Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 33 Kokoustiedot Aika 21.03.2013 torstai klo 17:30-19:20 Paikka Tekninen keskus, lautakunnan kokoushuone, 1 krs., Virastopiha 2 C Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Henri Haaksiala, poistui klo 18.37 25 käsittelyn jälkeen ja palasi klo 18.49 27 käsittelyn aikana Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova Mauri Sauvola Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tuula Hämäläinen-Tyynilä Kari Kavasto Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Kasper Sukselainen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 2 / 33 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 26.3.2013 26.3.2013 Katja Koivumäki Taina Vilo Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2012 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 2.4.2013 osoitteessa Kirkkojärventie 6B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 3 / 33 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 22 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 23 1 Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen 6 toimintakertomus 2012 24 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum 7 Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta 25 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien 14 Lehile Oy:n hakemusta hiekanpesu- ja vedenerotuslaitoksen lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan olennaista muutosta, ESAVI/709/04.08/2010 26 Kuusakoski Oy:n koetoiminnan loppuraportti koskien 19 autopaloittamosta syntyvän seulotun kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla 27 2 Ilmansuojeluohjelman toteutuminen vuonna 2012 21 28 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2012 23 29 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 28 30 Lausunto Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta 29
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 4 / 33 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 13.3.2013 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 5 / 33 22 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Katja Koivumäki ja Taina Vilo.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 6 / 33 1251/00.01.03/2013 23 Ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomus 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh. (09) 816 24830 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta hyväksyy liitteen mukaisen ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen toimintakertomuksen 2012 ja oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään toimintakertomukseen tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset toimintakertomukseen on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Ympäristölautakunnan ja -keskuksen toimintakertomus 2012 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta hyväksyy tehtäväalueensa toimintakertomuksen. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Tanja Paananen, Talousyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 7 / 33 571/11.01.00/2013 24 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/246/04.08/2012): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 22.1.2013 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muutosta, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä korvaamalla raskaan polttoöljyn puusta valmistelulla pyrolyysiöljyllä 1-2:ssa kattilassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kohde, jossa käytettäisiin pyrolyysiöljyä. Lupamääräyksissä on huolehdittava, että koetoiminnasta ei aiheudu haittaa tai häiriötä ympäristölle tai lähiseudun asukkaille. Laitoksella tulee ottaa käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä tiedot erotinlaitteen toimintakyvyn seuraamisesta ja kunnossapidosta. Vermontien alueelle ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan lämpökeskukseen nähden lähimmät uudet asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan heti Perkkaantie eteläpuolella. Lähimmät asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan siis lähempänä kuin siinä asemakaavaluonnoksessa, joka oli
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 8 / 33 hakemuksen liitteenä. Lämpökeskuksen toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa uudelle asuinalueelle melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aihetuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat sitä pienemmät, mitä enemmän laitoksella poltetaan maakaasua öljyjen sijasta. Näin ollen laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena aina kun se on mahdollista. Lämpökeskus sijaitsee meritulvavaara-alueella siten, että 1,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskusta ympäröiviin ojiin ja 2,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskuksen piha-alueelle. Toiminta on suunniteltava niin, että sijainti tulvavaaravyöhykkeellä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lämpökeskuksen toiminnasta tai suunnitteluista toiminnan muutoksista ei saa aiheutua haittaa, kuten päästöjä, veden samentumista tai vesiolosuhteiden muutoksia Monikonpurolle tai läheiselle arvokkaalle kosteikkoalueelle. Myös mahdollisten sammutusvesien aiheuttamien haittojen ehkäisyyn tulee varautua ennakolta. Käsittely Marika Visakova ehdotti Riina Kososen kannattamana päätösehdotuksen kolmanneksi viimeisen kappaleen muuttamista seuraavanlaiseksi: Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat pienemmät, kun polttoaineena käytetään maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksen tulisi kuitenkin suosia pyrolyysiöljyn käyttöä, mikäli käyttökokemukset osoittautuvat hyviksi. Muutoin laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena raskaan polttoöljyn sijaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Visakovan ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/246/04.08/2012): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 22.1.2013 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan muutosta, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevasta hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 9 / 33 lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä korvaamalla raskaan polttoöljyn puusta valmistelulla pyrolyysiöljyllä 1-2:ssa kattilassa. Polttoaineen vaihto vähentää fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä Espoossa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan kohde, jossa käytettäisiin pyrolyysiöljyä. Lupamääräyksissä on huolehdittava, että koetoiminnasta ei aiheudu haittaa tai häiriötä ympäristölle tai lähiseudun asukkaille. Laitoksella tulee ottaa käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä tiedot erotinlaitteen toimintakyvyn seuraamisesta ja kunnossapidosta. Vermontien alueelle ollaan kaavoittamassa huomattavaa määrää uutta asuinrakentamista. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan lämpökeskukseen nähden lähimmät uudet asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan heti Perkkaantie eteläpuolella. Lähimmät asuinkorttelit tulevat sijaitsemaan siis lähempänä kuin siinä asemakaavaluonnoksessa, joka oli hakemuksen liitteenä. Lämpökeskuksen toiminnan muutokset eivät saa aiheuttaa uudelle asuinalueelle melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Päästöt ilmaan, nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvat riskit sekä polttoainekuljetusten aiheuttamat haitat ovat pienemmät, kun polttoaineena käytetään maakaasua. Fossiilisten polttoaineiden käytön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksen tulisi kuitenkin suosia pyrolyysiöljyn käyttöä, mikäli käyttökokemukset osoittautuvat hyviksi. Muutoin laitoksella tulisi käyttää maakaasua polttoaineena raskaan polttoöljyn sijaan. Lämpökeskus sijaitsee meritulvavaara-alueella siten, että 1,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskusta ympäröiviin ojiin ja 2,5 m tulvan arvioidaan ulottuvan lämpökeskuksen piha-alueelle. Toiminta on suunniteltava niin, että sijainti tulvavaaravyöhykkeellä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lämpökeskuksen toiminnasta tai suunnitteluista toiminnan muutoksista ei saa aiheutua haittaa, kuten päästöjä, veden samentumista tai vesiolosuhteiden muutoksia Monikonpurolle tai läheiselle arvokkaalle kosteikkoalueelle. Myös mahdollisten sammutusvesien aiheuttamien haittojen ehkäisyyn tulee varautua ennakolta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 10 / 33 Selostus Taustaa Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 9.11.2005 E.ON Finland Oyj:n Vermon lämpökeskuksen toiminnan jatkamista ja sen laajentamista koskevan ympäristöluvan (Dnro UUS-2004-Y-919-111, No YS 1490). Sittemmin lupaa käsiteltiin valitusasiana Vaasan hallinto-oikeudessa (päätös 19.4.2007, Nro 07/0124/1, Dnrot 00180/06/5103 ja 00181/06/5103). Vaasan hallinto-oikeus ei muuttanut ympäristölupapäätöstä. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessä määrättiin, että toiminnanharjoittaja on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 1.12.2012. Koska lämpökeskuksen toiminta on muuttumassa, lupamääräysten muutosta haettaessa haetaan myös lupaa toiminnan muuttamiseen. Lämpökeskus, sen toiminta ja toiminnan muutokset Vermon lämpökeskus sijaitsee Espoossa Leppävaaran kaupunginosassa rantaradan ja Vermon raviradan läheisyydessä osoitteessa Perkkaantie 10, 02600 Espoo. Tontin omistaa Sponda Kiinteistöt Oy, joka on vuokrannut tontin Fortum Power and Heat Oy:lle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Vermon lämpökeskus aloitti toimintansa vuonna 1985 kahdella kattilalla (K1 ja K2). Kattilat K3 ja K4 otettiin käyttöön vuonna 2008. Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskus sijoittuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle. Lähin asutus sijaitsee noin 250 m etäisyydellä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Valmisteilla on uuden asuinalueen kaavoittaminen lähistölle siten, että tulevaisuudessa lähin asutus sijaitsisi lämpökeskuksen eteläpuolella heti Perkkaatien eteläpuolella noin 100 m päässä lämpökeskuksesta ja noin 40-50 m päässä lämpökeskuksen tontin rajasta. Asemakaavaehdotuksesta on kerrottu lisää alla kohdassa Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta. Vermon lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä neljällä huippukuorma- ja varakattilalla. Kattiloiden käyttö ajoittuu tavallisesti talviaikaan. Kattiloiden K1 ja K2 polttoaineteho on 45 MW sekä kattiloiden K3 ja K4 49 MW. Tulevien muutostöiden jälkeen kattiloissa K3 ja K4 on tarkoitus käyttää polttoaineena pyrolyysiöljyä. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuosina 2013 (K3) ja 2014 (K4). Ko. kattiloissa säilytetään kuitenkin edelleen mahdollisuus käyttää polttoaineena myös maakaasua ja raskasta polttoöljyä. Kattiloissa K1 ja K2 jatketaan nykyisten eli maakaasun ja raskaan polttoöljyn käyttöä. Laitoksella varaudutaan myös kevyen polttoöljyn käyttöön. Pyrolyysiöljy tulee olemaan kattiloiden K3 ja K4 ensisijainen polttoaine. Lämpökeskuksessa on käytössä kaksi 5000 m 3 :n raskasöljysäiliötä ja varaus kolmannelle samansuuruiselle säiliölle. Maakaasu tulee laitokselle putkistoja pitkin. Lupahakemuksessa varaudutaan lämpökeskuksen polttoaineiden yhteenlaskettuun vuosikäyttöön 280 GWh. Eri polttoaineiden vuosikäytön
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 11 / 33 arvioidaan vaihtelevan seuraavasti: raskas polttoöljy 0-100 %, maakaasu 0-100 % pyrolyysiöljy 0-60 %. Pyrolyysiöljy on puusta valmistettu polttoaine, jonka rikkipitoisuus on vähäinen ja laskennallinen hiilidioksidipäästö nolla. Pyrolyysiöljy on tummanruskeaa ja jäykkäliikkeistä nestettä. Pyrolyysiöljy valmistetaan Joensuussa ns. nopealla pyrolyysillä hakkuutähteistä, ensiharvennuspuusta ja/tai metsäteollisuuden sivutuotteista. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on noin puolet fossiilisten polttoöljyjen lämpöarvosta, eli se on hyvin tiiviissä muodossa olevaa bioenergiaa. Pyrolyysiöljyn oleellisia ominaisuuksia ovat tiheys 1,2 kg/dm 3 (vettä raskaampaa), vesipitoisuus 28 %, rikki 0,03 % (alhainen), tuhka 0,06 %, ph 2,5 (hyvin hapan), tervamainen haju ja osittainen liukenevuus veteen. Pyrolyysiöljyn käyttö kaukolämmön tuotantoon näin suuressa mittakaavassa on uutta, ja näin ollen laitosmuutos Vermossa on luonteeltaan uuden tekniikan demonstraatio. Jos pyrolyysiöljyn käyttökokemukset ovat huonoja, voidaan laitoksella luopua pyrolyysiöljyn käytöstä. Toiminnanharjoittaja esittää koetoiminnasta tarkemman suunnitelman koetoimintailmoituksen yhteydessä vähintään 30 vuorokautta ennen koetoiminnan alkamista. Öljykuljetusten määrä laitokselle laitoksen käyntijakson aikana tulee olemaan noin 50 kuljetusta viikossa, joista 10 on raskasöljykuljetusta ja 40 pyrolyysiöljykuljetusta. Kuljetukset tulevat Perkkaantietä pitkin joko lännestä tai pohjoisesta. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuu hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin ja hiilidioksidin päästöjä ilmaan. Päästöjen määrä ja laatu määräytyvät pääasiassa sen mukaan, mitä polttoainetta käytetään. Tällä hetkellä laitoksella ei ole käytössä savukaasujen puhdistuslaitteistoja. Lupahakemuksen (s.16 ja s.17) mukaan laitoksella tullaan ottamaan käyttöön hiukkaserotinjärjestelmä kiintoaineen vähentämiseksi savukaasuista. Tiivistelmän (s.1) mukaan hiukkaserotinlaitteisto hankitaan tarvittaessa. Tarkkailusuunnitelmassa ei ole mainittu hiukkaserotinlaitteiston seurantaa lainkaan. Tiivistelmän ja tarkkailusuunnitelman tiedot ovat siis ristiriitaiset verrattuna tekstiosion tietoihin. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan käytön tarkkailulla, päästömittauksilla sekä osallistumalla pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, pintavesiin tai pohjaveteen. Laitoksen aiheuttamaa melua on mitattu 2004 ja 2009. Mittausten perusteella laitoksen aiheuttama melu ei ylitä lähimmissä altistuvissa kohteissa päivä- tai yöajan ohjearvoja. Hajuhaitan hallitsemiseksi pyrolyysiöljysäiliöt varustetaan suodattimin ja öljyä säiliöön purettaessa säiliöautosta poistuva ilman johdetaan esim. pyrolyysiöljysäiliöön. Lupahakemuksen liitteenä on kuvaus öljysäiliöiden vallitilan sammutusvesien hallinnasta. Tulipalotilanteessa jäähdytysvedet ja suojavaahto pidätetään vallitilassa, jonka täyttyminen kestää 40 minuutista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 12 / 33 4,5 tuntiin. Vallitilan täytyttyä vettä ja vaahtoa vuotaa ylivuotona lämpökeskuksen tontin reunaojiin, joihin ne voidaan padota. Ojien varastotilavuus kuitenkin täyttyy nopeasti, jonka jälkeen vedet valuvat Monikonpuroon. Pyrolyysiöljyn paloa pidetään erittäin epätodennäköisenä, koska pyrolyysiöljy ei ylläpidä paloa, eli sammutusvesien hallinnan tarkasteluissa on pääasiassa kyse raskaan polttoöljyn palotilanteesta, eikä pyrolyysiöljyn käyttöönotto muuta tilannetta ympäristön kannalta riskialttiimpaan suuntaan. Lämpökeskuksen lähistöllä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai suojeltuja alueita. Oleellisin luontoarvo lähistöllä on noin 130 m päässä lämpökeskuksesta kulkeva Monikonpuro. Lämpökeskuksen piha-alueiden vedet johdetaan sadevesiviemäreitä ja avo-ojia pitkin Monikonpuroon. Monikonpuro on taimenen esiintymiselle ja poikastuotannolle sopivaa aluetta, ja havaintoja taimenkannasta on muutaman vuoden takaa. Kalaston on muutoinkin todettu olevan runsas ja monipuolinen. Lisäksi purossa esiintyy kaksi silmälläpidettäväksi luokiteltua vesiperhoslajia. Pienvirtavedet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä, ja Vermon lämpökeskuksen lähistöllä Monikonpuron uoma on vielä pääosin suhteellisen luonnontilainen. Monikonpuro laskee Iso- Huopalahteen, joka on paikallisesti merkittävä kosteikkoalue. Kosteikolla on merkitystä pesimälinnuston lisäksi myös muuttolintujen levähdyspaikkana, ja se on merkitty Etelä-Espoon yleiskaavassa suojelualueeksi (S). Noin kilometrin päässä Iso-Huopalahdelta lounaaseen sijaitsee Laajalahden Natura 2000 -alue. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Päästörajoiksi esitetään ns. pino-asetuksen mukaisia päästörajoja. Pyrolyysiöljylle käytetään raskaan polttoöljyn päästöraja-arvoja. Vuodesta 2016 alkaen päästörajoja osittain kiristettäisiin. Lisäksi esitetään, että kemikaaliastioita voitaisiin säilyttää lämpökeskuksen sisätiloissa ilman erillisiä suoja-astioita. Perusteluna tälle on, että kattilahallin lattiakanaalin sulkuventtiili pidetään kiinni, ja kanaali tyhjennetään ainoastaan valvotusti. Näin ollen kattilahalli toimii riittävänä suoja-altaana. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanta Espoon ympäristökeskuksen pyynnöstä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus otti kantaa Fortum Power and Heat Oy:n hakemukseen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto: Vermontien asemakaavahanke etenee kevään 2013 kuluessa ehdotuksena kaupunkisuunnittelulautakuntaan päätettäväksi. Asemakaavaehdotus sisältää uutta asuinkerrostalojen rakennusoikeutta yhteensä n. 240 000 k-m 2 eli asunnot noin 5 300 uudelle asukkaalle Perkkaantien eteläpuolelle. Vermontien asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 6.9. - 5.10.2010. Sitä varten teetettiin Paloässät Oy:llä palotekninen selvitys, joka perustui siihen, että Fortumin voimala käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä. Fortum osallistui 26.1.2011 konsultaationeuvotteluun, jossa sovittiin mahdollisuudesta ulottaa asuinrakentamista Perkkaantien varteen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 13 / 33 perustuen tehtyyn palotekniseen selvitykseen. Vermontien asemakaavoitusta on jatkettu tältä pohjalta, ja asumista on paloteknisen selvityksen sallimana osoitettu heti Perkkaantien eteläpuolelle. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus edellyttää, että Fortumin lämpökeskuksen toiminta ei aiheuta palovaaraa tai ympäristöhaittoja, kuten melua, päästöjä tai hajua, jotka olisivat tuleville Vermontien asukkaille suurempia kuin selvitetyt raskaan polttoöljyn aiheuttamat haitat. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 14 / 33 1137/11.01.00/2013 25 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien Lehile Oy:n hakemusta hiekanpesu- ja vedenerotuslaitoksen lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan olennaista muutosta, ESAVI/709/04.08/2010 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) 816 24851 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lehile Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Lehile Oy:n toiminta sadevesihiekkojen ja rasvanerotuskaivovesien käsittelyssä on hyvin tarpeellista, jotta ne saadaan käsiteltyä asianmukaisesti ja jätteet ohjautuvat hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle. Lehile Oy:n hakemus öljyisten vesien käsittelyyn on kannatettava, koska se tuo lisäkapasiteettia ja uusia vaihtoehtoja vaarallisten öljyisten vesien käsittelyyn. Tällaisten jätevesien käsittelypaikkojen lisäämiseen on tarvetta, ettei vaarallisia jätteitä lasketa ympäristöön tai viemäriin tai käsitellä muuten epäasiallisesti. Lyhyemmät kuljetusmatkat myös helpottavat öljyisten vesien ohjautumista kunnolliseen käsittelyyn. Lehile Oy:n toiminnasta ei ole tullut valituksia Espoon ympäristökeskukseen. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n toimintaaika on klo 7-18. Sadevesihiekkojen ja rasvanerotuksen on hakemuksessa ilmoitettu toimivan edelleen klo 7-18. Öljyisten vesien esikäsittelylaitoksen on ilmoitettu toimivan klo 6-18 ja toisessa kohdassa klo 7-18. Koko laitoksen toiminta-ajat on syytä yhtenäistää. Luvassa on varmistettava, että laitoksen tiivisrakenteet estävät haittaaineiden pääsyn maaperään tain pohjaveteen mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kaikki vastaanottoaltaat on tarkastettava puhdistettuina riittävän usein mahdollisten vaurioiden varalta. Hakemuksesta ei käy ilmi sadevesiviemäriin johdettavien vesien eikä maastoon öljynerotuskaivon kautta johdettavien pihavesien kulkeutumisreitti kiinteistöltä vesistöön, joten se on tarpeen selvittää kunnolla. Kiinteistön länsipuolella on kalataloudellisesti arvokas Myllypuro. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin Uudenmaan ELY-keskukselle) ja Espoon
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 15 / 33 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti. Näin Lehile Oy hakemuksessaan myös ilmoittaa tekevänsä. Näitä vuosiraportteja ei ole todellisuudessa toimitettu useana vuotena Espoon ympäristökeskukseen pyynnöistä huolimatta. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Marika Visakova ehdotti lausunnon toiseksi viimeisen kappaleen loppuun seuraavaa lisäystä: "Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa vesistölle." Lisäksi hän ehdotti, että viimeisen kappaleen loppuun lisätään: "Ympäristölautakunta edellyttää, että Lehile Oy toimii lupaehtojen mukaisesti ja toimittaa ympäristöluvan mukaiset raportit jatkossa vuosittain." Taina Vilo ilmoitti kannattavansa Visakovan ehdottamia lisäyksiä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Visakovan tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen ne. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Lehile Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Lehile Oy:n toiminta sadevesihiekkojen ja rasvanerotuskaivovesien käsittelyssä on hyvin tarpeellista, jotta ne saadaan käsiteltyä asianmukaisesti ja jätteet ohjautuvat hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle. Lehile Oy:n hakemus öljyisten vesien käsittelyyn on kannatettava, koska se tuo lisäkapasiteettia ja uusia vaihtoehtoja vaarallisten öljyisten vesien käsittelyyn. Tällaisten jätevesien käsittelypaikkojen lisäämiseen on tarvetta, ettei vaarallisia jätteitä lasketa ympäristöön tai viemäriin tai käsitellä muuten epäasiallisesti. Lyhyemmät kuljetusmatkat myös helpottavat öljyisten vesien ohjautumista kunnolliseen käsittelyyn. Lehile Oy:n toiminnasta ei ole tullut valituksia Espoon ympäristökeskukseen. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n toimintaaika on klo 7-18. Sadevesihiekkojen ja rasvanerotuksen on hakemuksessa ilmoitettu toimivan edelleen klo 7-18. Öljyisten vesien esikäsittelylaitoksen on ilmoitettu toimivan klo 6-18 ja toisessa kohdassa klo 7-18. Koko laitoksen toiminta-ajat on syytä yhtenäistää. Luvassa on varmistettava, että laitoksen tiivisrakenteet estävät haittaaineiden pääsyn maaperään tain pohjaveteen mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kaikki vastaanottoaltaat on tarkastettava puhdistettuina riittävän usein mahdollisten vaurioiden varalta. Hakemuksesta ei käy ilmi sadevesiviemäriin johdettavien vesien eikä maastoon öljynerotuskaivon kautta johdettavien pihavesien
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 16 / 33 kulkeutumisreitti kiinteistöltä vesistöön, joten se on tarpeen selvittää kunnolla. Kiinteistön länsipuolella on kalataloudellisesti arvokas Myllypuro. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa vesistölle. Nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Lehile Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle (nykyisin Uudenmaan ELY-keskukselle) ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti. Näin Lehile Oy hakemuksessaan myös ilmoittaa tekevänsä. Näitä vuosiraportteja ei ole toimitettu useana vuotena Espoon ympäristökeskukseen pyynnöistä huolimatta. Ympäristölautakunta edellyttää, että Lehile Oy toimii lupaehtojen mukaisesti ja toimittaa ympäristöluvan mukaiset raportit jatkossa vuosittain. Selostus Taustaa Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 17.4.2003 Lehile Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan hiekanpesu- ja vedenerotuslaitoksen toimintaan. Lehile Oy kuuluu osana Eerola-Yhtiöihin. Lehile Oy:n laitos sijaitsee Juvanmalmin teollisuusalueella Lokapalvelu H. Eerola Oy:n varikkorakennuksessa osoitteessa Läntinen teollisuuskatu 30. Uutena toimintana Lehile Oy:n laitoksen on tarkoitus ottaa vastaan öljyisiä vesiä ja käsitellä niitä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä 28.2. 2.4.2013 Espoon ympäristökeskuksessa ja Vantaan ympäristökeskuksessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Lehile Oy:n hakemuksesta 16.4.2013 mennessä. Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen sisältö Lehile Oy:n nykyiseen toimintaan kuuluvat sadevesikaivohiekan sekä muiden viemäröintijärjestelmiin erottuneiden hiekkojen pesu, rasvanerotuskaivoihin kertyvän rasvan pesu ja vedenerotus sekä prosesseissa syntyvän jäteveden esipuhdistus ennen yleiseen viemäriin johtamista. Laitoksella on lupa vastaanottaa sadevesikaivohiekkaa sekä viemäröintijärjestelmistä kerättyä hiekkaa enintään 12 000 t/a ja rasvanerotuskaivojen jätettä enintään 10 000 t/a. Käsittelemättömiä rasvaisia vesiä ja sadevesihiekkoja varastoidaan laitoksella metallisissa ja umpinaisissa vastaanottokaukaloissa ja varastosäiliöissä enintään 150 tonnia. Öljyisten vesien esikäsittely Lehile Oy:n on tarkoitus ottaa vastaan öljyisiä vesiä enintään 10 000 t/a ja esikäsitellä niitä. Laitokselle tuodaan kiinteistöjen öljynerotuskaivojen vesiä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 17 / 33 ja sakkoja, teollisuuslaitosten öljyisiä vesiä ei oteta vastaan. Öljyisten vesien varastointi ja esikäsittely tapahtuu samassa rakennuksessa Juvanmalmin teollisuusalueella, jossa nykyisin toimii Lehile Oy:n sadevesihiekan ja rasvakaivojätteen käsittely. Tulevan esikäsittelylaitoksen tiloissa toimii nykyisin Eerola-Yhtiöt Oy:n autojen huolto. Öljyisiä vesiä sisältävät loka-autokuormat puretaan sisätiloissa säiliöautosta teräksiseen vastaanottokaukaloon. Sisätilojen lattiat ovat vedenpitävää betonia ja purkutilaan tulevat vedet viemäröidään vastaanottokaukaloon. Käsittelytoiminta tapahtuu nestetiiviiksi pinnoitetussa hallissa. Vahinkotilanteita varten lattiat on varustettu reunakorokkeilla. Öljyinen jätevesi esikäsitellään monivaiheisessa vedenpuhdistusyksikössä, jossa öljyisestä vedestä poistetaan kiintoaines, hiilivety-yhdisteet sekä raskasmetallit. Esikäsittelyssä ei käytetä kemikaaleja. Nestemäistä jätettä ja öljyistä kiintoainesta varastoidaan kerralla yhteensä noin 150 tonnia. Jätteet Hiekan ja rasvan erotuksessa syntyvistä jätteistä suurin osa on pestyä hiekkaa, jota kertyy noin 5000 t/a. Pesty hiekka toimitetaan maanrakennuskäyttöön. Muita jätteitä ovat hiekkavälppäjäte, hiekan pesussa syntyvä seulontaylite, kuivattu liete, rasvanerotuksen välppäjäte sekä erotettu rasva. Rasvajäte toimitetaan HSY:n Viikin jätevedenpuhdistamolle hyötykäytettäväksi kaasumoottorissa. Kuivattu liete käytetään kaatopaikan verhoilumateriaalina. Välppäjätteet viedään Ämmässuon kaatopaikalle samoin kuin seulontaylite, joka vastaa ominaisuuksiltaan yhdyskuntajätettä. Öljyisestä vedestä erotetaan vedenpuhdistusprosessissa noin 1000 tonnia öljyä ja noin 1000 tonnia öljyistä kiintoainesta. Nämä rejektit varastoidaan 10-25 m 3 :n umpinaisissa metallisissa säiliöissä sisätiloissa ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Laitokselle rakennetaan myös 15 m 3 :n säiliö tuntemattomia nesteitä varten, jotka saattavat aiheuttaa räjähdys- tai tulipalovaaraa. Säiliö on rakenteeltaan ja turvaominaisuuksiltaan tarkoitettu räjähdysvaarallisten nesteiden varastointiin. Säiliöön vastaanotetut nesteet toimitetaan välittömästi Ekokem Oy Ab:lle. Päästöt Kaikki viemäröitävä vesi lähtee laitokselta pumppujen avulla. Viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan kahdesta eri näytteenottokaivosta, erikseen hiekanpesusta ja rasvanerotuksesta tulevaa jätevettä ja erikseen öljyisten vesien käsittelystä tulevaa jätevettä. Hiekanpesusta ja rasvan käsittelystä viemäriin johdettavien jätevesien laatua tarkkaillaan HSY:n kanssa solmitun teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti. Ulkopuolinen asiantuntija ottaa vesinäytteet neljä kertaa vuodessa. Viemäröitäviä hiekanerotuksen ja rasvanpoiston prosessijätevesiä muodostuu laitoksen toimiessa täydellä teholla noin 16 000m 3 /a. Lehile Oy on myös velvoitettu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 18 / 33 huuhtelemaan laitokselta lähtevä viemäri kahdesti vuodessa Juvantien risteykseen saakka sekä poistamaan tarvittaessa viemärissä esiintyvät hajut. Öljyisten vesien esikäsittelyssä syntyy noin 7000 8000 m 3 /a puhdistettua vettä, joka ohjataan viemäriin. Jäteveden laatua tutkitaan HSY:n kanssa tehtävän uuden teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti. Viemäröitävän veden määrää seurataan jatkuvatoimisella ph- ja virtaamamittarilla. Vesinäytteet ottaa ulkopuolinen asiantuntija neljä kertaa vuodessa. Vuototapauksissa sisätiloista ei pääse nesteitä viemäriin tai maastoon, vaan vuotaneet nesteet jäävät hallin kellaritilaan, joka toimii turva-altaana sekä tulipalotapauksissa sammutusvesien keräilyaltaana. Kellaritilaan mahtuu sammutusvesiä ja varastoitavia nesteitä noin 460 m 3. Vuototapauksissa prosessivesi saadaan talteen omalla loka-autokalustolla. Vuodot havaitaan altaissa ja säiliöissä heti, koska altaat ja säiliöt sijoitetaan korokkeille betonilattian päälle. Laitoksen piha-alue on asfaltoitu. Piha-alueen hulevedet kerätään pihaviemäreihin ja johdetaan näytteenoton mahdollistavan ja sulkuventtiilillä varustetun öljynerotuskaivon kautta tontin länsireunalla olevaan mäenrinteeseen. Hiekan ja rasvan käsittelytilasta ulkoilmaan johdettava ilma puhdistetaan otsonointilaitteistolla hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Öljyisten vesien hallissa on oma erillinen ilmanvaihto, jossa ulos johdettava ilma puhdistetaan aktiivihiilisuodattimilla. Melua aiheutuu toiminnan liikenteestä sekä ilmastointikoneista. Toiminnan päästöistä ei arvioida aiheutuvan lähiseudun asukkaille terveystai viihtyvyyshaittoja. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 19 / 33 1710/11.01.00/2012 Ympäristölautakunta 49 10.5.2012 26 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta koskien autopaloittamosta syntyvän seulotun kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. (09) 816 24851 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon koetoiminnan loppuraportin. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.4.2012 antanut päätöksen Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee autopaloittamosta syntyvän seulotun kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla. Päätös on luettavissa osoitteessa www.avi.fi/etela. Tavoitteena oli tuottaa erotellusta kevytjakeesta polttokelpoista jätettä, joka olisi luokitukseltaan tavanomaista jätettä. Koetoimintaa sai harjoittaa 30.9.2012 asti. Päätöksen mukaan koetoiminnasta tuli toimittaa loppuraportti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristökeskukselle. Raportissa tuli esittää yhteenveto työn toteuttamisesta, tarkkailun tuloksista ja johtopäätös koetoiminnan tavoitteen onnistumisesta. Loppuraportti Koetoiminnan loppuraportti saapui Espoon ympäristökeskukseen 20.2.2013. Koetoimintaan käytettävät jätteet olivat peräisin Kuusakoski Oy:n Heinolan ja Seutulan laitoksilta. Koeajoja Ekopark Espoossa tehtiin vain viikon ajan toukokuussa eikä koeajojen jatkoa eri keleillä nähty tarpeelliseksi. Ekopark Espoon rakennusjätteen käsittelylaitoksella murskaimen kevyestä jätteestä pystyttiin erottamaan muju (alle 20 mm jae), kierrätyspolttoaine, metallijakeet sekä painava jätejae, joka sisältää vettä raskaampia materiaaleja, kuten muovia (PVC) ja kumia. Kierrätyspolttoaineen laatu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 20 / 33 Päätöshistoria Ympäristölautakunta 10.5.2012 49 testattiin polttoaineanalyysillä. Tällaisella menetelmällä saatiin tuotteistettua suhteellisen hyvälaatuista kierrätyspolttoainetta. Tärkein johtopäätös oli, että Ekopark Espoon rakennusjätelinjaston kaltaista prosessointimenetelmää ei voida sellaisenaan käyttää seulotun kevytjakeen käsittelyyn. Lisätietoa saatiin murskaimen seulotun kevytjätteen sisältämistä metallimääristä. Metallit tulisi tehokkaammin poistaa ennen energiahyödyntämistä sekä ottaa talteen metallien kierrätykseen. Lisäksi seulotusta kevytjakeesta pitäisi poistaa mahdollisimman tehokkaasti hienoainesta, jotta tuotteistetusta kierrätyspolttoaineesta saadaan hyvälaatuista. Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston 30.4.2012 antaman päätöksen Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee autopaloittamosta syntyvän seulotun kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla. Käsittely Päätös Tiedoksi Ylimääräinen asia, jonka lautakunta päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväkseen. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 21 / 33 1818/11.01.01/2011 27 Ilmansuojeluohjelman toteutuminen vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seurannan vuodelta 2012. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 ilmansuojeluohjelman vuosiseuranta 2012 Pääkaupunkiseudulle laadittiin yhteinen ilmansuojeluohjelma vuosille 2008-2016 ilmanlaadun parantamiseksi. Ohjelmakokonaisuus koostuu YTV:n (nykyisin HSL ja HSY), Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ilmansuojelun toimintaohjelmista ja YTV:n kokoamasta tausta-aineistosta. Espoon kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelma julkaistiin 2.6.2008 Espoon ympäristökeskuksen monistesarjassa (4/2008). Toimintaohjelma löytyy Espoon kaupungin internetsivuilta polulta Asuminen ja ympäristö > Ympäristö ja luonto > Julkaisut > Ympäristökeskuksen monistesarja > Monistesarja 2, ladattavat julkaisut (pdf) Ilmansuojeluohjelman toimenpiteitä 1, 2, 4, 14, 15, 19 ja 20 uudistettiin ja ajanmukaistettiin Espoon ilmanlaatutyöryhmän kokouksessa 22.8.2011. Lisäksi tehtiin kokonaan uusi toimenpide (22). Toimenpiteiden uudistukset selviävät esityslistatekstin liitteenä olevan taulukon sarakkeesta Toimenpiteen uudistus, syksy 2011. Ympäristökeskus kerää tiedot eri toimenpiteiden toteutumisesta. Ilmanlaatutyöryhmän jäseniltä ja muilta yhteistyötahoilta saadut tiedot toimenpiteiden toteutumisesta vuonna 2012 on koottu esityslistatekstin liitteenä olevaan taulukkoon. Tietojen taso ja saatavuus vaihtelevat, eikä kaikista toimenpiteistä saatu aiempiin vuosiin vertailukelpoista tietoa. Osa tiedoista saadaan viiveellä, kuten toimenpiteessä 5 vuoden 2012 sarakkeessa raportoidaan vuoden 2011 tiedot. Taustatiedoksi taulukkoon on koottu aiempien vuosien seurantatiedot.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 22 / 33 Keväällä 2013 ohjelman toteutumisesta raportoidaan yhdessä HSY:n, HSL:n, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kanssa Uudenmaan ELYkeskukselle sekä ympäristöministeriölle. Vuosittainen raportointivelvoite ELY-keskukselle ja ympäristöministeriölle perustuu ympäristönsuojelulain (86/2000) 102 c :ään (muutettu 13/2011). Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 23 / 33 272/11.01.03/2012 28 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. (09) 816 24853 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Lautakunta merkitsee tiedokseen tehdyt valvontailmoitukset ja yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2012. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Vuosiyhteenveto 2012 valvontailmoituksista - Yhteenveto valvotut kohteet 2012 Nitraattiasetuksen sisältämistä määräyksistä ja velvoitteista Espoon kaupungin ympäristölautakunta ja ympäristökeskus valvovat alueellaan ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölainsäädännön ja sen perusteella annettujen määräysten kuten valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi eli ns. nitraattiasetuksen noudattamista. Asetuksella on pantu täytäntöön Suomessa EU:n nitraattidirektiivin vaatimukset ja pyritään estämään maatalouden nitraattipäästöt vesiin. Asetus sisältää sekä määräyksiä että suosituksia. Ympäristöministeriö on 28.10.2011 asettanut työryhmän nitraattiasetuksen uusimiseksi. Uuden nitraattiasetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2013. Lannan varastointi Nitraattiasetuksen mukaan eläinsuojissa on oltava lantavarasto, johon mahtuu koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumille jättämää lantaa. Lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Varastointitilan tilavuudesta voidaan poiketa, jos a) lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen b) lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle varastoitavaksi tai välittömästi hyödynnettäväksi lannoitteena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 24 / 33 Lannan varastointi patterissa Lannan patterointi sallitaan vain työteknisistä ja hygieenisistä syistä. Patteriksi katsotaan lantamäärä, joka tarvitaan hehtaarin kokoisen peltoalan lannoittamiseen. Lantapatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lantapatteria ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäs ojaa eikä 100 metriä lähemmäksi vesistöä tai talousvesikaivoa. Patterissa oleva lanta on levitettävä peltoon seuraavan kasvukauden aikana. Poikkeuksena on purupohjainen hevosenlanta, jota voidaan kompostoida patterissa ylivuotisesti. Valvontailmoitus poikkeamisesta lantavaraston tilavuudesta tai patteroinnista Poikkeamisesta lannan varastointitilalta vaadittavasta tilavuudesta tai patteroinnista on tehtävä etukäteen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa asiasta ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla tarvittavia määräyksiä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia talleja ja muita karjasuojia, joissa lantaa muodostuu yli 20 m3 vuodessa. Tämä tarkoittaa, että jo 2 hevosen talli on ilmoitusvelvollinen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain ilmoittaa tehdyt valvontailmoitukset alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Lannan levitys ja lannoitemäärät Pääsääntöisesti lannan levitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa ja lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen, routaiseen tai veden kyllästämään maahan. Levitetty lanta on välittömästi mullattava tai kynnettävä. Asetuksessa on määräyksiä levitettävän lannan määristä. Lannan pintalevitys on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä tai jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Typpianalyysi Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Tilanne Espoossa Espoossa on noin 60 eläinsuojaa. Pääosa eläinsuojista on talleja ja näissä on noin 900 hevosta. Tallien tarkastukset aloitettiin Espoossa vuonna 2001. Suurin osa talleista on tarkastettu ja tarkastetuissa talleissa on yli 95 % Espoossa olevista hevosista. Lähes 40 % talleista on pieniä 1-3 hevosen talleja. Yli 60 hevosen eläinsuojalta edellytetään ympäristölupaa. Espoossa on yksi eläinsuojan ympäristölupa, jonka ympäristölautakunta on vuonna 2003 myöntänyt Vermon Ravirata Oy:lle. Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Luovutusta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 25 / 33 odottava lanta tulee varastoida esimerkiksi tiiviissä siirtolavassa, joka voidaan tarvittaessa peittää. Espoossa on kaksi mullanvalmistajaa, joilla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen ja jotka siten voivat ottaa vastaan lantaa talleilta. Yhdellä viljelijällä on kompostointialusta, jolle hän ottaa vastaan lantaa usealta hevostallilta. Espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös muihin kuntiin. Näiden tallien lannanluovutussopimukset lähetetään tiedoksi vastaanottavan kunnan ympäristöviranomaiselle valvontaa varten. Saapuneet valvontailmoitukset Vuoden 2012 aikana on Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettu yhteensä kuusi valvontailmoitusta. Kaksi valvontailmoitusta on tehty poikkeamisesta lannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta: Talli Isovaarintie Talli Kellonummentie Tallissa Isovaarintie lanta kerätään tiiviiseen siirtolavaan. Lanta luovutetaan Espoossa olevalle mullanvalmistajalle, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen. Tallilla Kellonummentie ei ole lantalaa. Edellisen talven lanta luovutettiin viljelijälle patteroitavaksi. Syksyllä 2012 lanta luovutettiin viljelijälle varastoitavaksi lantalassa. Lokakuusta alkaen lanta kerättiin tiiviiseen siirtolavaan ja talli on tehnyt sopimuksen lannan luovutuksesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n kanssa. Lanta vastaanotetaan HSY:n Sipoossa olevalle Metsäpirtin kompostointialueelle, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa toiminnalleen. Vuoden 2012 aikana on Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettu kaksi valvontailmoitusta poikkeamisesta lannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta ja lannan patteroinnista: Talli Velskolantie Talli Videnäsintie Tallilla Velskolantie ei ole lantalaa. Tallin piti rakentaa lantala 30.11.2012 mennessä. Sateisen kesän ja syksyn vuoksi lantalan rakentaminen siirtyi. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut rakentavansa lantalan 30.9.2013 mennessä. Lanta patteroidaan (15 m 3 ) entisellä pellolla. Lanta käytetään omassa puutarhassa ja luovutetaan 5-6 kotitarveviljelijälle ensi keväänä. Tallilla Videnäsintie on lantala, jonka tilavuus ei riitä vuoden varastointiin. Lantala piti korjata riittävän suureksi 31.10.2012 mennessä. Toiminnanharjoittaja ilmoitti lantalan korjauksen siirtyvän sateisen kesän ja syksyn vuoksi. Lantala korjataan 31.7.2013 mennessä. Lantalasta on siirretty osa lannasta (30 m 3 ) patteriin, joka käytetään omassa puutarhassa ensi keväänä. Osa lannasta luovutetaan viljelijälle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 26 / 33 Muusta lannan kaukovarastoinnista patterissa on toimitettu valvontailmoitukset: viljelijä A.S. Röylän Kaivin Oy Viljelijä Pihapirtintie on vastaanottanut tallin Kellonummentie edellisen talven lannan (250 m 3 ) patteroitavaksi. Patteroinnin perusteena ovat työtekniset syyt. Patteri on perustettu peltolohkon keskelle ja se on peitetty pressulla. Röylän Kaivin Oy teki valvontailmoituksen lannan kaukovarastoinnista patterissa. Röylän Kaivin Oy ilmoitti ottavansa vastaan tallin Gobbackantie lannan, varastoivan sen patterissa ja valmistavansa siitä multaa. Röylän Kaivin Oy:lle on lähetetty kirje, jossa sitä kehotettiin lopettamaan lannan vastaanottaminen ja käsittely. Toimintaa ei saa harjoittaa ilman lainvoimaista ympäristölupaa. Valvontailmoitukset tarkastettiin ja pyydettiin tarvittavat lisäselvitykset. Valvontailmoituksista on laadittu vuosiyhteenveto, joka on 28.2.2013 toimitettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkastukset Vuoden 2012 aikana Espoossa tarkastettiin yhdeksän tallia. Kahdessa tarkastuksessa edellytettiin valvontailmoituksen ja kirjallisen lannanluovutussopimuksen tekemistä puuttuvien lantavarastojen vuoksi. Yhdellä tallilla on liian pieni lantavarasto ja lanta on luovutettu toiminnanharjoittajalle, jolla ei ole ympäristölupaa mullan valmistukseen. Tallia kehotettiin lopettamaan lannan luovutus kyseiselle toiminnanharjoittajalle ja tekemään asianmukainen lannanluovutussopimus. Yhdellä tallilla on riittävän kokoinen lantala, mutta lanta oli luovutettu toiminnanharjoittajalle, jolla ei ole ympäristölupaa mullan valmistukseen. Tallia kehotettiin lopettamaan lannan luovutus. Tallin tulee ilmoittaa, minne lanta luovutetaan keväällä 2013. Yksi tarkastetuista talleista on lopettanut. Kahdessa tarkastuksessa ei todettu huomautettavaa. Vermon Ravirata Oy:llä on ympäristölupa toimintaansa ja sen on jätettävä hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2013. Toimintaohjeita annettiin patterin tai siirtolavan sijoittamisesta ja peittämisestä, ulkotarhan siirtämisestä, ulkotarhojen siivoamisesta, lantalan rakentamisesta, lantalan rakenteiden korjaamisesta, lannan asianmukaisesta luovuttamisesta, lannan levitysajankohdasta ja lannan typpianalyysin teettämisestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 27 / 33 Valvontailmoituksien ja tarkastuksien kohteena oli 11 tallia. Tarkastetuissa talleissa oli yhteensä 290 hevosta tai ponia. Nitraattiasetuksen mukaisia tarkastuksia jatketaan. Tarkastukset kohdistetaan ensisijaisesti uusiin talleihin ja talleihin, joilla ei ole riittävää lantalaa. Tiedoksi - Talli Velskolantie - Talli Isovaarintie - Talli Videnäsintie - Viljelijä A.S. - Talli Kellonummentie - Lahnuksen ratsastuskoulu - Mustasillan talli - Talli Myllyjärventie - Kilon Talli Oy - Talli Gobbackantie - Vermon Ravirata Oy - Röylän Kaivin Oy
Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 28 / 33 29 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet ja päätökset: Hyvinkään Tieluiska Oy:n vuosiyhteenveto toiminnasta vuonna 2012 Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 28.2.2013 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Nihtitorpankuja 3 Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): Kiinteistö Oy Juvan Kometti, PKS Hankekehitys Oy ja Salon teollisuuskatot Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus murskauksesta, Pieni teollisuuskatu 1 c, 14 / 26.2.2013 MaxBuild Oy, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus paalutuksesta, Lähderannantie 18, 15 / 27.2.2013 Espoo Big Band ry, ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus telttakonsertista, Kaupinkalliontie 10, 16 / 6.3.2013 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä 20 / 19.2.2013, 21-22 / 25.2.2013, 24-25/ 25.2.2013, 27-28 / 27.2.2013, 29-30 / 4.3.2013, 15 / 11.2.2013, 16-19 / 14.2.2013 Vapautuksen hakeminen yleiseen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin liittämisestä 23 / 25.2.2013, 26 / 27.2.2013, 31 /11.3.2013 Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Tiedoksi lautakunnalle 21.3.2013
Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 29 / 33 1158/11.01.04/2013 30 Lausunto Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelman 2013-2017 luonnoksesta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh. (09) 816 24843 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta: Helsingin toimintasuunnitelman valmistelussa ovat olleet mukana ympäristökeskuksen ohella kaupungin rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, liikennelaitos, Helsingin Satama sekä Helsingin seudun liikenne. Näin laajapohjainen suunnitteluorganisaatio yhdistettynä kokemuksiin edelliseltä 5- vuotiskaudelta on mahdollistanut realistisen lähestymistavan meluongelmiin ja niiden ehkäisyyn. Useat toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat hyvin samankaltaisia kuin Espooseenkin ollaan esittämässä, poikkeuksena mm. raitiovaunu- ja satamamelun ehkäisy. Toimintasuunnitelmassa on selkeästi tuotu esille maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelun tärkeys meluntorjunnan yhtenä peruslähtökohtana, mikä on ensiarvoisen tärkeää meluhaittojen ennaltaehkäisyssä. Toimenpidesuunnitelmassa myös meluesteiden rakentaminen pahimmille melualueille pääväylien varrella ja katuverkon herkille kohteille on priorisoitu, ja onkin toivottavaa, että tarvittava rahoitus hankkeille löytyy. Helsingin suunnitelmaan sisältyy myös ohjeistuksen jakaminen koskien mm. kerrostalojen ikkunoiden ja julkisivujen ääneneristävyyden parantamista sekä tonttiaitojen rakentamista. Koska Espoolla ja Vantaalla on tarkoitus kehittää vastaavaa ohjeistusta, Espoo ehdottaa toimenpiteen toteuttamista yhteistyönä kaupunkien kesken. Kaiken kaikkiaan Helsingin toimintasuunnitelma on laaja ja haastava sekä osittain kaupungin omista toimista riippumaton. Tärkeää on seurata ja kirjata toimenpiteiden toteutumista vastuutahoittain ainakin vuositasolla, sillä muutokset esim. taloustilanteessa voivat vaikuttaa rahaa vaativiin hankkeisiin.