ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

Transkriptio

1 ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ==========

2 ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose johdolla Sibelius-Akatemiassa 963, mikä jälkee hä jatkoi opitojaa György Ligeti johdolla Wieissä. Helsigi yliopistossa hä väitteli filosofia tohtoriksi Ligeti musiikkia koskevalla tutkimuksella 970. Vuodesta 975 Salmehaara o toimiut musiikkitietee apulaisprofessoria Helsigi yliopistossa. Hä o julkaissut ja toimittaut toistakymmetä teosta musiiki teoria, aalyysi ja historia sekä Suome musiiki historia alalta. Säveltäjää Salmehaara kuului 960-luvu uorte avatgardistie ryhmää, joka pyrki tekemää uude musiiki kasaivälisiä virtauksia tuetuiksi Suomessa. Varsiki Ligeti kettätekiikka vaikutti merkittävästi häe tuotatoosa. Teoksessa Le Bateau ivre (965) hä käytti esi kerra kettie aieksea kolmisoituja, ja siitä lähtie Milhaud'ta muistuttava polytoaalisuus ja sittemmi eräälaie äärimmäise pelkistetty uustoaalisuus ovat tulleet yhä keskeisemmiksi elemeteiksi häe tyylissää, joka paikoitelle saattaa ulkoaisesti muistuttaa miimalismia, mutta poikkeaa siitä temaattise koseptiosa vuoksi jo peruslähtökohdiltaa. Häe tuotatoosa kuuluu viide sifoia ja muide orkesteriteoste ohella eljä koserttoa, Requiem profaum, ooppera Portugali aie, eljä piaosoaattia, jousikvartetto, kaksi sellosoaattia, viulusoaatti ja muuta kamarimusiikkia, kuorosävellyksiä ja yksilauluja. Soaatti viululle ja piaolle (98) edustaa Salmehaara uustoaalista tyyliä sikäli luoteeomaisesti, että kaikki osat eteevät sävellajeiltaa vapaasti ja päättyvät eri sävellajissa kui alkavat. Myös muoto eteee prosessiivisesti yhä uusii teemoihi; vahoihi ei yleesä palata. Hidas keskiosa tuo mielee Raveli soitukiele. ERKKI SALMENHAARA (9 00) got his diploma i compositio, havig studied uder Jooas Kokkoe, from the Sibelius Academy i 963, before cotiuig his studies with György Ligeti i Viea. He was awarded his doctorate for a thesis o the music of Ligeti by the Uiversity of Helsiki i 970. Sice 975 Salmehaara has bee Associate Professor of musicology at the Uiversity of Helsiki. He has published ad edited a doze or more works o musical theory, aalysis, ad history ad the history of Fiish music. As a composer Salmehaara beloged i the 960s to the group of youg avatgardists tryig to make the iteratioal currets i ew music kow i Filad. His work was iflueced to a otable degree by the block techique of Ligeti. I Le Bateau ivre (965) he for the first time used triads as the material of blocks. Sice the polytoality, evocative of Milhaud, ad subsequetly a brad of eotoality simplified i the extreme have occupied a icreasigly cetral positio i his style, which i places may exterally remid of miimalism but differs from that by its very basic thematic cocept. His output icludes five symphoies ad other works for orchestra, four cocertos, a Missa profaa, the opera The Portuguese Woma, four piao soatas, a strig quartet, two cello soatas, a violi soata ad other chamber music, works for choir ad solo sogs. The Soata for violi ad piao (98) is represetative of Salmehaara's eotoal style as far as all the movemets advace from oe key to aother, ad ever retur to the origial oe. The formal structure, too, is a free process of themes that usually are ot recapitulated. The slow middle movemets remids of Ravel's harmoic laguage.

3 SONATA per violio e piaoforte (98) I Violio Piao (q» º) c - - P c Ṗ c Allegro - - Erkki Salmehaara cresc. cresc. 5 poco a poco poco a poco 9 a f Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad Durata ca. 5'

4 II Violio Adagio (q» º) p b Piao p b b b b 7 N b b 3 b F b b b b b b b F b b Modus Musiikki Oy

5 III Violio Piao Allegro F (q» )..... Erkki Salmehaara Modus Musiikki Oy