NYMAN & RISTIMÄKI. Sijainti

Samankaltaiset tiedostot
JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

TENGBOM OY. Siuntion kunta. Campus asemakaava Taajama- ja maisemakuvallinen tarkastelu

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

Kaupunkirakenteelliset periaatteet

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee

Viher-Nikkilä. A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

Nikulanmäen asemakaava-alueen kallioalueiden maisemaselvitys

Tehdashistorian elementtejä

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Mansikkaniemen asemakaava

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

5.2 Ylikerava Historia Kasvillisuus Tiestö Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila Historia. 5.3.

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

AVIAPOLIS / LAK-KORTTELI MAISEMASUUNNITELMA

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Lohiniemenranta sijaitsee Meri-Rastilan eteläisella rannalla Vuosaaressa. Lohiniemenranta Asemakaavan muutos Valmisteluaineisto

ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

Suunnitelmavaihtoehto 1 sovitettuna kaupunkimalliin. Suunnitelmavaihtoehto 2 sovitettuna kaupunkimalliin

Kaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Ak-330 Kemmolan asemakaava

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

SALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS

Sisältö KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO ROIHUVUORI LASITUSLIIKKEEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

Päivölänlaakso. Ahjon asemaseudun kehittämisalue. 1: /

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä Sanni Aalto, 53755E

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

Mittausasemat 2018

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia Asemakaavan muutos

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

VANHAN RAUMAN MAAILMANPERINTÖALUEEN SUOJAVYÖHYKE - OSA-ALUEIDEN KUVAUS

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Kuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A. Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A.

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Stansvikinkallion katuaukioiden ja viheralueiden yleissuunnitelma - työohjelma

Hakija vastaa asemakaavoituksen esittämiin perusteluihin ja selvittää punaisen tukkitien sijaintia sekä leveyttä korttelissa 1088.

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

16X WP2. Copyright Pöyry Finland Oy

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 192. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

Aromikujan alue sijaitsee Vuosaaren keskustassa.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Transkriptio:

Ote osoitekartasta Sijainti Kohdealue sijaitsee Espoonjokilaaksossa, Espoon keskuksessa. Suunnittelualuetta rajaavat vilkkaasti liikennöidyt Espoonväylä ja Kirkkojärventie, sekä mutkitteleva Pappilantie. Suuri rantatie eli Kuninkaantie myös sivuaa suunnittelualuetta. Aluetta halkova Itäinen Jokitie on kapea hiekkatie, joka päättyy umpikujaan Espoonväylää vasten. Tien päästä jatkuvat kevyen liikenteen yhteydet kahteen suuntaan. Rantarata kulkee alueen eteläpuolelta ja Espoon asema sijaitsee lyhyen matkan päässä. Alueen koillisreuna rajautuu Espoonjokeen. Alueella sijaitsee pääosin 1-2 kerroksisia omakotitaloja 40-60 luvuilta, ja niihin kuuluvat vehreät puutarhatontit. Taustaa Maisemaselvitys on laadittu maankäytön suunnittelun ja asemakaavan pohjaksi. Alueen nykyisten rakennusten tilalle suunnitellaan uutta asuntorakentamista. Ote ortoilmakuvasta.

Bodomjärvi Pitkäjärvi Turun moottoritie Espoonjokilaakso murroslinja Kehä III Suunnittelualue Espoonjoki Espoonlahti Karttalähde: paikkatieto.fi Karttalähde: paikkatieto.fi Alueen sijainti Espoonjoen varressa Topografia ja valuma-alueen rajat Espoonväylä Espoonväylä Maisemarakenne Espoonjokilaakso sijaitsee pitkittäisessä koillis-luodesuuntaisessa murroslinjassa, joka ulottuu sisämaan Pitkäjärvestä Espoonlahteen saakka. Jokilaakso on muodoltaan pitkänomainen ja kapea, ja sitä reunustavat metsäiset selännejonot ja kumpareet. Jokilaaksossa on myös muutama leveämpi tasankoalue, esimerkiksi Kirkkojärven kohdalla ja alajuoksulla Espoonlahden pohjukassa. Espoonjoki Itäinen Jokitie Espoonjoki savi Itäinen Jokitie kallio/moreeni Maaperä Suunnittelualueen maaperä noudattaa topografiaa: alavilla alueilla maaperä on pääasiassa savea ja kumpareet muodostuvat kalliosta ja moreenista. Karttalähde: paikkatieto.fi Karttalähde: paikkatieto.fi Topografia Maaperä on alavilla alueilla savea ja kumpareilla kalliota ja moreenia.

Keskiaikainen kivikirkko ja ympäröivä jokilaakso on alueen hallitseva elementti. Kuninkaantien varrella Espoonjoki ja Kannusilta. Taustalla vasemmalla suunnittelualue, oikealla hautausmaa. Keskiaikainen kivikirkko. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie sivuaa suunnittelualuetta. Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie on muodostunut noin 1350-luvulla. Tiestä kertovat opasteet alueella. Karttalähde: paikkatieto.fi Espoonjokilaakso on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi RKY. Aluerajaus on esitetty sinisellä vinoviivalla. Keskiaikainen kivikirkko on merkitty vihreällä neliöllä. Muinaisjäännökset esitetty punaisilla pisteillä ja punaisella vinoviivoituksella. Historialliset ja maisemalliset arvot Espoonjokilaakso on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi RKY. Jokilaaksossa sijaitseva Espoon keskiaikainen kivikirkko on alueen hallitseva elementti niin historiallisessa kuin maisemallisessa mielessä ja on tärkeä identiteettitekijä. Suunnittelualue sijaitsee RKY-aluerajauksen ulkopuolella, välittömästi sen vieressä. Suunnittelualue on visuaalisesti yhteydessä ja osana samaa maisematilaa kuin keskiaikainen kirkko ja siten sen vaikutuspiirissä. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie sivuaa suunnittelualuetta. Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie on muodostunut noin 1350-luvulla. Tiestä kertovat opasteet alueella.

Miljöötyyppejä Espoonjoen varrella. Ortoilmakuva Jokilaakso Kohdealue sijaitsee Espoonjokilaakson varrella, jota tullaan kehittämään merkittävänä virkistys- ja viherreittinä Pitkäjärveltä Espoonlahteen saakka. Virkistysreitistä on osia jo toteutettu, esimerkiksi suunnittelualueen ympäristössä. Jokilaaksoa reunustavat nykyisin pääasiassa erityyppiset ja -levyiset viheralueet ja pellot sekä paikoin rakentaminen. Espoon keskuksen kohdalla rannan tuntumassa on puistoa ja julkisen rakentamisen vyöhyke sekä niiden läheisyydessä Espoon keskuksen ja Kirkkojärven kerrostaloalueet. Matala asuinrakentaminen reunustaa jokilaaksoa Mikkelässä ja Espoonlahden suulla Lasilaaksossa. Alajuoksulla joen varressa sijaitsee Kauklahden teollisuusalue sekä lähiö. Ratalinjaus seuraa jokilaaksoa osan matkaa.

Jokilaakson maisematila puistomainen Espoon keskus Kirkonmäki Kirkon hierarkkinen asema maisemassa säilytettävä rata Jokilaakso Periaateleikkaus a jokilaaksosta kivikirkon kohdalla. Leikkauspaikat Kaupunginkallio tie jk/ pp suunnittelualue joki kappeli hautausmaa tie rantapuut havupuut Periaateleikkaus b jokilaaksosta suunnittelualueen kohdalla, nykytilanne.

Lähiympäristö pientalot I-II krs metsämäki Kuninkaantie maisematilan reuna pappilanmäki julkisten rakennusten vyöhyke kivikirkko jokirannan puistovyöhyke JOKILAAKSON KULTTUURIMAISEMA metsämäki Pitkä ja kapea maisematila tekee jokilaaksosta vaihtelevan sekä mittakaavaltaan pienipiirteisen. Näkymälinjat alueella avautuvat pääosin joen suuntaisina ja joitakin näkymiä avautuu mäiltä laakson poikki joen molemminpuolin. Jokilaakson reunat muodostuvat mäistä, jotka nousevat rajaamaan näkymiä. Esimerkiksi Espoon keskuksen virastoalue sijaitsee suunnittelualueen vieressä, muttei juuri näy rajaavien maastonmuotojen ansiosta. Kirkkojärven kerrostalot Suunnittelualueen ympäristössä kohtaavat monentyyppiset miljööt. Hallitsevin niistä on Espoonjokilaakson vanha kulttuurimaisema, johon liittyy Espoon keskiaikainen kivikirkko sekä jokimiljöö, perinteisine rakennuksineen. Tälle vastakohtana on Espoon keskuksen virastoalue, joka sijoittuu jokilaaksoa rajaavan harjanteen toiselle puolelle. kerrostalot III-IVkrs maisematilan reuna hautausmaa näkymälinja Kannusillanmäki virastotalot ESPOONVÄYLÄ Mikkelän pientalot I-II krs jokirannan puistovyöhyke suunnittelualue pientalot I-II krs Kaupunginkallion mäki Espoonjoki ESPOON KESKUS KIRKKOJÄRVENTIE asema RATA Entresse Lähiympäristön miljöötyypit 1:4000

Rakennuskanta ja korkeussuhteet Ympäristön maastonmuodot ovat vaihtelevia, mutta itse suunnittelualue Itäisen Jokitien varrella on maastoltaan varsin tasaista. Korkeussuhteet alueella ovat 4-12 metrin välillä. Joen vedenpinta on arviolta noin +3,5 metrissä. Itäisen Jokitien varressa on 1-2 kerroksisia omakotitaloja, ja päärakennukset sijaitsevat 7 metrin korkeudella tai sen yläpuolella. Niiden etäisyys joesta on keskimäärin 50 metriä. Lähempänä jokirantaa sijaitsee piharakennuksia, jotka ovat pääosin 6 metrin korkeudella ja niiden etäisyys rannasta vaihtelee 15-35 metrin välillä. Alueen etelä- ja länsipuolella nousee korkeita ja jyrkkärinteisiä metsäisiä kalliomäkiä. Alueen selustan etelässä muodostavat Espoonväylä sekä Kaupunginkallion mäki, joka kohoaa 55 metrin korkeuteen. Rantarata lävistää mäen tunnelissa. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva Espoonväylän ja Kirkkojärventien risteysalue on suunnittelualuetta korkeammalla, 18 metrin korkeudessa. Espoonväylä laskee lounaaseen päin, joen ylittävää siltaa kohden. Itäpuolella sijaitseva Kannusillanmäki nousee 30 metrin korkeuteen. Hautausmaa Espoonväylä Espoonjoki Kannusillanmäki Virastopiha Kirkkojärventie Rantarata Espoonkatu ESPOON KESKUS Suunnittelualueen luoteisreunan muodostaa Espoonjoki. Vastarannalla on jokivartta seuraava kevyen liikenteen reitti sekä aidattu rinteeseen sijoittuva hautausmaa ja kappeli. Joenvarteen istutetut havupuuryhmät rajaavat hautausmaalta avautuvia näkymiä ja vastaavasti myös näkymiä hautausmaalle päin. Joen varressa on rantapuistoa sekä julkista rakentamista, kuten keskiaikainen kivikirkko, seurakuntatalo, kappeli oppilaitoksia ja uimahalli. Jokilaaksoon näkyvät Virastopihan ja Espoonkadun päissä sijaitsevat 3-5 kerroksiset kerrostaloryhmät. Tulviminen Joen keskivedenpinta on noin +3,5 metriä. Joki tulvii ajoittain ja vedenpinta voi nousta kerran 200 vuodessa toistuvana tulvana arviolta 4,6 metrin korkeuteen. (L.Harilainen 2006) Kaupunginkallio Korkeussuhteet ja rakennusten etäisyyksiä rannasta 1:4000

kivikirkko maisematilan reuna pappila rivitalot metsämäki puutalot kirkonmäki Seurakuntakeskus puisto maisemallisesti tärkeät hopeapajut Kuninkaantie puutalot avoin rinneniitty Kuninkaantie Lagstadin koulu kivisilta kerrostalot puoliavoin hautausmaa rinteessä mutkitteleva kyläraitti masto Kannusillanmäki kappeli ja krematorio tilaa rajaavat havupuut maisemallisesti tärkeät hopeapajut huvilat virastot rivitalot Espoon väylä Jokilaakso maisematilan reuna, selkeä raja miljöötyyppien välillä Espoon keskus Kirkkojärventie puisto toimistot korkea mäki Kaupunginkallio rata Ympäristöanalyysi

Tilarakenne

säilytettävä rantapuusto, hopeapajut Vaahterarivi kehystää Pappilantien mutkaa. Leveälatvuksinen yksittäismänty. yksittäismänty tietä rajaava vaahterarivi säilytettävä rakennus Kasvillisuus Jokirannan maisemallisesti merkittävät suuret hopeapajut tulee säilyttää. Kasvillisuus Alueen kasvillisuus muodostuu pihojen puutarhakasvillisuudesta eli puista pensaista ja nurmipinnoista. Kasvillisuuden osalta säilytettäviä elementtejä ovat jokirannassa kasvavat maisemallisesti arvokkaat suuret puut, mm. hopeapajut. Hopeapajut muodostavat joen rantaa seuraavan aiheen kirkolle. Lisäksi alueen eteläreunassa on näyttävä leveälatvuksinen yksittäismänty, sekä Pappilantien reunaa kehystävä vaahteraryhmä, joiden säilyttämistä tulisi mahdollisuuksien mukaan harkita. Alueen vehreät puutarhamaiset piirteet tulisi säilyttää rakentamisen yhteydessä istuttamalla uutta kasvillisuutta, erityisesti suuria puita. Kasvillisuudella muodostetaan mm. reunavyöhykettä joelle päin.

Itäinen Jokitie. Pihapiirejä ja rakennuskantaa.

Näkymä vastarannalta. Suunnittelualue näkyy vasemmalla ja oikealla hautausmaata. Näkymä vastarannalta. Suunnittelualueen olevia rakennuksia. Jokirannan suuret hopeapajut. Näkymä suunnittelualueelta Espoon vanhaa kirkkoa kohti. Suunnittelualue nähtynä vastarannalta. Kuvassa näkyy säilytettävää rantapuustoa. Suunnittelualue nähtynä Espoonväylän alikulun kohdalta. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaa joenvarsipuistoa reunustaa Mikkelän pientaloalue.

Näkymä Kirkkojärventien ja Espoonväylän risteyksestä. Suunnittelualue jää puiden taakse. Äärimmäisenä oikealla näkyy Espoon keskuksen virastoalueen korkeita rakennuksia. Näkymä Kirkkojärventien ja Pappilantien risteyksestä, suunnittelualue oikealla. Vasemmalla näkyvä Espoon väylän silta ylittää junaradan. Näkymä Pappilantien risteyksestä Kirkkojärventielle ja Espoon keskukseen ja juna-asemalle päin. Näkymä Kirkkojärventietä sivuavan kevyen liikenteen väylää pitkin. Ajoväylän ja kevyenliikentenn väylän välillä on noin 5 metrin korkeusero. Suunnittelualue jää oikealle. Näkymä suunnittelualueelle Pappilantieltä. Joki jää oikealle. Näkymä alueelle Espoonväylältä.

Suunnittelualue nähtynä kirkon mäeltä Tarkennus näkymäkuvasta kirkon mäeltä. Jokilaakson puistoa nähtynä kirkolta. Espoon keskuksen asuinkerrostaloja nähtynä kirkolta. Uusi hautausmaa. Hautausmaalta näkyy paikoin suunnittelualueelle havupuuryhmien lomasta. Näkymä Pappilantieltä suunnittelualuetta kohden. Hautausmaa jää etuoikealle. Valokuvauspaikat

Muistilista Referenssikuvia Mäkisestä topografiasta johtuen maisematila on pienipiirteistä ja siinä tapahtuvat muutokset näkyvät rajalliselle alueelle, mutta alueen sisällä muutokset ovat vaikutuksiltaan sitäkin voimakkaampia. Suunnittelualue on historiallisen kirkkomaiseman välitöntä vaikutusaluetta. Alueella tapahtuva rakentaminen vaikuttaa kirkon ja jokilaakson maisemakuvaan. Joen rantaan tulee jättää riittävän leveä rakentamaton vihervyöhyke, jotta jokilaakso koetaan toiminnallisesti yhtenäisenä ja maisemakuvallisesti eheänä. Kirkon hierarkkinen asema maisemassa tulee säilyttää > Uudisrakennusten mittakaava ja korkeusasema alisteinen, etäisyys joesta riittävä. Huomioitava näkymät mm. kirkolta ja miten rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia voidaan minimoida. Jokilaakson suuntaisten näkymien säilyminen huomioitava niin kasvillisuuden kuin rakentamisenkin sijoittelussa. Rakennusten sovittaminen maisemaan Rakennusten etäisyys jokeen riittävä. Rakennusten massoittelu ja korkeudet: esim. polveileva reuna myötäilee joen mutkia, kaltevat tai porrastetut rakennusmassat jatkavat ympäristön maastonmuotoja. Väritys ja materiaalit: punatiili tai maanläheiset tummahkot sävyt sulautuvat ympäristöön ja kasvillisuuteen. Kasvillisuuden käyttö: suuret puut, pensaat, nurmipinnat. Alueen vehreät puutarhamaiset piirteet tulisi säilyttää istuttamalla uutta kasvillisuutta rakentamisen yhteydessä. Kasvillisuudella muodostetaan mm. reunavyöhykettä joelle päin. Rantapuusto tulee säilyttää Kasvillisuus, suuret puut Vihreät katot Ympäristöstä johdettuja materiaaleja ja väritystä