PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA

PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA

Asialista 1. Kokouksen avaaminen, professori Jorma Mäntynen 2. Ohjausryhmän puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Projektin tavoitteet ja työsuunnitelma sekä yhteistyöverkoston odotukset 5. Keskustelu projektisopimuksesta 6. Ohjausryhmän toiminnan käytännöt 7. Seuraavien kokouksien sopiminen 8. Muut asiat 9. Kokouksen päätös klo 14:45

PYKÄLÄ II MITÄ AIOTAAN TEHDÄ?

Otteita valtakunnallisesta strategiasta (LVM): Strateginen linjaus I: 20 % enemmän kävely- ja pyörämatkoja vuonna 2020 Kävelyllä ja pyöräilyllä on kasvupotentiaalia kaikkialla, mutta erityisesti erikokoisissa taajamissa ja kaupunkiseuduilla. Iso kasvupotentiaali on niissä lyhyissä matkoissa, jotka nyt tehdään henkilöautolla. Alle yhden kilometrin matkoista viidesosa tehdään henkilöautolla ja 1 3 kilometrin matkoista yli puolet. Runsas neljännes automatkoista on alle kolme kilometriä ja yli 40 prosenttia alle viisi kilometriä pitkiä. Suuri osa näistä matkoista olisi mahdollista tehdä myös kävellen tai pyörällä.

Otteita valtakunnallisesta strategiasta (LVM): Strateginen linjaus II: Lisää arvostusta ja motivointia Kävelyn ja pyöräilyn arvostus ei konkretisoidu riittävästi kulkutapavalintoja ohjaavissa toimissa, suunnitelmissa ja säännöksissä, eri kulkutavoille osoitetussa julkisessa rahoituksessa eikä ihmisten kulkutapavalinnoissa. Myös muut toimijat, kuten työnantajat, liike-elämä ja media tulee saada mukaan lihasvoimin liikkumisen kannustajiksi.

Otteita valtakunnallisesta strategiasta (LVM): Strateginen linjaus III: Lyhyet etäisyydet sekä miellyttävä ja turvallinen liikkumisympäristö Liikkumisen sujuvuus, liikkumisympäristöjen viihtyisyys ja esteettömyys sekä lyhyet etäisyydet jokapäiväisiin palveluihin tekevät kävelystä ja pyöräilystä houkuttelevaa ja helppoa. Asuinympäristöjä kehitetään siten, että se houkuttelee liikkumaan jalan ja pyörällä. Hyvä talvihoito on edellytys pyörän käytölle talviaikaan.

Otteita valtakunnallisesta strategiasta (LVM): Strateginen linjaus IV: Tahtoa ja yhteistyötä, rahoituksen uutta suuntaamista ja lainsäädäntömuutoksia sekä riittävää seurantaa Kävely ja pyöräily tunnustetaan liikennepolitiikassa yhdyskuntien perusliikkumismuotoina. Valtion ja kuntien nykyinen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen osoitettu niukka rahoitus ei riitä näiden kulkutapaosuuksien kasvattamiseen, vaan niiden rahoitustasoa on nostettava. Ensiarvoisen tärkeää on parantaa kävelyn ja pyöräilyn määriä, kulkutapaosuuksia ja onnettomuuksia koskevan seurantatiedon tuottamista.

PYKÄLÄ II -projektin tavoitteet: tukea pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntämistä entistä paremmin suomalaisissa kaupungeissa tarjota tietoa pyöräily- ja kävelymyönteisen päätöksenteon varmistamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi tuottaa tietoa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun luoda yhä parempia edellytyksiä pyöräilylle ja kävelylle kaupungeissa kehittää elinympäristön laatua auttaa pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuksien kasvattamisessa eli arki- ja terveysliikunnan lisäämisessä kohdekaupungeissa vahvistaa kaupunkiverkostoa pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä

Projektin sisältö:

Mitä tästä syntyy? PYÖRÄILYN JA KÄVELYN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN Myönteisen päätöksenteon tukeminen

Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Myönteisen päätöksenteon tukipuita 1. Johdanto 2. Pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen vaikuttavat poliittiset toimenpiteet 3. Hyötyjen ja kustannusten analysointi pyöräilyhankkeissa 4. Kävelykatujen vaikutukset liike-elämälle 5. Elinympäristön laatu kävelyn edistäjänä 6. Pyöräilyn ja kävelyn potentiaali Suomen kaupungeissa 7. Pyöräily- ja kävelyväylien kunnossapito 8. Laskennan kehittäminen 9. Johtopäätökset

Pyöräilyn potentiaalin määrittäminen

Menetelmiä Pyöräiltävien matkojen analyysi Kuinka suuri osuus tehdyistä matkoista olisi mahdollista pyöräillä? Paikkatietoon pohjautuva analyysi potentiaalisista pyöräiltävistä alueista Väestön sekä palveluiden sijoittuminen ja väyläverkko Kysely Asukkaiden halukkuus pyöräilyyn, päättäjien halukkuus ohjata resursseja, käytetyt resurssit (kansainvälinen vertailu)

Pyöräiltävien matkojen analyysi Analysoidaan liikennetutkimusten aineistoa Kuinka suuri osuus tehdyistä matkoista olisi mahdollista pyöräillä? Kuinka moni potentiaalisista pyörämatkoista tehdään autolla vs. bussilla Minkä tyyppisiä matkoja nämä ovat (työ- vs. asiointimatkoja) Kuinka pitkiä kestoltaan nämä ovat? Esim. kuinka monta prosenttia matkoista kestäisi alle 20 minuuttia

Pyöräiltävien matkojen analyysi Case Lontoo

Liikennetutkimusaineisto saatavilla

Paikkatietoon perustuva analyysi Väestön sijoittuminen (väestön tiheys, demografia ) Palveluiden sijoittuminen (toimipaikkarekisteri => pyöräilyä generoivat asiointipaikat) Pyörätiet (hierarkialuokkiin jaettuna)

Kävelykatujen vaikutukset liike-elämälle

Tutkimuskysymyksiä Miten kauppa suhtautuu autoilun rajoittamiseen lähiympäristössään ennen ja jälkeen kävelykatujen avaamisen? Mitkä ovat kävelykatujen taloudelliset vaikutukset liike-elämälle? Miten kävelykadut muuttavat alueen kaupallista tarjontaa? Menetelmät Kirjallisuuskatsaus kansainvälisiin tutkimuksiin Empiirinen tutkimus Suomen kaupungeissa esim. 3 kohdetta

Kävelyolosuhteiden laatu eri elinympäristöissä

Mikä saa asukkaat kävelemään? Millainen ympäristö aktivoi asukkaita liikkumaan kaupunkiseudulla ja millainen vastaavasti vähentää halukkuutta kävellä? Tutkimuksessa selvitetään kävelyyn houkuttelevan ympäristön laatukriteereitä sekä arvioidaan suomalaisten kaupunkien kävelyolosuhteiden laatua. Yhteistyötä tehdään tanskalaisen Gehl Architects -toimiston kanssa hyödynnetään jo olemassa olevaa laatukriteeristöä uusimmat sovellukset maailmalta

Pyöräilyn ja kävelyn laskennan kehittäminen

Tavoitteena kattavat laskennat Tuetaan kaupunkeja laskennan kehittämisessä o jalankulku ja pyöräily o kaupunkikohtaisia ehdotuksia laskentapisteiden sijainnista ja laskentojen suorittamisesta o kehitetään laskentatiedon hyödyntämistä ja käyttötarkoituksia

Parhaat käytännöt Pyöräilyn kustannuslaskennoissa ja talvihoidossa

Talvikunnossapito Mahdolliset esimerkkikaupungit Oulu Uumaja Gävle Västerås Linköping Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Kustannusanalyysi Esimerkkimaat: Hollanti, Tanska ja Norja Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Salasana: Keskiö2012 Liikenteen tutkimuskeskus Verne

PYKÄLÄ II Aikataulu 14.2.2012 Vuosi 2012 Vuosi 2013 XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1. Esiselvitykset 2. Pyöräilyn ja kävelyn potentiaali potentiaalin kartoitus sovellus 3. Kävelykatujen vaikutus liikeelämälle kirjallisuustutkimus empiirinen tutkimus 4. Elinympäristön laatu aineistokeruu kriteeristön muodostaminen sovellus Liikenteen tutkimuskeskus Verne

PYKÄLÄ II Aikataulu 14.2.2012 Vuosi 2012 Vuosi 2013 XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5. Parhaat käytännöt kustannuslaskenta: aineistonkeruu talvihoito: aineistonkeruu 6. Laskennan kehittäminen laskentatiedon hyödyntäminen laskentasuunnitelmien tekeminen 7. Raportointi raportoinnin viimeistely 8. Pyöreän pöydän kokoukset 9. Ohjausryhmän kokoukset 10. Excursiomatka (?) Liikenteen tutkimuskeskus Verne

PYÖRÄILYN JA KÄVELYN POTENTIAALIN HYÖDYNTÄMINEN Myönteisen päätöksenteon tukeminen

PYKÄLÄ II KOHTI KONKRETIAA KAUPUNKIVERKOSTON VOIMALLA