KYYJÄRVEN KUNTA NOPOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS Selostus, valmisteluvaihe Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.5.2017 P29931
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (20) Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueiden sijainti... 4 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan tarkoitus... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 Lähtökohdat... 6 3.1 Selvitys alueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.1.5 Palvelut... 6 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 6 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava... 7 3.2.3 Yleiskaava... 10 3.2.4 Asemakaava... 10 3.2.5 Pohjakartta... 11 3.2.6 Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat... 11 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 11 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.2 Vuorovaikutus kaavaprosessin aikana... 12 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe... 12 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe... 13 5 Asemakaavan kuvaus... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Mitoitus... 14 6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 7 Kaavan vaikutukset... 16 7.1 Kaavan vaikutukset... 16 7.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 7.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 7.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 17
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (20) 7.1.4 Asemakaavan suhde maakuntakaavaan... 18 7.1.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin... 18 7.1.6 Asemakaavan sisältövaatimukset... 20 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (20) NOPOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Nopolan alueen asemakaavamuutos luonnos Asemakaavamuutokset koskevat Kyyjärven kunnan xxx kylän (403) tiloja RN:o 2-288, 2-74, 2:177, 2-52, 2-51, 2-125, 24-129 ja 24-137 korttelissa 21 sekä siihen liittyviä urheilu- ja katualueita. Susanna Paananen, Ins. Amk Puistokatu 2A, 40100 Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P29931 Vireilletulo: 2.5.2016 20 Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kunnanvaltuusto hyväksynyt: Kunnan yhteyshenkilö: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi puh. 044 4598 405, ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (20) 1.2 Kaava-alueiden sijainti Asemakaavamuutoskohde sijaitsee Kyyjärven kunnan keskusta-alueella. Nopolan (koulualue) alue sijoittuu Kokkolantien ja Tuliharjuntien väliselle alueelle. NOPOLA Kuva 1 Kaavamuutoskohteen sijainti Kyyjärven keskusta-alueella (Kartta: Maanmittauslaitos) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus 05/2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 23.2-9.3.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo 05-05/2017 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo 06-08/2017 Asemakaavan hyväksyminen 8-09/2017 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (20) 2.2 Asemakaavan tarkoitus Kyyjärven kunnanvaltuusto on päättänyt 2.5.2016 20, että Nopolan nykyisen koulun tilalle rakennetaan kokonaan uusi koulukeskus. Uudisrakennukseen sijoitetaan tilat perusopetukselle, päivähoidolle ja mahdollisesti myös kirjastolle. Uudisrakennus sijoittuu nykyisen yläasteen tilalle. Työpajan ja kotitalousluokan tilat säilyvät nykyisissä tiloissa ja niihin tehdään välttämättömät kunnostukset. Kaavoituksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa kaavaa siten, että kaavamuutos mahdollistaa uuden koulukeskuksen rakentamisen alueelle. Asemakaavamuutoksen yhteydessä ratkaistaan myös uuden koulukeskuksen huolto- ja pelastusajoväylät VU alueen kautta. Koulukeskusalueelle on valmistunut uusi liikuntahalli vuonna 2015. Halli sijoittuu vähäisesti VU alueelle. Nyt laadittavan asemakaavamuutoksen yhteydessä YO - korttelialueen rajausta tarkennetaan myös tältä osin. Alueelle on tavoitteena osoittaa myös asumiseen AP-aluetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (20) 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettavat alueet sijoittuvat rakennetun ympäristön yhteyteen Kyyjärven keskustaalueelle. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Nopolan kaavamuutosalue sijoittuu Nopolan koulukeskuksen ympärille. Koulukeskuksessa toimii ala- ja yläaste. Koulun pihapiirissä toimii myös päiväkoti ja kirjasto. Koulun läheisyydessä sijaitsee viljelykäytössä olevaa peltoa sekä pieni metsäalue. Luonnontilaista, käsittelemätöntä maastoa alueella ei ole. Alueen maaperä koostuu pääasiassa kerrallisesta savi- ja silttikerrostumasta. Hienoainesmaalajit soveltuvat rakennusteknisesti hiekkamoreenien tavoin maapatojen tiivisteaineeksi tai tiepenkereiden massaksi. Routimisherkkyys huonontaa hienoainesmoreenin soveltuvuutta rakennuspohjaksi, jolloin rakentaminen vaatii pohjatöiden osalta tarkempaa suunnittelua (esim. paalutuksen toteuttaminen). Suunnittelualue ei sijoitu pohjavesialueelle tai niiden läheisyyteen. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut Suunnittelualueet sijoittuvat keskelle rakennettua ympäristöä. Nopolan koulualueelle sijoittuu opetustoimintaa palvelevia rakennuksia sekä urheilutoimintaa palvelevia kenttiä. Nopolan koulualueen pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuu pientaloasutusta. Alueen rakennettu ympäristö on tyylilajiltaan varsin monipuolinen eikä mitään selkeää alueellista identiteettiä ole. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole havaittavissa. Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Nopolan alueen kaavamuutos koskee kokonaisuudessaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Aluelle sijoittuu koulukeskuksen lisäksi päiväkoti. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa nykyisellään suunnittelualueen ympäristön. Suunnittelualue on helposti liitettävissä nykyiseen kunnallistekniseen verkostoon. Nopolan suunnittelualue rajautuu Kokkolantiehen lännessä. Keskimääräinen vuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla Kokkolantiellä on noin 1212 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Suunnittelualue rajautuu idässä Tuliharjuntiehen jolla keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 669 ajoneuvoa vuorokaudessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (20) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. 3.2.2 Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Kuva 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueet on osoitettu likimääräisesti punaisella rajauksella ja nuolella kartalla. Maakuntakaavassa sekä Nopolan alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle, A.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (20) Nopolan alueen pohjoispuolelle on osoitettu teollisuus ja varastoaluetta. Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Kyyjärvelle on osoitettu vesiretkeilyreitti sekä moottorikelkkailureitti. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Kaava ei koske Kyyjärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu aluevarauksia 2. vaihemaakuntakaavassa. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (20) on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut 9.3.2016 päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai niiden läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014 Nopolan kaavamuutosalueen eteläpuolelle Kokkolantien ja Vaasantien risteyksen tuntumaan on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan syksyllä 2017.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (20) Kuva 3 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan ehdotuksesta. Maakuntakaavan tarkistusehdotuksessa suunnittelualue sijoittuu seutukeskusmerkinnän (karttamerkintä) alueelle. Nopolan alueen läheisyyteen on osoitettu seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama. Kokkolantien ja Vaasantien risteykseen on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelualue kuuluu kokonaan myös kulttuuriympäristön vetovoima-alueeseen. Nopolan kaavamuutosalueen pohjoispuolelle on osoitettu monipuolinen työpaikka-alue. 3.2.3 Yleiskaava Kyyjärven keskusta-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Parhaillaan laaditaan Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaavaa ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutosta. Yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos alueelle, joka ulottuu päällekkäin osayleiskaavarajauksen kanssa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena 3.2.4 Asemakaava Kyyjärven kirkonkylän asemakaavasta laadittiin numeerinen ja oikeusvaikutteinen ajantasa-asemakaava valtuuston hyväksyttäväksi vuonna 2001. Kyseistä aineistoa on teknisesti päivitetty edelleen vuonna 2004 ja 2007 sekä päivitetään tarpeen mukaan. Ajantasakaavan on laatinut Suunnittelukeskus Oy (nykyiseltä nimeltään FCG Oy). Teknisesti päivitetty numeerinen ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (20) Kuva 4 Ote kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalueen yleispiirteinen rajaus on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla! Voimassa olevassa kaavassa asemakaavan muutosalueelle, kortteliin 21, on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, YO, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU) sekä yleiset pysäköintialueet (LP). Suunnittelualueelle sijoittuu myös lähivirkistysaluetta (VL), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET). 3.2.5 Pohjakartta Pohjakartta täyttää sille MRL 54 mukaan asetetut vaatimukset 3.2.6 Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Uuden koulukeskuksen hankesuunnitelma on laadittu ja arkkitehtisuunnittelun L1 luonnosvaiheen suunnittelu on meneillään. Valtatien 13 meluselvitys (APL Systems, 2015) Kalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys ( FCG Suunnittelu ja tekniikka 2016) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: 23.2. - 9.3.2017 Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (20) Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo: Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan: Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.2 Vuorovaikutus kaavaprosessin aikana Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely kuvataan kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2017. Kuva 5 Nopolan koulualueen kaavamuutos
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (20) 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 10 hehtaaria. Asemakaavalla osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). YO-korttelin yhteyteen osoitetaan myös yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (ET) sekä yleinen pysäköintialue (LP). Korttelin 21 kaakkoisosaan osoitetaan asuinpientalojen korttelialue, AP. Kerrosluku YO-korttelissa on I. Rakennusoikeutta YO-kortteliin on osoitettu tehokkuusluvulla, e=0,40. Kerrosluku AP korttelissa on Iu½ ja tehokkuusluku 0,25. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavoituksessa tavoitellaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sen käyttötarkoituksien luonnollisella jatkumisella. Asemakaavan muutoksella säilytetään alueen Kotkanniemen väljä ilme. Nopolan alueella alueen käyttötarkoitus jatkuu luonnollisesti koulukeskuksen uudistamisella. Kyyjärven kunnan toimeksiannosta APL Systems suoritti liikennemeluselvityksen keskus-taajaman alueella. Meluselvitys sisältää pitkäaikaisen ympäristömelun mittauksen 29.5. 5.6.2015, lyhytaikaisen liikennelaskennan ja melumittauksen sekä melumallinnuksen liikenteen ympäristöön aiheuttamasta melusta. Pitkäaikaiset melumittaukset suoritettiin vakituisen asutuksen läheisyydessä ja koulurakennuksen pihassa. Lyhytaikaisia melumittauksia ja liikennelaskentaa tehtiin valtatie 13:n läheisyydessä. Melutasoja ohjaa Valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaiset ohjearvot. Päätöstä sovelletaan melu-haittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 1) 2) 50 db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 3) 4) 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja LAeq = melun A- painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (20) Rakentamisen suunnittelussa on huomioitava melun leviäminen Kokkolantieltä koulukeskuksen suuntaan. Kuva 6 Melumallinnus, päiväaika. 5.3 Mitoitus Asemakaavan myötä rakennusoikeutta on osoitettu alueelle seuraavasti:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (20) 6 Kaavamerkinnät ja määräykset Seuraavassa on kuvattu perustelut merkittävimmille merkinnöille. Asuinrakennusten korttelialueet: Asuinpientalojen korttelialueelle osoitetaan 4 ohjeellista tonttia. Rakentamista on ohjattu rakennusaloin sekä kerroslukumerkinnöin. Yleisten rakennusten korttelialueet: Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muutos mahdollistaa uuden koulukeskuksen rakentamisen alueelle. Rakentamista on ohjattu rakennusaloin sekä kerroslukumerkinnöin. Alueelle on osoitettu korttelia palvelevia aluevarauksia ohjeellisin merkinnöin. Virkistysalueet: Koulualueen pohjoispuolelle osoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, joka palvelee YO-korttelia. Liikennealueet: LP-alueina osoitetaan yleiset pysäköintialueet. Erityisalueet: Et-alueena osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue YO-korttelin yhteydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 16 (20) 7 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi seuraa kaavan laatimista koko laatimisprosessin ajan. Keskeisesti se kertoo, kuinka hyvin lopputulos vastaa MRL:n sisältövaatimuksia sekä niitä valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia tavoitteita, jotka kaavalle on työn alussa ja sen kuluessa asetettu. 7.1 Kaavan vaikutukset 7.1.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Alueelle osoitetaan AP-korttelialue. Alueelle on osoitettu 4 ohjeellista tonttia. Rakentaminen ei lisää merkittävästi väestöä alueella. Nopolan alueella on jo olemassa olevat opetustoimen rakennukset ja kaavamuutos mahdollistaa samalle alueelle uuden koulukeskuksen rakentamisen. Alueelle on jo hyvät ja turvalliset kulkuyhteydet sekä autolla että kevytliikenteellä. Asumisen osoittaminen koulukeskuksen välittömään yhteyteen tiivistää yhdyskuntarakeetta. Julkinen ja asuntorakentaminen sijoittuu pääosin jo rakennetuille alueille taajaman keskustaan, missä voidaan hyödyntää täysimittaisesti olevat yhdyskuntatekniikan palvelut: vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostot, sähkö- ja telekaapelit sekä valokuituyhteydet. Väljät kaavamääräykset takaavat korttelin muunneltavuuden, joka taas suo rakennuksille ja rakenteille pitkän elinkaaren, mikä parantaa alueen asukkaiden ja kunnan taloudellista tilannetta. Kouluhankkeen taloudelliset vaikutukset ovat suuret. Vanhojen koulujen purkaminen tai yllä-pito / myyminen joudutaan järjestämään uuden koulukeskuksen valmistuessa. Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Ympäröivä aluerakenne on muodostunut melko väljällä rakentamisen ohjauksella luonnollisen jäsentämättömäksi, johon neljä uutta tonttia on vaivatonta sovittaa. Taajamakuvaan ei katsota aiheutuvan merkittäviä muutoksia. Nopolan kaavamuutosalueelle osoitetaan 4 ohjeellista tonttia AP-kortteliin. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Koulukeskuksen uudistaminen mahdollistaa rakentamisaikana sekä myös käytönaikana paikallisten palveluiden ja työvoiman käyttämisen. Uusi koulukeskus sijoittuu Kokkolantien ja Tuliharjuntien väliselle alueelle. Tuliharjuntieltä koulukeskuksen alueelle kuljetaan Koulutieltä. Alue on helposti saavutettavissa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (20) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Suunnitelma edistää olemassa olevien teknistenverkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti toteutettavissa. Kaavoituksella ei ole tässä tapauksessa vaikutusta ympäröiviin virkistysalueisiin. Nopolan alueella Kokkolantie aiheuttaa melua. APL Systems suoritti liikennemeluselvityksen keskustaajaman alueella 2015. Koulukeskuksen suunnitelmissa tulee huomioida tien itäpuolelle ulottuva melualue, jossa 55 db:n melualue ulottuu nykyisen koulurakennuksen välittömään läheisyyteen. YO-korttelin määräyksessä todetaan että leikki- ja oleskelupihan ekvivalentti melutaso ei saa ylittää päiväsaikaan 55 dba. Ei merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutosalueella on jo olemassa oleva koulu. 7.1.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Ei olennaisia vaikutuksia. Rakentamisen määrä suhteutettuna jo rakentuneeseen alueeseen on pieni. Alueet sijaitsevat keskellä rakennettua yhdyskuntarakennetta. Alueet ovat pienet ja liittyvät osaksi suurempaa kokonaisuutta. Ei olennaisia vaikutuksia. Ei vaikutusta. Alueet eivät sijoitu pohjavesialueelle tai niiden läheisyyteen. Kaavamuutosalue ei ole luonnontilainen. Kaavamuutos ei heikennä suojeluarvoja tai muita luontokohteita. 7.1.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Koulukeskus rakennetaan nykyisenkoulukeskuksen paikalle, jolloin tilanne pysyy samana kuin nykyään. Huomiota tulee kiinnittää saattoliikenteeseen ja etenkin parkkipaikoilla tapahtuvaan liikenteeseen. Nopolan kaavamuutos ei juuri vaikuta ihmisten elinoloihin, sillä alueella on jo nyt koulukeskus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 18 (20) 7.1.4 Asemakaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. HUOMIOIMINEN ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalue on osoitettu YO-alueeksi. Merkintä ei ole maakuntakaavan vastainen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistieja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. 7.1.5 Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaavan suhde yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin. Asemakaavan suhde kaavojen sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Otettu kaavassa huomioon Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavaehdotuksen tavoitteita ja merkintöjä. Ei oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaava täydentää ja tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaava ei heikennä alueen ekologista kestävyyttä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 19 (20) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Palvelujen alueellinen saatavuus. Edellytykset liikenteen järjestämiselle. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Kaava liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Nykyistä YO-korttelia muutetaan vähäisessä määrässä. Ei juuri vaikutusta. Kaava tukeutuu olemassa oleviin joukkoliikennepalveluihin ja olemassa olevaan katuverkkoon. Energia-, vesija jätehuolto tuketuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Uudisrakentaminen sovitetaan maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Kaavamuutos ei juuri vaikuta kunnan elinkeinoelämään. Rakennusvaiheessa uusi koulukeskus tarjoaa mahdollisesti työpaikkoja. Myös käytönaikaisten työpaikkojen määrä saattaa nousta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vähentää ympäristöhaittoja. Suunnittelualueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Täydennysrakentamisessa otetaan rakennettu ympäristö huomioon. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kyyjärven taajamassa ja sen läheisyydessä on riittävät virkistysmahdollisuudet. Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Täydennysrakentaminen ehkäisee osaltaan elinympäristön laadun heikkenemistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 20 (20) 7.1.6 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon MRL 54 :n mukaisesti: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Nopolan alueen asemakaavamuutoksessa on otettu huomioon MRL 54 :n mukaiset sisältövaatimukset. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kyyjärven kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. 22.5.2017 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Susanna Paananen, Ins. Amk FISE YKS-585