TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v.

TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle v. 2015-2017

Sisällys 1. Johdanto 3 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat 3 2.1. Terveystarkastukset 3 2.2. Huoltajien kutsumiskäytännöt 3 2.3. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto 4 2.4. Erityisen tuen tarve 5 2.5. Muut toimintamuodot 5 2.5.1. Neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta 5 2.5.2. Kouluterveydenhuollon vastaanottotoiminta 5 2.5.3. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut 5 2.5.4. Muu mahdollinen tarkastusten ulkopuolinen toiminta 5 2.6. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus 6 2.7. Tiedottaminen 6 2.8. Osallisuus 6 2.9. Toiminnan yhteensovittaminen nivelvaiheissa 6 2.10. Potilaslain menettelytapaohjeet 6 3. Äitiysneuvolatoiminta 7 4. Lastenneuvolatoiminta 8 5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 9 5.1. Kouluterveydenhuolto 9 5.2. Opiskeluterveydenhuolto 9 6. Vastuuhenkilöt 10 LÄHTEET 11 2

1. Johdanto Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Asetus (338/2011 4 ) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa toimintaohjelman laatimiseen. Joensuun kaupungin ensimmäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittu ja hyväksytty lautakunnassa vuonna 2010. Kontiolahdessa on toimintaohjelma hyväksytty lautakunnassa v. 2012. Outokummussa toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille 2012-2016 on tehty vuonna 2012 yhteistyössä Liperin kunnan kanssa. Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta käynnistyi v. 2013 ja Outokummun kanssa vuoden 2014 alusta. Yhteistoiminta-alueella on pohjana käytetty J0ensuun toimintaohjelmaa. Toimintaohjelman tavoitteena on kattaa kaikki palvelusektorin toiminnot ja niiden sisällöt lasten ja perheiden näkökulmasta. Kattava ja yhtenäinen toimintaohjelma myös varmistaa, että väestö saa kunnan eri toimipisteissä yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman on tarkoitus helpottaa sekä yksittäisen työntekijän työtä että moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistaa toiminnan toteutumisen seuranta. Kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisen järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Toiminta edellyttää riittävän kattavaa ja pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Toimintaohjelma tulee laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja opetustoimen kanssa. 2. Toiminnan sisältö ja menettelytavat 2.1. Terveystarkastukset Terveystarkastukset toteutetaan asetuksen mukaisille ikäryhmille menetelmäkäsikirjassa kuvatun mukaisesti. 2.2. Huoltajien kutsumiskäytännöt Neuvolassa huoltaja varaa ajan tarkastukseen tai se sovitaan edellisellä neuvolakäynnillä. Laajoihin tarkastuksiin kutsutaan molemmat huoltajat. Peruskouluissa kutsutaan laajoihin tarkastuksiin huoltajat kirjallisella kotiin toimitettavalla kutsulla. Terveystapaamisajankohdasta vuosiluokittain ilmoitetaan wilma verkossa ja siinä ilmoitetaan yhteystieto ajanvaraukseen jos huoltaja haluaa tulla mukaan tarkastukseen. Toisen asteen oppilaitoksilla on oppilailla sähköinen ajanvaraus. Jos varausta ei ole tehty, kutsuu terveydenhoitaja opiskelijan joko wilmaviestillä tai tekstiviestillä. 3

Ammattikorkeakoululla opiskelijat täyttävät terveyskyselyn jonka perusteella terveydenhoitaja kutsuu tarkastukseen. Ajanvaraus tapahtuu sähköisen ajanvarauksen kautta. 2.3. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suunterveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Alle kouluikäiselle järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Suun terveystarkastukset ensimmäisen ikävuoden jälkeen ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Suun terveys- x (1v) x x tarkastus Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset, mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset. Suun terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Suun terveystarkastus x x x x x Tarkempi kuvaus, odottavien perheiden, lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on liitteenä. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien suun terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suun terveystarkastus x (vähintään kerran opiskeluaikana) Ammattikorkeakoulussa opiskelevien suun terveystarkastukset ovat seuraavassa taulukossa: Terveystarkastus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi Suun terveystarkastus x (vähintään kerran opiskeluaikana) 4

2.4. Erityisen tuen tarve Terveystarkastusten, terveyskyselyjen ja seulontatutkimusten avulla selvitellään erityisen tuen tarve. Lapselle, nuorelle ja huoltajille järjestetään kulloisenkin tarpeen mukaisesti tukea ja hoitoon ohjausta 2.5. Muut toimintamuodot 2.5.1. Neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmätoiminta Ensimmäistä lastaan odottaville tarjotaan raskauden aikana synnytys ja perhevalmennusta sekä vauvan syntymän jälkeen ryhmäneuvola toimintaa. Kyseiset toiminnot tapahtuvat moniammatillisesti mm, terveydenhoitajan, ravitsemusterapeutin, suuhygienistin, perhetyöntekijän toimesta. Perheitä ohjataan myös kolmannen sektorin järjestämiin vertaisryhmätoimintoihin 2.5.2. Kouluterveydenhuollon vastaanottotoiminta Ennaltaehkäisevä ja huolivastaanottotoiminta tapahtuvat kouluilla terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Vuoden 2014 oppilashuoltolain edellyttämää oppilashuollollista monialaista yhteistyötä rakennetaan lain hengen mukaiseksi yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulujen oppilashuollon henkilöstön kanssa. 2.5.3. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut Opiskeluterveydenhuollossa ennaltaehkäisevän työn lisäksi palveluihin kuuluu sairaanhoito-, mielenterveys- päihde- seksuaaliterveyspalvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan sairaanhoitopalvelut annetaan oppilaitoksilla. Lääkärin sairaanhoitopalvelut annetaan omilta terveysasemilta. Oppilashuoltolain (1287/2013) edellyttämää oppilashuollollista monialaista yhteistyötä rakennetaan lain hengen mukaiseksi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän, Varhaiskasvatuksen ja Ammattikorkeakoulujen oppilashuollon henkilöstön kanssa yhteistyönä. Vuoden 2016 alusta aukeaa Nuorten palvelujen keskus jossa 16 29 vuotiaat nuoret saavat keskitetysti moniammatillisia nuorten tarvitsemia palveluja yhdestä toimipisteestä. 2.5.4. Muu mahdollinen tarkastusten ulkopuolinen toiminta Terveydenhoitajat toimivat asiantuntijoina eri yhteistyötahojen kanssa. Kouluilla terveydenhoitajat järjestävät oppitunteja ja tietoiskuja ajankohtaisista asioista. Oppilaitoksilla tehdään myös kutsuntatarkastukset oman paikkakunnan nuorille. Ammattikorkeakoululla tapahtuu kaupungin Aikalisä toiminta ja ryhmämuotoista Verkkopuntariohjausta annetaan neuvolassa ja Ammattikorkeakoululla. 5

2.6. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetus 338/2011 (velvoittava) edellyttää tarkastuksia joka kolmas vuosi ja tarkastus tehdään yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden/opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, kiinteistön omistajan, koulun kunnossapidosta vastaavan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Peruskouluilla pyydetään myös huoltajien mielipiteet. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Tarkastuksen tarkoituksena on tarkastella koulujen ja oppilaitosten terveellisyyttä ja turvallisuutta myös oppilaan/ opiskelijan näkökulmasta. Joensuussa tarkastuksiin osallistuvat rehtori ja tarvittaessa muu koulun edustus, työsuojelu, työterveyshuolto, terveystarkastaja, koulu-/ opiskeluterveydenhuolto, kiinteistöhuolto, tilakeskus sekä Varkon, PKKYn ja AMKn hallinnon edustaja 2.7. Tiedottaminen Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnasta ja palveluista tiedotetaan vanhemmille, lapsille ja nuorille sekä yhteistyötahoille yleisesti Joensuun kaupungin nettisivuilla (www.joensuu.fi), toimipisteiden ilmoitustauluilla, oppilaitosten wilmaverkosssa sekä paikallislehdissä. 2.8. Osallisuus Palvelujen käyttäjät voivat antaa palautetta palveluista Joensuun kaupungin nettisivujen tai oppilaitosten wilmaverkon kautta. Koulujen terveellisyys ja turvallisuustarkastusten yhteydessä oppilailta ja huoltajilta pyydetään myös kirjallisesti palautetta ja toivomuksia oppilaitoksen turvallisuuden kehittämiseksi. Asiakastyytyväisyys kyselyjä järjestetään säännöllisesti neuvolatoiminnasta. Asukas- ja asiakasraati tapaamisissa saadaan täsmällistä palautetta rajatulta asiakas- tai käyttäjäkohderyhmältä. 2.9. Toiminnan yhteensovittaminen nivelvaiheissa Joensuun kaupungin terveydenhuollossa on alueellinen yhtenäinen potilastietojärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen käytön lainmukaisilla suostumuskäytännöillä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan, kouluterveydenhuoltoon ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lapsen, nuoren ja perheen siirtyessä ikäkauden mukaisesti eri palvelusta toiseen, tapahtuu tiedonsiirto huoltajien luvalla joko huoltajien täyttämän kirjallisen kyselykaavakkeen tai henkilökunnan toteuttaman siirtoneuvottelun avulla. Tiedonsiirto tapahtuu varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon toimesta. 2.10. Potilaslain menettelytapaohjeet Huoltajat tuovat kirjalliset päivähoidon palautteet neuvolan 4 vuotiaan laajaan tarkastukseen. Kouluterveydenhuollon laajoihin tarkastuksiin ei vielä ole yhtenäistä käytäntöä varhaiskasvatuksen kanssa opettajien lausunnon toimittamisesta tarkastukseen. 6

3. Äitiysneuvolatoiminta Asetuksessa ei säädetä henkilöstövoimavaroista, mutta henkilöstömitoituksista on olemassa kansalliset suositukset toimintoja koskevissa oppaissa ja laatusuosituksissa. Äitiysneuvolaoppaassa (THL Opas 29/2013) on laskettu suositus terveydenhoitajan vastuulla olevien raskaana olevien naisten määrä (76) kun vuosiloman ajaksi on sijainen. Joensuun äitiysneuvolan toimintaohjeet (2015) ohjaavat neuvolan käytännön toteutusta. Äitiysneuvolan asiakkaat ja henkilöstöresurssit: Kunta äidit 31.12.2014 terv.hoit. määrä äitien määrä/ terv.hoit. lääkäri määrä äitien määrä/ lääkäri Joensuu 764 11,5 66 0,24 3183 Kontiolahti 189 2,1 90 0,2 945 Outokumpu 70 0,8 70 0,1 700 Yhteensä 1023 14,4 0,54 Äitiysneuvolan terveystarkastukset: Terveydenhoitajan terveystarkastus H 8 10 Varhaisraskauden ultraäänitutkimus H 12 13, PKSSK Terveydenhoitajan terveystarkastus H 15 16 Rakenneultraäänitutkimus H 20 21 PKSSK Terveydenhoitajan laaja terveystarkastus H 22 24 Terveydenhoitajan terveystarkastus H 26 28 Lääkärin laaja terveystarkastus H 26 30 Terveydenhoitajan terveystarkastus H 30 32 Terveydenhoitajan terveystarkastus H 34 35 Terveydenhoitajan terveystarkastus H37 ja H 39 ja 41 Yliaikaiset raskaudet > 10 pv (H 40 + 10 pv) PKSSK Kotikäynti; lapsivuoteinen äiti ja vastasyntynyt Terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus neuvolassa Tarvittaessa lääkärin tekemä jälkitarkastus 90+ 15 min 60+15 min 60+15 min 30+15 min 30+15 min 30+15 min 30+15 min 30 +15min 90 min 60 min 30 min 7

4. Lastenneuvolatoiminta Lastenneuvolaoppaassa (STM opas 2004:14) asiakassuositus / terveydenhoitaja on 340 400 riippuen sijaistuksesta. Asiakassuositus lääkärille on 2400-2800 lasta/lääkäri riippuen sijaistuksesta.joensuun lastenneuvolan toimintaohjeet (2014) ohjaavat lastenneuvolan käytännön toteutusta. Lastenneuvoloissa asiakkaat ja henkilöstöresurssit: Kunta lasten määrä 31.12.2014 terv.hoit. määrä lasten määrä/terv.hoit. lääkäri määrä lasten määrä/lääkäri Joensuu 5001 14,25 350 0,7 7144 Kontiolahti 1520 3,9 390 0,3 5066 Outokumpu 475 1,5 316 0,1 4750 yhteensä 6996 19,65 1,1 Lastenneuvolan terveystarkastukset: Lapsen ikä Tarkastuksen suorittaja Tarkastukseen varattava aika v. 2015 2017 alle 1 vk Äitiysneuvolan terveydenhoitaja (1-4) 3 vk Terveydenhoitaja 60 min (4-) 6 vk Terveydenhoitaja ja lääkäri 30 min + 30 min 2 kk Terveydenhoitaja 45 60 min 3 kk Terveydenhoitaja 60 min 4 kk Terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja) 30 min + 30 min 5 kk Terveydenhoitaja 60 min 6 kk Terveydenhoitaja 60 min 8 kk Terveydenhoitaja ja lääkäri 30 min + 30 min 10 kk (tarv.) Terveydenhoitaja 45 60 min 1 v Terveydenhoitaja 60 min 1 ½ v Terveydenhoitaja ja lääkäri (laaja) 30 min + 30 min 2 v Terveydenhoitaja 60 min 3 v Terveydenhoitaja 60 min 4 v Terveydenhoitaja (laaja) 90 min 4 v Lääkäri (laaja) 30 min 5 v Terveydenhoitaja 60 min (90 min) 6 v Terveydenhoitaja tarv. 30 60 min 8

5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asetuksessa ei säädetä henkilöstömitoituksia koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM Opas 2004:18) kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti korkeintaan 600 koululaista. Kouluterveydenhuollon lääkärillä yksi työpäivä 500 oppilasta kohti viikossa tai kokopäiväistä lääkäriä kohti korkeintaan 2100 koululaista. Muita henkilöstömitoikseen vaikuttavia tekijöitä ovat paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea tarvitsevien koululaisten määrä, koulujen lukumäärä sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin saatavuus. Joensuun koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaohjeet (2015) ohjaavat kouluterveyden- ja opiskeluterveydenhuollon käytännön toimintaa. 5.1. Kouluterveydenhuolto Asetus (2011/338) edellyttää jokaisella peruskoulun vuosiluokalla terveydenhoitajan tarkastukset ja laajat tarkastukset 1., 5. ja 8.luokalla, jolloin tulevat myös lääkärintarkastukset. Joensuussa lisätään yhden lääkärin työpanos vuonna 2016 koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kontiolahdessa tarvitaan terveydenhoitaja resurssia lisää ennalta ehkäisevän työn tehostamiseen, maahanmuuttajien terveyspalveluun sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja perheiden huomioimiseen ja tukemiseen. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy yksi uusi terveydenhoitajan toimi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kouluterveydenhuollossa koululaisten määrä ja henkilöstöresurssi: Kunta Koululaisten määrä lokakuu 2014 Terv.hoit. määrä Koululaisten määrä/terv.hoit. Lääkäri määrä Joensuu 6756 13 519 0,76 8889 Kontiolahti 1984 3,4 583 0,25 7936 Outokumpu 601 1,3 461 0,2 3000 Yhteensä 9340 17,7 1,21 Koululaisten määrä/lääkäri 5.2. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon oppaan (STM, Julkaisuja 2006:12) mukaan lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa suositus on 600-800 opiskelijaa/terveydenhoitaja. Ammattikorkeakoulussa 800-1000 opiskelijaa/terveydenhoitaja ja 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri, kun sijaista ei ole. Opiskelijamäärän on oltava alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammassa kuin yhdessä toimipisteessä, opiskeluterveydenhuollon käytössä ei ole riittävästi psykologeja eikä muita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijöitä, työparina ei ole nimettyä opiskeluterveydenhuollon lääkäriä. 9

Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijamäärä ja henkilöstöresurssi: Kunta opiskelija terv.hoit. opiskelija määrä/terv.hoit. lääkäri opiskelijamäärä/lääkäri määrä määrä määrä Joensuu 5102 10 510 0,46 10895 Kontiolahti 255 0,2 1275 0,05 5100 Outokumpu 630 1,2 525 0,2 3150 Yhteensä 2200 11,4 0,71 Ammattikorkeakoulussa opiskelijamäärä ja henkilöstömäärä: Kunta opiskelija määrä terv.hoit. opiskelijamäärä/ lääkäripalvelut lokakuu 2014 määrä terv.hoit. Joensuu 3417 2 1708 annetaan terveysasemilla 6. Vastuuhenkilöt Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon vastuuhenkilöt: Vs. johtava ylilääkäri Leena Timonen Avoterveydenhuollon ylilääkäri Pentti Saarinki Ylihoitaja Liisa Karikko Äitiyshuollon vastaava lääkäri, apulaisylilääkäri Tuulia Katajavuori, Kontiolahdessa terveyskeskuslääkäri Liisa Ågren ja Outokummussa apulaisylilääkäri Hilkka Tirkkonen Lastenneuvolatoiminnan vastaava lääkäri, apulaisylilääkäri Katri Räsänen, Kontiolahdessa terveyskeskuslääkäri Liisa Tahvanainen ja Outokummussa apulaisylilääkäri Hilkka Tirkkonen Joensuun neuvolatoiminnan osastonhoitaja Marjatta Partanen, Kontiolahdessa osastonhoitaja Johanna Ahvalo ja Outokummussa osastonhoitaja Katja Ahonen Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastaava lääkäri apulaisylilääkäri Katri Räsänen, Kontiolahdessa terveyskeskuslääkäri Henna Eskelinen ja Outokummussa terveyskeskuslääkäri Susan Heikkinen Joensuussa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Merja Parkkinen, Kontiolahdessa osastonhoitaja Johanna Ahvalo ja Outokummussa osastonhoitaja Katja Ahonen Suun terveydenhuollon johtava hammaslääkäri Matti Hynynen 10

LÄHTEET Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Klemetti, Hakulinen-Viitanen, toim. Äitiysneuvola opas, Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan, THL, Opas 29/2013 Kouluterveydenhuollon laatusuositukset STM, oppaita 2004:8 Kouluterveydenhuollon toimintaohjeet, Joensuu 2015 Kouluterveydenhuollon opas Stakes 2002, oppaita 51 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijöille, STM, Oppaita 2004:14 Lastenneuvolan toimintaohjeet, Joensuu 2014 Mäki Päivi, Hakulinen-Viitanen Tuovi, Kaikkonen Risto, Koponen Päivikki, Ovaskainen Marja-Leena, Sippola Risto, Virtanen Suvi, Laatikainen Tiina, Late - työryhmä (toim.), Lasten terveys, Late- tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, Raportti 2/2010, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos. Mäki, Wikström, Hakulinen-Viitanen, Laatikainen, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa &kouluterveydenhuollossa, Menetelmäkäsikirja, Opas 14/ 2014 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, Asetuksen (382/2009) perustelut ja soveltamisohjeet, STM, Julkaisuja 2009:20. Opiskeluterveydenhuollon toimintaohjeet, Joensuu 2015 Oppilashuoltolaki (1287/2013) Opiskeluterveydenhuollon opas STM, julkaisuja 2006:12 Äitiysneuvolan toimintaohjeet, Joensuu 2015 11

Työnjaon malli suun tutkimuksessa sekä ehkäisevässä suun terveydenhoidossa Joensuussa 1.8.2010 alkaen Liite 1 1 Kohde / luokka Suorittaja Sisältö / tarkastuksessa huomioitavaa Yksilöön ja hampaistoon liittyvät tekijät Erityisesti huomioitavaa Yksilöllisesti suunniteltu ja tehostettu ennaltaehkäisevä hoito 1.Lastaan odottava perhe Enosta ja Pyhäselästä voidaan ohjata asiakkaita Joensuun tilaisuuksiin SHG ajanvaraus varataan terveyden hoitajalta RYHMÄNEUVONTA TILAISUUS suuhygienisti ja ravitsemusterapeutti Odottavan perheen Ravinto- ja suun terveys PowerPoint esitys hammasharja - mahdollisuus hakeutua shg:n vastaanotolle / äitiysneuvola / terveydenhoitaja ohjaa - hoidon tarpeen arviointi - pitkäaikaissairauksia - ei hoidon tarvetta tai, - terve suu, ei suun joilla todennäköisesti vaikuttavia vaikutuksia suun - hyvät ruokailu- ja - puutteelliset ruokailu ja/tai suositeltava omahoito- - hammashoitopelko ohjelma - SM-tieto määrittäminen hml, shg - harjausopetus - ongelmakohtien osoittaminen suun sisällä, reikiintymisherkissä kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen mukaan - syljen eritykseen vaikuttavat tekijät, syljen vähäisyys tai laatu - hyvät ruokailu- ja suuhygienia tottumukset - ksylitolin käytön ohjaus - lisäfluorin käytön ohjaus - MLL:n Odottava perhe, odottava äiti ja isä lehtinen, hammasharja vast. otolla tarpeen mukaan 1v. HH - tutkimus/purenta - SM tieto kutsutaan - hampaiden puhtaus kirjeellä, - kariesta/karieskontr. kun lapsi on - ravintotottumukset täyttänyt (napostelu) yhden vuoden - imemistottumukset peukalo, tutti - kielijänne Pyhäselkä ei kutsu. TH kehottaa varaamaan ajan ohjaus hml, shg, hh - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 3-4 v. hh - pitkäaikaissairauksia - harjausopetus tai, - hammasharja joilla todennäköisesti - ongelmakohtien osoittaminen vaikutuksia suun suun sisällä, - puutteelliset reikiintymisherkissä ruokailu ja/tai kohdissa, ienrajat - hammastahnan käytön ohjaus - hammashoitopelko - ksylitolin käytön ohjaus - MLL:n pikkuvauvat ja parivuotiaat lehtinen ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - isovanhemmat ja lapsen hoitajat lehtinen

2 3v. HH kutsutaan kirjeellä Pyhäselkä ei kutsu TH kehottaa varaamaan ajan - tutkimus/purenta - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) - imemistottumukset peukalo, tutti - kielijänne ohjaus hml, shg, hh - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 5-6v. hh - pitkäaikaissairauksia - harjausopetus tai, - hammasharja joilla todennäköisesti - ongelmakohtien vaikutuksia suun osoittaminen suun sisällä, - puutteelliset reikiintymisherkissä ruokailu ja/tai kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen - hammashoitopelko mukaan - hammastahnan käytön ohjaus - ksylitolin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - 3-4v. hammashoitolehtinen - sokerikello, joka on lähetetty kutsun mukana yhteistyö päiväkodin kanssa, terveyden edistäminen 5v. HH/SHG kutsutaan kirjeellä - tutkimus/purenta ohjaus apuoikojalle - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) ohjaus hml, shg, hh - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 7v.hml - pitkäaikaissairauksia - harjausopetus tai, - hammasharja joilla todennäköisesti - ongelmakohtien vaikutuksia suun osoittaminen suun sisällä, - puutteelliset reikiintymisherkissä ruokailu ja/tai kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen - hammashoitopelko mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus - ksylitolin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - MLL:n 5-6-vuotiaat lehtinen - I-vaihduntavaihde, ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhkeaminen 5-7 vuotta - hammastahnan käytön ohjaus - yhteistyö päiväkodin kanssa, terveyden edistäminen

3 1.lk / 7- vuotta täyttävät SHG kutsutaan kirjeellä - tutkimus/purenta ohjaus apuoikojalle - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) ohjaus hml, shg, hh - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 3lk hml - pitkäaikaissairauksia - harjausopetus tai, - hammasharja joilla todennäköisesti - ongelmakohtien osoittaminen vaikutuksia suun suun sisällä, - puutteelliset reikiintymisherkissä kohdissa, ruokailu ja/tai ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen - hammashoitopelko mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus - ksylitolin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - I-vaihduntavaihde, ensimmäisten pysyvien poskihampaiden puhkeaminen 5-7 vuotta - kirjataan äidin ja/tai isän / huoltajan mukana olo huoltajan vastuu potilastietojärjestelmää yhteistyö koulun kanssa terveyden edistäminen - lapselle tietoa netistä Wellou.fi 3.lk HML/APU- OIKOJA kutsutaan kirjeellä - tutkimus/purenta - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) - oik.seulonta tutkimus ohjaus hml, shg, hh - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 5lk hml - pitkäaikaissairauksia - harjausopetus tai, - hammasharja joilla todennäköisesti - ongelmakohtien vaikutuksia suun osoittaminen suun sisällä, - puutteelliset reikiintymisherkissä ruokailu ja/tai kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen - hammashoitopelko mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus - ksylitolin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - II-vaihduntavaihde, pysyvien toisten poskihampaiden puhkeaminen 10-13 vuotta - yhteistyö koulun kanssa, terveyden edistäminen

4 5.lk/ 11- vuotta täyttävät HML / SHG kutsutaan kirjeellä - tutkimus/purenta ohjaus apuoikojalle - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) ohjaus hml, shg - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 7lk hml - pitkäaikaissairauksia tai, joilla todennäköisesti vaikutuksia suun - puutteelliset ruokailu ja/tai - hammashoitopelko - harjausopetus - hammasharja - ongelmakohtien osoittaminen suun sisällä, reikiintymisherkissä kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - ksylitolin käytön ohjaus - II-vaihduntavaihde, pysyvien toisten poskihampaiden puhkeaminen 10-13 vuotta - yhteistyö koulun kanssa, terveyden edistäminen - tupakka ja nuuskatuotteiden tiedotus tarpeen mukaan - materiaalia: Filha, Heli, Wellou.fi

5 7.lk SHG kutsutaan kirjeellä - tutkimus ohjaus apuoikojalle - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) - tarvittaessa BW- kuvat ohjaus hml, shg - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen 8lk hml - pitkäaikaissairauksia tai, joilla todennäköisesti vaikutuksia suun - puutteelliset ruokailu ja/tai - hammashoitopelko - hammasharja annetaan jos tarvitsee antaa harjausopetusta - ongelmakohtien osoittaminen suun sisällä, reikiintymisherkissä kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - ksylitolin käytön ohjaus - hammaslangan käytön ohjaus ja annetaan mukaan h-lankanäyte yhteistyö koulun kanssa, terveyden edistäminen 8.lk / 15- vuotta täyttävät HML kutsutaan kirjeellä - tutkimus ohjaus apuoikojalle - hampaiden puhtaus - kariesta/karieskontr. - ravintotottumukset (napostelu) - tarvittaessa hoitoon ohjaus hml, shg, - ei hoidon tarvetta - terve, ei suun vaikuttavia - hyvät ruokailu- ja suositeltava omahoitoohjelma määrittäminen hml, shg - hammashoitopalveluista tiedottaminen - pitkäaikaissairauksia tai, joilla todennäköisesti vaikutuksia suun - puutteelliset ruokailu ja/tai - hammashoitopelko - hammasharja annetaan jos tarvitsee antaa harjausopetusta - ongelmakohtien osoittaminen suun sisällä, reikiintymisherkissä kohdissa, ienrajat - fluorikäsittelyt tarpeen mukaan - lisäfluorin käytön ohjaus - ksylitolin käytön ohjaus ohjaus hh rc.(1/2v.-1v.) - yhteistyö koulun kanssa, terveyden edistäminen - kirje puusta tiedotus hammashoitopalveluista peruskoulun päättyessä

Lyhenteet vhml= vastaava hammaslääkäri, ehl = erikoishammaslääkäri, hml = hammaslääkäri, shg = suuhygienisti, hh = hammashoitaja, th= terveydenhoitaja Yläasteelta siirtyvät: Ei kutsuta hoitoon. Yksilöllinen tutkimusväli ja seuraava tarkastusväli kk ja vuosi on määritelty 8. luokalla annetun ohjeen mukaisesti. Tiedote kotiin 17- vuotta täyttäville. Opiskelijoita ei kutsuta, mahdollisuus hakeutua itse hoitoon. Suun terveydenhoito kohdistuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä. 6 Ajanvaraus tulisi tapahtua noin puoli vuotta ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Uudessa työnjaollisessa toimintamallissa otetaan huomioon henkilöstö- ja vastaanottotilojen riittävyys, joita tarkistellaan työyhteisön sisällä.