Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta

Transkriptio

1 Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska

2 Kyselyn tavoitteet ja toteutus Selvittää asukkaiden asenteita ja suhtautumista vesistötulviin ja tulvariskien hallintaan. Tiedottaa asukkaita tulvista ja tulvariskien vähentämistoimista. Selvittää, miten asukkaat ovat varautuneet tulviin ja miten he aikovat varautua niihin jatkossa. Vastaavat kyselyt toteutettiin Kokemäenjoella Huittisissa ja Lapväärtinjoella. Toteutus loka-marraskuussa sivuinen paperikysely 1322 kotitalouteen Ylivieskan-Alavieskan merkittävällä tulvariskialueella Vastaajiin 3 yhteydenottoa Vastauksia 548, 42 % Tutkimuksen rahoitus MMM Anne-Mari Rytkönen, SYKE

3 Tietoa vastaajista Miesten osuus vastaajista 70 % Keski-ikä 57 vuotta Asumisaika alueella keskimäärin Omakotitalossa asuvia Maa- tai metsätalousyrittäjiä Vapaa-ajan asukkaita Omistusasunnossa asuvia Tarkkaillut vedenkorkeutta tulvan aikana Tulvan vuoksi kastumisvaarassa olevaa omaisuutta Keskiarvo kyselyn aiheen kiinnostavuudesta (4-10) 33 vuotta 83 % vastaajista 11 % vastaajista 4 % vastaajista 90 % vastaajista 45 % vastaajista 58 % vastaajista 8-

4 Kysymyksiä 1. Miten suureksi koet vesistötulvan riskin asuinalueellasi? 2. Miten tyytyväinen olet tulviin varautumiseen asuinalueellasi? Luotatko viranomaisten toimintaan? 3. Miten suhtaudut tulvariskien hallinnan toimenpiteisiin? 4. Oletko suojannut nykyistä asuinrakennustasi tai kiinteistöäsi tulvilta? 5. Oletko valmis suojaamaan omaisuuttasi tai hankkimaan tulvaturvan sisältävän kotivakuutuksen? 6. Mitä mieltä olet Kalajoen tulviin liittyvästä viestinnästä? Minkälaista viestintää toivoisit jatkossa?

5 Joka neljäs (n=142) kokenut tulvista aiheutuneita vahinkoja tai häiriöitä Pelto/metsä veden alla Piha/puutarha veden alla Kulkuyhteyksissä häiriötä Huoli henkilöistä tai omaisuudesta Hiekka/muu aines pelloille Kellari/perustukset kastuneet Muu haitta Piharakennus/varasto kastunut Jätevesienkäsittelyssä häiriöitä Tontin irtaimisto vahingoittunut Eläinsuoja kastunut/ eläimet vaarassa Lattia/seinät/huonekalut kastuneet Elinkeinon harjoittaminen estynyt Sähkökatkot Juomavesi likaantunut Puhelin/tv/radioyhteys katkennut Tulvahaittojen kokeminen 10 % Osuus kaikista vastaajista n= % 11 % Vastausten lkm Muut haitat: sadon menetys, rantasortumat ja tien vaurioituminen, viemärien tulviminen, jää särkenyt laitureita/vajoja

6 Vajaa puolet (46 %) vastaajista pitää asuinalueensa tulvariskiä suurena 42 % oli ottanut tulvariskin huomioon hankkiessaan nykyisen asuntonsa. 38 % oli sitä mieltä, että tulviin varautuminen ja rakennuksen suojaaminen on omistajan vastuulla. 58 % oli sitä mieltä, että heidän kotitaloutensa ei voi itse vaikuttaa tulvavahinkojen määrään. 43 % uskoi ilmastonmuutoksen lisäävän tulvia Kalajoen vesistössä.

7 Mistä Kalajoen tulvat johtuvat? Alava maasto, matala lasku-uoma, laakeat viljelyalueet, luonnonmukaiset virtausta hidastavat altaat vähäiset Metsistä sulamisvedet liian nopeasti Kalajokeen Metsien ja soiden ojituksista (100) Vesistön rakentamisesta ja säännöstelystä (99) Jääpadoista (77) Luonnonoloista, sateista, lumen sulamisesta (74) Jokiuoman ahtaudesta tai mataluudesta (70) Alavasta maastosta (39) Vedenpidätysalueiden puutteesta, esim. altaat, järvet (15) Ilmastonmuutoksesta (14) Säännöstely/virtauksien muutos lisää jäänpaksuutta. Niemelänkylän Korteperällä ei oo jokipenkkaa joka estää tulvavedet. Kesätulvat ovat yleistyneet koska mielestäni ilmastonmuutos on tuonut pitkiä sadejaksoja ja rankkasateita tullessaan.

8 Penkereet ja vesistön säännöstely tärkeimpiä tulvasuojelutoimia Tärkeimmät tulviin varautumisen keinot Tulvapenkereen kunnossapito Vesistön säännöstely Osuus vastaajista, n= % 60 % Uusien tulvapenkereiden rakentaminen Vesistöalueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 41 % 39 % Pengerrysalueiden käyttö tulvavesien tilapäiseen 31 % Viranomaistoiminta, mm. pelastussuunnittelu Kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen Asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen 21 % 19 % 23 % En osaa sanoa Muu toimenpide Vastausten lkm Muita: jäiden sahaaminen, joen tai laskuojien ruoppaukset, ojitusten vähentäminen, ennakoiva säännöstely

9 Ajatuksia tulvariskien hallinnan toimenpiteistä Kolme neljästä on sitä mieltä, että asunrakennuksia suojaavien penkereiden kunnossapito tulisi olla valvottua. Harvempi kuin joka neljäs tietää, kuka vastaa penkereiden kunnossapidosta. 46 % uskoo, että tulvariskiä voisi huomattavasti vähentää uuden penkereen avulla o Mm. Korteperä, Mertuanojan suu, Alavieskan keskustan kohdalla 72 % pitää tärkeänä, että ilmastonmuutokseen varaudutaan tulvariskien hallinnan suunnittelussa, esim. joustavamman vesistösäännöstelyn avulla. 68 % kannattaa tulvavesien paikallista hallintaa nopean pois johtamisen sijaan. Joka neljäs voisi harkita maittensa luovuttamista tilapäiseen tulvan pidättämiseen korvausta vastaan.

10 23 % oli suojannut nykyistä asuinrakennustaan, kiinteistöä tai irtaimistoa tulvalta 21 % ilmoitti voivansa harkita omaisuutensa suojaamista tulevaisuudessa. Olen toteuttanut Tavaroiden siirto yläkertaan Tiedon kerääminen omatoimisesta suojaamisesta Pumppujen hankkiminen Viemärien takaiskuventtiilit Tulvapenkereen rakentaminen Rakennuskorkeuden korottaminen Tulvavallien tai -seinien rakentaminen Tulvaesteiden hankkiminen ikkunoihin/oviin Muu Voisin harkita toteuttamista

11 Vuoden 2014 alusta poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaus siirtyi valtiolta vakuutusyhtiöille Mikä kuvaa parhaiten kotitaloutenne tilannetta? 8 % Ei tarvetta tulvaturvan sisältävälle vakuutukselle 19 % 48 % Oletan, että nykyiseen koti/kiinteistövakuutukseeni sisältyy tulvaturva Voisin harkita tulvaturvan sisältävän vakuutuksen hankkimista 25 % Tiedän, että nykyiset koti/kiinteistövakuutukseni sisältävät tulvaturvan

12 65 % vastaajista ei edes harkitse toteuttavansa uusia tulvasuojelutoimenpiteitä, koska Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jonkin verran En usko pahimpienkaan tulvien aiheuttavan vahinkoa kiinteistölleni. En koe asuvani tulvariskialueella. Yhteiskunnan tulisi maksaa kiinteistökohtaiset suojaustoimet kokonaisuudessaan. Tämänhetkiset kiinteistökohtaiset tulvasuojaukseni ovat riittävät, enkä siksi tarvitse lisäsuojaa. En koe tarvitsevani suojaa julkisin varoin toteutettavien toimenpiteiden lisäksi. En usko tulvien lisääntyvän lähitulevaisuudessa asuinalueellani. Minulla ei ole varaa suojata omaisuuttani. Omaisuuteni ei ole niin arvokasta, että sitä kannattaisi suojata. En tiedä keinoa millä voisi suojautua, jos vesi todella nousee korkealle. n=452 Yhteiskunnan tulisi maksaa tulvapengerten riittävyys ja kunnossapito, kiinteistöt huolehtisi itse oman kiinteistönsä mahdollisen lisäsuojauksen

13 Toiveita tulvaviestinnästä Joka kolmas vastaaja piti tulvatiedottamista Kalajoen alueella riittävänä. Enemmistö piti tärkeänä tai melko tärkeänä, että asukkaita tiedotettaisiin ajankohtaisesta tulvatilanteesta tekstiviestillä (61 %) tai sosiaalisen median kautta (57 %). 82 % toivoi, että kotitalouksia tiedotetaan paikallisteiden tulvimisesta. 69 % piti joka kotiin jaettavaa tulvaturvallisuusopasta tärkeänä 69 % oli kiinnostunut kuulemaan mahdollisuudesta osallistua tulvasuojelutoimenpiteisiin tulvan sattuessa. Tiedottaminen ainakin niille, joita tulvariski koskee Mistä apua jos hätä tulvan uhatessa.

14 Kysely antoi asukkaille tietoa ja viranomaisten suunnittelutaitoon luotetaan 59 % ilmoitti kuulleensa tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kysely toi uutta tietoa 75 % vastaajista. 45 % oli kyselyn vastaamisen jälkeen enemmän huolissaan tulvista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. 89 % luottaa ainakin osittain alueelle suunniteltavien tulvariskien hallinnan toimenpiteiden tehokkuuteen. 77 % aikoi käydä tutustumassa tulvakarttoihin ja tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaaliin.