä on aaltopelti. Katon pellin saumasta on tullut todennäköisesti kondensoitumisesta johtuvaa vettä. Eristeiden vahvuudesta ei ole tietoa. Puurakenteiset säilytysvarastot ovat melko hyväkuntoisia. Kellarikerroksessa on lisäksi kaksi päiväkodin käytössä olevaa kylmiötä, joita ei tarkastettu (kuva 60). Tekniset tilat (sähköpääkeskus, lämmönjakohuone) Sähköpääkeskuksen seinien alaosissa havaittiin kosteudesta johtuvaa suolojen kiteytymistä seinäpinnalle (kuva 56). Maali- ja tasoitepinta on irronnut näistä kohdista. Vauriot lienevät pääosin peräisin tulvasateiden jäljiltä. Tila on käyttötarkoitus huomioiden tyydyttävässä kunnossa. Lämmönjakohuone on käyttötarkoitus huomioiden tyydyttävässä kunnossa (kuva 59). Pintarakenteet ovat kuluneet. Varastotilat Saunatilojen vieressä olevan varastotilan lattiassa on muovimatto, seinä- ja kattopinnat on maalattu (kuva 51). Tila on käyttötarkoitus huomioiden tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäiset kattilahuone- ym. tilat ovat pinnoiltaan välttävässä kunnossa (kuva 57). Seinien alaosissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita (kuva 58). Tilat ovat osin varastokäytössä. Ulkoiluvälinevarastotilat ovat tyydyttävässä kunnossa (kuva 61). Lattiapinnat ovat kuluneet. Porrashuoneen vieressä oleva ulkoiluvälinevarasto on tyydyttävässä kunnossa (kuva 63). Päiväkodin tilat Päiväkodin tilat sijaitsevat rakennuksen 1. kerroksessa. Silmämääräisesti tarkasteltuna tilat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa (kuvat 64-66). Porrashuoneen seinien maalauskunnostus 4 10 vuoden kuluessa. Kellariin johtavan portaikon askelmien etulistojen uusiminen 1 4 vuoden kuluessa. Kellarikäytävien seinien maalauskunnostus 4 10 vuoden kuluessa. Saunan pesuhuoneiden ja löylyhuoneen lattioiden kuivaaminen ja pintarakenteiden uusiminen 1 4 vuoden kuluessa. Kuivaushuoneen, kylmiön, teknisten tilojen sekä varastojen pintojen maalauskunnostuksia 1 4 vuoden kuluessa.

Huoneistot Rakennuksessa on 36 huoneistoa. Kaikkiin asuntoihin on jaettu asukaskyselyt. Kyselylomakkeet (26 kpl) ovat raportin liitteenä. Asuntojen kylpyhuoneet on kunnostettu vuonna 1983 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä (kuvat 67, 68, 70 ja 72). Tällöin lattiarakennetta on korotettu, jotta on saatu riittävä kallistus lattakaivolle. Lattioissa on muovimatto ja suihkutilan kohdalla seinät on laatoitettu. Tilojen kunto on pääosin tyydyttävä. Rakenteet olivat pääosin kuivia, mutta kohonneita kosteuspitoisuuksiakin esiintyi. Keittiöiden kalusteet on uusittu vuonna 1983 (kuva 69). Joihinkin keittiöihin on sen jälkeen uusittu mm. kalusteiden ovia ja pöytälevyjä (kuva 71). Kylpyhuonekorjausten yhteydessä asennetaan C2:n mukaiset vedeneristykset seinä- ja lattiapintoihin. Rakenteet tulee tarvittaessa kuivata ennen vesieristysten asennusta. Lattiapintojen kallistukset tulee tarkastaa ja korjata ohjeiden mukaisiksi. Hissit Kiinteistössä on yksi hissi. Hissi on peruskorjattu vuonna 2004 ja se on hyväkuntoinen. Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. 18

3.3 LVI-järjestelmien kuntoarvio 19 Lämmitysjärjestelmä (G1) Lämmöntuotanto (G11) Kohde on liitetty Pori Energian kaukolämpöverkostoon. Lämmönjakokeskus on mallia Cetetherm vuodelta 2003 ja siinä on 4 kpl siirtimiä: - lämmin käyttövesi (Kiertokatu 16 ja 18) - lämmitys (Kiertokatu 16 patteriverkosto) - lämmitys (Kiertokatu 18 patteriverkosto) - ilmanvaihto (Kiertokatu 16 päiväkodin tuloilmakoje) Lämmönjakokeskus sisältää lämmönsiirtimet, pumput, säätölaiteautomatiikan ja tarvittavat sulkuventtiilit ym. Silmämääräisen tarkastelun perusteella lämmönjakokeskus on tyydyttävässä kunnossa. Lämmönjakokeskuksen laitteiden ikä on nyt 9 vuotta, keskimääräinen tekninen käyttöikä keskuksille on noin 25 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Yli 10 vuotta vanhojen lämmönjakokeskusten tarkastusväli on 4 kk ja yli 20 vuotta vanhojen silmämääräinen tarkastus tulisi tehdä kerran kuukaudessa. Lämmönjakelu (G12) Kohteessa on vesikiertoinen patterilämmitys, joka on uusittu kokonaan vuoden 1983 peruskorjauksen yhteydessä. Putkistot Kohteen lämmitysverkoston runkoputkisto kulkee pohjakerroksen katossa, josta se haarautuu kerrosten näkyviin asennetuille nousulinjoille. Lämmitysverkoston putkistot ovat vuodelta 1983, joten niiden ikä on nyt 29 vuotta. Runkojohdot ja nousulinjat ovat teräsputkia kierreliitoksin. Lämpöjohto- ja lämminvesikanaali Kiertokatu 18:n on luultavasti myös uusittu 1983. Kanaali on mallia Fiskars neliputkielementti. Näkyvissä olevien lämpöjohtojen kunto on tyydyttävä huoneistoissa ja yleisissä tiloissa. Vuotoja tai ulkopuolisia syöpymiä ei ollut havaittavissa. Mikäli lämmitysverkostossa kiertävä vesi pysyy hapettomana, on lämpöjohtojen tekninen käyttöikä arviolta 50-100 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Lämpöjohdot eivät saa olla kosketuksissa ulkopuolisen kosteuden kanssa, eikä hapekasta vettä saisi lisätä liian usein verkostoon (mikäli joudutaan lisäämään, syy pitää selvittää). Pumput Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden kierron pumput sijaitsevat lämmönjakokeskuksella. Ne ovat vuodelta 2003 ja mallia Grundfos. Patteriverkostojen pumput ovat säätyvää mallia. Ulkoisen tarkastelun perusteella pumput ovat tyydyttävässä kunnossa. Kiertovesipumppujen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Pumppujen tarkastus- ja huoltoväli on 12 kk. Huoltovälillä tarkastetaan laakeriäänet, kuumeneminen ja tiiviys.

Venttiilit Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vuodelta 1983 ja ne ovat mallia Oras. Venttiilit ovat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Sulku- ja linjasäätöventtiilien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Ne kannattaa kuitenkin uusia lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä. Kun venttiilit on uusittu, huoltotoimenpiteenä ne kannattaa sulkea ja avata kerran vuodessa ja samalla todeta, ettei vuotoja esiinny. Palloventtiili saattaa jumittua auki asentoon, jos se on vuosia liikuttamatta. Putkistovarusteet Lämpömittarit ja painemittarit ovat pyöreitä osoittimellisia mittareita. Putkistovarusteiden tarkastus- ja huoltoväli on 12 kk. Ne uusitaan tarvittaessa hoitotarkastustoiminnan yhteydessä. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu. Paisunta-astiat ovat silmämääräisesti tarkasteltuna tyydyttävässä kunnossa. Esipainetta ei mitattu. Paisunta ja varolaitteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on 25 vuotta Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Huolto/tarkastusväli paisunta- ja varolaitteilla on 12 kk. Patteriverkoston veden täyttötiheyttä on hyvä seurata. Syynä voi olla vuoto verkostossa, paisunta-astian kalvon rikkoontuminen tai varoventtiilin rikkoontuminen. Hapekas vesi syövyttää patteriverkostoa. Syy vähäiseenkin veden katoamiseen tulee selvittää. Mikäli täyttöjen tarve tihenee ja lisääntyy, tulee paisunta-astian esipaine tarkastaa ja lisätä tarvittaessa esipainetta sekä varmistaa, ettei vesivuotoja ole. Lämmönluovutus (G13) Lämmityspatterit varusteineen Kohteen patterit on uusittu vuoden 1983 peruskorjauksen yhteydessä. Vanhat patterisyvennykset on peitetty ja uudet teräslevypatterit on asennettu pintaan. Patterien kunto on silmämääräisesti tarkasteltuna hyvä. Tarkastettujen huoneistojen lämmityspattereissa ei havaittu ruostevaurioita. Lämmityspatterien käyttöikä on arviolta 50-100 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Patteriventtiilit Patteriventtiilit ovat mallia Osyterm vuodelta 1983. Patteriventtiilien kunto on silmämääräisesti välttävä. Patteriventtiilien keskimääräinen käyttöikä on noin 20 vuotta, kaikkien patteriventtiilien uusinta perussäädön yhteydessä. 20

Eristykset (G14) 21 Lämpöjohtojen eristeet ovat vuodelta 1983, eristeenä villakouru. Näkyvissä tiloissa kourun päällä on PVC -muovipinnoite. Eristeet ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Säätölaitteet (G15) Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätölaitteet ovat vuodelta 2003 ja ne sijaitsevat lämmönjakokeskuksella. Säätöventtiilit moottoreineen ovat mallia Siemens. Säätöventtiileitä ohjaa valvonta-alakeskus (VAK), josta on yhteys Porin kaupungin keskusvalvomoon. Ulkoisen tarkastelun perusteella säätölaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Säätölaitteiden keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Vesi- ja viemärijärjestelmä (G2) Vesijohdot (G23) Rakennuksen vesijohtoverkosto on uusittu peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1983, joten putkiston ikä on nyt 29 vuotta. Vuonna 1983 on myös tonttivesijohto uusittu, putki 110 PEH. Lämminvesijohdot on tehty kupariputkista juotosliitoksin. Kylmän käyttöveden runkojohdot pohjakerroksessa on tehty sinkitystä teräsputkesta kierreliitoksin nousulinjojen sulkuventtiileille asti. Kylmän veden nousulinjat ovat kuparia. Vesijohtojen nousulinjat kulkevat hormeissa. Kaikki näkyvät vesijohdot asunnoissa ja yleisissä tiloissa olivat tyydyttävässä kunnossa. Vuotoja tai ulkopuolisia syöpymiä ei ollut havaittavissa. Sinkityn teräsputken ja kupariputkien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. Osassa kylpyhuoneista vesijohtojen seinäläpivienti on suihkun kohdalla lähellä lattiaa. Näiden läpivientien tiiveys on tärkeää, sillä ne kastuvat joka kerta, kun suihkussa käydään. Venttiilit Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vuodelta 1983 ja ne ovat mallia Oras. Venttiilit ovat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Sulku- ja linjasäätöventtiilien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Ne kannattaa kuitenkin uusia lämmitysverkoston perussäätötyön yhteydessä. Kun venttiilit on uusittu, huoltotoimenpiteenä ne kannattaa sulkea ja avata kerran vuodessa ja samalla todeta, ettei vuotoja esiinny. Palloventtiili saattaa jumittua auki asentoon, jos se on vuosia liikuttamatta.

Viemäriverkosto (G24) Viemäriverkosto on uusittu katuliittymään asti vuonna 1983. Pihassa on tarkastuskaivo, johon tulee myös Kiertokatu 18:n jätevesiviemäri. Tarkastuskaivolta katuliittymään jätevesiviemäri on kokoa 160 mm. Uusitut viemärit on tehty PVC -muoviviemäreistä kumirengastiiviste liitoksin. Päiväkodin viemärit kellarikerroksessa ovat osittain alkuperäisiä valurautaviemäreitä ja ainakin yhtä pystyosuutta on jo paikattu useasta kohtaa ja vuotojälkiä oli nytkin havaittavissa. Silmämääräisesti tarkasteltuna uusittujen viemärien kunto on tyydyttävä, mutta vanhojen valurautaviemäriosuuksien kunto välttävä. Tuuletusviemärien liitokset kattoläpivienteihin ullakolla olivat hieman epäilyttävät, teippauksia ym. Muoviviemärien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana muoviviemäreille. Tuuletusviemärien liitosten tarkistus ja tarvittaessa korjaus ullakolla. Päiväkodin alkuperäisten valurautaviemärien uusinta ainakin kellarikerroksen osuudella. Mahdollisiin haju- ja vuoto-ongelmiin on puututtava nopeasti. Putkirakenteet (E4) Kohteessa ei ole salaojia tai mikäli on, niiden toimivuus on ainakin kyseenalainen. Salaojan tarkistuskaivoja ei löydetty. Alkuperäisen työselityksen mukaan salaojat olisi tehty tiiliputkista ja ne olisi johdettu sisäpuoliseen pumppaamoon, joka pumppaa ne edelleen jätevesiviemäriin. Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimitilayksikön sadevesiviemäröintisuunnitelma, LVI 2090-1 vuodelta 2005 on olemassa. Suunnitelma on yhteinen Kiertokatu 16 ja 18 kanssa, mutta kaikkia kaivoja ei löydetty eli ilmeisesti se on toteutettu vain osittain. Suunnitelmassa ei ole myöskään salaojia. Salaojien suunnittelu ja rakentaminen sekä sadevesijärjestelmän rakentaminen loppuun niin, että kaikki kattosadevesisyöksyt on viemäröity. Salaojavedet on todennäköisesti pumpattava korkeuksien vuoksi. Pumppaamoon kannattaa liittää kellariin johtavan portaikon kaivo. Kaivot on tarkastettava ja tarvittaessa huollettava ja puhdistettava kerran vuodessa. Salaojien puhdistus ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet on uusittu vuoden 1983 peruskorjauksessa. Tämän jälkeen niitä on uusittu tarpeen mukaan, joten ne ovat eri ikäisiä. Hanat ovat pääosin 1 otehanoja, mallia Oras. WC -istuimet ja altaat ovat mallia Arabia/ Ido. Yksiotehanojen tekninen käyttöikä on noin 15-25 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa. Mikäli 2 -otehanoja vielä löytyy, kannattaa ne uusia 1-otehanoiksi. Lattiakaivot on tarkastettava ja puhdistettava kerran vuodessa. WC -laitteiden tarkastus on jatkuvaa vuotojen tarkkailua. Eristykset (G26) Vesijohtojen eristeet ovat vuodelta 1983, eristeenä villakouru. Näkyvissä tiloissa kourun päällä on PVC -muovipinnoite. Eristeet olivat tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla tuuletusviemärit olivat eristämättä ja ne yleensä eristetään, jotta sisäpuolista jäätymistä ei talvella tapahtuisi. Todennäköisesti kuitenkin tämäntyyppisen kerrostalon ullakolla jäätymisongelmaa ei välttämättä ole. Ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana. 22

Ilmanvaihtojärjestelmä (G3) 23 Kohteen ilmanvaihto on muutettu painovoimaisesta koneelliseksi poistoilmanvaihtojärjestelmäksi 1980 -luvun peruskorjauksessa. Ilmanvaihtokoneet (G32) Rakennuksen vesikatolla on 3 kpl huippuimureita, 2 kpl palvelee päiväkotia (keittiö + päiväkoti muut tilat) ja 1 kpl asuntoa ja yleisiä tiloja. Huippuimurit käyvät kellon mukaan ½- tai 1/1 - nopeudella. Päiväkodilla on lisäksi yksi tuloilmakoje, joka sijaitsee 1. kerroksessa. Huippuimurien ja tuloilmakojeen toimintaa ei erikseen tarkastettu. Puhaltimien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Puhaltimien puhdistus kanavien nuohouksen yhteydessä. Puhaltimien uusinnat yksittäisesti tarvittaessa. Puhaltimien tarkastusväli on 12 kk. Silmämääräinen tarkastus: tiiviys, liitokset, ilman esteetön virtaus, laakeriäänet. Kanavistot (G33) Kanavat/hormit Asuntojen ja yleisten tilojen poistoilmahormit ovat muurattuja. Hormien päissä on ullakolla sinkitystä pellistä tehdyt kokoojalaatikot, joissa on luukut nuohousta varten. Hormit on kanavoitu ullakolla toisiinsa ja johdettu vesikatolla olevaan huippuimuriin. Päiväkodin kanavistot on tehty sinkityistä peltikanavista. Kanavien edellisestä nuohouksesta ei ole tietoa. Kanaviston nuohous suositellaan tehtäväksi asuinrakennuksissa 10 vuoden välein ja koska edellisestä koko talon nuohouksesta ei ollut tietoa, kannattaa nuohous ja ilmamäärien säätö suorittaa lähivuosina, mieluiten ikkunauusintojen jälkeen. Päätelaitteet (G34) Korvausilmaventtiilit Rakennukseen on uusittu sisäikkunat vuonna 1983, eikä niissä ole korvausilmaventtiileitä. Kuitenkin oleellinen osa toimivaa poistoilmanvaihtoa ovat korvausilmaventtiilit. Korvausilma tulee asuntoihin nykyisten ikkunoiden tiivisteraoista, ovien raoista, postiluukusta ym. mistä ilma helpoiten pääsee. Kun ikkunat uusitaan, tulee korvausilman saanti asuntoihin ottaa huomioon, samoin kannattaa miettiä varustetaanko uusien ikkunoiden korvausilma-aukot suodattimilla. Suodattimet lisäävät huoltotarvetta (suodattimien vaihto arviolta kerran vuodessa/ huoltomies) ja siten huoltokustannuksia, mutta parantavat sisäilman laatua. Ikkunauusintojen yhteydessä korvausilmaventtiilit asuinhuoneiden ikkunoihin (ei keittiöihin). Poistoilmaventtiilit Asunnoissa poistoilmaventtiilit ovat keittiössä, WC:ssä ja vaatehuoneessa. Poistoilmaventtiilit ovat koneellisen poistoilmanvaihtoon tarkoitettuja säädettäviä venttiilejä. Venttiilien pintapuolinen puhdistus kerran vuodessa / tarvittaessa asukkaan toimesta.

Kylmätekniset järjestelmät (G4) 24 Rakennuksen yleisissä tiloissa on jäähdytetty kylmiö, joka on käytössä. Lauhdutin ja kompressori ovat lämmönjakohuoneessa. Silmämääräisesti tarkasteltuina jäähdytyslaitteiden kunto oli tyydyttävä. Päiväkodilla on lisäksi kellarikerroksessa kaksi kylmiötä. Ei toimenpiteitä, laitteita huolletaan tarpeen mukaan. Kylmiön jäähdytyspatterin kondenssivedet on viety letkulla saaviin, koska viemäriä ei ole ollut lähellä. Saavin tyhjennys riittävän usein kiinteistöhuollon toimesta.

3.4 Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmien kuntoarvio 25 Aluesähköistys (H11) Piha- ja aluevalaisimet (H11.1) Rakennuksen ulkovalaistus on pääosin kunnossa. Nykyisten valaisimien kunnon tarkastus, kupujen puhdistus ja rikkinäisten uusiminen. Valaisimissa käytetään valotehokkaampia ja energiaystävällisempiä pienoisloistelamppuja. Ulkovalaistusta tulisi lisätä jonkin verran. Autojen sähkölämmitystolpat (H1.3) Autojen sähkölämmitystolpat ovat pääosin kunnossa. Sähkölämmitystolppien lukkojen kunto tulee tarkastaa ja ne tulee olla lukittuja. Autolämmityspisteiden kunto tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Kytkinlaitokset ja jakokeskukset (H2) Pääkeskukset (H22.1) Sähköpääkeskus ja kiinteistökeskus on asennettu talon pääkeskushuoneeseen. Pääkeskus (PK) on vuodelta 1983 ja se on nimellisvirraltaan 250 A ja pääsulakkeet 250 A. Päiväkodin keskuksen nousu on 100/125A. Sähkönjakelu toteutettu 4 -johdin -järjestelmänä. Pääkeskukselle tehdään tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Muut keskukset (H22.2) Kiinteistökeskukset Kiinteistöosa on pääkeskuksen yhteydessä ja se on päällisin puolin toimintakuntoinen. Kiinteistöä palvelevia keskuksia on sijoitettu eripuolille kiinteistöä kuten lämmönjakohuoneeseen. Keskukset ovat vuodelta 1951 tai saneerauksessa 1983 uusittuja. Keskuksille tehdään tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Mittarikeskukset Huoneistojen kwh-mittaukset on sijoitettu portaikkojen kerroskohtaisiin keskuskomeroihin. Ei aiheuta toimenpiteitä. Asuntojen ryhmäkeskukset Asuinhuoneistojen ryhmäkeskukset ovat 1 x 40 A ja ne ovat hyvässä kunnossa. Nousujohdot ovat MK 2 x 10. Keskukset on uusittu 1983 peruskorjauksen yhteydessä.

Johtotiet (H3) Johtotiet ovat puu- ja betonirakenteisiin sijoitettuja putkituksia. Ei aiheuta toimenpiteitä. 26 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot Rakennuksen liittymisjohdosta ei ole tietoa. Liittymisjohto ei aiheuta toimenpiteitä. Pääjohdot Rakennuksen pääjohdot on uusittu vuoden 1983 saneerauksen yhteydessä. Ei aiheuta toimenpiteitä. Huoneistojen nousujohdot Nousujohtojen (2 x 10) kapasiteetti 1v-käytössä (sulake 1 x 35 A) riittää 8,05 kw:n asti. Nousujohdot on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Ryhmäjohdot Sisätiloissa johdot ovat alkuperäisiä ja yleensä uppoasennettu putkiin. Huoneistojen ryhmäjohdot ovat tyydyttävässä kunnossa. Valaisimet (H5) Yleisten tilojen valaistus Valaistus vaikuttaa silmämääräisesti tyydyttävältä. Valaisimet ovat alkuperäisiä, pääosin kattoon asennettuja hehkulamppuvalaisimia, joissa on opaalilasikuvut. Vuosikorjauksien yhteydessä suositellaan yhteistilojen valaisimien uusimista loistevalaisimiksi tai energiansäästövalaisimiksi. Vialliset ja puutteelliset valaisimet uusitaan. Huoneistojen valaisimet Huoneistojen alkuperäiset WC:n ja keittiön työtasovalaisimet olisi syytä uusia. Vuosikorjauksien yhteydessä tulisi tilojen valaisimet uusia vastaamaan tämän päivän vaatimuksia niin käytön kuin turvallisuusmääräystenkin osalta.

Lämmittimet, kojeet, laitteet (H6) 27 Huoneistojen sähkövarusteet Huoneistojen alkuperäisen sähkövarustelu on pääosin rakentamisajankohdan mukaista tasoa ja tyydyttävää. Keittiöiden pistorasiamäärä on pääosin niukka nykyisiin vaatimuksiin nähden. Alkuperäisissä huoneistoissa on yleensä vain yksi antennipiste ja 1-2 puhelinpistettä. Vuosikorjauksien yhteydessä tulisi huoneistojen sähköistyksiä uusia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja turvallisuusmääräyksiä mm. vikavirtasuojauksen osalta. Yleistilojen sähkövarustus Yleisten tilojen sähkövarustus on tyydyttävä. Sauna- ja pesutiloissa on lattialämmitys. Vuosikorjauksien yhteydessä tulee harkita yleistilojen sähköistyksen tason parantamista. Puhelinjärjestelmät (J1) Talojakamo sijaitsee kellarissa, jossa puhelinlaitoksen lukitus. Alkuperäisissä huoneistoissa on 1-2 kpl puhelinpisteitä. Kiinteistön puhelinsisäjohtoverkko on normaali puhelinkäytössä toimiva, mutta ei välttämättä vastaa nykyisiä kapasiteettitarpeita. Puhelinsisäjohtoverkko on nykyisin taloyhtiön omalla vastuulla. Puhelin- ja ATK -verkko on uusittu 1983 saneerauksen yhteydessä. Antennijärjestelmät (J2) Antenniverkko on saneerattu 1983 saneerauksen yhteydessä. Antenniverkko ei tarvitse kunnossapitotoimenpiteitä. Rakennusautomaatiojärjestelmät (J6) Kiinteistössä on uudehko rakennusautomaatiojärjestelmä. Ei toimenpide-ehdotuksia.

3.5 Laajennettu energiatalouden selvitys 28 1 Kohdetiedot Energiaselvityksen kohteena on Porissa osoitteessa Kiertokatu 16 sijaitseva, vuonna 1951 valmistunut kerrostalo, jossa on vuokra-asuntoja 36 kpl. Huoneistoala on 1633,5 m 2 ja rakennustilavuus 9 430,0 m 3. Rakennuksen 1. kerroksessa toimii myös päiväkoti. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1983, jolloin energiatalouteen vaikuttavina asioina on mm. ulkoseinät lisäeristetty, sisäikkunat uusittu, ilmanvaihto muutettu painovoimaisesta koneelliseksi, lämmitysverkosto pattereineen uusittu, vesijohdot ja viemärit kalusteineen uusittu. Asunnoissa on lämpimän käyttöveden mittarit. Rakennuksen lämmönjakokeskus on yhteinen Kiertokatu 18:n kanssa ja se on uusittu vuonna 2003. 2 Kulutustiedot Kulutustiedot on saatu tilaajalta. Lämpöenergian kulutus on Kiertokatu 18:n kanssa yhteinen, joten Kiertokatu 16:n energiankulutus on arvioitu rakennustilavuuden mukaan kaukolämmön kokonaiskulutuksesta. Lämpöenergian kulutus vuosina 2009-2011 esitetään taulukossa A. Lämmitystarveluvun korjaus on tehty Porin normaalivuoden lämmitystarvelukuun S 17,norm = 4 255 o Cd. Lämmönkulutuksen normittamisessa (normaalivuoden kulutus) on käytetty kaavaa: Q normitettu = S N /S mitattu (0,65 Q kok ) + 0,35 Q kok (lämpimän veden osuus). Lämpöenergian normaalivuoden kulutuksen vertailuarvona on käytetty 45 kwh/rm 3 a. Kiertokatu 16:n vesimittarilukema sisältää Kiertokatu 16:n kylmän veden sekä Kiertokatu 16:n ja 18:n lämpimän käyttöveden. Kiertokatu 18:ssa on oma vesimittari (Kiertokatu 18 kylmä vesi). Kiertokatu 16:n päiväkodin vedenkulutusta ei erikseen mitata. Asunnoissa on lämpimän käyttöveden mittarit. Kiertokatu 16:n vedenkulutus on arvioitu olevan 50 % Kiertokatu 16 ja 18 yhteenlasketusta vedenkulutuksesta. Käyttöveden kulutus vuosina 2009-2011 esitetään taulukossa B. Vedenkulutuksen vertailuarvona on käytetty 160 l/hlö,d. Kiinteistösähkölle on oma mittari. Kiinteistösähkön kulutus vuosina 2010-2011 esitetään taulukossa C. Kiinteistösähkön kulutuksen vertailuarvona on käytetty 3,0 kwh/rm 3 a. Taulukko A. Lämpöenergian kulutus vuosina 2009-2011. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Lämpöenergian kulutus, MWh/a 390 428 360 Tarkasteluvuoden lämmitystarveluku Porissa, o Cd (S 17) 4074 4811 3683 Tarkasteluvuoden ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 41 45 38 Normaalivuoden ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 43 42 42 Normaalivuoden vertailuarvo, kwh/rm 3 a 45 45 45 Ero vertailuarvoon, kwh/rm 3 a (%) -2 (-4%) -3 (-7%) -3 (-7%) Taulukko B. Veden kulutus vuosina 2009-2011. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Veden kulutus, m 3 /a 3823 6221 3959 Ominaiskulutus, l/hlö,d 190 310 197 Vertailuarvo, l/hlö,d 160 160 160 Ero vertailuarvoon, l/hlö,d (%) +30 (+19%) +150 (+94%) +37 (+23%) Taulukko C. Kiinteistösähkön kulutus vuosina 2010-2011. Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Kiinteistösähkön kulutus, kwh/a 3613 1770 Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 0,4 0,2 Vertailuarvo, kwh/rm 3 a 3,0 3,0 Ero vertailuarvoon, kwh/rm 3 a (%) -2,6 (-87%) -2,8 (-93%)

3 29 Huom. lämpöenergian ja veden mittauksista johtuen rakennuskohtaiset lämmön ja veden kulutukset ovat arvioita. Lämpöenergian normaalivuoden kulutus on ollut kolmen viime vuoden jaksolla 42-43 kwh/rm³ a. Kulutus on ollut tasaista ja hieman alle vastaavien rakennusten vertailuarvon eli tyydyttävällä tasolla. Normaalivuoden kulutus tarkoittaa tilastoitujen ulkolämpötilojen mukaan korjattua kulutusta, jolloin eri vuodet ovat vertailukelpoisia toisiinsa nähden. Merkittäviä energiansäästökohteita ei ole, mutta lämmitysverkoston perussäädöllä venttiiliuusintoineen saataneen hieman lisäsäästöä aikaan. Venttiiliuusinnat perustuvat kuitenkin niiden ikään/ toimivuuteen, eikä niinkään energiansäästöön. Lämmitysverkoston perussäätö tasaa myös mahdollisia sisälämpötilojen eroja. Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihto asunnoissa ja yleisissä tiloissa. Päiväkodissa on oma ilmanvaihtonsa, 1 kpl tuloilmakoje ja 2 kpl huippuimureita (päiväkodin muut tilat + keittiö). Ilmanvaihtoa ohjataan kellon mukaan joko 1/1- tai ½ -nopeudella. Asunnoissa poistoilmaventtiilit ovat keittiöissä, WC:ssä ja vaatehuoneissa. Sisäikkunat on uusittu vuonna 1983, eikä niissä ole korvausilmaventtiilejä, joten korvausilman saanti asuntoihin on puutteellinen. Kun ikkunat uusitaan, tulee korvausilman saanti asuntoihin ottaa huomioon. Samoin kannattaa miettiä, varustetaanko uusien ikkunoiden korvausilma-aukot suodattimilla. Suodattimet lisäävät huoltotarvetta (suodattimien vaihto kerran vuodessa) ja siten huoltokustannuksia, mutta parantavat sisäilman laatua. Ilmanvaihtohormien nuohouksen ja ilmamäärien säädön suositeltava väli asuinrakennuksissa on 10 vuotta. Edellisestä nuohouksesta ei ollut tietoa, joten koko rakennuksen hormit tulisi nuohota ja ilmamäärät säätää lähivuosina, mieluiten ikkunauusintojen jälkeen. Käyttöveden kulutus verrattuna vastaaviin rakennuksiin vuosina 2009 ja 2011 on ollut jonkin verran yli keskiarvon eli välttävällä tasolla. Vuoden 2010 suurelle kulutukselle ei löytynyt syytä. Asunnoissa on lämpimän veden mittaus. Tarkasteltaessa kylmän veden kokonaiskulutuksia Kiertokatu 16:n ja 18:n kesken näkyy asuntokohtaisten lämminvesimittarien vaikutus eli oletettavasti kylmän veden kulutus on suurempaa kuin lämpimän veden kulutus (lämpimän veden kulutus on noin 35 % kokonaiskulutuksesta, yleisesti noin 40-50 % kokonaiskulutuksesta). Kiinteistösähkön todella pieneen kulutukseen ei löytynyt syytä. Päiväkodilla on oma sähkömittauksensa ja ilmeisesti autopaikkojen sähköt tulevat Kiertokatu 18 kiinteistösähköstä. Silti jo pelkästään rakennuksen huippuimurin vuotuinen sähkönkulutus tulisi olla vuoden 2010 tasoa. Kun kiinteistösähköön pitäisi liittyä vielä valaistuksia, hissin sähköä ym., ovat lukemat erikoisen pieniä. Taulukossa D esitetään energiataloutta parantavien toimenpiteiden kustannuksia, säästöjä ja arvioita kannattavuudesta. Taulukko D. Energiataloutta parantavien toimenpiteiden karkeat säästövaikutukset ja kannattavuudet. Toimenpide Kustannukset Säästöt Takaisinmaksuaika, kwh/rm 3 a vuotta tai kannattavuus Lämmitysverkoston perussäätö 26 000 ~ 1 5 Tasaa sisälämpötilojen venttiiliuusintoineen eroa Ilmanvaihtohormien nuohous ja 5 000 Parantaa sisäilman ilmamäärien säätö laatua Yhteensä 31 000 ~ 1 5

3.6 Kiinteistönhoidon kehitystarpeiden arviointi 30 Kiinteistöllä on ollut käytössä energian vuositasoinen kulutusseurantajärjestelmä. KH -kortin mukaista huoltokirjaa ei ole laadittu. Sen laadintaa ja käyttöönottoa suositellaan. Huoltokirja on apuväline huoltomiehelle kiinteistössä tarvittavien hoito- ja huoltotehtävien oikeaaikaiseksi suorittamiseksi. 4 SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Kuntoarvioraportissa suositellaan seuraavia lisätutkimuksia ja jatkotoimenpiteitä: Salaojajärjestelmän olemassaolon ja toiminnan selvittäminen ja tarvittavat toimenpiteet sen pohjalta. Porrashuoneen seinärakenteissa esiintyvien halkeamien syiden selvittäminen kohdassa rakennusrunko (F2) esitetyn johtopäätöksen pohjalta, sekä tarvittaessa halkeamien seuranta ja niiden korjaustapaselvitys. Lisätutkimuksia ja muita jatkotoimenpiteitä on käsitelty tarkemmin kyseisissä kohdissa luvussa 3 Kuntoarvion tulokset. LIITTEET Kohteesta otettuja valokuvia. Kuvateksteissä on mainittu, mihin tarkastuskohteeseen kyseinen kuva liittyy. Perustietolomakkeet ja asukaskyselyt.

SAKIPA OY Yrjönkatu 15 A 28100 PORI Puh 02-634 4300 Faksi 02-634 4399 Kiertokatu 18 28130 PORI KUNTOARVIO Kuntoarvion suorittajat: Aluerakenteet ja rakennustekniikka: Jarmo Majuri, Sakipa Oy LVI -järjestelmät: Matti Tuominen, Talotekniikka Rauhanen Oy Sähkö-, tele- ja tietojärjestelmät: Niilo Mäkelä, Air-Ix Teollisuus Oy Raportti laadittu 6.7.2012