M 19/3 1,1 11,3442/-78/2/10 Puolanka,Mekkomäki Raimo Räsänen 31. SELOSTUS PIEIVOISPOIiiUTTUNLUN h:iilleliuskeeiq ELI KIHARALTUS- KEEN ESIINTYI'4IEN TUTKIMUKSISTA PUOLANGAN KUNNASSA KES~LLJ~ 1978 SEKÄ MEKKOMÄEN ESI INT.rMKN DETALJIKARTOITUKSESTA Tehtävä Puolangan kunta antoi keväällä 1978 kaivostekn. opis3)c.elija Rainio Räsäselle tehtäväksi laadituri ohjelman perusteella selvittää kiharaliuskeen esiintymien laajuus ja hyödyntämiskelpoisuus. Puolangan kunnan alueella. Tehtävä käsitti ensi sijassa Mekkokall.ioiden jo käyttöön otettujen esiintymien lähiympäristön yksityiskohtaisen tutkimuksen hyvdvntämi.skelpoisten kivivarojen selvillesaamiseksi. Samalla tutkimuksella pyrittiin alustavasti selvittämään tiedossaol.evi_en muiden kiharaliuskehavaintojen merkitys louhintakelpoisen esiintymän löytämistä silmälläpitäen. Yleistä r Useat aikaisemmat kiharaliusl.elhiavainnot kallioista osoittautuivat tutkimuksen kuluessa varsin kapeiksi ; 1.0.'.0 cm levyisiksi välikerroksiksi muiden liuskepatjojen välissä eikä niillä vähäisyytensä vuoksi ole louhinta- ja käyttöedellytyksiä. Samoin muutamien h.yvälaat-uislen kiharali.uskenäytteiden todettiin olevan peräisin suurista irtolohkareista, joiden luonne selvisi vasta kaivuria apuna käyttäen. Täten mm. Välisuolta tavatut ja kalliopaijastumana pidetyt kiharat.iuske.nuociostumat olivat tutk _muksen mukaan irrallaan olevia suuria lohkåreita, joita voidaan pitää aivan paikallisina, muttaa silti mannerjäätikön mukana jonkin matlkkaa siirtyneinä l ohk.arei.na. Tarpeen vaatiessa esiintymä löydett_änee kaivauksilla lähiympäristö.3tä, mutta tä~r:.änluoritoin.en etsintä ei kuulunut suoritetun. tutkimuksen ohjelmaan. Kongasmäcn suunnalta Rahikkalanvaarasta tavattiin useassa
2 pienoisnoimuttunutta kiillel..iusketta, joka kalliosta tehtyjen havaintojen perusteella saattaa hyvinkin soveltua ko - ristelaataksi samaan tarkoitukseen kuin Mekkomäen kiharaliuskekin. Sieltä kalliosta otetut näytteet ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia, mutta vaativat hyödyntämistä suunniteltaessa lisätutkimuksen, jossa laaditaan esiintymästä detaljikartoitus sekä avataan jokin louhintarintuus kivilajin fysikaalisten ominaisuuksien ja louhittavuuden selvittämiseksi. Kiharaliusketutkimus k Aika : 02.05. - 31.08.1978, suorittaja Raimo Räsänen sekä osan ajasta apumies ja louhospaikan avauksen ja kivilajin louhittavuuden selvittämisen yhteydessä kaivinkone. Kaivaukset palvelevat jatkossa myös liuskelouhinnan aloitustoimintaa. Tutkimuskohteet mainitaan seuraavassa selostuksessa tutkimusohjelman.kohtien mukaan ryhmiteltynä ja paikallisin nimin mainiten. Tutkimuksen rahoituksesta vastasi Puolangan kunta Kauppaja teollisuusministeriöltä saamansa avustuksen turvin kustannusten jakaantuessa tutkimussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla.
3 Tutkimusoh -ielma.1. Mekkomäen kiharaliuskeen selvittäminen alkoi siitä tiedosta, jonka sain entisiltä Mekkomäen kiharaliuskeen louhijoilta. Sen mukaan Mekkomäessr on kiharaliusketta laajalla alueella. Saatuaan rajattua tiedustelun perusteella tämän alueen, joka oli n. 4 km 2, tein alueesta linjoituskaavion. Sen jälkeen aloin tehdä linjoitusta apulaiseni kanssa lumien ollessa vielä maassa. Linjoitus on suunniteltu niin, että Mekkokallioiden yli menevät pohjois-eteläsuuntaiset linjat ovat 250 m :n välein ja itä-länsisuuntainen linja menee nykyisen louhoksen yli. Koordinaatteina on käytetty valtakunnan koordinaatistoa kuitenkin niin, että x-koordinaatista on jätetty pois kaksi ensimmäistä numeroa ja y-koordinaatista ensimmäinen numero. Linjoituksen valmistuttua ja lumien lähdettyä maasta aloitimme yksityiskohtaisen kartoituksen Mekkomäen alueella. Kiinnitin huomiota.pienoispoimuttuneeseen kiharaliuskeeseen sekä sen esiintymien leveyteen, jatkuvuuteen kivil.ajin kulun suunnassa, kaateeseen, lohkeavaisuuteen sekä louhittavuuteen. Erityisesti kiinnitin huomiota kiilteen määrään sekä siihen, onko kyseessä oleva kiharaliuske muskoviittivai biotiittivaltainen. Kiinnitin tutkimuksessa myös huomiota kiharaliuskeen lujuuteen, kvartsimaasälpäkerroksen paksuuteen, joka tässä kivilajissa on lujuusominaisuuksia lisäävä tekijä, ulkonäköön, kiharan liuskeeen poimujen korkeuteen sekä voimakkaampaan poimuttuneisuuteen. Samassa yhteydessä selvitettiin myös niin kutsutun Katriliuskeen louhintamahdollisuudet ja käyttökelpoisuus. Se on Altan liusketta muistuttava muskqviittipitoinen kvartsimaasälpäliuske, joka on luja ja helposti laatoiksi lohkeava.
4-4 Kartoituksen yhteydessä paksujen maapeitteiden alla olevat mielenkiintoiseksi osoittautuneet kohdat avattiin kaivuria ja lapiota käyttäen. Jokaisesta }:iharaliuskepaljasturmiasta otettiin käsiporakonetta hyväksikäyttäen ja kalliota ampuen näytteitä, jotta voitiin todeta kysessäolevan liuskeen louhittavuus ja käyttökelpoisuus. Käyttökelpoisiksi osoittautuneista kohdista on otettu näyte talteen jatkotutkimuksia varten. Jokainen paljstumahavainto on numeroitu ja raportoitu paljastumahavaintolomakkeelle, mistä ilmenee sen tarkka sijainti koordinaattien perusteella, kiven ominaisuudet ja käyttömahdollisuudet sekä kivilajin kulku ja kaade. Detaljikartta on piirretty mittakaavassa 1 :500. Tämän kartan tarkoituksena on antaa kuva siitä alueesta, mihin kiharaliuske sijoittuu. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään vain kiharaliuske-esiintymän mittasuhteet pituus- ja leveyssuunnassa. Kartoituksessa en ole kiinnittänyt Mekkomäena alueella huomiota muihin käyttötarkoituksiin mahdollikivilaj_eihin sesti soveltuviin/niiden esiintymien koon selvittämiseksi. Jokainen kiharaliuske-esiintymä on numeroitu ja niistä on seuraavassa yksityiskohtainen selvitys kiven ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista esiintymäalueittain. I Muskoviittivaltainen kiharaliuske, jossa kvartsi-maasälpäkerrosten paksuudet vaihtelevat esiintymän eri kohdissa 2-5 mm :n välillä ja kiharan korkeuden vaihdellessa 10-25 imn :n välillä. Lohkeavuudeltaan tämä liuske on suoraa, laattamaista. Kiharaliuske kaatuu noin 55 0 kulmassa. Esiintymän koko on noin 55 x 3,5 m. Tämä paljastunut ala on mielestäni louhintakelpoista ja Mekkomäen alueella olevista kiharaliuske-esiintymistä ehdottomasti paraslaatuista. Tästä esiintymästä on louhittu noin 2 rn :n korkuinen rintaus koristekiveksi.
5 Tämä kiharaliuske soveltuu lohkeavaisuutensa, suoruutensa., kestävyytensä ja ulkonäkönsä ansiosta hyvin käytettäväksi koristelaattana. II Biotiittivaltainen kiharaliuske, jossa kvartsimaasälpäkerroksen vahvuudet vaihtelevat 3-8 mm :n välillä, k_iharari korkeus myös vaihtelee esiintymän eri kohdissa, vaihdellen 10-80 mm :in. Kaade on melko pysty, 60-85 välillä Lohkeavuudeltaan tämä liuske on suoraa. Tässä esiintymässä on voimakkaampaa poimutusta, mikä tekee liuskeesta esim. suurempien laattojen sahaamisen melko hankalaksi. Muiden ominaisuuksiensa ansiosta tämä liuske kyllä soveltuu käytettäväksi. Biotiitti antaa lohkopinnoille hohtavan kiillon. Tästäkin esiintymästä on louhittu aikaisemmin noin 2 m :n rintaus kiveä. III Muskoviittivaltainen kiharaliuske, kvartsimaasäl.päkerros ten vahvuudet vaihtelevat 2-4 mm :n välillä, kiharan korkeus on noin 5-35 rran. Suonlaidan puoleinen pää on hyvin kiillerikasta, mikä tekee liuskeesta hauraan ja pehmeän. Tämä osa esiintymästä on käyttökelvoton ta. Esiintymän halkaisee pituussuunnassa kahteen osaan noin 80 cm :n levyinen graniittipegmatiittinen osuus. Muu osa tästä esiintymästä ominaisuuksiensa ansiosta soveltuu mielestäni käytettäväksi. Lohkeavaisuudeltaan tämä liuske on suoraa. Esiintymien laidasta on louhittu jonkin verran kiharaa kiveä aikaisemmin.
IV Muskoviittirikas kiharaliuske, kvartsimaasälpäkerroksen vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm :n välillä, kiharan korkeuden vaihdellessa 10-50 mm :n välillä. Liuske on hyvin haurasta ja näin ollen lohkominen käy vaikeaksi liuskeen murtuessa pieniksi paloiksi. Tällä esiintymällä on pituutta noin 25 m ja leveyttä 2,5-3 Louhinnan yhteydessä kannattaa katsoa muuttuuko liuskeen laatu syvemmälle mentäessä paremmaksi. Nyt näkyvissä oleva osuus on mielestäni. huonoa käytettäväksi. V Muskoviittivaltaista kiharaliusketta, jossa kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-5 mm :n välillä esiintymän eri kohdissa. Kiharan korkeus vaihtelee myös 10-50 mrm. Esiintymällä on pituutta noin 65 m ja leveyttä 2-3 m :n välillä. Pohjoisen puoleinen pää tästä esiintymästä on hyvin voimakkaasti poimuttunutta, mikä käytännöllisesti katsoen on sen vuoksi kelpaamatonta. Puolessa välissä esiintymääää kihara muuttuu loivasta aaltoilevaksi, eikä tämäkään mielestäni ole käyttökelpoista. Louhinnan yhteydessä kannattaa sen sijaan' kiinnittää huomiota runkolinja x = 75,700 eteläpuolella olevaan esiintymän osaan. Tästä lähtien liuske näyttää käyttökelpoisenu-mialta, joskaan tämäkään osa ei vielä ole aivan paraslaatuista käytettäväksi. VI Biotiittivaltainen kiharaliuske-esiintymä, kvartsimaasälpäkerrokset vaihtelevat 1-3 mm :n välillä, kiharan korkeus.myös vaihtelee 10-20 mm :in. Molemmista päistään tämä esiintymä on voimakkaasti poimuttunutta ja lohkeavuudeltaan huonoa.
Ominaisuuksiensa puolesta tämä kihar.aliuske-esiintymä ei mielestäni sovellu käytettäväksi. VII Kiharaliuske-esiintymä, jossa on muskoviitti- sekä biotiittipitoista liusketta. Tämä on kauttaaltaan hyvin kiille-rikasta ja lohkeavuudeltaan huonoa. Kvartsimaasäl.päkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm :n välillä. Ominaisuuksiensa puolesta tällä kiharaliuskeella ei mielestäni ole käyttöä. VIII Muskoviittivaltaineri kiharaliuske, kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-2 mm, kiharan korkeus vaihtelee 20-40 mrn ja kaade myös vaihtelee 50 0-90 välillä. Tämä esiintymä kohoaa suosta näkyviin. Pituutta sillä on noin 25 m ja leveys vaihtelee 2-3 m välillä. Lohkeavuudeltaan tämä liuske ei ole parasta mahdollista, mutta ulkonäkönsä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta tämä sopisi käytettäväksi. Runsaan kiillemääränsä ansiosta liuske on kyllä jonkin verran haurasta, mikä tahtoo murtaa halkaistavan kiven pieniksi paloiksi. Mielestäni tämän esiintymän käyttöön ottoa kannattaa harkita, joskaan tämä ei ole aivan paraslaatuista. IX Kaksi rinnakkain olevaa kiharaliuske-esiintymää, näiden esiintymien leveys vaihtelee 0,3-1,5 m :n Välillä. Kiharaliuske on muskoviitti- sekä biotiittipitoista vaihdellen koostumus esiintymän eri kohdissa. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-3 mm, kiharan korkeuden vaihdellessa 10-30 mm :n välillä.
Näissä esiintymissä on sekä voimakkaammin poimuttunutta että suorempaakin kiharaliusketta. Niistä löytyy myös osueita, jotka sopisivat käytettäväksi, mutta suurin osa on käyttötarkoitukseen sopimatonta. Kannattamaton mielestäni louhi -'C-tavaksi. X Muskoviittivaltaista kiharaliusketta, jossa kiharan korkeus vaihtelee 10-30 mm, kvartsimaasälpäkerrosten paksuudet vaihtelevat 2-8 mm :n välillä. Esiintymä on suon laidassa, pegmatiittikallion kupeessa, leveys vaihtelee 0,3-1 m :n ja pituutta noin 40 m. Muutamasta paikasta esiintymällä löytyy käyttökelpoistakin kiharaliusketta, mutta sitä on yleensä vähän. Kannattamaton mielestäni louhittavaksi. XI Muskoviittivaltaista kiharaliusketta graniittipaljastumien välissä voimakkaasti poimuttuneena kolmena rinnakkaisena kaistana. Ominaisuuksiensa ja kokonsa puolesta eivät sovellu käytettäväksi. XII Muskoviitti- sekä biotiittipitoista kiharaliusketta vaih delleen koostumus eri paikoissa. Tässä esiintymässä on sekä suoraa että hyvin voimakkaasti poimuttunutta liusketta. Siten sieltä löytyy käyttötarkoituksiin sopivaa ja hylättävää kiharaliusketta. Suurin osa mielestäni ei tässä esiintymässä sovellu käytettäväksi. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-7 mm :n välillä, kiharan korkeus vaihtelee.20-30 mm.
Käyttötarkoituksiin sopivaa kiharaliusketta on yleensä kapeina kaistaleina, mikä tekee käyttöön oton kannattamat -'comaksi. xiii Biotiittivaltainen kiharaliuske-esiintyviä Y.u7_liolammen rannalla. Esiintymän leveys vaihtelee 0,7-3 m ja pituutta tällä on noin 20 m. Kiharaliuske-esiintymässä on runsaasti graniittipegmatiittijuonia, juonien leveydet_vaihtelevat 1-10 cm :n välillä. Kiharaliuskeosuudet vaihtelevat 10-50 cm :n välillä. Mielestäni tämä kiharaliuske ei täytä niitä vaatimuksia, mikä pitäisi olla louhittavalla kivellä. Korkeusero lammen pinnan ja esiintymän välillä on noin 1,5 m. Tällä esiintymällä ei ole mielestäni käyttöä. Katriliuske Katriliuske sijoittuu kiharaliuskeen molemmin puolin, leveyden ollessa korkeintaan noin 50 cm puolellaan ja on hyvin rikkonaista, mikä johtunee' ulkoisista tekijöistä. Katriliuske on ulkonäöltään hyvin kaunista, ja suoraan lohkeavaa liusketta. Lohkopinnoilla on kaunis hopeanhohtoinen rypytyspinta muskoviitista johtuen. Lujuusominaisuuksiltaan kestävää. Katriliuskeen käyttötarkoituksiin sopivan liuskeen määrää on vaikea arvioida. Tämän liuskeen laatu vaihettuu nopeasti ja on yleensä pinnassa hyvin rikkonaista, joten uskoisin tästä liuskeesta saatavan hyödyn olevan melko vähäisen. Louhinnan yhteydessä kannattaa tarkkailla liuskeen laatua syvemmälle mentäessä, sillä rikkonaisuus saattaa johtua pakkasrapautumisesta esiintymän pinnassa.
Yhteenvehotutkimusohjelr1a 1 :stä ;Mekkomäen alueella on useita yksittäisiä havaintoja kiharaliuskeista, jotka näkyvät tarkemmin selostettuina paljastumahavaintokansiosta. Nämä esiintymät ovat mielestäni niin kapeita tai ominaisuuksiltaan käyttötarkoitukseen sopimatonta kiharaliusketta, että katsoin tarpeettomaksi käyttää kaivuria niiden koon selville saamiseksi. Mekkomäen alueella ominaisuuksiltaan käyttökelpoiseksi osoittautuneet kiharaliuske-esiintymit supistuvat esiintyn:iin I, II ja III. Näistä I ja II ovat kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta sellaisia kiharaliuske-esiintymiä, joiden varaan. Mekkomäen kiharaliuskeen käyttöön oton ja kannattavuuden. tulee perustua. Muiden esiintymien käyttökelpoisen kiven määrä on siksi vähäinen ja saanti niukka, että niitä voidaan. ajatella vain jonkin yksityisen takkapinnan tms. koristetarkoituksen tyydyttämiseen, mutta ei laajempaan tuotantotolmintaan. Tutkimusohjelma2. Tutkimusohjelma l :n valmistuttua aloitin kiharaliuskeen seuraamisen Nekkomäestä pohjoiseen. Kiharaliusketta on löytynyt aikaisemmin muualtakin, pohjoisin löytöpaikka on Välisuolla ja eteläisin Kongasmäessä. Näiden löytöpaikkojen väliä on kartalta mitattuna noin 37 km. Nekkokalliot sijoittuvat melkein näiden löytöpaikkojen puoliväliin. Tutkimuksen aloitinkin valtavalla kävelyurakalla, kun lähdin seuraamaan kallioita paljastuma paljastumalta. Kävin matkani varrella paikallisilta asukkailta kyselemässä mahdollisista heidän tiedoissaan olevista. kiharaliuske-esiintymistä.
Apunani käytin 1 :10 000 topografi- ja 1 :20 000 peruskarttojen lehtiä, joihin merkitsin kaikki löytämäni paikat. Jokaisesta löytärr,ästäni paikasta on täytetty paljastumahavaintokortti, josta ilmenee karttalehden numero ja löytöpaikan tarkempi sijainti koordinaattien perusteella. Jokaisesta näistäkin esiintymistä on. seuraavassa yksityiskohtainen selvitys siitä, miten laajalla alueella kiharaliusketta esiintyy ja minkälaisia töitä on tehty kyseisen esiintymän selville saamiseksi. Kysellessäni paikkakunnan asukkailta heidän tiedossaan olevista kiharaliuske-esiintymistä huomasin, että heillä on väärä kuva siitä, mikä on kiharaliusketta ja mikä ennen uunikiveksi käytettyä suoraa kiilleliusketta. Useimmat heistä neuvoivat vanhoille uunikivien ottopaikoille. Niitä Puolangan kunnassa näyttää olevan laajoilla alueilla. Laattaliuske, jota esi-isät ennen ovat käyttäneet uunien tekoon, on hyvin suoraan lohkeavaa kiilleliusketta, jonka lohkopinnoilla on vähäisiä määriä kiillettä. Tämä liuske ei sovellu mielestäni koristelaataksi, koska siinä ei ole merkkiäkään pienoispoimuttuneisuudesta eikä sen lohkopinnoilla ole sitä kaunista kiillepitoisuudesta johtuvaa hohtoa kuin katriliuskeessa. Seuraavassa on yksityiskohtainen selvitys löytämistäni Mekkomäen tyyppisistä kiharaliuske-esiintymistä : Valisuo Karttalehti 1 :10 00.0 n :o 3442 10 B :n alueella sijaitsee Välisuo, mistä kolmesta eri. kohdasta löytyi ojan pohjasta kiharaliusketta. Kahdessa paikassa näistä oli ominaisuuksiensa puolesta käytettäväksi kelpaavaa kiharaliusketta. Luulin aluksi näitä kalliopaljastumiksi, mutta myöhemmin kaivinkoneella kaivettaessa nämä osottautuivat suuriksi noin. 2 m3 :n suuruisiksi irtolohkareiksi.
Nämä lohkareet olivat samantyyppisiä, pitkulaisia ja hyvin kulmikkaita sekä sijaitsivat syvällä suon sisällä. Näiden lähtöpaikka on toistaiseksi tuntematon, mutta uskoisin, että nämä lohkareet eivät ole kaukaa kulkeutuneet. Haravoin aluetta jääkauden kulkusuuntaan, mutta en löytänyt merk?.i.äkä(- n kiharaliuskepaljastumista, enkä tavannut myöskään muita saman tyypin iohkareita. Tällä suolla on yksi peruskalliohavainto n : o 123, joka on muskoviittivaltaista, hyvin kiillerikasta kiharaliusketta, joka lohk.eaa jotakuinkin suoraan, mutta on hyvin haurasta. käytettäväksi. Mielestäni tämä esiintymä on kaikkien ominaisuuksiensa suhteen niin huono, että se ei sovellu käytettäväksi. Löytyneet lohkareet eivät ole lähtöisin tästä esiintymästä, koska ne eivät tyypiltään sovellu yhteen ja toiseksi toinen kyseisistä lohkareista oli esiintymän n :o 123 -pohjoispuolella ja siis kuljetuksen suhteen väärällä puolella. Tämän tutkimusohjelman puitteissa on mahdotonta saada selville näiden lohkareiden lähtöpaikkaa. Kettukkaangas Karttalehti 1 :10 00.0 n :o 3442 07 C. alueella sijaitsee Kettukangas, mistä löytyi kiharaliusketta, havainto n :o 125. Tämä kiharaliuske on biotiittivaitaista ja huonosti lohkeavaa. Kiharaliusketta on kaksi rinnakkaista kaistaletta, toinen 10 cm ja toinen 20 cm levyinen, graniittien välissä. Tämän paikan sain tei.tooni"kunnas-nimisen talon isännältä. Jututtaessani häntä sain sellaisen kuvan, että Kettukankaassa on kiharaliusketta laajalla alueella, mutta sitä ei ole vain tutkittu tarkemmin. Paikalle mentyäni huomasin har-
mikseni, että kiharaliusketta on alueella, mutta sitä on aivan olemattoman kapeina j uonina. Lähistöllä oli useita vanhoja uunikiven ottopaikkoja, mutta kivi oli laadullisesti koristekiveksi sopimatonta : Kyseessäoleva kiharaliuske-esiintymä on kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta käyttötarkoituksiin kelpaamatonta. Huosiuslampi Karttalehti 1 :10 000 n :o 3441 12 A. Huosiuslammen lähistöllä, havainto n :o 124, esiintyy kiharaliusketta. Suon keskellä olevasta metsäsaarekkeesta kohoaa kiharaliusketta peruskalliossa näkyviin. Kiharaliusketta on tässä esiintymässä noin 3 m leveydeltä ja noin 25 m pituudelta näkyvissä. Tämä kiharaliuske on muskoviittivaltaista ja huonosti lohkeavaa. Tässä liuskeessa ei ole sitä kaunista kiharaa pintaa, kuten Mekkomäessä, vaan kivi on pääasiassa loivasti aaltoilevaa. Esiintymän vieressä on myös vanha uunikiven ottopaikka, mutta kivi ei ole koristelaatoiksi sopivaa. Tlllä kiharaliuske-esiintymällä ei ominaisuuksiensa puolesta ole koristekivenä käyttöä. Paha Kapustasuo Karttalehti 1 :10 000 n :o 3441 11 B. Kiharaliusketta löytyi Paha Kapustasuolta kahdesta kohdasta, jotka kuitenkin ovat samaa esiintymää, havainto n :o 120 ja 121. Tämä esiintymä on suon laidassa ja kohoaa selvästi näkyviin suosta. Kiharaliuske-esiintymä on biotiittipitoinen. Sen länsipuo-
leinen pää on voimakkaasti poimuttunu_t. Liuskeen välissi on kapeita graniittijuonia. Kvartairaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 2-3 mm ja kiharan korkeus vaihtelee 5-20 mm :n. Itäpuoleisessa päässä kihara muuttuu loivasti aaltoilevaksi. Ominaisuuksiensa ansiosta tämä kiharaliuske ei sovellu mielestäni käytettäväksi. Kivikangas Karttalehti 1 :10 000 n :o 3441 07 D. Törmänmäestä Kongasmäkeen johtavan tien varrella Kuikkalamrlen eteläpuolella olevassa kalliopaljastumassa on noin 4 -- 5 cm levyisiä muskoviittivaltaisia kiharaliuskejuonia, havainto n :o 126. Koko paljastuman pinta on poimuttunutta ja tästä johtuen äkkiä katsottuna koko paljast uma'näyttää kiharaliuskepaljastumalta, mutta läherrnnin tarkasteltaessa tämä osoittautuu graniittiseksi hyvin muskovii_ttipitoi_seksi kivilaj iksi. Nämä kapeat kiharaliuskejuonet ovat merkityksettömiä. Rahikkalanvaara Karttalehti 1 :10 000 n :o 3441 07 C. Rahikkalanvaaran metsä-- autotien päässä on useammassa kohdassa peruskalliossa kiharaliusketta näkyvissä, havainto n :o 127 ja 128. Tämä kiharaliuske on hyvin muskoviittivaltaista ja pienempikiharaista kuin Mekkomäessä. Kvartsimaasälpäkerrosten vahvuudet vaihtelevat 1-3 mm :n ja kiharan korkeus 5-15 mm :n välillä. Kiharaliuske-esiintymän pituus on noin 100 m ja leveys 5-6 m. Esiintymän pohjoispuoleisessa päässä liuske on laadullisesti parempaa kuin eteläpuoleisessa päässä. Yhteistä
on näille molemmille tyypeille se, että graniittiset osueet leikkaavat vinosti kiharaliusketta, mikä lohkottaessa saattaa murtaa liuskeen pieniksi palasiksi. Mekkomäen ulkopuolella sijaitsevista esiintymistä tämä on mielestäni paras esiintymä, mutta suurimmalta osalta sekin lienee laadullisesti koristeliuskeeksi kelpaamatonta. Kuitenkin esiintymän yksityiskohtainen kartoitus ja tutkimus on paikallaan, jos uusia koristeliuskelouhoksia myöhemmin tarvitaan. Yhteenvetotutkimusohjelma, :sta On mahdotonta sanoa, että olisin etsiessäni kiharaliusketta käynyt jokaisella kalliopaljastumalla ja löytänyt kaikki mahdolliset kiharaliuskeet tutkitulta geologiselta muodostumajaksolta. Tämän varmuuden saamiseksi menee aikaa paljon kauemmin kuin kaksi kuukautta, minkä tutkimusohjelma 2 kesti. Mekkomäen ulkopuolella sijaitsevat esiintymät osoittautuivat lähes kaikki mielestäni kannattamattomaksi. Eräissä esiintymissä voisi jostakin kohdasta löytyä täysin kelvollistakin kiharaliusketta, mutta sitä on yleensä niin vähän, että sitä on pidettävä merkityksettörnänä. Välisuolla esiintulleitten kahden laadullisesti käyttökelpoisen lohkareen lähtöpaikan selvitys jää tulevaisuuteen. Rahikkalavaaran esiintymä ansaitsee myös lisäselvitystä. Liopupääte lmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut saada selville Puolangan kunnan alueella olevien kiharaliuske-esiintymien sijainti, koko ja käyttökelpoisuus. Tämä tutkimus on keskittynyt ensisijaisesti Mekkomäen alueelle ja sen lisäksi tämän alueen pohjois- ja eteläpuolelle,
mahdollisten uusien kiharaliuske-esiintymien löytämiseksi. Keskityin tutkimusohjelma 2 :n aikana jo ennestään tiedossaolevien kiharaliuskehavaintojen mukaan Välisuon ja Kongasmäen väliselle alueelle. Näistä esiintymistä on kunnan rajalle vielä pitkä matka, joten tälle välille saattaa mahtua vielä :joitakin kiharaliuske-esiintymiäkin. Tämän ajan puitteissa, mikä minulla oli käytettävissäni, yritin parhaan taitoni ja kykyni mukaan selvittää tällä alueella esiintyvät kiharaliuskeet. Kiharaliuskeen taloudellisen louhinnan kannalta huomio keskittyy nyt yksinomaan Mekkomäkeen. Muut tällä alueella sijaitsevat esiintymät ovat mielstäni merkityksettömiä. Mekkomäen alueella olevan, käyttötarkoitukseen kelpaavan kiharaliuskeen määrää on mahdotonta arvioida tarkasti. Tämä vaatisi muutaman kairausreiän ennen kuin se selviäisi ja tätä tutkimusta varten myönnetyist.ä määrärahoista ei. liikene varoja tähän tarkoitukseen. Esiintymät I ja II osoittavat jo pinta-alansa perusteella, että kiharaliuskeen louhinta on mahdollista. Vaikeaa on myös sanoa, paljonko kiharaliuskekuutioista saadaan neliöitä myyntiin, mutta uskoisin järkevällä räjähdysaineen käytöllä ja oikealla räjähdysaineella päästävän korkeisiin hyötyprosenttilukemiin. Puolangan kunnan alueella esiintyy paljoa muita rakennuskiviksi sopivia kivilajeja, esimerkkinä mainittakoon musta ja harmaa dolomiitti eli marmori ja Pak.olanahon liuskekivi. Epätietoisuutta esiintyy kuitenkin siinä, että ei tiedetä näiden esiintymien suuruutta ja louhintamahdollisuuksia. Oulun läänin teollisuustoimikunnan vuonna 1975 julkaisemasta julkaisu n :o 21 :sta käyvät selville myös muut Puolangan
kunnan rakennus-, teollisuus- ja koristekiviesiintymät. Mielestäni olisi paikallaan suorittaa tutkimus näidenkin esiintymien hyväksikäytöstä. Tätä työtä on valvonut ja ohjannut fil.lis.yrjö Pekkala geologisesta tutkimuslaitoksesta. Hänelle pyydän lausua parhaat kiitokset neuvoista ja työn ohjauksesta. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää oi ::>ettajaani, maisteri Aatto Laitakaria Geologisesta tutkimuslaitoksesta. Häneltä olen myös saanut työni aikana asiantuntevaa apua. Puolangalla 31 päivänä elokuuta 1978 Raimo Räsänen