Luovaan tulevaisuuteen -seminaari Kotka 26.5.2004
Kotkan konserttitalo 26.5.2004 Visionäärinen johtaminen ja osaamisen ennakointi Prof. Markku Wilenius Johtaja
Visionäärinen johtaminen. tarkoittaa ennen kaikkea systemaattista tapaa tarkastella tulevaisuuden menestymisen ehtoja ja toimia sen mukaan 2
pitkän tähtäimen menestystekijöistä Mitä kaksi maailman vaikutusvaltaisinta yritysten strategisen toiminnan kehittäjää, Gary Hamel & G.K. Prahalad ovat huomanneet menestyvistä yrityksistä: Pitää olla riittävän kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita Kilpailu nähdään pikemmin kompetenssien eli kyvykkyyksien rakentamisena kuin markkinaosuuksista kilpailemisena Panostetaan enemmän uusien osaamisalueiden kehittämiseen kuin olemassa olevien asemien puolustamiseen 3
Ja tehdä oikeita kysymyksiä: NYT Keitä ovat asiakkaani tänään? Mitä kanavia pitkin tavoitan asiakkaani tänään? Mikä on kilpailuetuni perusta tänään? Mistä tuottomarginaalini löytyvät tänään? Mitkä taidot ja kyvyt tekevät yritykseni ainutlaatuiseksi tänään? VUONNA 2005-2010 Keitä asiakkaita palvelen tulevaisuudessa? Mitä kanavia pitkin tavoitan asiakkaani tulevaisuudessa? Mikä on kilpailuetuni perusta tulevaisuudessa? Mistä tuottomarginaalini löytyvät tulevaisuudessa? Mitkä taidot ja kyvyt tekevät yritykseni ainutlaatuiseksi tulevaisuudessa? 4
Nykytilan ja halutun tulevaisuuden välinen kuilu NYKYISYYS VERTAILEVA ANALYYSI TULEVAISUUS Toimiala Yrityksen koko Toimiala Yrityksen koko Imago Yrityspolitiikka Kulttuuri Johtamistavat Organisaatiorakenne Arvot Ydinpätevyydet Liikeidea Imago Yrityspolitiikka Kulttuuri Johtamistavat Organisaatiorakenne Arvot Ydinpätevyydet Liikeidea Tuotteet ja palvelut Tuotteet ja palvelut KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5
Johtamisen eri aikajänteet VISIONÄÄRINEN JOHTAMINEN H=0v H = +1v H = +3-5v H = +5-10v STRATEGINEN JOHTAMINEN TAKTINEN JOHTAMINEN 6
Kyse on eri aikajänteille asettuvista orientaatiotasoista Visionäärinen johtaminen: Määritä tulevaisuuden ydinbisnekset ja ne ydinosaamisen alueet, jotka niiden hallitsemiseksi tarvitaan. Siis minkä tyyppistä bisnestä haluamme tehdä 5-10 vuoden päästä ja millä porukalla? Strateginen johtaminen: Ennakoi muutokset toimintaympäristössä ja mieti niiden vaikutus nyt käsillä oleviin kompetensseihin. Jaa resurssisi tarvittaessa uudelleen. Tarkasteltava ajanjakso 3-5 vuotta. Taktinen johtaminen: Minkä tyyppisiä kompetensseja tarvitset juuri nyt, jotta selviät seuraavasta viikosta ja ensi vuodesta. Tarkasteltava ajanjakso korkeintaan vuosi. Visionäärisen johtamisen prosessin ytimessä on se ajatus, että visionäärisen orientaation tavoitteet alkavat toteutua menestyksellisinä taktisina johtamispäätöksinä. 7
Kilpailukyky siis viime kädessä muodostuu visionäärisistä johtajista, joilla on strategista älykkyyttä ELI: 1. Visio tulevaisuudesta: pitää olla riittävän kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita ja pitää olla keinot, millä tämä visio systemaattisesti rakennetaan 2. Näkemys siitä, mistä kilpailukyky koostuu: Ydinkompetenssien määrätietoinen rakentaminen 3. Motivointikyky: Pitää nähdä henkilöstö kaikkein tärkeimpänä voimavarana. Pitää olla kyky viestittää avoimesti ja motivoida koko organisaatio sitoutumaan tavoitteisiin 4. Partneruuksien rakentaminen: kyky löytää oikeat partnerit niin organisaation sisältä kuin ulkoakin. 8
JA NÄIN YHDISTETÄÄN VISIONÄÄRINEN JOHTAMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN: TOIVE: Visiosta Strategiset päämäärät Menestystekijöiksi Johdettaviksi osaamisiksi Esille nousevat ainakin seuraavat kysymykset Mikä on strategiamme? Edellyttääkö strategiamme osaamisen systemaattista hallintaa ja osaamisen kautta uudistumista toteutuakseen? Pystytäänkö strategian perusteella tunnistamaan ainakin seuraavat osaamisalueet? Kilpailukykyyn vaikuttava osaaminen? Toimialalla toimimisen edellyttämä osaaminen? Taloudelliseen menestykseen vaikuttava osaaminen? Organisaatiolta vaadittu yleinen osaaminen? lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy). 9
Visionäärisen johtamisen ja kehitystehtävän haaste Visionäärinen johtaminen strategisen johtamisen laajempi ja osallistavampi muoto. Visionäärisellä johtamisella tähdätään sellaisen vision saavuttamiseen, jossa on määritelty se mihin organisaatio voi ja tulisi yltää. Toimintaa ohjaa myös selvä ymmärrys taktisesta toiminnasta sekä tulevaisuuteen vaikuttavista liikevoimista ja epävarmuuksista. Viestimällä visio läpi organisaation, visionäärinen johtaminen tuottaa uusia mahdollisuuksia johdon ja työntekijöiden innovaatiokyvyn kehittämiseksi Näin synnytetään emotionaalinen sitoutuminen, joka tekee tulevaisuudessa menestymisen mahdolliseksi. 10
OSAAMISEN KEHITTYMINEN kyyden uminen Lähimpänä tulevina vuotena... Lähiaikoina... Lähimpänä parina vuotena... Ennakoitavissa oleva ydinosaaminen Uudenlainen Ennakoitavissa ydinosaaminen oleva ydinosaaminen Nykyinen ydinosaaminen Ammatillinen osaaminen toimialalla Opportunistinen näkökulma Säilytettävä ydinosaaminen Muuttuva ammatillinen osaaminen Strateginen näkökulma Säilytettävä ydinosaaminen Uudenlainen ammatillinen osaaminen Visionäärinen näkökulma aineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy) 11
Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Visio Kompetenssit Strategia kot aalit Skenaariot ndilyysi
Summa summarum: Maailma/toimintaympäristö muuttuu kompleksisemmaksi ja muutoksen tahti on nyt melkoinen kun uusia rakenteita ja toimintamalleja luodaan Yrityksen intellektuaalisen pääoman hyödyntämisen tavat monipuolistuvat Todellinen kilpailun alue on huomisen markkinat Ennakointimenetelmät tarjoavat mahdollisuuksia kilpailukyvyn kehittämiseen PK-yritysten osaaminen ja menestyminen ratkaisevaa kansakunnan hyvinvoinnille.
1 Professori, johtaja Markku Wilenius Kotkan konserttitalo ke 26.5.2004
2 KULTA-hankkeen visio Nyt talous vetää kulttuuria tulevaisuudessa kulttuuri vetää taloutta Kulttuurin kehittyminen Maatalousyhteiskunta - Kulttuurinen eriytyneisyys, suuret vaihtelut - paikallisyhteisöt, maailmanvallat Teollisuusyhteiskunta - Kulttuuri yhdenmukaistuu - Kansallisvaltiot ja nationalismi - universalismi, tehokkuus Verkostoyhteiskunta - Kulttuurinen moninaisuus - Kansainvälistyminen -inhimillinen pääoma -Luovuus Kylä yhtenäisvaltio Globaali yhteisö
3 KULTA-hankkeen SUURI KYSYMYS Miten kulttuuri vaikuttaa taloudessa ja yhteiskunnassa ja mikä sen rooli on tulevaisuudessa? Kulttuuri Makrotaso Mesotaso Voidaan ymmärtää... sivistyksenä, ihmisen synnyttämänä sivilisaationa toimintana, jossa tuotetaan, tulkitaan ja hyödynnetään kulttuurisia symboleja Se ilmenee... Arvoina ja kollektiivisena tietoisuutena Kulttuuriteollisuutena, taiteena, organisaatioiden kulttuureissa Tähän liittyvää kulttuuriosaamista on... Historian tuntemus: teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen ymmärtäminen symbolimerkitysten ja kulttuurimuutosten dynamiikan lukutaito ja ymmärtäminen Mikrotaso prosessina, jota tuotetaan ja rekonstruoidaan päivittäin Elämäntapoina ja kuluttamisen eri muotoina Arjen muuttuvien tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen
4 Kulttuuriosaaminen on kyky hyödyntää kulttuurista pääomaa, siis opittuja tietoja ja taitoja sekä kulttuuristen merkkien ja merkitysten tulkintaa ja uudelleenluontia
5 Kulttuuriosaamista on siis 1) kyky kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä tuotteita 2) kulttuurinen lukutaito ( cultural competence ) 3) organisaatioissa sellaisen ilmapiirin ja organisaatiokulttuurin luominen, jonka puitteissa luovat, innovatiiviset ratkaisut voivat nousta esiin
6 Luovuus On rutiinien ylittämistä ja kriittistä ajattelua jota ei voi pakottaa mutta jolle voi luoda edellytyksiä
7 Mikä on kulttuuriosaamisen rooli nyt? Tuottaa ERILAISTUMISEEN tarvittavaa henkistä pääomaa
Miksi juuri nyt? 8
9 Koska kulttuurin rooli on muuttunut ratkaisevasti aiemmasta emmasta: 2000 1990 1960 Piilevä rooli Eliitin harrastus Kansallinen näkökulma 1970-80 Aktiivinen rooli Palveluiden parantaminen ja monipuolistaminen Strateginen rooli Alueiden houkuttelevuus ja kilpailukyky Innovatiivinen rooli Tietointensiivinen luova hyvinvointiyhteiskunta Kulttuurinen moninaisuus Lähde: Yrjö Sotamaa Määrällinen kilpailu - valtiokeskeinen, kansallinen Laatu-, elämys- ja arvokilpailu - globaali, yritysvetoinen
Koska Suomi elää jatkossa yhä enemmän tästä: 10 INNOVAATIOPROSESSI AVAUTUMINEN Checkpoint kriittinen tarkastelu INTEGROINTI Luovuus Tuotteistaminen INNOVAATIO KULTTUURIOSAAMINEN
The Rise of the Creative Class: : the size of the creative class has doubled in 20 years (Florida 2002) 11 Social class structure in the U.S. 1900-1999 Proportion of the labour 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Luova luokka Creative class Super-luova luokka Super-creative class Työväenluokka Working class Service class Palveluluokka Agriculture Maatalous 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1991 1999 Year
12 Luova talous tarvitsee ennen kaikkea Luovuuden kasvattamista yrityksissä ja julkisella sektorilla Luovuutta ja siihen liittyvää osaamista lisää organisaatioiden päätöksentekoon Ymmärrettävä syvällisemmin luovuuden ja luovan ongelmaratkaisun keskeisyys opetuksessa peruskoulusta lähtien
13 Luova talous tarvitsee Yritysten ja kulttuurielämän syvempää vuorovaikutusta Hyviä esimerkkejä jo olemassa: Edita & Lahden sinfonietta, Kiasma & Vattenfall Mutta: yhteistyö silti vasta alullaan, kuilu on syvä ja välittäjäorganisaatioita ja foorumeita tarvitaan lisää
Mitä pitäisi tehdä? 14
15 1 2 Tehdään luovuus- strategia, jolla kulttuuriosaaminen nostetaan talouden tukijalaksi Luodaan toimiva A&B foorumi Suomeen 3 Perustetaan Tekesin oheen Kulttuurin edistämiskeskus (KUKES)
16 4 Kasvatetaan kulttuuriorganisaatioiden liiketoimintaosaamista 5 Koulutetaan yritysten ja julkisen sektorin johtoa luovuuden johtamiseen
Suomi on strategisen haasteen edessä: 17 KOMPLEKSI Uusien muotojen hallinta Kokeile-miellä miellä-vastaa TIEDETTÄVISSÄ Analyyttinen hallinta Miellä-analysoi analysoi-vastaa Mukaillen: : Snowden 2002 KAOOTTINEN Toimintatyökalujen hallinta Toimi miellä miellä-vastaa TIEDETTY Vallitseva paras käytäntö Miellä-kategorisoi kategorisoi-vastaa
LUOVAN TALOUDEN SUOMEN MALLI 18 Luovuus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys Yhteistyö Kestävä kehitys Suomalainen pääoma
Suomella on kaikki edellytykset 19 Lähde: Florida & Tinagli (2004) sekä Porter (2001)
Luovuutta ei tarvita historian toistamiseen 20
21 Kiitos! markku.wilenius@tukkk.fi vaan uuden luomiseen!
22