Viitasammakoiden suojelutoimet ja seuranta Nurmijärven vanhan tiilitehtaan tontilla (Hyvämäki, Nurmijärvi) keväällä 2016 6.6.2016 Jarmo Saarikivi jarmo.saarikivi@helsinki.fi Viitasammakko (Rana arvalis). Jarmo Saarikivi
Tausta: Nurmijärven kunta suunnittelee Hyvämäen vanhan tiilitehtaan alueen kehittämistä teollisuusrakentamista varten. Alue on vuokrattu Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy:lle, jonka suunnitelmissa on esirakentaa aluetta ja käyttää rakentamisessa kierrätysbetonia maanpinnan tasaamiseen ja vahvistamiseen. Tarkoitus on myöhemmin palauttaa alue kunnalle rakennusvalmiina. Esirakentamista on valmisteltu tekemällä alueella mm. vesi- & sedimenttianalyysejä, rakennettavuusselvitys (Taratest Oy 28.11.2014) ja luontoselvityksiä (Enviro Oy 21.8.2015). Alueen itäosassa on jo tehty esirakentamista, joka käsittää alustavasti alueen yleistasauksen alueelta saatavilla kaivuumassoilla ja muualta tuotavilla materiaaleilla, mm. kierrätysbetonilla. Tehdyissä luontoselvityksissä on selvinnyt että alueella elää mm. tiukasti suojeltu viitasammakko (Rana arvalis). Lajin esiintyminen suunnittelualueella tulee ottaa huomioon alueen kehittämissuunnitelmissa. Tiukasti suojellun lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu, minkä johdosta alueelle on laadittu viitasammakon suojelusuunnitelma (Saarikivi 2016). Suunnitelman mukaan alueen länsiosaan on kaivettu 4 uutta lisääntymislampea viitasammakoille keväällä 2016. Tarkoitus on, että ajan myötä sammakot ottavat uudet lisääntymislammet käyttöön luontaisen leviämisen kautta. Tämä vahvistaa alueen populaation kokoa ja lisääntymismenestystä. Uudet lammikot myös parantavat elinympäristön laatua, varmistavat alueen säilyminen suotuisana viitasammakolle ja mahdollistavat osan alueesta kehittämisen suunnitellun teollisuusrakentamisen tarpeisiin.
Uudet viitasammakkolammet Suojelusuunnitelman mukaiset uudet viitasammakkolammet on kaivettu suunnilleen kuvan 2 mukaisille paikoille maaliskuun puolivälissä 16.-24.3.2016. Kuva 2. Kartassa on suunnittelualueen länsiosaan piirretty neljä uutta viitasammakkolampea. Lammikot on kaivettu n. kolme-neljä metriä syviksi. Tällä varmistetaan, että ne voivat toimia myös viitasammakoiden talvehtimispaikkoina eli ne eivät jäädy pohjaa myöten kovinakaan pakkastalvina. Ylös kaivettu maa-aines on levitetty lammikoiden läheisyyteen. Suunnitelmassa huomioitiin lampien lähialueiden vesitalous siten, että vesi kertyy lampiin viitasammakoille soveltuvien elinympäristöjen edellyttämällä tavalla. Lampien vedenpinnan korkeuden tuli olla ylempänä muuhun maaston nähden, sillä sammakot suosivat ylempänä olevia pienvesiä välttääkseen kaloja. Yksityiskohtainen suunnittelu toteutettiin maastossa (16.-17.3.2016) koska maalaji, ilmansuunnat, vesiolosuhteet, maastonmuodot sekä kaivinkoneen toimintamahdollisuudet vaikuttivat lampien toteuttamiseen (Kuvat 3-4). Keskusteluyhteys maastokäynnillä viitasammakkoasiantuntijan ja kaivinkonekuljettajan välillä osoittautui tärkeäksi, jotta kaivuutyön tekevä yrittäjä ymmärsi varmasti millainen lammesta pitää tulla, jotta se soveltuisi viitasammakoille. Kaivinkoneen kuljettaja Jouko Hietapelto onnistui työssään erinomaisesti.
Kuvat 3-4. Uusien viitasammakkolampien paikat merkittiin maastoon 16.3.2016.
Kuva 5. Vasta kaivettu viitasammakkolampi (17.3.2016). Lammet muotoiltiin suunnitelman mukaisesti, niin että niissä on jyrkkä reuna (pohjoispuolella) ja loiva ranta (eteläpuolella) (Kuva 5). Maalaji osoittautui saveksi, joten lampien rantojen muoto saattaa hieman elää ennen kuin kasvillisuus alkaa sitoa ja tukevoittaa rantoja. Sammakoiden kannalta tällä ei liene suurta merkitystä. Lammikoiden täyttyminen vedellä alkoi heti ja myöhemmin keväällä lammikot olivat jo lähes täynnä vettä. Veden kirkastumisessa menee todennäköisesti vielä pitkään, ehkä vuosi-pari.
Kuva 6. Ensimmäinen valmis viitasammakkolammikko (24.3.2016). Lammikoiden rantoja loivennettiin turvallisuuden vuoksi ja myös jotta savimaa ei sortuisi lammikkoon (Kuva 6). Lammikoiden syvyyden käytännössä määräsi kaivinkoneen työskentelyetäisyys, joka mahdollisti noin 3-4 metriä syvän kuopan kaivamisen. Käytössä ollut kaivinkone oli tarkoitukseen sopiva (=riittävän iso). Kuvissa 6-11 ovat kaikki 24.3.2016 valmistuneet neljä uutta viitasammakkolammikkoa.
Kuva 11. (24.3.2016) Lammikoiden täyttyminen pohja- ja valumavesillä kesti yli kuukauden. Neljästä kaivetusta lammikosta kolme (Kuvat 12-16) (4.5.2016) oli toukokuun alkuun mennessä täyttynyt piripintaan ja yksi (Kuva 13) noin puoleen väliin. Oletettavasti viimeinenkin lammikko tulee ajan myötä täyttymään. Lammikot vaikuttavat nyt rakenteeltaan ja vesiolosuhteiltaan suotuisilta sammakkoeläimille ja niiden laatu tulee ajan myötä paranemaan veden kirkastuessa. Suojaavan kasvillisuuden nousu parantaa myös elinympäristön laatua sammakoiden kannalta. Uusissa lammikoissa ei vielä keväällä 2016 tavattu sammakkoeläimiä. Koska maalaji alueella on runsasravinteista savea, kasvillisuus nousee nopeasti. Umpeenkasvun ja pusikoitumisen vähentämiseksi, olisi hyödyllistä yrittää pitää aluetta avoimena ja kehittää aluetta paahdealuebiotoopiksi. Suojelusuunnitelmassa mainittua mahdollisuutta käyttää uusien lammikoiden aluetta kierrätysbetonin sijoitukseen kannattaa ilman muuta kokeilla. Esim. parinkymmenen sentin kerros kierrätysbetonia savimaan päällä todennäköisesti estäisi tehokkaasti umpeenkasvua ja pusikoitumista, vähentäisi happamuutta ja edistäisi alueen monimuotoisuutta luomalla vaateliaille lajeille sopivaa paahdealuebiotooppia, jonka luontoarvo on tunnetusti korkea.
Kuva 16. (4.5.2016) Lammikoiden valmistumisen jälkeen keväällä 2016 alkaa odotus. Sammakot siirtyvät luontaisesti pikkuhiljaa käyttämään uusia lammikoita lisääntymis- ja levähdyspaikkoinaan. Jo nyt näyttää todennäköiseltä, että uudet lammikot ovat alueen sammakoille suotuisia, sillä vesi pysyy niissä suhteellisen hyvin ja ne ovat tarpeeksi suuria ja muodotaan ja rakenteeltaan sopivia sekä lisääntymis- että talvehtimisympäristöiksi. Oletettavasti luontainen siirtyminen tulee olemaan hidas prosessi, joka etenee siten, että lisääntyvien sammakoiden määrä uusissa lammikoissa kasvaa vuosittain. Vastaavista kohteista tiedämme, että tavallinen sammakko on hieman viitasammakkoa nopeampi kolonisoimaan uusia lammikoita. Paikkauskollinen viitasammakko on kolonisoinut vastaavia kohteita parin vuoden kuluessa. Tavoitteen kannalta olennaista on osoittaa uuden elinympäristön toimivuus ja soveltuvuus sammakoiden lisääntymisja levähdyspaikaksi. Tämän osoittamiseksi on alueella tehtävä säännöllistä seurantaa.
Seurantasuunnitelma Osana elinympäristön kunnostusta (CEF-toimenpiteitä) alueella tulee tehdä luonnonvaraisen eliölajiston seurantaa. Se kannattaa keskittää tiukasti suojeltuihin lajeihin, mm. viitasammakkoon. Alueen viitasammakkokanta tulee ottaa vuosittaiseen seurantaan, joka tarkoittaa säännöllisiä, jokakeväisiä laskentoja. Tulevan toiminnan kannalta oleellista on seurata uusien lammikoiden kolonisaation nopeutta. Mahdollisuuksien mukaan, sammakoiden runsautta ja liikkuvuutta alueella tulee tutkia myös pyynneillä tai geneettisillä menetelmillä. Tieto sammakoiden biologiasta ja käyttäytymisestä suunnittelualueella voi olla yleistettävissä muihin vastaavanlaisiin alueisiin. CEF-toimenpiteiden toimivuuden seuranta alueella tulee liittää osaksi lupahakemuksia. Seurantaa kannattaa tehdä yhteistyössä alueellisen luonnonsuojeluviranomaisen kanssa, ainakin raportit tulee saattaa viranomaisten tietoon. Sammakoiden seuranta tulee tehdä kutuaikaan. Sammakoiden kutu on Etelä-Suomessa yleensä vapun aikoihin, mutta Hyvämäen suunnittelualueella maastotöihin tulee varautua jo huhtikuun loppupuolella. Kutu on yhtäjaksoinen ja lyhyt, vain noin viikon mittainen. Sen ajoituksesta pääsee perille säätä ja referenssikohteita tarkkailemalla. Kutuaikaan käydään tunnetulla kutupaikalla määrittämässä lajit ja arvioimassa populaatiokokoa. Lajinmääritys tapahtuu äänestä sekä mahdollisuuksien mukaan yksilöitä tarkkailemalla. Lajinmäärityksen varmistamiseksi, yksilöitä voi tarvittaessa pyydystää (luvat) ja populaatiokoon arviointia varten mätimunaklimppejä voi laskea. Liikkeellä on oltava aurinkoisella tai puolipilvisellä säällä, mieluiten päiväsaikaan. Viitasammakot saattavat olla äänessä myös iltaisin ja öisin, mikäli sää on vuodenaikaan nähden lämmin. Koska kutuaika on lyhyt, käytännössä maastopäiviä tulee muutama. Näin varmistetaan, että paikalla ollaan juuri oikeaan aikaan. Tunnetun kutupaikan lisäksi vuosittain tulee inventoida uudet lammet mahdollisimman tarkasti. Myös alueen muut pienvedet kannattaa kiertää rantoja pitkin ainakin kerran. Kohteissa on hyvä viettää jonkin verran aikaa, sillä viitasammakot ovat arkoja ja pakenevat herkästi palatakseen jonkin ajan kuluttua takaisin. Kierrokset tulee tehdä sekä kudun aikana, jolloin on mahdollista arvioida paikalla olevien koiraiden määrä (ääni), että kudun jälkeen, jolloin voi arvioida paikalla käyneiden naaraiden määrä (mätimunaklimppien määrä). Keskeisimmät lisääntymisalueet ja muut mielenkiintoiset havainnot kannattaa dokumentoida valokuvaamalla vuosittain, jotta mm. kasvillisuuden kehitystä voi arvioida. Raportti tutkimuksesta laaditaan vuosittain.
Lähteet: Saarikivi, J. 2016 Viitasammakon suojelusuunnitelma Nurmijärven vanhan tiilitehtaan tontille (Hyvämäki, Nurmijärvi). Nurmijärven kunta. 29 s. Kirjoittaja: Jarmo Saarikivi, biologi FT jarmo.saarikivi@helsinki.fi