VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA

Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 23.6.2014 Viite 1510007427 VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA

1 Tarkastus 17.6.2014 Päivämäärä 23.6.2014 Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys vuoden 2012 tulvavahingoista, säännöstelyn hoidosta ja tiedottamisesta tulvatilanteessa Viite 1510007427

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT... 3 2.1 ALUSTAVA ARVIO... 3 2.2 VIISTO- JA ORTOILMAKUVAUKSET... 3 2.3 KORVAUSTEN PERUSTEET... 4 2.4 MAKSETUT VAHINKOKORVAUKSET JA MUUT AIHEUTUNEET VAHINGOT... 5 3. SÄÄNNÖSTELYN HOITO JA TIEDOTTAMINEN... 7 3.1 TULVATILANTEEN KEHITTYMINEN... 7 3.2 SÄÄNNÖSTELYYN LIITTYVIÄ RAJOITUKSIA JA ONGELMIA... 7 3.3 TIEDOTTAMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA... 8 3.4 PELASTUS- JA SUOJAUSTOIMET... 8 3.5 PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN... 9

3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Työssä on selvitetty vuoden 2012 kesätulvasta aiheutuneita vahinkoja sekä tarkastelu kyseisen tulvan aikaista säännöstelyn hoitoa ja tiedottamisesta. Aineistoa on saatu ELY-keskukselta, kunnilta (maaseutuhallinto) sekä paikallisilta asukkailta (kokousmuistiot, ohjausryhmä, yleisötilaisuudet). ELY-keskus laatii koko Siikajoen vesistöalueen kattavan tulvariskien hallinnan yleissuunnitelman, jossa tarkastellaan säännöstelykäytäntöjä ja laaditaan tulvakartat sekä tarkastellaan mahdollisuuksia pidättää vesiä ja pienentää haitallisia vaikutuksia. Selvityksen perusteella ELY-keskuksen on saatava jatkossa jokivarren asukkaille tieto tulvavaarasta paremmin. 2. VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT 2.1 Alustava arvio Vuonna 2012 elokuussa sattuneessa tulvassa Siikajoen alaosalla kastui alustavan arvion mukaan noin 4 000-5 000 ha peltoa, joista suurin osa oli Mankilan alueella. Satotappioiksi arvioitiin alustavasti n. 2-3 miljoonaa euroa, mikä sisälsi sekä suorat sateesta aiheutuvat tappiot että tulvasta aiheutuneet vahingot. Koko Pohjois-Pohjanmaan alueella sateet ja tulvat aiheuttivat noin 10 miljoonan euron satotappiot. Tiettävästi karjan juomavesi ei saastunut eikä eläimiä kuollut tulvan seurauksena Siikajoen alueella. Satovahinkojärjestelmästä ja voimakkaasta nurmiviljelystä johtuen vain harvojen viljelijöiden arvioitiin saavan satovahinkokorvausta. Tilakohtainen omavastuu satovahinkojen määrässä on 30 %, minkä ylittävän vahingon jälkeen korvauksia voidaan maksaa. Vielä tuolloin voimassa olleen tulvavahinkolain mukaisista vahingoista voitiin korvata enintään 80 %. Arvioitiin myös todennäköiseksi, etteivät kaikki vahinkoa kärsineet hae korvausta. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kokousmuisto 13.9.2012 ja yleisötilaisuusmuistio 8.10.2012) 2.2 Viisto- ja ortoilmakuvaukset Lentokuva Vallas Oy kuvasi Siikajoen alueen viistokuvauksena pilvien alapuolelta 10. ja 11. elokuuta 2012. Lisäksi Maanmittauslaitos suoritti 13. elokuuta korkeammalta tehtävän ortokuvauksen, mutta tässä vaiheessa suurin tulvahuippu oli kuitenkin jo ohitettu. Siikajoen viistokuvat jättivät joitakin alueita katveeseen, koska kuva oli otettu vain yhteen suuntaan tai lentoreitti ei ollut riittävän laaja. Näin ollen joitakin osia tulva-alueesta jäi viistokuvauksen ulkopuolelle. Tällaisia alueita olivat esimerkiksi Mankilanjärven etelä- ja itäpuoli sekä Nevalankankaan ja Karjonevan alueet. Ortoilmakuvissa puusto ja pilvien varjot aiheuttivat tulva-alueen tulkintaan epävarmuutta. Tulvan peittämät tiet saatiin selville Liikenneviraston Digiroad-aineiston avulla. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) Viisto- ja ortoilmakuvasten perusteella vesi peitti laajoja ja yhtenäisiä alueita Rantsilan ja Paavolan välillä, mutta asuinrakennukset säilyivät kuivina. Yhdistämällä eri kuvauksista saadut tulva-alueet Siikajoen tulva-alueen pinta-alaksi saatiin 4 133,6 ha. Tulvan alle jäi yleisiä teitä 8 594 m ja yksityisiä teitä 18 878 m. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) Karkealla tarkastelulla tulva-alueesta noin 400 ha on metsäaluetta ja loput, reilu 3700 ha, peltoa.

4 Kuva 1. Yhdistetty viisto- ja ortokuvauksen tulva-alue (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eeva Pudas, Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012 raportti) 2.3 Korvausten perusteet Satovahinkojen korvaamisesta 1.1.2017 asti voimassa oleva lain (21.12.2000/1214) perusteella korvausta voidaan maksaa tulvavahingosta, joka on aiheutunut: kasvaville, korjuuvaiheessa oleville tai korjatuille puutarhatuotteille, mikäli vahinkoa ei korvata satovahinkolain mukaisesti, tai korjatulle sadolle kasvavalle puustolle, yksityisteille, silloille, ojille ja penkereille rakennuksille tai rakennelmille välttämättömälle kotitalousirtaimistolle ja ammatin harjoittamisessa valmistuneille tuotteille tai siinä tarvittavalle irtaimistolle tulvan takia kylvämättä jäämisestä Lisäksi korvausta voidaan maksaa kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet edellä mainittujen vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Korvausta ei makseta, jos tulvan aiheuttama vahinko olisi tulvan sattuessa ollut vahingonkärsijän kohtuullisin toimenpitein estettävissä tai jos vahinko on vähäinen. Korvaus perustuu vahinkoarvioon, ei esimerkiksi rakennusten korjauskustannuksiin. Voimassa olevan satovahinkolain mukaan korvauksia voidaan maksaa vahingosta, joka aiheutuu: kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle hallasta, raesateesta, kaatosateesta, rajuilmasta, poikkeuksellisista tulvista, poikkeuksellisesta kuivuudesta tai muusta vastaavasta viljelijästä riippumattomasta, poikkeuksellisen suuresta luonnonolojen vaihtelusta talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden vuoksi kylvämättä jäämisestä Korvaus perustuu laskennalliseen normisatoon ja yksikköhintaan.

5 2.4 Maksetut vahinkokorvaukset ja muut aiheutuneet vahingot Tulvavahinkona korvattavaksi haettiin korvauksia kaikkiaan 300 000 euron arvosta. Suoritetun arvioinnin perusteella tulvavahinkolain mukaisia vahinkoja todettiin noin 210 000 euron edestä. Tulvavahinkokorvaushakemuksia jätettiin kaikkiaan 42 kpl. Tulvavahinkoina korvattiin vahinkoja n. 101 500 euroa. Lisäksi vahinkoja haettiin korvattavaksi satovahinkoina. Satovahinkoja ilmoitti kaikkiaan 104 tilaa ja korvaushakemuksen jätti 42 tilaa. Satovahinkolain mukaisesti arvioitu satovahinkojen määrä oli noin 460 000 euroa. Keskimääräinen korvausprosentti arvioidun vahingon määrästä oli 33,80 %, satovahinkona korvatuissa tapauksissa. Satovahinkona korvattiin 29 hakijalle Siikalatvalla yhteensä 155 500 euroa. (Siikalatvan kunnan maaseutujohtajan Mikko Äijälän tiedonanto 12.12.2013) Suuri osa tulvassa syntyneistä vahingoista oli kuitenkin sellaisia, joita ei voida korvata joko satovahinko- tai tulvavahinko lakien mukaisina vahinkoina. Suurimmat yksittäiset, todennetut vahingot joita em. lait eivät tunne korvattavina, olivat noin 200 000 euroa. Sato- ja tulvavahinkolakien ulkopuolelle jää huomattava osa tulvan aiheuttamia vahinkoja. Tällaisia vahinkoja ovat mm: valtion hallinnoimille teille aiheutuvat vahingot sekä niiden torjunta sellaisille yksityisille ja yksityisteille aiheutuvat vahingot, joilla ei ole virallisesti perustettua tiekuntaa palo- ja pelastusviranomaisille aiheutuneet kulut sosiaali- ja vanhuspalveluille sekä koulutoimelle aiheutuneet kulut erilaisille ajoneuvoille aiheutuneet vahingot (maidonkuljetus, muu tarvikekuljetus, yksityiset) tulvavahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta aiheutuneet kustannukset sato- ja tulvavahinkolakien korvausten ulkopuolelle jäävät irtaimisto-, tuote- ja maataloustuotevahingot sekä sadonmenetykset (esim. perunan kantasiemenen lisäysaineisto) peltojen tiivistymisestä ja vesitalouden häiriintymisestä aiheutuneet kustannukset ojituksen vahingoittumisesta ja liettymisestä aiheutuneet ojien puhdistuskaivu- ja salaojien huuhtelu sekä muut kunnostuskustannukset karjalle mahdollisesti hankitun ostorehun kustannukset ELY-keskuksen liikenne-vastuualueen mukaan, vuoden 2012 kesätulvasta ei syntynyt varsinaisia vaurioita yleisiin teihin, koska voimakasta virtausta ei teiden kohdalla kuitenkaan esiintynyt. Lisärahan tarve oli vain 8 500 euroa. Ainoastaan yhtä tienkohtaa korotettiin ja rahoitus tähän saatiin ELYkeskuksen ympäristöpuolelta. Yksityistievahingoista ei liikennepuolella ole tietoa, mutta heille ei tullut yhdeltäkään tiekunnalta parannushakemusta tulvavaurioiden seurauksena. Alustava arvio tulvavahinkojen kokonaissuuruudesta, n. 2 miljoonaa euroa, on siis hyvin todennäköinen. Vuonna 2006 on Mankilan alueella arvioitu yleisten tieosuuksien parantamista kerran 20 vuodessa toistuvalle tulvalle ja arvioksi on saatu 376 000 samoille tieosuuksille (Saarikoski-Mankila- Savaloja) kuin mitkä edelleen olivat tulvan peittäminä elokuun 2012 tulvan aikana. Hankekortin mukaisia korotuksia ja kunnostuksia ei siis vielä ole toteutettu, mutta ongelmakohdat ovat tiedossa.

Kuva 2. Tienparannuskohteet kartalla (Oulun tiepiiri 2006, Hankekortti, Mankilan kylän tulvasuojelu). 6

7 3. SÄÄNNÖSTELYN HOITO JA TIEDOTTAMINEN 3.1 Tulvatilanteen kehittyminen Uljuan säännöstelyallas oli ennen elokuun 2012 sadehuippua 70 cm ylävesirajan alapuolella, jolloin säännöstelyaltaassa oli varastokapasiteettia n. 19,3 miljoonaa m 3. Elokuussa todettiin Kestilän havaintoasemalla suurin havaittu sadanta (142 mm viikon aikana, kun keskimääräinen koko elokuun sadanta on noin 70 80 mm). Muutaman päivän aikana satoi kaksi kertaa enemmän kuin koko elokuun sadanta on keskimäärin. Sade- ja virtaamaennuste näytti 3.8.2012 siltä, että Uljuan altaalla käytössä oleva säännöstelytilavuus olisi riittänyt. Kuitenkin ennusteet muuttuivat 4.8. ja ohijuoksutuksia aloitettiin 5.8., niin pian kuin mahdollista. Uljuan altaan yläraja (N43 +79 m) ylitettiin 8.8. Uljuan ohijuoksutus oli suurimmillaan 9.8. (200 m 3 /s). Kaikille vähävetisen uoman varrella oleville maanomistajille soitettiin 5.8. virtaaman lisääntymisestä. Tulvavesi Mankilassa oli korkeimmillaan 11.8., jolloin Siikajoen vesipinta oli 3,5 m korkeammalla kuin elokuun alussa. Mankilan tulva-alueen laajuudeksi arvioitiin 3 500 ha. Vesitilannetiedote ilmestyi Yleisradion (YLE) verkkosivuille 5.8. ja tietoa lähetettiin myös paikallisradio Pookiin. Tiedotteita lähetettiin myös Suomen ympäristökeskuksen avustuksella 8.8., 9.8. ja 10.8. Alueen tulvavesikorkeuksien mittaus aloitettiin 10.8.2012 ja ilmakuvaukset tulva-alueista suoritettiin 10. 11.8.2012. 3.2 Säännöstelyyn liittyviä rajoituksia ja ongelmia Siikajoen kevättulvia pystytään leikkaamaan Uljuan ja muiden säännöstelyaltaiden avulla pääsääntöisesti hyvin. Uljuan altaalla voidaan säännöstellä kuitenkin vain noin kolmannes koko valumaalueelta kertyvästä valunnasta. Mankilan alueelle tulevasta vedestä ei voida säännöstellä Savalojaa eikä Kärsämänjokea. Lamujoelta tulevan veden säännöstely on merkitykseltään vähäistä säännöstelyaltaiden pienuuden ja sijainnin vuoksi. Kesätulvia on esiintynyt Siikajoen vesistössä myös vuonna 1986 ja 1990-luvulla. Elokuussa 2012 havaitut virtaamat olivat Siikajoen yläosalla harvinaisen suuria ja niiden on arvioitu toistuvan keskimäärin noin kerran 200 vuodessa (Harjuniva). Elokuun alussa sademäärä oli kahdeksassa päivässä vastaava kuin kahden kuukauden keskimääräinen sademäärä. Sateisesta alkukesästä johtuen maaperän vesivarastot olivat täynnä eikä sadevettä enää imeytynyt maahan. Näin suurien sateiden aiheuttamaa virtaaman nousua ei pystytty leikkaamaan riittävästi, vaan seitsemän päivää sateiden alkamisen jälkeen Uljuan altaan yläpuoliset vedet jouduttiin ohjaamaan kokonaan altaan ohitse. Uljuan alapuolista tilannetta vaikeuttivat vielä Siikajokeen Uljuan alapuolella yhtyvä Lamujoki ja muut tulvivat uomat, joiden virtaamat olisivat jo ilman Uljuan ohi virranneita tulvavesiä aiheuttaneet tulvavahinkoja Mankilan alueella. Mankilassa tulvahaittaa alkaa esiintyä jo Harjunnivan virtaamilla 220 m 3 /s, kun pitkäaikainen keskiylivirtaama (MHQ) on 262 m 3 /s. Joen rantapenkereet ovat riittävät pitämään tulvaveden Siikajoessa, mutta vesi nousee jokeen laskevien kuivatusojien kautta pelloille ja metsiin. Vesipinnan noustua joessa riittävän korkealle, esimerkiksi Pasonojan virtaussuunta kääntyy ja vettä työntyy Kaivosojan ja Linnanojan kautta pelloille. (Alatalo 1986) Kasvillisuus voi muuttaa uoman virtausvastusta kesän kuluessa. Tällöin kesällä vedenkorkeus saattaa samalla virtaamalla olla korkeampi, kuin vastaavassa tilanteessa keväällä, kasvillisuudesta johtuen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi, että Mankilan tulva-alue olisi ollut noin 2 000 ha pienempi, jos Uljuaa olisi tyhjennetty kolme viikkoa etukäteen tai, jos Uljuan vesipintaa olisi pidetty koko ajan kesäaikaisella alavesirajalla (N43 +77 m). Tällöin voi syntyä kuivuusongelmia Uljualla ja Siikajokivarressa, jos sateita ei syksyllä tule. Vesipinta Uljualla voi laskea luvan mukaisen säännöstelyn alarajan (31.5 30.11) +77,00 alapuolelle, koska säännöstelyssä tulee huomioida myös haihdunta. Edellä mainittu vaikuttaa Uljuan ja Siikajoen virkistyskäyttöön ja ekologiseen tilaan. Tässä selvityksessä ELY-keskus tarkastelee SYKEn arvioiden perusteella mahdollisuutta pitää vedenkorkeus alempana, jos kesä on märkä ja maaperän vesivarastot ovat täynnä.

8 Uljuan voimalaitoksen yhteydessä olevan tulvaluukun käyttö on pakkasilla hieman ongelmallista. Tulvaluukun kautta juoksutettu vesi jäätää 4-tien vaarallisen liukkaaksi. Eli talvellakin olisi hyvä saada tulovirtaama leikattua hyvissä ajoin Lämsänkosken padon kautta kuivaan uomaan, koska altaan tyhjentäminen pelkän voimalaitoksen kautta kestään liian kauan. Esimerkiksi joulua 2013 edeltävänä ajanjaksona ei voimalaitoksen yhteydessä olevaa tulvaluukkua uskallettu avata 4-tien jäätymisen pelossa joululiikenteen ollessa vilkkaimmillaan. Ilmastonmuutoksen ennustaminen vaikuttaa tulevaisuuden tulva-arvioihin. Siikajoen alueella on odotettavissa että ilmastonmuutoksen seurauksena kevättulvat tulevat pienenemään ja talvikauden (joulukuu-maaliskuu) tulvat tulevat puolestaan lisääntymään. Kesien arvioidaan muuttuvan hieman vähäsateisimmiksi, mutta vuosien välinen vaihtelu tulee todennäköisesti kasvamaan. Siikajoen säännöstelyä voidaan kuitenkin muuttaa tarvittaessa, jos virtaamissa tapahtuu merkittäviä muutoksia ilmastonmuutoksen myötä. 3.3 Tiedottamiseen liittyviä ongelmia Siikajoen tulva-alueilla asuvat ovat tottuneet kevättulviin, sillä joki on tulvinut aina. Tulvien esiintyminen ennalta arvaamattomana ajankohtana on ongelma, kuten elokuun 2012 tulva. Vielä 3.8.2012 näytti siltä, että Uljuan altaalla käytössä oleva säännöstelytilavuus olisi riittänyt sadevesien varastointiin. Kuitenkin ennusteet muuttuivat 4.8. Sade- ja virtaamaennusteiden nopea muuttuminen vuorokaudessa edellytti nopeita toimenpiteitä juoksutuksissa. ELY-keskuksella on operatiivinen yksikkö ja organisaatio kevättulvia varten, kuten jääpatojen purkamiseen ja tulvasuojauksiin, mutta loppukesällä 2012 tulvaorganisaatio ei ollut valmiudessa. Myöskään varallaolomääräyksiä tai varahenkilöjärjestelyjä ei oltu yksiselitteisesti sovittu. Tulvatilanne oli lisäksi erilainen verrattuna kevättulviin, joten ei selkeästi tiedetty miten toimia tällaisessa tulvassa. Kaikkia vahingonkärsijöitä ei tavoitettu ajoissa. Vanhan uoman varren asukkaille soitettiin kasvavista virtaamista, mutta Mankilan alueen maanviljelijöitä ei henkilökohtaisesti informoitu Siikajoen lisääntyvästä virtaamasta. Tiedotteet annettiin Ylen verkkosivuille ja paikallisradioon. Tiedotteet annettiin samana päivänä, kun ohijuoksutukset vanhaan uomaan aloitettiin, joten myös varoaika oli liian lyhyt. Kaikkien asianosaisten tulisi saada ilmoitus tulvavaarasta ajoissa. Kaikki alueen asukkaat eivät lue internettiä säännöllisesti tai edes käytä tietokonetta. Myöskään internet-sivustoilla olevat virtaama tms. tekniset tiedot eivät kaikille välttämättä avaudu. Tulvavaarasta olisi ilmoitettava kansantajuisesti. ELY-keskuksen ohjeistusta ja työnjakoa äkillisessä tulvatilanteessa on syytä parantaa. Tiedottamis-/varoituskynnystä tilanteissa, jossa satovahingot ovat mahdollisia, on syytä laskea ja yhteistyötä ELY:n ja kunnan maaseutuviranomaisten kanssa on aihetta parantaa Vuoden 2012 elokuun tulvassa etukäteistiedottaminen olisi voinut vähentää tappioita merkittävästi, jos esimerkiksi rehupaalit olisi saatu siirrettyä ajoissa turvaan. 3.4 Pelastus- ja suojaustoimet Pelastuslaitokselle ei tullut Mankilasta yhtään hätäpuhelua kesätulvan 2012 aikana. Kotihoitopalvelu tiedusteli mahdollisuutta kuljetuksiin, mutta virallista pyyntöä ei tullut. Rantsilassa tulvii joka vuosi ja pelastuslaitos toimii nykykalustolla ja resursseilla. Pelastuslaitos ei hanki lisäkalustoa tulvien vuoksi, mutta pelastuslaitoksen sisällä voidaan tehdä valmiussiirtoja, esim. veneitä voidaan siirtää Rantsilaan tarpeen vaatiessa. Jokilaaksojen pelastuslaitos on kuntien palveluksessa ja pelastuslaitoksen toimenkuvaa voidaan tarkistaa tällaisten tapausten varalle. Sopivaa kalustoa pelastuslaitoksella kuitenkin olisi myös kuljetusten hoitoon. Vasteajat sairaustapauksissa tai tulipaloissa eivät toimi normaaliolojen mukaisesti, jos tiellä on paljon vettä. Alueen asukkaiden omatoiminen varautuminen tulvatilanteisiin on tärkeää. ELY-keskuksen rooli tulvantorjunnassa on kesätulvilla pieni. Mankilan tapauksessa ELY-keskus suojasi yhden siemenperunatilan yhteistoimin tilan omistajan kanssa. Lisäksi ELY-keskus tehosti tulvaaikana esim. Uljuan tekoaltaan patojen tarkkailua.

9 3.5 Peruspalvelujen turvaaminen Mikäli saadaan ajoissa tietoa mahdollisista tulvista, voidaan kotisairaanhoidon ja kotihoidon päivittäisiä palveluja tarvitsevia kuntalaisia siirtää etukäteen palvelukeskuksiin. Koulupuoli pystyi hyvin reagoimaan elokuussa 2012 Mankilan suunnan oppilaiden koulukyyditykseen päätöksellä, ettei Mankilan suunnan oppilaille voida järjestää koulukyyditystä koulun alkamispäivänä. Asiasta tiedotettiin Yle Oulun, RadioPookin ja sanomalehti Kalevan välityksellä. Tulva-arvio perustui mm. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen päivystävän palomestarin Jorma Kallion arvioon. Lähteet: Alatalo Hannu. 1986. Siikajoen keskiosan pengerrysmahdollisuudet. Diplomityö. Oulun yliopiston rakentamistekniikan osasto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Siikajoen ja Kalajoen kesätulvat elokuussa 2012. Eeva Pudas. Vesistöyksikkö. Raportti 13.8.2013. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokousmuisto 13.9.2012. Viranomaisneuvottelu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kokousmuisto 8.10.2012. Yleisötilaisuus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Lausunto 11.10.2012. Siikajoen kesätulvan poikkeuksellisuus, Siikalatva. POPEL73/07.02/2012. Äijälä Mikko (Siikalatvan kunnan maaseutujohtaja). Kirjallinen tiedonanto 12.12.2013. Yhteenveto kesän 2012 tulva- ja satovahingoista Siikalatvalla ja Pyhännällä.