SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys Aika Klo Paikka Toteuttaja Rantsila, Gananderin koulu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (koolle kutsuja) Osallistujat Siikalatvan kunta: Aimo Lehmikangas, Mikko Äijälä ja Tuomo Haapalahti Siikajoen kunta: Pekka Aitto-oja Pyhännän kunta: Jouko Nissinen Koskienergia Oy: Mauri Karppinen Vattenfall Oy: Marja Rankila Paikalliset edustajat: Juha Linna, Mika Räbinä, Tommi Kallinen, Paavo Soini, Martti Partala ja Jos Kamps Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: Olli Utriainen, Risto Leppänen, Veli-Pekka Latvala ja Jukka Tuohino Suomen ympäristökeskus: Jari Uusikivi ja Jaana Rääpysjärvi Ramboll Finland Oy: Piia Sassi-Päkkilä Päiväys 13/5/2014 Ramboll Säterinkatu 6 FI Espoo Finland 1. Kokouksen avaus T F Olli Utriainen avasi kokouksen klo 10:05. Todettiin paikallaolijat. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä asialistan hyväksyminen Puheenjohtajaksi valittiin Olli Utriainen ja sihteeriksi Piia Sassi- Päkkilä. Kokouksen asialista hyväksyttiin. Marja Rankila ilmoitti, ettei hänellä ole tällä hetkellä Vattenfallin tekemiä voimatalouslaskelmia esitettävänä kohtaa 7. Laskelmat tulevat todennäköisesti ennen lomakautta. 3. Uljuan vesitilanne Olli Utriainen kertoi Uljuan tämän hetkisestä vesitilanteesta. Uljuaa on säännöstelty lupaehtojen mukaisesti ja allasta on käytetty tason +73,50 alapuolella (kevätkuoppa). Vähälumisesta talvesta ja vähäisistä sateista johtuen Uljua ei ole täyttynyt normaalisti. Tällä hetkellä Uljua on noin tasolla +76,50 ja altaan pinta on hitaasti nousemassa normaalitasolle. Käynnissä olevalla hankkeella ja Uljuan nykyisellä vesitilanteella ei ole mitään yhteyttä. 1/7

2 Keskusteltiin Uljuan tämän hetkisestä tilanteesta, koska alhaisesta vesipinnasta ja näkyvissä olevista liejurannoista on tullut paljon yhteydenottoja ELY-keskukseen ja myös SYKEeen. Paavo Soini kommentoi, että myös kalatalous tulee kärsimään alhaisesta vesipinnasta. Marja Rankila kommentoi, että yksi syy tilanteen näkyvyyteen on ollut aikainen jäiden lähtö, eli aikaisempina vuosina jäät ovat peittäneet tilanteen, mutta nyt mutapohjaa on näkyvissä. Jouko Nissinen kommentoi, että tilanne on sama myös muilla säännöstelyjärvillä. Jos Kamps huomautti Uljuan säännöstelystä, että esimerkiksi viime syksynä Uljuan vesipinta oli korkealla ja tästä syystä aiheutui talvitulva. Olli Utriainen vastasi, että Uljuan tyhjentäminen on vaikeaa, mikäli joki on jo jäässä. Tällöin jäät voivat lähteä liikkeelle. Viime talven säännöstelyssä ei osattu ennustaa lumen sulamista ja voimakkaita vesisateita. Olli Utriainen kertoi, että säännöstelyä tehdään lupaehtojen mukaisesti, mutta vanhat lupaehdot ovat usein päivämääriin ja vesipintarajoihin sidottuja, eivätkä tältä osin kohtaa nopeasti muuttuvia olosuhteita. Lupapykälissä pitäisi näiltä osin olla joustavuutta, koska vuodet ovat erilaisia lumen, sateen ym. tekijöiden osalta. Uljuan kevätkuoppa on aikaisemmin ollut jopa alempana, mutta lupaehtoa on tältä osin muutettu. 4. Tulvariskikartoitus Piia Sassi-Päkkilä esitteli alkutalvella havaitut hyydepatopaikat Siikajoessa sekä Varsinais- Suomen ELY-keskuksella koekäytössä olevaa tulvatilannepalvelua. Siikajoen tulvavaarakartat ovat valmistuneet ja ne löytyvät mm. Tulvakarttapalvelusta: Tulvariskikartat ovat parhaillaan työn alla ja riskikohteiden tarkastus on käynnissä kunnissa, vesi- ja jätevesilaitoksilla ja sähköyhtiöllä. Tulvariskikartat valmistunevat kesäkuulla. Tulvariskikohteet tulevat näkyviin samaan Tulvakarttapalveluun, jossa tulvavaarakartat jo ovat. 5. Tiestöselvitykset Risto Leppänen kertoi konsultin (Ramboll) jatkavan tieselvitystä Siikajoen tulva-alueella. Konsultti tekee kartoituksen korotettavista ja kunnostettavista tieosuuksista luvun alussa on tehty ELY-keskuksen toimesta alustava kartoitus korotus- ja kunnostuskohteista. Nyt vuosina 2012 ja 2013 sattuneissa tulvissa on kuitenkin todettu, että tiet menevät poikki laajemmalta alueelta kuin mitä vanha selvitys on pitänyt sisällään. Tulvariskikarttojen pohjalta tehdään priorisointi tiealueille. Kevättulvista alueella ei tulla kuitenkaan pääsemään eroon. 6. Uljuan voimatalouslaskelmat ja hydrologiset lisäselvitykset Jari Uusikivi esitteli lyhyesti kolme erilaista Uljuan kesäaikaista säännöstelykäytäntöä (laskettu yli 40 v. ajanjakso), joissa ilmastonmuutos oli huomioitu: 1) Nykyinen käytäntö: Uljuan kesäaikainen vesipinta tasolla +78,20 (N43) 2/7

3 2) Alempi taso: Uljuan kesäaikainen vesipinta tasolla +77,40 3) Mukautuva: Uljuan vesipinta lasketaan tasolta +78,20 tasolle +77,40, jos maakosteus on suuri eli maa on märkää Ilmastonmuutos aiheuttaa syys- ja talvitulvien yleistymistä (vesisateet), kevättulvien pienenemistä (lunta vähemmän) ja kesien muuttumista kuivemmiksi. Kevättulvat tulevat kuitenkin säilymään vuoden suurimpina tulvina. Maakosteus voisi toimia mittarina säännöstelyssä. Ruukissa on yksi maakosteuden mittausasema, mutta se ei edusta koko valuma-aluetta. Uljuan altaan läheisyyteen voitaisiin perustaa toinen asema, mutta tämä ei ole mallin kannalta välttämätöntä, koska maakosteus on mallissa laskennallinen suure (sadannan ja haihdunnan erotus). Lisäksi maakosteusaseman ja mallin välisen korrelaation tutkiminen veisi todennäköisesti useita vuosia. Sadanta puolestaan ei ole niin hyvä mittari säännöstelyyn kuin maakosteus, koska kuiva maa voi imeä vettä. Vaihtoehdoilla 2 ja 3 ei päästä eroon kaikista tulvista, mutta suuria tulvia (kerran sadassa vuodessa toistuvia) voidaan vähentää n. 50 m 3 /s muuttamalla säännöstelykäytäntöä. Tämä vähentäisi tulva-aluetta Mankilassa karkeasti n ha. Talvitulvat vähenevät vaihtoehdoissa 2 ja 3, koska allas ajetaan syksyllä alas. Tästä johtuen alkutalven juoksutukset pienenevät nykyisestä. Mukautuvaan säännöstelyyn liittyy kuitenkin riskejä esimerkiksi mallin ennusteiden tulkinta sekä säännöstelyn toteuttaminen ja ajoittaminen käytännössä. Keskusteltiin mukautuvan mallin toimivuudesta, sillä tällaista mallia ei ole käytännössä kokeiltu. Todettiin, että mukautuva malli on kuitenkin parempi kuin nykyinen käytäntö. Keskusteltiin myös parin viime talven eroista ja todettiin, että tällaista vaihtelua tulee todennäköisesti tulevaisuudessa esiintymään ilmastonmuutoksesta johtuen. Kuivuustilanteiden torjunta Olli Utriainen kertoi, että Maa- ja Metsätalousministeriö on velvoittanut ELY-keskukset laatimaan padotus- ja juoksutusselvityksiä ja tätä kautta on tullut esille ajatus Uljuan hyödyntämisestä Siikajoen alapuolisen uoman kuivumisen torjunnassa kuivina kesinä. Jari Uusikivi esitteli kuivuustilanteiden torjuntaa Uljuan allasta hyödyntämällä. Siikajoen kuivumista voidaan pyrkiä torjumaan juoksuttamalla vettä Uljuasta siten, että Siikajoen virtaama Harjunivassa on suurempi kuin 4 m 3 /s, mutta Uljuaa ei kuitenkaan laskettaisi kesäaikana alle tason +77,40. Tarkastelussa olivat mukana edellä esitetyt vaihtoehdot Uljuan kesäaikaiselle vesipinnalle. Mukautuvalla alivirtaamalla, eli juoksuttamalla vettä Uljuasta, saadaan Siikajoen kuivakautta lyhennettyä merkittävästi: yli kuukauden kuivuusjaksot saadaan vähentymään kahdeksasta yhteen tapahtumaan 42 vuoden tarkkailujakson ajalla. Mika Räbinä toi esille vuonna 2006 sattuneet happamoitumisongelmat. Kuivan kauden päätteeksi tullut sade huuhtoi sulfaattimaita ja laski joen ph:n hyvin alas. Seurauksena oli mm. kalakuolemia. Olisiko Uljuasta mahdollista juoksuttaa laimennusvettä tällaisessa tilanteessa. Jari Uusikivi vastasi, että todennäköisesti olisi, mutta juoksutus olisi osattava ajoittaa happamuuspiikkiin. 3/7

4 Paavo Soini toi esille Uljuan mutarantojen mahdolliset ihmisiin kohdistuvat terveysvaikutukset (muta, kuolleet eliöt ja lintujen levittämät raadot). Olli Utriainen kertoi, ettei terveysvaikutuksia ole tässä selvityksessä tutkittu. Voimatalouslaskelmat Jari Uusikivi kertoi tehtyjen voimatalouslaskelmien taustatiedoista. Laskelmat on tehty säännöstelymalleihin, ei havaintoihin perustuen. Laskelmissa on lisäksi käytetty yksinkertaistuksia. Uljuan koneistojen kautta juoksutettava vesimäärä on rajattu alueelle 12,5 25 m 3 /s. Uljuasta saadaan kesäkaudella enemmän sähköä ja talvikaudella vettä puolestaan on vähemmän käytössä sähköntuotantoon. Säännöstelykäytännön muutoksesta aiheutuisi n % kokonaistappiot Uljuan sähköntuotannolle ja noin 1 % kokonaistappiot Pöyryn voimalaitoksen sähköntuotannolle. Mauri Karppinen kommentoi, että tarkastelujakson (tulevat 40 vuotta) sähkönhinnasta ei ole tietoa ja lisäksi talvi- ja kesäsähkönhinnoissa on eroa. Jari Uusikivi esitti yhteenvetona, että mukautuva säännöstelykäytäntö (Uljuan kesäaikainen vesipinta pidetään tasolla +78,20 ja tarvittaessa lasketaan tasolle +77,40) on tulvantorjunnan kannalta hyvä vaihtoehto, samalla voidaan estää tarvittaessa Siikajoen alapuolisen uoman kuivuminen ja lisäksi sähköntuotannossa tappiot ovat vähäisemmät kuin alemmalla kesäaikaisella vesipintavaihtoehdolla (Uljuan vesipinta kesällä tasolla +77,40). Marja Rankila kommentoi, että Vattenfallille juuri talvikauden sähköntuotanto on tärkeää ja talvikauden aikaiset 15 % tappiot tuntuvat suurilta. Juuri tällä hetkellä Uljuan voimalaitoksen koneistoja uusitaan lisäksi siten, että voimalaitoksen läpi voidaan juoksuttaa 30 m 3 /s virtaamia. Mauri Karppinen kommentoi, että myös Ruukinkoskelle ja Pöyryn voimalaitokseen on suunnitteilla koneistouudistukset, eli tappiot tulevat todennäköisesti tätä kautta olemaan suuremmat. 7. Voimatalouslaskelmat Vattenfall Ei esitettävää tällä hetkellä. 8. Ekologiset selvitykset Jaana Rääpysjärvi esitteli kolmen edellä esitetyn kesäaikaisen säännöstelykäytännön ekologisia ja virkistyskäyttövaikutuksia Uljuan altaaseen ja edelleen alapuoliseen Siikajokeen. Kolmen vaihtoehdon kohdalla ei ollut suuria eroja Uljuan altaan ekologisessa tilassa tai virkistyskäytössä. Rannan vyöhykkeisyyden kannalta mukautuva säännöstely on huono, koska vaihteleva vedenkorkeus lisää eroosiota ja haittaa kasvillisuuden vakiintumista. Virkistyskäytön kannalta kesän alhainen vedenkorkeus (+77,40) aiheuttaa haittaa etenkin säännöstelykäytännön muutoksen alkuvuosina, jolloin loivilla rannoilla paljastuu laajoja 4/7

5 mutarantoja (n m rantaviivaa jää näkyviin). Rantavyöhykkeen sopeutumiseen menee noin 5-10 vuotta. Mukautuva säännöstely ei paljastaisi mutarantoja kuitenkaan joka vuosi. Tasainen vedenkorkeus on virkistyskäytön kannalta parempi vaihtoehto. Kesäaikainen taso +77,40 olisi virkistyskäytön ja ekologian puolesta hyväksyttävissä. Uljuan tämän hetkisestä tilanteesta Jaana totesi, että ongelmia lintujen pesinnän kannalta tulee, jos tulva ajoittuu vasta pesinnän alkamisen jälkeiselle ajalle. Tällöin veden noustessa Uljuan altaassa pesät ja munat ovat vaarassa jäädä veden varaan. Ilmastonmuutoksen myötä vähälumiset talvet tulevat yleistymään. Edellä esitetyissä malleissa ei olekaan käytetty nykyistä kevätkuoppaa Uljualla, vaan tasoa +74. Siikajoen uomaan ei virtausmenetelmätarkastelulla (DHRAM) muodostunut suuria eroja eri vaihtoehtojen välillä. Käytetty menetelmä on kuitenkin hyvin yleinen ja karkea ja täten myös saadut tulokset ovat myös verraten karkeita, esimerkiksi menetelmän avulla ei voida ennakoida eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutuksia eri eliöryhmiin. Menetelmän heikkouksista huolimatta voidaan todeta, ettei Uljuan alapuolisen Siikajoen virtaamissa ei mallinnettujen säännöstelyvaihtoehtojen välillä ole merkittävää eroa. Kevättulva tulisi olemaan hieman pienempi kuin nykyisin. Kesäaikaiset kuivuusjaksot heikentäisivät Siikajoen ekologista tilaa ja täten juoksutukset Uljuasta parantaisivat tilannetta. Mikäli kuivuuden vaikutuksia ja mallien eroja kuivuuden suhteen halutaan tutkia tarkemmin esimerkiksi eri eliöryhmiin, tämä vaatisi tarkempaa tutkimusta. Keskusteltiin edelleen happamista sulfaattimaista ja niiden esiintymisestä Uljuan alueella. Uljuan valuma-alueella sulfaattimaita esiintyy vähemmän kuin Uljuan alapuolisella valumaalueella, joten vesien happamoituminen Siikajoessa on suurempaa Uljuan alapuolella. Keskusteltiin hauen ja lahnan kutualueiden jäämisestä kuiville tänä vuonna. Jukka Tuohino kommentoi, että lahnan kutuaika on vasta tulossa ja lahna voi jopa tänä vuonna hyötyä hauen kudun epäonnistumisesta, mikäli altaan vesipinta nousee ennustetusti. Keskusteltiin tämän talven poikkeuksellisuudesta (vähän lunta) ja ettei tätä kevättä ja tarkasteluja mallinnuksia pidä sekoittaa keskenään. Paavo Soini kommentoi, että Uljuan kesävesipinta on ehdottomasti säilytettävä tasossa +78,20. Myös Kamps esitti toiveen, että Uljuan kesävesipinta säilyisi nykyisellä tasolla. Lisäksi kommentoitiin hankkeen tiedotuksen vähäisyyttä Uljuan ranta-asukkaille 9. Lisäselvitykset Olli Utriainen totesi, että säännöstelykäytännön muuttaminen koskee useita eri osa-alueita: tulvasuojelu, sähköntuotanto, virkistyskäyttö jne. Esille on kuitenkin tullut, ettei Uljuan alueen mökkiläisiä ja asukkaita ole kuultu tarpeeksi. Tästä johtuen on tarkoitus toteuttaa Uljuan rannanomistajille suunnattu kysely. Piia Sassi-Päkkilä kertoi alustavasti suunnitellusta kyselystä. Uljuan rannan omistajia on noin 100 henkeä. Alueelta on tullut pyyntö tehdä kysely paperikyselynä. Ensimmäinen kysymys voisi koskea vaihtoehtoja ja niiden asettamista paremmuusjärjestykseen vastaajan näkökulmasta. Toinen kysymys voisi koskea eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. 5/7

6 Kolmas kysymys voisi olla vapaamuotoinen kysymys Uljuan säännöstelyn kehittämistarpeista. Kysely siirtää hankkeen valmistumista syyskuulle. Keskusteltiin kyselyn rajauksesta vain Uljuan alueen maanomistajille. Paikallisten edustajien, Kallinen ja Linna, mielestä kysely voidaan hyvin rajata vain Uljuan alueelle. Alapuolisten asukkaiden kanta asiaan tiedetään. Lisäksi Uljuan alueella voi olla maanomistajia, jotka hyötyvät mahdollisesta kesävesipinnan laskusta. Tuomo Haapalahti kommentoi, ettei kyselyä ole syytä laajentaa, koska ekologiset vaikutukset eivät eroa merkittävästi alapuolisessa Siikajoen uomassa. 10. Lupamääräysten muutosten hakeminen ja uuden säännöstelyohjeen laadinta Olli Utriainen alusti Uljuan säännöstelyä koskevia lupamääräyksiä. Kaikissa luvissa on päivämääriin sidotut vesipintarajat. Lämsänkosken ohijuoksutus ei toimi tarkoituksen mukaisesti ja Uljuan juoksutuksissa joudutaan poikkeamaan luvasta useinkin tulvatilanteessa. Myös muiden esiin tulleiden näkökohtien (mm. kuivuuteen liittyvät näkökohdat) johdosta, lupamuutoksia ei haeta nyt, vaan kaikki epäkohdat ja lupamuutosasiat pyritään niputtamaan yhteen. Uusi säännöstelyohje laaditaan kuitenkin heti tämän hankeen päätyttyä. Säännöstelyohje koskee ainoastaan kesäaikaisen vesipintatason mahdollista muuttamista nykykäytännöstä luparajojen puitteissa. Säännöstelykäytännön muutos ei vaadi lupamuutosta. Säännöstelykäytännön muuttamisesta järjestetään lausuntokierros, jossa on tarkoitus kuulla kuntia, voimayhtiöitä ja muita sidosryhmätahoja. Tuomo Haapalahti kommentoi, että lausuntokierros on varmasti syytä tehdä, koska kysymyksessä on kuitenkin monien intressien yhteensovittaminen. Kaikki hankkeesta saatu aineisto on kuitenkin hyvä olla käytettävissä eli lausuntokierros on syytä tehdä vasta hankeen valmistuttua. Marja Rankila tiedusteli vaihtoehdoista, ellei yhteisymmärrykseen päästä. Olli Utriainen kommentoi, että luparajojen puitteissa ELY-keskuksella on suuri vapaus toteuttaa säännöstelyä, mutta tietenkin kaikkia tahoja kuullaan. Veli-Pekka Latvala kommentoi, että koska kysymyksessä ei ole lupahakemus, niin muutos ei sisällä ns. valituskierroksia. 11. Rahatilanne ja laskutus Laskutuksesta todettiin, että yhteistyötahot on jo laskutettu pois. Seuraavat laskut menevät ELY-keskukselle. Hankkeen alkuperäinen budjetti tulee ylittymään. Käytiin läpi yhteistyösopimus ja siinä mainitut asiakohdat. Todettiin, että kaikki asiakohdat ovat ainakin työn alla ja suurin osa jo valmistunut. 6/7

7 12. Seuraava kokous ja sinne valmisteltavat asiat Seuraava ohjausryhmän palaveri sovittiin klo 10- Rantsilaan. 13. Tiedotus Todettiin, että koska tällä hetkellä ei ole mitään uutta esittää edelliseen yleisötilaisuuteen verrattuna, niin tässä vaiheessa tiedotustilaisuutta ei ole syytä järjestää. Tiedotusta voidaan tarvittaessa hoitaa lehdistötiedotteilla. Siikajokilaakso-lehti on ainakin hyvin kiinnostunut hankkeesta. Uljualle suunnattavaan asukaskyselyyn lisätään hankkeesta kertova tiedote. Varsinainen tiedotustilaisuus (yleisötilaisuus) pidetään vasta hankeen valmistuttua. 14. Aikataulu Hankkeen aikataulu tulee siirtymään syyskuulle ( ). 15. Muut asiat Ei muita asioita. 16. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13:10. Oulussa Piia Sassi-Päkkilä Liitteet (Paavo Soinin toimittamat lausunnot): Lääkärin lausunto Riistanhoitoyhdistyksen lausunto Kalastusyhdistyksen lausunto Ranta-asukkaan lausunto Nimikeräys Uljuan ranta-asukkailta 7/7