Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta Anders Lundberg

Transkriptio

1 Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta

2 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella. Suomen osuus täytetään nykyisin: voimalaitokset irtikytkettävää kuormaa Viipurin ja Viron tasasähköyhteydet tarvittaessa lisähankintaa myös muista Pohjoismaista Suomessa nykyiset voimalaitosten ylläpitosopimukset (pankkimalli) voimassa saakka. Suomessa voimalaitoksia koskeva sopimus on kaikkien osapuolien kanssa ehdoiltaan, sisällöltään ja korvaustasoltaan yhteneväinen.

3 3 Sopimukset ja velvoitteet Suomessa 2009 Reservi Sopimuskapasiteetti Velvoite Taajuusohjattu käyttöreservi (50,1-49,9 Hz) Taajuusohjattu häiriöreservi (49,9-49,5 Hz) Nopea häiriöreservi (manuaalisesti aktivoitava) Voimalaitokset 144 MW Viipurin DC-linkki maks. 100 MW Viron DC-linkki maks. 35 MW Voimalaitokset 520 MW Irtikytkettävät kuormat 95 MW Fingridin omat varavoimalaitokset 615 MW Käyttöoikeussopimuslaitokset 203 MW Irtikytkettävät kuormat 395 MW 139 MW *) MW **) 865 MW ***) *) Velvoite jaetaan pohjoismaisten järjestelmävastaavien kesken vuosittain niiden käyttämien vuosienergioiden suhteessa **) Velvoite jaetaan pohjoismaisten järjestelmävastaavien kesken viikoittain mitoittavien vikojen suhteessa ***) Mitoittavaa vikaa vastaava määrä

4 4 Pohjoismaiset mallit lyhyesti Ruotsi Norja Tanska viikko- ja tuntimarkkinat, n. 2/3 velvoitteesta hankitaan viikkomarkkinoilta ja loput tuntimarkkinoilta "pay as bid" hinnoittelu taajuusohjattu käyttöreservi ja -häiriöreservi samassa paketissa velvoitepohjainen toimitus sekä markkinaosuus (50/50) viikko- ja päivämarkkinat marginaalihinnoittelu viikkomarkkinoilla taajuusohjattu käyttöreservi ja -häiriöreservi samassa paketissa päivämarkkinoilla tehtävät lisähankinnat erikseen molemmista tuotteista (käytetty hyvin vähän) kuukausihankinta, päivämarkkinat käynnistyvät syksyllä 2009 marginaalihinnoittelu tuotteet jaettu

5 5 Pohjoismainen yhteistyö ja kehitys Valmista pohjoismaista mallia ei ole ja maiden hankintamalleissa on eroja: hinnoitteluperiaatteet tuotevalikoima, todentaminen kaupankäyntiajat jne. Kaupankäynti yli rajojen on mahdollista tietyin edellytyksin. Pohjoismaista markkinaa kehitetään siten, että osa hankinnasta olisi edelleen kansallista ja osa voitaisiin hankkia pohjoismaiselta markkinalta. Pitkällä tähtäimellä tehokkain ratkaisu pohjoismaiset markkinat siirtokapasiteetin varaaminen laajamittaiseen reservikauppaan? aikataulu on toistaiseksi avoin?

6 6 Reservien ylläpitomalli vuodesta 2011 eteenpäin Fingridissä on pohdittu vaihtoehtoja, jolla velvoitteen täyttämisessä tarvittavat resurssit hankitaan nykyisen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Hankintamalliin liittyviä näkökohtia: Millä rakenteella saadaan mahdollisimman tehokas kilpailu aikaiseksi? Syntyykö markkinamallissa aito kilpailutilanne kotimaassa? Onko jollakin toimijalla määräävä markkina-asema hinnan asetannassa? Miten varmistetaan, että reservejä on joka hetki tarpeeksi? Syntyykö pohjoismaisia markkinoita?

7 7 Vaihtoehto 1 markkinaehtoisuuden lisääminen 1. Kiinteät sopimukset (1-3 vuotta) avoin tarjouskysely >> toimijat asettavat hinnan määrä MW, ei statiikkarajoitusta kapasiteettimaksu /MW, h päivä- / yöblokki energiakorvaus (R-sähkö) sitovat reservisuunnitelmat edellisenä päivänä spotin jälkeen hankittavan reservin määrä % velvoitteesta, määrä perustuu tarjousten hintatasoon marginaalihinnoitttelu 2. Viipurin DC-linkki tilaus 2 vrk ennen toimitusta, max 100 MW kiinteiden sopimusten reservimäärä ja tuntimarkkinan tarjonta ei tiedossa tilaushetkellä 3. Tuntimarkkina kansallinen + Viron DC-linkki (max 35 MW) + pohjoismaat spotin jälkeen marginaalihinnoittelu MW Tuntimarkkina Venäjä Kiinteät sopimukset

8 8 Vaihtoehto 2 pankkimalli 1. Kiinteät sopimukset (1-3 vuotta) etukäteen sovittu hinta nykyinen hintataso + inflaatiotarkistus ei kiinteää korvausta, korkeampi tuntikorvaus energiakorvaus (R-sähkö) enemmän sitovuutta suunnitelmiin 2. Venäjä tilaus 2 vrk ennen toimitusta, max 100 MW pankin reservimäärä ei tiedossa tilaushetkellä 3. Tilapäishankinta Viro + pohjoismaat Viro erillinen sopimus, max 35 MW vapaan kapasiteetin puitteissa spotin jälkeen

9 9 Markkinamalli vs. pankkimalli MW Markkinamalli todellinen hankinta Pankkimalli velvoite Tuntimarkkina Venäjä Venäjä Tilapäishankinta Kiinteät sopimukset Kiinteät sopimukset (pankkimalli) toimijat asettavat hinnan määrän optimointi helpompaa toimijoilla mahdollisuus osallistua myös tuntimarkkinoille askel pohjoimaiseen suuntaan etukäteen sovittu hinta määrän optimointi hankalaa, voidaan hankkia liikaa vain yksi hankintakanava kotimaisille toimijoille

10 10 R-sähkö R - sähköllä tarkoitetaan taajuusohjatun automaattisen käyttöreservin tuotantotaseeseen aiheuttamaa tasepoikkeamaa. Laskentakaava P f R ( MW / Hz) t ( s) 50 Hz 3600 s R = osapuolen yhteenlaskettu reservivoimalaitoskoneistojen säätövoima (MW/Hz) Δt = tunnin aikapoikkeama (s) Nykyisten reservisopimusten korvaukset kattavat myös R- sähkön, joten tasepoikkeamaa ei ole erikseen käsitelty. Pohjoismaissa on käytössä toisistaan poikkeavia käsittelymalleja. R-sähkön korvaaminen poistaisi toimijan insentiivin vastakkaissäätöön. R-sähkön käsittely voidaan ottaa käyttöön 2011.

11 11 R-sähkö Energiakäsittelyssä 2 erilaista vaihtoehtoa 1. Ei puututa tuotantotaseen energioihin lasketaan R-sähkön energia tunneittain ja maksetaan korvaus tasepoikkeama jää tasevastaavan tuotantotaseeseen ja on siellä joko lisäävänä tai pienentävänä tekijänä korvaus esim.säätöhinnan mukaan 2. R-sähkön energia siirretään tehokaupalla pois tuotantotaseesta saadaan selville todellinen tuotantotaseen tasepoikkeama ja R- sähkön kustannus korvaus esim.säätöhinnan mukaan

12 12 Mitä seuraavaksi? Markkina- ja käyttötoimikunnan kokous Jatkokeskustelut reservinhaltijoiden ja markkinatoimijoiden kanssa, mallin valinta ja yksityiskohtainen toteutussuunnittelu syksyllä 2009 Mallin viimeistely ja sopimusten teko 2010 Käyttöönotto