1/2007 vol. 36 Tässä umerossa PÄÄKIRJOITUS: Eergiapolitiikka ajetaa biohumalassa pellolle... 3 EDITORIAL: Eergy policy got bio fever... 4 Uutisia... 5 Ilkka Mäkipetti ydiasioista kuultua 6 Sähkömarkkiat, päästökauppa ja ydivoima... 10 Figrid ylläpitää ja kehittää kataverkkoa... 12 Loppusijoitukse rahoitus turvattu... 15 Varautumista ykyisee ja tulevaa... 18 Raskassa ja Britaiassa edetää kohti geologista loppusijoitusta... 20 Eergiaskeaariot ilmastomuutokse kehittämiseksi... 22 Säteilyturvakeskukse toimia rahoitus... 24 ATS: vuosikokous 2007... 26 Diplomityöt... 28 KOLUMNI: Eergiaa hukkaa... 30 Tapahtumakaleteri ja seura uudet jäseet... 31
JULKAISIJA / PUBLISHER Suome Atomitekillie Seura Atomtekiska Sällskapet i Filad ry. ATS WWW www.ats-fs.fi ATS 1/2007, vol. 36 VUODEN 2007 TEEMAT 1/2007 Eergiamarkkiat ja talous 2/2007 Ei-eergiatuotao yditekiikka 3/2007 Suome yditekiika historia 4/2007 Syyssemiaari, ekskursio ILMOITUSHINNAT 1/1 sivua 700 1/2 sivua 500 1/4 sivua 300 TOIMITUKSEN OSOITE ATS Yditekiikka c/o Kai Salmie Fortum Nuclear Services Oy PL 100, 00048 Fortum p. 010 453 3093 telefax 010 453 3403 toimitus@ats-fs.fi ISSN-0356-0473 Paiotalo Miktor Ky Toimitus / Editorial Staff Johtokuta / Board Toimihekilöt / Officials Päätoimittaja / Chief Editor DI Kai Salmie Fortum Nuclear Services Oy paatoimittaja@ats-fs.fi Toimitussihteeri / Subeditor Mia Rahkoe Facy Media Ky p. 0400 508 088 facymedia@saualahti.fi Erikoistoimittajat / Members of the Editorial Staff TkL Jarmo Ala-Heikkilä Tekillie korkeakoulu jarmo.ala-heikkila@tkk.fi DI Riku Mattila Säteilyturvakeskus riku.mattila@stuk.fi FM Johaa Hase Posiva johaa.hase@posiva.fi DI Eveliia Takasuo VTT eveliia.takasuo@vtt.fi TkT Jari Tuuae Teollisuude Voima jari.tuuae@tvo.fi Haastattelutoimittaja / Jouralist reporter DI Klaus Kilpi klaus.kilpi@welho.com Puheejohtaja / Chairperso DI Harriet Kallio Fortum Power ad Heat PL 100, 00048 Fortum p. 010 453 2463 puheejohtaja@ats-fs.fi Varapuheejohtaja / Vice-chairperso DI Harry Lamroth Fortum Nuclear Services harry.lamroth@fortum.com Sihteeri / Secretary of the Board DI Juha Poikolaie Teollisuude Voima sihteeri@ats-fs.fi Rahastohoitaja / Treasurer Is Käthe Sarparata Teollisuude Voima kathe.sarparata@tvo.fi Jäseet / Other Members of the Board FM Johaa Hase Posiva johaa.hase@posiva.fi DI Roie Olader Säteilyturvakeskus roie.olader@stuk.fi DI Olli Nevader Teollisuude Voima olli.evader@tvo.fi Jäserekisteri / Membership Register Liisa Hikula Fujitsu-Siemes p. 020 722 5097 liisa.hikula@fi.fujitsu.com Kv. asioide sihteeri / Secretary of Iteratioal Affairs DI Satu Siltae Fortum Nuclear Services satu.siltae@fortum.com Eergiakaava / Eergy Chael TkT Kari Ratamäki VTT kari.ratamaki@vtt.fi Youg Geeratio DI Satu Siltae Fortum Nuclear Services satu.siltae@fortum.com Ekskursiosihteerit / Excursio Secretaries DI Pekka Nuutie Teollisuude Voima pekka.uutie@tvo.fi DI Kristiia Turtiaie Teollisuude Voima kristiia.turtiaie@tvo.fi Suome Atomitekillise Seura (perustettu 1966) tarkoituksea o edistää yditekiika ala tutemusta Suomessa, toimia yhdyssiteeä jäsetesä keske kokemuste vaihtamiseksi ja ammattitaido syvetämiseksi sekä vaihtaa tietoja ja kokemuksia kasaivälisellä tasolla. ATS Yditekiikka o eljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jossa esitellää yditekiika tapahtumia, hakkeita ja ilmiöitä umeroittai vaihtuva teema ympäriltä. Lehti postitetaa seura jäseille. Jäseeksi pääsee johtokua hyväksymällä hakemuksella. ATS: jäsehakemus löytyy iteretistä pdfmuodossa: http://www.ats-fs.fi/ifo/jasehakemus.pdf. Lehdessä julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajie omia mielipiteitä, eikä iide kaikissa suhteissa tarvitse vastata Suome Atomitekillise Seura kataa.
PÄÄKIRJOITUS Kai Salmie DI, kaupp. yo Kai Salmie, ATS Yditekiika päätoimittaja T&K ohjelmapäällikkö, Fortum Oyj, kai.salmie@fortum.com PÄÄKIRJOITUS Eergiapolitiikkaa ajetaa biohumalassa pellolle Aika o rahaa. Eergiajärjestelmässä aja hita aiheuttaa erityisiä ogelmia kahdesta syystä. Esiäki eergiatuotao ivestoitie takaisimaksuajat ovat pitkiä, jolloi halu taloudelliste riskie ottoo o olematota. Toiseksi useimpii eergiatuotatomuotoihi sisältyy merkittäviä myöhemmi esii tulevia ulkoiskustauksia, eli kustauksia, jotka kohdistuvat jolleki muulle kui eergia tuottajalle tai kuluttajalle. Eergiatuotaossa tyypillisiä ulkoiskustauksia ovat hiilidioksidi- ja piehiukkaspäästöje aiheuttamat kustaukset ja erilaiset tuotatoo sidotut tukiaiset. Ulkoiskustauste olemassaolo vääristää kilpailua ja johtaa pahimmillaa kysyä ja tarjoa raketeellisee epätasapaioo. Hyvää esimerkkiä tästä o Euroopa uioi ja Yhdysvaltoje vahvasti tuettu maatalous, joka ylituotato dumpataa maailmamarkkioille. Maatalous- ja eergiapolitiikka lähetelevät toisiaa päätöksetekoa leimaavassa bioeergiajuopumuksessa. Bioeergia käytö lisäämie o yksi keio ilmastomuutokse torjumisessa ja eergiaomavaraisuude paratamisessa. Bioeergia käyttö ulotetaa kuiahimoisi tavoittei myös liikeepolttoaieisii. Peltoeergialla yritetää parataa sairaaa kouristelevaa suomalaista maataloutta, mikä o häikäilemätötä maatalouspolitiikkaa ilmastomuutokse torjumise varjolla. Peltobiomassapohjaiset liikeepolttoaieet ovat hädi tuski eergia- tai kasvihuoekaasutaseeltaa sellaisia, että fossiilisia polttoaieita kaattaisi iihi vaihtaa. Eko ja bio eivät aia ole toistesa syoyymejä, vaikka äi helposti aetaa ymmärtää. Tekologia toki kehittyy ja biosta voi tulla aidosti ekoa mutta jatkossaki ratkaistavaksi jäävät myös eettiset kysymykset biopolttoaieide raaka-aieista ja iide alkuperästä. Suomessa suuri bioeergiapotetiaali o metsässä, joka vuotuie hyödytämätö ettokasvu ylittää selvästi esimerkiksi liiketee eergiakulutukse. Myös orgaaiste yhdyskutajätteide laajempi hyödytämie yhdistetyssä sähkö- ja lämmötuotaossa olisi todellie ekoteko. Metsä kaattaa kuiteki jalostaa mahdollisimma pitkälle, eikä kaike puu polttamie ole missää tapauksessa kaattavaa. Keskustelussa vähälle huomiolle o jääyt ajatus liiketee sähköistämisestä. Sähköauto hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 40 60 % pieemmät kui polttomoottoriversio, mikäli auto ladattaisii valtakuaverkosta. Autoje tarvitsema eergia voitaisii tuottaa jatkossa päästöttömästi lisäydivoimalla ja uusiutuvilla eergialähteillä. Ladattavat hybridiautot olisivat tällöi käytäössä päästöttömiä kaupukiajossa, koska e suoriutuvat siitä ilma polttomoottori käyttöä. Pidempiä matkoja varte iihi takattaisii metsäbiomassapohjaista polttoaietta. Hybriditekologia käyttööoto edistämie veroratkaisui olisi tässä mielessä todellie ympäristöteko. Biopolttoaiehumala aiheuttaa vaaraa, jos yt tehtävissä ratkaisuissa ajaudutaa väärälle kaistalle. Vähäpäästöiste tekologioide kehittämistä ja käyttööottoa pitää toki tukea, mutta eergiapolitiikasta ei saa tulla maatalouspolitiika jatketta. Kehitys- ja demostraatiovaihee jälkee tuotao o pärjättävä omillaa markkioilla eikä taloudellisuus voi perustua jatkuvii subvetioihi. Tuotatotukie muodossa ulkoistetut kustaukset vääristävät kilpailua ja voivat estää edistyeemmä tekologia käyttööottamise. Uusi eduskuta pääsee ottamaa kataa kuudetee ydivoimalaa. Ydieergia tarpeellisuudesta ilmastomuutokse torjumisessa vallitsee liikuttava yksimielisyys ii kasallisesti kui kasaivälisesti. Plaeettamme tila ei kuitekaa parae yksistä vaaleista tai edes yksimielisyydestä asioide huolestuttavasta kehityksestä, siihe tarvitaa tekoja täää. ATS Yditekiikka (36) 1/2007
EDITORIAL Kai Salmie M. Sc. (Eg.) Kai Salmie, Chief Editor of ATS Yditekiikka R&D Program Maager, Fortum Oyj, kai.salmie@fortum.com EDITORIAL Eergy policy got bio fever Time is moey. I the eergy system, the value of time causes problems. Firstly, pay-back times of ivestmets are log, which makes the busiess extremely risk averse. Secodly, eergy productio may cause delayed exteralities, i.e. costs that are caused to a third party ad ot carried by the producer or the cosumer. Typical exteralities i eergy productio are costs of carbo dioxide ad small particle emissios, ad subsidies coupled with productio volume. The exteralities distort the competitio i the market ad, i the extreme, ca cause market failures. A example of such a failure is the subsidised agriculture i the EU ad the US with their overproductio dumped i the world market. Agricultural ad eergy policy are comig closer i the bio fever that labels the curret decisio makig. The icreased use of bio eergy is of course oe mea to mitigate climate chage ad improve our eergy security. The use of bio eergy is also exteded with ambitious objectives to provide bio fuels to the trasport sector. The fact that the climate chage is used as a excuse to subsidise bio eergy from the fields is ruthless. Bio fuel productio from the fields makes little sese compared to fossil fuels if you look at the eergy or CO 2 emissio balace of the product s whole life cycle. Words eco ad bio do t ecessarily match, although this is the impressio we all ted to have. The techology progresses ad oe day bio will be eco but still the questios about the ethics of the sources of the raw materials remai. I Filad, the most importat biomass is from the forests. The uutilised et growth of the Fiish forests exceeds otably e.g. the eergy cosumptio i the trasport sector. Also, the exteded use of orgaic muicipal waste i combied heat ad power productio would be beeficial to the eviromet. It is clear that the biomass from the forests eeds to be processes to provide as much added value as possible, ad burig it all is far from beig cost-effective. Electrifyig the trasportatio sector has ot bee a issue i the Fiish discussio so far. The emissios of a electric vehicle are estimated to be 40 60% less tha those of a vehicle with combustio egie if the electric vehicle is loaded from the grid. The additioal capacity eeded for the electrified trasport sector could be provided with uclear power ad reewables. A plug-i hybrid would the be virtually emissio free i urba areas because i short distaces ad slow speeds there would o eed to use the combustio egie. For loger trips the vehicle is taked up with forest based bio fuel. Supportig the hybrid techology with taxatio policy would be beeficial to the eviromet. The curret bio fever might tur the developmet ito wrog tracks. Developmet ad itroductio of clea techologies should aturally be supported but eergy policy caot be a cotiuatio of the agricultural policy. Each techology should be ecoomically viable after the developmet ad demostratio phase without cotiuous subsidisatio. Exteralities i the form of productio subsidies distort the competitio ad i the worst case prevet more advaced techologies from eterig the market. Whatever is the outcome of the electios i March, the ew Parliamet has the privilege to make a decisio i priciple about the sixth reactor i Filad. There is a sigificat atioal ad iteratioal cosesus about the eed of uclear eergy i the mitigatio of the climate chage. However, the result of oe electios or geeral cosesus about the alarmig developmet does t save the plaet. Actios are eeded today. 4 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
UUTISIA Ydivoima salokikelpoie EU-eergiastrategia osa Euroopa komissio tammikuussa 2007 julkistamassa eergiastrategiassa ydivoima o ostettu yhdeksi vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi muide joukossa. Raporti mukaa halva eergia ajat ovat Euroopassa ohi ja kaikki EU: jäsevaltiot joutuvat vastaamaa ilmastomuutokse, lisäätyvä tuotiriippuvuude ja korkeampie eergiahitoje asettamii haasteisii. Komissio tavoitteea o ruokkia uutta teollista vallakumousta, opeuttaa vähäpäästöise eergiatuotao osuude kasvua ja lisätä muutamie vuosie sisällä merkittävästi paikallisesti tuotetu pieipäästöise eergia osuutta tuotaosta ja käytöstä. Vuotee 2020 meessä tekologialla o päästävä uusiutuvie eergialähteide 20% tavoiteosuutee. Vuotee 2030 meessä sähköä ja lämpöä o yhä eeevässä määri tuotettava lähes päästöttömissä fossiilista polttoaietta käyttävissä voimaloissa, joissa hiilidioksidi otetaa taltee ja varastoidaa. Liiketeessä o yhä eemmä sopeuduttava käyttämää toise sukupolve biopolttoaieita ja vetypolttokeoja. Vuotee 2050 meessä ja se jälkee olisi lopullisesti siirryttävä Euroopa eergiajärjestelmässä vähähiilisyytee ii, että uusiutuvilla eergialähteillä, kestävällä hiile- ja kaasukäytöllä, kestävällä vedykäytöllä sekä eljäe sukupolve fissioeergialla ja fuusioeergialla o suuri osuus Euroopa kokoaiseergiavalikoimassa. Komissio mukaa ydivoima o ollut yksi tapa rajoittaa hiilidioksidipäästöjä EU:ssa, ja ii haluavilla jäsevaltioilla se tulee myös pysymää osaa eergiaäkymiä tilateessa, jossa tarvitaa huomattavia päästöväheyksiä. Ydivoima o vähemmä haavoittuvaista hitavaihteluille kui hiili- tai kaasuvoima. Lisäksi uraaivaroja riittää moiksi vuosikymmeiksi, ja e sijaitsevat hajallaa eri puolilla maapalloa. EU: tasolla pyrkimykseä tulisi olla kehittää edellee kaikkei edistyeimpiä puitteita ydivoima käytölle iissä jäsevaltioissa, jotka ydivoima valitsevat, oudattae kaikkei tikimättömimpiä turvallisuutee, riskihallitaa ja ydimateriaali leviämise estämisee liittyviä ormeja Euratomi perustamissopimukse vaatimuste mukaisesti. Ydivoima herättää kuiteki myös merkittäviä ydijätteesee ja laitoste käytöstäpoistoo liittyviä kysymyksiä, jote äihi asioihi olisi jatkossa kiiitettävä huomiota yhteisö toimissa. Eergiastrategiaraportti löytyy kaikilla EU: kielillä osoitteesta: http://ec.europa.eu/eergy/eergy_policy/idex_e.hmt Kiiassa sähkötuotato kasvoi 102 GW vuoa 2006 Uusi säteilyvaara merkki esitelty Kiia rakesi uutta sähkötuotatokapasiteettia peräti 102 GW: verra vuoa 2006. Vuosikasvu o suurempi kui koko olemassaoleva kapasiteetti Brittei saarilla. Suuri osa uudesta kapasiteetista o hiilivoimaa, vai 1% ydivoimaa, jote vaikutus maailma hiilidioksidipäästöihi o merkittävä. (Lähde: World Nuclear News) IAEA ja ISO esittelivät uude säteilyvaara merki. Merkissä o täydeetty vahaa säteilyvaara merkkiä pääkallo ja sääriluide sekä juokseva hekilö symboleilla. Perustelua o se, että vahalla merkillä ei ole riittävä ituitiivista merkitystä asiaa vihkiytymättömie piirissä. Uude merki tavoitteea o parataa turvallisuutta. http://www.iaea.org/newsceter/news/2007/radiatiosymbol.html ATS Yditekiikka (36) 1/2007
ydiasioista kuultua Teksti: Klaus Kilpi Ilkka Mäkipetti esittämässä KTM: tervehdystä voimayhtiöide ydijätetoimikualle, pöydä ääressä Pekka Jauho ja Magus vo Bosdorff. Ilkka Mäkipetti: Valtiolla oli iso vastuu ydieergia ifrastruktuuri luomisessa Olemme aloittamassa haastattelua teollisuuseuvos Ilkka Mäkipeti kotoa Espoo Tapiolassa. Mäkipetti jäi v. 1993 eläkkeelle kauppa- ja teollisuusmiisteriö (KTM) eergiaosasto ydieergiaryhmä johdosta. ATS: eri tilaisuuksista tuttu keskustelija oli sitä myös kotoaa, jutustelu sujui ja soljui. Emme työasioissa olleet juurikaa kassakäymisessä, yhteistä o kuiteki ollut kummaki aktiivie opiskeluaja harrastustoimita. Mäkipetit olivat juuri palaeet autoille jouluvietosta tyttäresä luota Eglaista, pääharrastus o kuiteki kesäpaikka Vaajavede raalla Hattulassa Hämeeliasta pohjoisee. Ku kysyi miehe harrastuksista, saa vaimo sympaattisella tavalla tuustukse: Vaimo pitää huole, ette ole liia laiskaa. ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Lähdetää liikkeelle tässä kuulustelussa. siis keskustelussa eli haastattelussa. Kerroit olevasi Kagasiemeltä. E lähtöisi. Koulukäytii siellä kyllä aloiti kirkokylä alakasakoulussa mutta sieltä siirryi sitte Lauritsala kautta Helsikii. Selvä. Yleesähä saotaa ihmise oleva sieltä missä hä o koulusa käyyt. Siiä tapauksessa SYK Helsigi Etu- Töölössä. Sitte tulivat opiot TKK: sähköisiööriosastolla, josta valmistui v. 1958. Mei teekkaria Koeelle töihi. Oli TKY: ja Suome yliopppilaskutie liito hallituksissa, oli myös kasaivälisiä yhteyksiä. Ehkä siiä opiotki hyvä asia vuoksi hiuka veyivät? Moet tärkeät kotaktit ovat opiskeluajalta ja e ovat säilyeet myöhemmiki. Ole mukaa eräissä ukkoryppäissä, jotka tapaavat silloi tällöi. Ydiasiatutijoita kehittämää Koeeltako sitte meit KTM:öö? Kyllä. Esi sähköavustuksia, ja ehkä yllättävää, myös eräitä tullikysymyksiä käsittelemää. Maa sähköverkosto oli 1960 -luvulla vielä aika heikossa kuossa, oli paljo alueita joilla ei ollut sähköä ollekaa. Valtio atoi tiety järjestelmä puitteissa rahaa alueide sähköistyksee. Milloi herättii huomaamaa, että sähkö o välttämättömyystarvike? Karjalassa oli meetetty kapasiteettia. Sitä kysyttii lisää, sillä suuri osa maaseutua oli sähkötötä. Vähitelle siirryi hoitamaa ydieergiakysymyksiä. Akateemikko A.I.Virtae oli tuout esii atomieergia käytö tarpee tuleva aja Suomessa. Eergiakomitea, joka puheejohtaja oli Erkki Laurila ja sihteeri Pekka Jauho, esittivät Atomieergiaeuvottelukua (AEN) asettamista valmistelemaa asiaa. AEN äki ydieergia käyttööoto Suomessa tarkoituksemukaiseksi. Valmistelutöistä tärkeimpää ähtii asiatutijakua kasvattamie ja kouluttamie. AEN: puitteissa, joka pääsihteeriä toimi, kehitettii Laurila ideoima palkkausmalli. Valtaosa oli tutkio suorittaeita, jotka palkattii oi kolmeksi vuodeksi hakkimaa jotaki lisätutkitoa, ei fyysisesti miisteriöö mutta miisteriö palkkalistoille, suurimmillaa heitä oli lähemmä satakuta hekeä. Mitä koulutettavat varsiaisesti tekivät? Heidät sijoitettii eri tutkimuslaitoksii, spektri oli laaja. Luoteeltaa tekisissä tehtävissä väkeä oli pääasiassa Valtio tekillisessä tutkimuskeskuksessa (VTT), mutta myös Meretutkimuslaitoksessa (MTL), Ilmatietee laitoksessa (IL), je. Jo silloi visioitii, että erilaiset luoosuojelukysymykset tulevat varmasti tapetille. Tällaisia olivat ilmakysymykset kute saastee leviämie metsäpeitteisessä maastossa. Loviisa selälle rakeettii meremittaustori Loviisa aluee mere tila mittauksee jo ee ydivoimalaitokse käyistämistä. Asiot olivat palkkaa eivätkä stipedejä, jolloi perhe- ja lapsiasiat, ym. meivät ormaali verojärjestelmä puitteissa eikä sytyyt s. stipedijärjestelmää liittyviä sosiaalisia ogelmia. Näi meille kehittyi vähitelle myös lisää uutta professorikutaa. Tutkimuslaitoksia kehitetää Tuliko heistä professoreja? Sellaisiaki heistä tuli yliopistoihi, TKK:uu, IL:ee, ym. Kuika kaua asiatutijoide ydieergia-alalle valmistelua kesti, mitä saavutettii? Säteilyfysiika laitokse (SFL) reaktoriturvallisuusryhmä oli pääosi lähtöisi miisteriö palkollisia. Siirteli koulutettavia klötteiä korkeakouluje ja muide laitoste kokoaa palkattaviksi. Neuvotteli valtiovaraimiisteriö kassa, että laitoste budjetteihi otettii vastaavat summat, jotta e pystyivät ottamaa hekilöt palkkalistoillee. Osa koulutettavista hävisi myös teollisuutee. IVO ja TVO hoitivat oma väkesä koulutukse ja palkkaukse. TVO isiöörit olivat lähiä Ekoosta, koulutus Olavi Vapaavuore vastuulla. Vähitelle voimayhtiöide tarpeet täyttyivät ja miisteriö ohjelmassa MTL, IL ja SFL saivat väe 1960- luvu loppuvuosia suoraa omille palkkalistoillesa. Ku suurempaa joukkoa viimei siirrettii VTT:ee ja SFL: reakto- IAEA: ylesikokous. vuoa 1991. Edessä Ilkka Mäkipetti ja Alec Aalto, takaa Sakari Immoe. ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Ilkka Mäkipetti olympiaradio yhteyksiä hoitamassa vuoa 1952. riturvallisuusosastolle, palkkalistojemme joukko suorastaa katosi. Meettelyä ei eää tarvittu, koska tehtävät oli suurelta osi sijoitettu iihi laitoksii joihi iide tuliki kuulua. Atti Vuorie kiitteli sitä, että SFL:ssa säteilysuojelu ja reaktoriturvallisuustoimita orgaisoitii sama kato alle, melkeipä aioaa maailmassa. E miäkää ähyt järkeväksi jakaa reaktoriturvallisuutta ja säteilysuojelua hoitavaa viraomaistoimitaa kahtee eri laitoksee kute Ruotsissa. Ajatuksei vastustajie mielestä turvallisuusvalvotaa ei voida paa ydieergia raketamista ajavaa KTM:öö. Seliti, ettei miisteriö aja mitää raketamista vaa se huolehtii siitä että maassa o hyvä tekie osaamie. Tekologiapuole hoito kuuluu KTM:lle, ei sosiaali- ja terveysmiisteriölle (STM). Asiasta olisi voiut tulla hallioaloje välie riita, mutta sitä ei haluttu. Ku reaktoriturvallisuusväki oli siirretty SFL:ee, ii totta kai se siellä sitte pysyi, kaikessa muussa KTM: mutta hekilöhalliollisesti STM: hallio alla. Toki olisi voitu tehdä Ruotsi mallii erillie reaktoriturvallisuuslaitos, siellähä SKI o erillää SSI:stä. Mutta sellaista ei haluttu. Tätä säteilysuojelu ja reaktoriturvallisuustyö yhdessä pitämistä oli seki, että ei haluttu mitää Ruotsi esimerki mukaista ydieergiatutkimuslaitosta, vaa VTT: sisälle ryhdyttii luomaa yditekiika tutkimusta, tämäki Laurila järjestelyä. Tekologia ja yditekologia tutkimukse piti voida olla keskeää vuorovaikutuksessa. Niillä oli paljo yhteistä ja kumpaieki sektori kärsii, jos e erotetaa toisistaa. Ruotsissaha tämä huomattii vasta 15 vuotta myöhemmi. IAEA valvomaa ydilaitoksia Kasaivälie atomieergiajärjestö (IAEA) o ilmeisesti ollut merkittävämpi orgaisaatio Suomelle ja Suomi IAEA:lle kui yleisesti tiedetää? Kyllä. 1950/60-lukuje vaihteessa haluttii tasapuolisuude imissä hakkia Otaiemee Triga Yhdysvalloista ja miilu polttoaie Neuvostoliitosta, IAEA: kautta. IAEA: perussääö mukaa tällaie välitystehtävä voitii ataa myös IAEA:lle Assosiaatiosaaleikki Ilmasto lämpeemie? Osa fysikaalista faktaa, osa sellaista joka taustaa ei täysi tiedetä. Eergiaskeaario? Useassa tilateessa hyvi tarpeellie, voi olla hyvi vaikeaki. Teollisuuseuvos? Aika hassu saa. Tapiola? O ollut mukava paikka elää. Kirjahylly? Valtaakoha iteret se paika? Nokia? Suuri vaikuttaja meillä, toivottavasti pysyy pystyssä. ja Suomi halusi esimmäiseä tätä käyttää. Tällöi sovittii myös valvotajärjestelmästä. Tuolloi mikäälaie hakita ei tullut kysymyksee, ellei ollut kahdevälisiä sopimuksia iide maide kassa, joide kassa hakita tehtii. Neuvottelimme sopimuksia sitte puole tusia maa kassa. Oli sovittava että maat saavat valvotaoikeudet sekä ydilaitoksii että täe tuotuu polttoaieesee. Sopimuksissa oli sellaiset pykälät, että mikäli IAEA suostuu hoitamaa valvoa, maat luopuvat valvotaoikeuksistaa. V. 1968 suurvallat sopivat Geevessä siitä, että IAEA voi huolehtia valvoasta. Myöhemmi tehdy s. ydisulkusopimukse eli s. No Profileratio Treaty (NPT) -sopimukse syty oli erittäi hyvä asia, koska siihe perustae Suomi saattoi vapautua kahdeväliste sopimuste mukaisesta valvoasta site että se voitii siirtää IAEA:lle. Uude luomisessa olimme paljo edellä, koska tekstiluoos jo oli, ja euvottelimme IAEA: kassa pelkästää Suomea koskeva valvotasopimukse. Ku sopimus oli selvä, siitä muodostui perusta myös IAEA: muide maide kassa tehtäville sopimuksille. Irtauduimme myös iistä vaikeuksista, joita olisi saattaut sytyä, jos sekä itä että läsi olisivat saaeet valvotaoikeudet samaa laitoksee tai polttoaieesee Suomessa. Millaisia laitoksia valvottii? Kahdeväliset sopimukset alistivat kaikki ydilaitokset valvoa piirii. NPT -valvoa kohteea oli vai fissiokelpoie materiaali, jota tietysti käytettii äissä ydilaitoksissa. Oli mukaa kaikissa meidä kahdeväliste sopimuste prosesseissa 1990 -luvu alkuu asti. Muutama vuode aja oli puheejohtajaa 11 valtio ryhmässä, joka määritteli mitä laitteistoja ja materiaaleja valvoa piirii tulisi ottaa. Diplomatia merkityksestä Mitä kuuluu diplomatiaa, kuika tärkeää se o? Diplomatiassa kai pyritää kulkemaa oikei ja välttämää umpikujareittejä? Ja 8 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
OECD: Nuclear Eergy Agecy Steerig Committee vuoa 1992, edessä komitea varapuheejohtaja Ilkka Mäkipetti. maa sisälläki o diplomatiaa, ei vai ulkopolitiikassa? Asia riippuu tietysti ajakohdasta ja asioide taustasta. Ei ykyää tarvitse eää meetellä ii kui silloi ku Loviisa laitoksia hakittii. Aikoiaa joudui tekemää myös laskelma, mite yksityise ja julkise sektori osuudet TVO:ssa olisi muodostettava. Tämä oli edellytykseä sille, että TVO:lle aettii tarpeelliset luvat. Paljo riippui siitä, kuika sovussa eri tahot toimivat keskeää. E saoisi että ydivoima raketamise asioita koskaa hirveä tiukalle vedettii. Välillä TVO asiassa kumpiki sektori pai kova aika lailla kovaa vaste. Valtiovalla roolista KTM: rooli tiedetää ydieergia-alalla. Vai tiedetääkö sittekää? Mikä se o ohjaavaa elimeä tutkimukse rahoituksessa ja valtio itressie vaalijaa? Lähtökohta o, että miisteriö ei voi tehdä mitää päätöksiä muutoi kui lakeihi perustae. Mutta jos tarvitaa joki lupa tai suostumus, miisteriö voi jarruttelemalla ja esittelemällä äkemyksiää ohjata prosessia. Nykyisi tarvitaa jopa eduskua hyväksytää, mikä korostaa miisteriö ja eduskua vahvaa asemaa. Laissa miisteriö tehtävää o päättää Suome ulkopuolisissa yhteyksissä, vaikkapa merikaapelihakkeessa. Saotaa ettei iitä saa tehdä ilma miisteriö lupaa. Ja laissa saotaa, oko päättäjä miisteriö vai valtioeuvosto. Aiutlaatuista ehkä koko maailmassa että eduskuta o laisäätäjä ja toimeepaija? Tässä o puurot ja vellit meyt mielestäi yttemmi vähä sekaisi. Eduskutaa ei pitäisi sotkea tähä ja siksi laissa oki lähdetty siitä ettei eduskuta ole päättäjä vaa valtioeuvosto päätökse jälkikätee hyväksyjä. Esi valtioeuvosto o itse tehtävä päätös. Positiivie päätös viedää eduskutaa, egatiivista päätöstä ei tarvitse viedä miekää. Valtio budjeti ydieergia-ala tutkimusrahoitus oli 70- ja 80-luvuilla hyvi tärkeä mutta sitte se merkitys vähei. Kasallisissa tutkimusohjelmissa se o yhä tärkeä. Ku ydieergia kaatus vähei, valtio budjetissa rahoitus jäi paikallee ja jopa pieei. Silloi VTT: oli pakko siirtää paiopistettä tilaustutkimuksie suutaa. Viimei ydieergialakia muutettii ii, että jätehuoltorahastosta voitii maksaa osa kustauksista. Rahasto filosofia muuttui, koska alkuperäise tarkoitukse mukaa se o puhdas fiassirahasto. Lakia muutettii ja iipä rahasto yt vuotaa tältä osi, ei tosi merkittävästi. STUK: Jukka Laaksosta haastateltii taaoi radiossa, kysyttii mite KTM/STM ohjaa STUK: toimitaa? Laaksose mukaa STUK:ssa o asiatutemus ja hyvät kasaiväliset yhteydet. Miisteriöt eivät määrää mutta e pidetää aja tasalla. Turvallisuusteemaa ei pidäkää sotkea poliittista aspektia vaa siiä o oltava itseäie. Tutkimus o eri asia. Turvallisuusviraomaisella pitää olla vahva mielipide. He voivat saoa että tehkää te mitä haluatte mutta me teemme äi. Säteilysuojelu o STM: alaista, ydieergiaturvallisuus KTM: alaista toimitaa. Asiatutijoita tulevaisuudessa Oko meillä tulevaisuudessa riittävästi ydieergia-ala asiatutijoita? Opiskelijat pelkäsivät pitkää ettei ydieergia-alalle tule työpaikkoja. Tilae o yt kai korjaatumassa? Voimayhtiöt kouluttaevat omat hekilösä? STUK o arvioiut, että heidä hekilöstösä riittää 6. laitokseki tapauksessa, koska he kasvattavat hekilöstöää hallitusti jo 5. laitokse tarpeita ajatelle. Samoi tekee TVO. Mite KTM:ssä ähdää tulevat ydieergia-ala asiatutijatarpeet? Nykyää miisteriö ja valtio eivät ole vastuukatajia kute toimia alkuvaiheessa. Vastuu hekilöstö saatavuudesta o yt voimayhtiöillä ja muilla. Mutta sähkötuotato o mielestäi ala, jossa valtio tulisi olla eemmä mukaa, koska ala ykyjärjestelmä ei äytä kuolla katava tiettyjä vastuitaa. Paio o taloudessa ja lisäkapasiteetista ja ivestoieista kaetaa huoosti huolta. Moesti ku joku o kysyyt miulta, miksi Suomessa ja maailmalla pitäisi olla ydivoimaa, ole vastaut mm., että jos halutaa ydifuusiota, ii osaamise, asiatutemukse ja tiedo ketju ei saa katketa aikamatkalla kaupallisee fuusioo. Emme voi lopettaa siksikää, ettei ole mitää tilalle. Ehkä joudutaa vielä meemää raskaimma kautta, ii että 6. yksikköä ei saada riittävä ajoissa? ATS Yditekiikka (36) 1/2007 9
Pekka Pirilä Sähkömarkkiat, päästökauppa ja ydivoima Pohjoismaiset sähkömarkkiat toteutettii 1990-luvu laisäädätömuutoksi tavalla, joka ei ota millää välittömällä tavalla kataa voimalaitoskapasiteeti tasoo tai uusie voimalaitoste raketamisee. Laisäätäjie ajatuksea o site täytyyt olla, että sähköeergialla käytävä kauppa johtaa kaupallisi perustei sopiva kapasiteetti taso ylläpitoo. Tämä oletukse oikeutus ei ole laikaa itsestääselvyys, vaa esimerkiksi Eglaissa päädyttii aluperi toisee johtopäätöksee ja eergialla käytävä kaupa rialle luotii kapasiteettimaksu, joka suuruus riippui vallitsevasta kapasiteettitilateesta. Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät A. Jaffe ja F. Felder julkaisivat vuoa 1996 lehdessä The Electricity Joural artikkeli Should Electricity Markets have a capacity requiremet? If, how should it be priced? He kuvasivat kapasiteeti tarvetta taloudellisea eksteraliteettia, joka asiamukaista paiotusta ei eergiaa perustuva kaupakäyti pysty automaattisesti turvaamaa. Pohjoismaisilla sähkömarkkioilla saadut kokemukset viittaavat myös siihe, että eergiakauppaa perustuvat markkiat eivät kaikissa olosuhteissa johda ivestoiteihi, jotka turvaisivat pohjoismaiste yhteiskutie odottama huoltovarmuude sähkö toimituksissa. Perussyyä tälle ogelmalle o se, että voimalaitokse kokoaiskustauksista suuri osa muodostuu pääomakustauksista, mutta sähkömarkkiat perustavat hioittelusa kilpailuu, joho tarjouksia kaattaa tehdä muuttuvie kustauste perusteella. Täte pääomakustauksille ja kiiteille kustauksille saadaa katetta vai siltä osi, kui oma tuotao muuttuvat kustaukset alittavat hitataso ratkaiseva margiaalituottaja kustaukset. Vesivoima markkiavoimaa Sääösteltävissä oleva vesivoima suuri osuus Pohjoismaide sähkötuotaossa moimutkaistaa muuttuvie kustauste määrittämistä. Vesivoima tapauksessa ratkaiseva kustaus ei syy itse voimalaitoksella, vaa se muodostuu käytettävä vede vaihtoehtoisarvosta eli siitä, kuika paljo vesivoimatuottaja arvioi voivasa saada tuottoa vedestä jollai myöhäisemmällä hetkellä. Tämä ajattelutava oleaisi seuraus o vesivoimasta pyydettävä hia ousemie loppukesä ja syksy aikaa, ku halutaa välttää altaide tyhjeemistä ee talve kysytähuippua. Lopputulos o juuri se, mihi Norjasta alkaeessa markkiauudistuksessa pyrittiiki: vesivoimatuottajat suuittelevat toimitasa tähdäte tuotao ajoittumisee tavalla, joka o optimaalie myös koko yhteiskua sähköhuollo turvaamise kaalta. Koska tulevia sateita o mahdotota eustaa, ei tulos luoollisestikaa ole aia ollut optimaalie tarkasteltaessa sitä jälkikätee, mutta vai syksyllä 2002 vaikuttaa hioittelu poikeee oleaisesti siitä, mitä se olisi teoreettiste laskelmie mukaa pitäyt olla. Tuo poikkeama liia alhaiste hitoje suutaa johti vuodevaihtee 2002-03 tieoilla paljo rajumpaa hitapiikkii kui hioittelu luottae mallilaskelmii olisi johtaut. Toimivatko markkiat? Kokoaisuutea o tähäastie kokemus pohjoismaisilta sähkömarkkioilta osoittaut hioittelu ohjaava oistueesti markkioide operatiivista toimitaa oi yhtee vuotee ulottuvalla aikahorisotilla. O myös ilmeistä, että toteutueista poikkeavat, esimerkiksi toteutueita merkittävästi korkeammat, hiat eivät hoitaisi oikei markkioide perustehtävää: sähkö tarjotaa mahdollisimma edullisesti ja luotettavasti tällä oi vuode eteepäi katsovalla perspektiivillä. Tarkasteltaessa markkioita pitemmällä aikavälillä, o mietittävä, kuika kapasiteetti kehittyy. Kapasiteettitilatee käydessä tiukemmaksi yleistyvät tilateet, joissa joudutaa turvautumaa muuttuvilta kustauksiltaa kalliimpaa säätö- ja huippuvoimaa. Tätä tapahtuu lyhytkestoisesti talviste kulutushuippuje aikoia sekä erilaisissa järjestelmä häiriötilateissa. Tällaiste tilateide osuus vuode tueista pysyy aia suhteellise pieeä, mutta hitapiikit voivat äide tutie aikaa olla hyvi rajuja ouste jopa moikymmekertaisiksi ormaalii sähköhitaa verrattua. Sähkö tarjoa riittävyys voi muuttua ogelmalliseksi myös toisella tavalla. Sateisuude jäädessä oleaisesti ormaalia vähäisemmäksi vuode aikaa tai kahtea vuoa peräkkäi heikkeee vesivarastoje tilae ii, että sähkö riittävyys talve yli tulee uhatuksi. Tällöi hitataso ousee yleesä vähitää useamma kuukaude ajaksi, mahdollisesti yli vuodeksiki. Pitkäkestoisuudesta johtue vaikuttavat tällaiset hiaousut lyhytaikaisia 10 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Kuvassa futuurihita o tyypillisesti 3 vuode päähä tarkasteluhetkestä. Liukuva keskiarvo kuvaa edeltävää 12 kk jaksoa. Hyvä vesitilae piti sähkö spothia vuosia 1998-2001 selvästi futuurihiasta äkyvä tulevaisuude odotukse alapuolella. Vasta vuoa 2005 saavutettii edullisimpie ivestoitie vaatima hitataso. Vuode 2006 hitatasokaa ei riitä moipuolisille ivestoieille. huippuja eemmä sähkö keskimääräisee hitaa. Kaksi äkökulmaa huoltovarmuutee Niukkuustilateita voidaa tarkastella sekä yhteiskua huoltovarmuude että ivestoitia suuitteleva sähkötuottaja äkökulmasta. Olisi oekas sattuma, jos äistä molemmista äkökulmista päädyttäisii samaa luotettavuustasoo. Laskelmat ovatki viitaeet siihe, että luotettavuus kärsii liikaa yhteiskua äkökulmasta jo huomattavasti aiemmi kui keskimääräise hitataso ousu syyttää ivestoijalle riittävä isetiivi uusie ivestoitie tekemiseksi. O siis äyttäyt siltä, että ivestoiit sähkötuotatokapasiteettii ovat olleet jäämässä yhteiskua äkökulmasta liia vähäisiksi, mikä puolestaa saattaisi johtaa yhteiskua markkioille vieraisii toimii luotettavuude turvaamiseksi. Tämä taas saattaisi varmistaa, että isetiiviä kaupallisii ivestoiteihi ei sytyisi myöhemmikää Kustauksiltaa suhteellise edullisea vaihtoehtoa o ydivoima lisäraketamie ollut Suomessa keskustelu kohteea koko ykyiste sähkömarkkioide olemassaolo aja. Pitkää ydivoimaki kaattavuus äytti kyseealaiselta, mutta se edistämie oli kuiteki loogista suurte sähkö teolliste kuluttajie kaalta ja hake eteiki juuri tästä suuasta tullee itressi turvi. Ydivoima kaattavuutta tukeva ilmastopolitiika todeäköisyys kasvoi lisäksi jo 1990-luvu loppuvuosia, mikä lisäsi kiiostusta ydivoimaa myös sähköä markkioille toimittava tuottaja kaalta. Ilmastotavoitteet ohjaavat markkioita Kioto sopimus sekä vielä kokreettisemmi EU: päästökauppadirektiivi ovat vaikuttaeet oleaisesti voimalaitosivestoitie kaattavuusäkymii. Päästökaupa automaattisea seurauksea muuttuvii kustauksii perustuvilla sähkömarkkioilla o markkiahia ousu päästöoikeude hia mukaa. Nii kaua kui hiililaudevoimaa tarvitaa vuosittai merkittävässä määri ja se o aiaki talvella yleisi margiaalituottaja pohjoismaisella markkia-alueella, voidaa sähkö markkiahia odottaa seuraava myös kesällä hiililauhdevoima kustausmuutoksia. Täte o odotettavissa, että sähkö hita ousee suuillee 7 e/mwh, ku päästöoikeude hita ousee 10 e/t hiilidioksidia. Historiatilastoja o vaikea tulkita tarkoi moie tekijöide muuttuessa samaaikaisesti, mutta sähkö hita äyttää oudattaee äitä odotuksia, mutta ousu o ehkä jääyt hiema edellä kuvattua vähäisemmäksi. Joka tapauksessa äyttäisi ee päästökaupa voimaatuloa kyseealaiselta äyttäyt uude ydivoima kaattavuus käätyee eriomaiseksi. Tältä osi päästökaupa tavoite siis toteutuu ja ilmasto kaalta edullisemma tuotatomuodo kaattavuus paraee ratkaisevasti. Samasuutaisia vaikutuksia o luoollisesti myös muide ilmasto kaalta eutraalie tuotatomuotoje kaattavuudelle. Puu polttoo perustuva yhteistuotato o kaattavaa aiempaa useammassa kohteessa ja tuulivoima kaattavuus alkaa parhaissa paikoissa olla lähellä ilma ivestoititukiaki. Ivestoijie kaalta riskiä o edellee päästökaupa tai sitä vastaavie kaattavuutta turvaavie ratkaisuje tulevaisuus. Päästökaupa hitatasosta Kioto sopimuskaudella o vai arvioita ja Kioto kautta seuraavista ratkaisuista o olemassa vai periaatekaaottoja. Tällä hetkellä äyttää kyllä erittäi todeäköiseltä, että ilmastomuutokse kaalta edulliste tuotatomuotoje kaattavuus tulee jatkossa korostumaa etistä voimakkaammi, mutta ratkaisevia sopimuksia jouduttaee odottamaa vielä joitai vuosia. Pekka Pirilä tekiika tohtori, eergiataloude professori Tekillie korkeakoulu pekka.pirila@tkk.fi ATS Yditekiikka (36) 1/2007 11
Juha Hiekkala Figrid ylläpitää ja kehittää kataverkkoa Sähkömarkkioide kokoaisetu o Figridi toimia kulmakivi. Suome päävoimasiirtoverkosta vastaava Figrid Oyj o kymmevuotise toimitasa aikaa osoittaut olevasa sekä osaava että tehokas orgaisaatio. Yhtiö siirtotariffit ovat vertailu mukaa edullisimmat Euroopassa. 12 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Figridi kehityskaarta voi perustellusti saoa komeaksi. Perustamisvaihee tiukat tehokkuusvaatimukset ovat ylittyeet selvästi samalla ku yhtiö o aletaut siirtotariffejaa yli viideeksellä, reaalisesti jopa 40 prosettia. Ria tariffie aletamise kassa yhtiö omavaraisuutta o kyetty ostamaa kymmeestä prosetista kahteekymmeeeviitee. Myös verko kehittäjää, sähkömarkkioide toimitaedellytyste edistäjää Figrid o hoitaut osuutesa eriomaisesti. Yhtiö ivestoiit rajasiirtokapasiteeti kasvattamisee ovat Pohjoismaide suurimmat, siirtomahdollisuuksia o lisätty sekä maa läsi- että itärajalla. Yhtiölle asetettu velvoite asettaa markkioide kokoaisetu yhtiö edu edelle kokretisoituu edellee, ku raketeilla oleva, siirtokapasiteettia merkittävästi ostava toie merikaapeliyhteys Ruotsii valmistuu vuosikymmee vaihteessa. Figrid vastaa järjestelmä toimivuudesta Syksyllä 1997 Eergiamarkkiavirasto tuolloi vielä imeltää Sähkömarkkiakeskus määräsi Figridille vastuu Suome kataverkkotoimiasta. Perustamisvaihee keskeisiä tavoitteita, lakisääteiste lisäksi, olivat tiukat tasapuolisuus- ja tehokkuusvaatimukset, tariffie aletamisohjelma sekä sähkömarkkioide toimitaedellytyste kehittämie ii Suomessa kui kasaivälisestiki. Figridi vastuuta laajeettii edellee jo seuraavaa syksyä, ku lakimuutos asetti yhtiö järjestelmävastuulliseksi eli TSO:ksi (TSO = Trasmissio System Operator) vastaamaa maa sähkö kulutukse ja tuotao kuki hetkisestä tasapaiosta. Voimajärjestelmä tekise toimia varmistamiseksi yhtiö hakki omistukseesa ja hallitaasa riittävä määrä varavoimakapasiteettia, lähiä kaasuturpiieita. Samaa aikaa kataverkko täydetyi ykyisee laajuuteesa Figridi hakkiessa omistukseesa Kemijoki Oy: kataverkkojohdot. Sähkömarkkioide kokoaisetu Figridillä o alusta lähtie ollut selkeä lijaus: markkioide toimivuutta edistetää poistamalla sitä rajoittavia esteitä. Esimmäisiä tehtäviä oli saada yhtiölle siirtyee tasevastuu eli sähkö tuotao ja kulutukse kuki hetkise tasapaio periaatteet kaikille osapuolille avoimiksi ja yhtäläisiksi. Kyys markkioille pääsyy madaltui. Esi vaihee keskeisiä hakkeita oli myös Spot-pörssi ulottamie Suomee. Se edellytti EL-EX-pörssi ja Nord Pooli työjao, raketeide ja omistuste uudelleejärjestelyjä. Rajatariffit poistuivat pohjoismaisilta rajoilta. Pohjoismaiset sähkö fyysise kaupa markkiapaikat ELSpot, ELBas sekä käyttötui aikaiset säätösähkömarkkiat ovat TSO-omisteisia ja toimivat esikuvia eurooppalaiselle markkioide kehittämistyölle. Suome rooli EU: ulkorajavaltioa Eurooppalaiste markkioide kehittämisessä Figridi toimet ovat olleet kahdesuutaisia. Yhtäältä o haluttu varmistaa, että Maer-Euroopa markkioilla toimijat pelaavat samoilla sääöillä suomalaisii kilpailijoihi ähde, siis ilma moopolietuja. Toisaalta tavoitteea o ollut torjua EU: laisäädäössä sellaie kehitys, joka haittaisi pohjoismaise markkiamalli toimitaa. Tässä o myös oistuttu: pohjoismaiset ratkaisut ovat usei muodostueet laisäädätötyö perustaksi ja malliksi. Euroopa uioi reuavaltioa meille suomalaisille erittäi tärkeitä ovat luoollisesti e periaatteet, joilla eurooppalaise markkia-aluee ulkoraja-alueilla toimitaa. Valot päällä valtakuassa Jotta suomalaiset saavat sähkösä laadukkaaa ja varmasti, tarvitaa järjestelmä, ATS Yditekiikka (36) 1/2007 13
joka avulla käyttövarmuus voidaa säilyttää korkealla tasolla. Järjestelmävastaavaa yhtiöä Figrid huolehtii, että maamme sähköjärjestelmää ylläpidetää ja käytetää tekisesti ja kaupallisesti tarkoituksemukaisella, sähkömarkkioide toimitaa edistävällä tavalla. Suome sähköjärjestelmä käytössä oudatetaa pohjoismaiste kataverkkooperaattoreide keske yhteisesti sovittuja periaatteita. Järjestelmä o joka hetki kestettävä mikä tahasa yksittäie vika ilma via vaikutusaluee laajeemista. Tämä periaate o lähtökohtaa mm. siirtorajoje määrittämisessä ja reservie ylläpidossa. Sykroisesti yhtee kytketyllä pohjoismaisella verkolla o sama taajuus. Taajuus kuvaa sähkö tuotao ja kulutukse tasapaioa. Mitä vähemmä verko taajuus vaihtelee, sitä parempi o sähkö laatu. Pohjoismaisessa yhteiskäyttöverkossa taajuude sallitut vaihteluvälit ovat 49,9 ja 50,1 Hz. Sähköjärjestelmä häiriöihi varaudutaa häiriöreserveillä. Käyttövarmuus säilyy myös tulevaisuudessa Asiakkaide tarvitsemie siirtoje varmistamiseksi Figrid o ivestoiut kotimaisee verkkoo huomattavasti. Tulokset äkyvät, kataverko häiriöistä kuluttajille asti äkyvä sähkötoimitukse keskeytysaika o pitkää pysyyt margiaalisella muutama miuuti vuositasolla. Tulevaisuude käyttövarmuude turvaamista eakoidaa asiakkaide eusteisii perustuvie pitkä aikaväli kehittämissuuitelmie avulla. Näide eusteide pohjalta rakeetaa mm. seuraava kuude vuode aikaa uusia voimajohtoja oi 1300 kilometriä. Rajayhteyksiä o lisätty Myös rajayhteyksie siirtomahdollisuuksia o kasvatettu markkioide tarpeita eakoide. Ruotsi rajalla siirtokapasiteetti o lähes kaksikertaistettu. Ivestoiit ovat vähetäeetki ratkaisevasti sitä aikaa, joa Suomi o omaa erilliseä markkiaalueeaa. Rajoituksia o tällä hetkellä vai oi 5-10 prosettia ajasta. Ku raketeilla oleva Feo Ska 2-merikaapeliyhteys valmistuu, päästää selvästi alle Figridi tavoitteeksee asettama viide proseti taso. Tällöi rajoituksia o markkioilla vai ääritilateissa eivätkä äide rajoituste poistamiseksi tarvittavat ivestoiit ole eää kasataloudellisesti ajatelle järkeviä. Veäjä rajalla siirtokapasiteettia o kasvatettu lähes viidelläkymmeellä prosetilla. Kolmas Veäjä ja Suome välie yhteys saatii käyttöö vuode 2003 alusta. Tämä yhteys edellytti verko vahvistusta myös Kymelaakso ja pääkaupukiseudu välillä. Tehdyt rajakapasiteettilaajeukset ovat kustauksiltaa yhteesä oi 200 miljooaa euroa, kotimaista verkkoa o vahvistettu oi 300 miljooalla eurolla. Tulevista ivestoieista huolimatta Figridi tavoitteea o pitää sekä kataverkkosiirro hitataso että yhtiö omavaraisuus vakaaa. Tulokset kaustavat jatkamaa Yhtiölle asetetut tehokkuusvaatimukset ja tariffie aletamisohjelma ovat edellyttäeet toimitamallie ja -meetelmie jatkuvaa kehittämistä. Perustehtävässä, TSO: a pitäytymie, o tukeut tavoittee saavuttamista. Niipä Figrid ostaa kaikki omaisuutesa hallitaa liittyvät materiaalit, palvelut ja projektit asiatutijayrityksiltä. Yhtiö roolii osaavaa tilaajaa kuuluu, että kaikki oleaie töide määrittelystä valvotaa tehdää itse. Toimitamalli o vaativa, mutta hyvät tulokset kaustavat jatkamaa valitulla lijalla. Kasaivälisee kuohallia ITOMS-vertailuu Figrid o osallistuut viisi kertaa, jokaisella kerralla sijoituksea o ollut best practice -luokka sekä laatu että kustaustaso ovat olleet vertailu kärjessä. DI Juha Hiekkala Sähkömarkkia-asiatutija Sähkömarkkiakehitys Figrid Oyj juha.hiekkala@figrid.fi 14 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Jaaa Avolahti Yhteiskua edu mukaista o, että ydijätehuollo varat ovat varmuudella olemassa ja käytettävissä silloi, ku asiaomaiset ydijätehuollo toimepiteet o tehtävä ja että ydijätehuollo kustausrasitus kohdistuu mahdollisimma oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti sillä tuotettuu hyötyy. Valtio ydijätehuoltorahasto Loppusijoitukse rahoitus turvattu Artikkelissa kuvataa valtio ydijätehuoltorahasto toimita. Periaatteea o, että mikäli voimalaitoste toimita päättyisi kuluvaa vuoa, ii varautumisrahastosta pystytää rahoittamaa tähä meessä kertyee käytety polttoaiee loppusijoittamie. Rahastoimalla varaudutaa myös muu ydijättee loppusijoituksee ja käytöstäpoistoo, ei pelkästää polttoaiee loppusijoituksee. Ydijätehuollo pääperiaate Suomessa o, että luvahaltija, joka toimia seurauksea sytyy tai o sytyyt ydijätettä, vastaa iide huollosta. Ydieergialailla o säädetty, että Suomessa sytyyt ydijäte o käsiteltävä ja varastoitava Suomessa ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomee. Jätehuoltovelvolliste huolehtimisvelvollisuus päättyy, ku ydijätteet o loppusijoitettu viraomaiste hyväksymällä tavalla. Se jälkee ydijätteide omistusoikeus ja vastuu ydijätteistä siirtyy valtiolle. Suomessa ydijätehuollo periaatteisii kuuluu myös, että ydijätehuollo kustauksii varaudutaa jo ydilaitoste hyötykäytö aikaa. Varautumise tarkoitus ja merkitys ilmaistii jo vuoa 1978 atomieergialaissa. Ydilaitoste toimia käyistyttyä ydijätehuollo kustauksii varauduttii tekemällä vuosittai varaus jätehuoltovelvollise yritykse kirjapidossa ja tilipäätöksessä se mukaisea kui kulloieki varaustarve edellytti. Nykyisi ydijätehuollo kustauksii varaudutaa site, että ydijätehuoltovelvolliset suorittavat vuosittai ydijätehuoltomaksu. Valtio ydijätehuoltorahasto o perustettu 1.3.1988 keräämää ja säilyttä- ATS Yditekiikka (36) 1/2007 15
mää ydijätehuoltomaksut. Rahasto toimii kauppa- ja teollisuusmiisteriö alaisuudessa. Rahasto perustamise taustalla vaikutti ydieergialai yleie tavoite, joka mukaa ydieergia käytö o oltava yhteiskua kokoaisedu mukaista. Yhteiskua edu turvaamie edellyttää varmuutta siitä, että ydijätehuollo varat ovat varmuudella olemassa ja käytettävissä silloi, ku asiaomaiset ydijätehuollo toimepiteet o tehtävä. Yhteiskua edu mukaista o myös huolehtia siitä, että ydijätehuollo kustausrasitus kohdistuu mahdollisimma oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti sillä tuotettuu hyötyy. Valtio ydijätehuoltorahasto oli viisitoista vuotta yksiomaa varautumisrahasto. Rahasto rakeetta muutettii 1.1.2004 voimaa tulleella ydieergialai muutoksella. Siitä lähtie rahasto o muodostuut kolmesta erillisestä rahastosta. Kuki rahasto varoja voidaa käyttää vai sellaisii tarkoituksii, jotka perustuvat kyseisiä varoja koskevii ydieergialai sääöksii. Varautumisrahasto lisäksi siihe kuuluu kaksi tutkimusrahastoa, jotka ovat yditurvallisuustutkimus- ja ydijätetutkimusrahasto. Yhteiskua kokoaisedu kaalta o tärkeää, että Suome viraomaiste ja muide tarvitsijoide käytettävissä o korkeatasoista ja opeasti saatavissa olevaa yditurvallisuutta ja ydijätehuollo ratkaisuja koskevaa asiatutemusta. Varautumisrahasto toimita Valtio ydijätehuoltorahasto tehtävää o kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa e varat, jotka tulevaisuudessa tarvitaa ydijätteistä huolehtimiseksi. Näi yhteiskualla o taloudellie takuu siitä, että ydijätehuolto pystytää hoitamaa kaikissa olosuhteissa. Rahasto o toisi saoe eräälaie takuurahasto, josta varat palautetaa ydijätehuoltovelvollisille sitte ku ydijätehuollo toimepiteet o aikaaa suoritettu ja ydijätteet o pysyvällä tavalla loppusijoitettu. Rahasto pääoma muodostuu kauppaja teollisuusmiisteriö määräämistä ydivoimayhtiöide ydijätehuoltomaksuista ja rahasto tuotosta. Ydijätehuoltomaksu määrätää vuosittai ja se perustuu ydijätehuoltovelvolliste ilmoittamaa ydijätehuoltotilateesee, tekemättömii toimepiteisii ja iide kokoaiskustauksii. Kerättyje varoje yhteismäärä täytyy jokaisea tarkasteluhetkeä vastata vielä tekemät- Voimalaitosjätehuollo ja käytöstäpoisto kustaukset Suomessa ydivoimalaitokse jätehuollossa o olemassa kaksi toisistaa poikkeavaa kustausarviota. Koko voimalaitokse käytö aikaa sytyvie jätteide huollo kokoaiskustauste arvio sisältää sekä jo toteutueet ydijätehuollo kustaukset että laitokse koko suuitellu käyttöiä aikaa kertyvie jätteide huollo kustauste arvio. Toie kustausarvio laaditaa ydieergialai ja -asetukse mukaista varautumista varte. Loviisa voimalaitos Ydijätehuollo kustausarvio o tehty olettae, että Loviisa molempia yksiköitä käytetää 50 vuotta. Toteutueet kustaukset o laskettu sellaisiaa ja tulevie kustauste kustausarvio o vuode 2006 lopu hitataso mukaie. Kustausarvio perustuu mm. Loviisa voimalaitokse käytöstäpoistosuuitelmaa sekä muihi ydijätehuoltoa koskevii suuitelmii ja selvityksii. Loviisa voimalaitokse käytöstäpoisto kustaukset o arvioitu esitettyje suuitelmie ja työmääräarvioide perusteella voimalaitosyksiköide käytöstäpoistosuuitelmassa. Erityyppiste hakitoje osalta arviot perustuvat olemassa olevaa kokemusperäisee kustaustietoo ja laitetoimittajilta saatuihi kustausarvioihi. Kokoaisuutea käytöstäpoisto o hyvi työvaltaie projekti, jolloi hekilökustauste määrä o erittäi merkittävä. Esko Tusa, Fortum Nuclear Services Jari Tuuae, Teollisuude Voima Kustaukset [milj.e] tulevat toteutueet 1977 2006 2007 2053 Voimalaitokse käytöstäpoisto 240 Voimalaitosjäte (käsittely, loppusijoitus) 33 30 Kaikki yhteesä 33 27 Olkiluodo ydivoimalaitos Olkiluodo ydivoimalaitokse käytöstäpoisto strategiaa Olkiluoto 1 ja 2 -laitosyksiköide osalta o viivästetty purku 60 vuode käytö ja 30 vuode valvotu säilytykse jälkee. Olkiluoto 3 -laitosyksikö osalta strategiaa o tällä hetkellä välitö purku. Strategia mukaisesti kaikkie kolme laitosyksikö purkutyöt toteutetaa samaaikaisesti 2070 luvulla. Purkujättee määrä Olkiluoto 1 ja 2 laitosyksiköiltä 40 vuode käyttöiä mukaa laskettua o 5600 t (21 000 m 3 pakattua) kotamioituutta jätettä ja 4000 t (4 400 m 3 pakattua) aktivoituutta jätettä. Vuode 2003 purkusuuitelmassa käytöstäpoisto arvioidut kustaukset olivat Olkiluoto 1 ja 2 laitosyksiköide osalta oi 140 Me (vuode 2003 rahassa). Suurimmat kustauserät muodostuvat 30 vuode valvotusta säilytyksestä, purkutöistä ja purkujättee loppusijoituksesta. Purkusuuitelma päivitys o parhaillaa tekeillä ja se valmistuu vuode 2008 loppuu meessä. Suurimmat muutokset aikaisempaa ovat laitokse 60 vuode käyttöiä ja Olkiluoto 3 laitosyksikö raketamise huomioimie suuitelmissa ja kustausarviossa. 16 ATS Yditekiikka (36) 1/2007
Valtio ydijätehuoltorahasto muodostuu kolmesta rahastosta ja kuki varoja voidaa käyttää vai sellaisii tarkoituksii, jotka perustuvat kyseisiä varoja koskevii ydieergialai sääöksii. tömie ydijätehuoltotoimepiteide kustauksia. Ydijätehuoltovelvollisilla ja valtiolla o oikeus laiata rahastolta varoja. Ydijätehuoltovelvolliset voivat vakuuksia vastaa laiata korkeitaa 75 % siitä osuudesta, joka yhtiöllä o rahastossa. Laiaamatta jääeet varat rahasto sijoittaa tuottavasti. Muu rahasto toimita Rahasto tehtävää o myös kerätä ja jakaa varoja yditurvallisuude ja ydijätehuollo tutkimuksee. Tavoitteea o varmistaa, että Suomessa viraomaiste käytettävissä o korkeatasoista yditurvallisuutta ja ydijätehuoltoa koskevaa asiatutemusta. Tutkimuksee kerätyt varat pidetää erillää ydijätehuoltovaroista. Tutkimushakkeide rahoitusta varte Valtio ydijätehuoltorahasto kerää vuosittai ydilaitoste haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta ydieergialai mukaisesti maksuja tutkimushakkeide rahoittamiseksi. Rahasto myötää rahat tutkimushakkeisii vuosittai hakemuksesta ja kauppa- ja teollisuusmiisteriö esitykse perusteella. Valtio ydijätehuoltorahasto orgaisaatio Rahasto järjestysmuodosta, tehtävistä ja halliosta säädetää asetuksella. Rahasto johtokuassa o kauppa- ja teollisuusmiisteriö edustajie lisäksi valtiota ja muita julkisia yhteisöjä edustavia rahoitusala asiatutijoita. Hallitoa hoitavat valtioeuvosto määräämät johtokuta ja toimitusjohtaja. Johtokuta tekee tärkeimmät rahasto operatiivista toimitaa koskevat päätökset. Toimitusjohtaja tehtävää o rahasto johtamie sekä johtokua päätöste valmistelu ja täytätööpao. Valtio ydijätehuoltorahasto toimii valtio talousarvio ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että rahasto kirjapito ja tilipäätös hoidetaa eriksee. Rahasto hekilökutaa kuuluvat sihteeri ja kirjapitäjä. Rahasto toimitaa valvoo eduskuta. Vuosittai kauppa- ja teollisuusmiisteriö esittää rahasto tilipäätökse valtioeuvosto raha-asiavaliokualle, joka käsittely jälkee miisteriö voi vahvistaa tilipäätökse. Rahasto merkitys Valtio ydijätehuoltorahasto o ollut toimiassa yhdeksätoista vuotta yhteiskua kokoaisedu turvaamiseksi. Vuode 2006 tilipäätökse tietoje mukaa varautumisrahastossa o oi 1,5 miljardia euroa. Tutkimusrahastoje varat jaetaa vuosittai hakemuksesta. Eduskuta teetti vuoa 2004 arvio rahasto toimiasta. Arvio perusteella rahasto toimitaa voidaa pitää asiamukaisea. Jaaa Avolahti Neuvotteleva virkamies Eergiaosasto Kauppa- ja teollisuusmiisteriö jaaa.avolahti@ktm.fi ATS Yditekiikka (36) 1/2007 17