Leif Fagernäs: Suomi tarvitsee uutta kasvua onko siihen edellytyksiä? Pamaus-seuran kokous 17.9.2010
Maailman nousu vetää myös Suomea Maailmantalouden kasvu jatkunut epävarmuudet yhä suuret Euroopan finanssikriisin uhka jäänyt taustalle Valtioiden velkaantumisongelmat jatkuvat Riittääkö kasvu, kun elvytys loppuu? Suomen suhdannekuva normalisoitumassa Kilpailukyvyn merkitys korostuu Velkaantumisen haltuunotto edessä 3
Suomen (EK) ja maailman (IFO) suhdannekellot vaaka-akseli: suhdannetilanne, pystyakseli: suhdannenäkymä 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 Suomi: teoll. + rakent. Elpyminen Huippusuhdanne Elokuu 2010 Elokuu 2010 Toukokuu 2007 3.0 2.0 Taantuma Laskusuhdanne 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Maailma Suomi 4
Bruttokansantuote 170 160 Vol.indeksi 1995=100, kausitas. 150 140 Suomi 130 120 110 100 USA Japani EU 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 5 Lähde: Eurostat 3.8.2010/kokn1/jka/EKI Talousgraafit
BRIC-maiden BKT:n kehitys 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Indeksi, 1992=100 Kiina Intia Brasilia Venäjä 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 6 Lähde: IMF 04/2010 2.6.2010/kokn31/jka/EKI Talousgraafit
Rahamarkkinoiden epävarmuus % 2.4 2.2 Vakuudeton Interbank-korko (Euribor) - vakuudellinen Interbank-korko (Eurepo) 2 1.8 1.6 1.4 1.2 12 kk 3 kk 1 kk 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 01-07 02-07 03-07 04-07 05-07 06-07 07-07 08-07 09-07 10-07 11-07 12-07 01-08 02-08 03-08 04-08 05-08 06-08 07-08 08-08 09-08 10-08 11-08 12-08 01-09 02-09 03-09 04-09 05-09 06-09 07-09 08-09 09-09 10-09 11-09 12-09 01-10 02-10 03-10 04-10 05-10 06-10 07-10 08-10 7 Lähde: European Banking Federation 24.8.2010/kork17/jka/EKI Talousgraafit
Teollisuustuotannon taso on edelleen kaukana vuoden 2008 tasosta BCDE Koko teollisuus, tuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitus, 2005 = 100 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus 24.6.2010 Työmarkkinat 8
Suomen suhteelliset kriisiedut 1 EMUn ulkopuolinen vienti / koko vienti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suomi (Tanska) Irlanti Saksa Italia Kreikka Ranska Slovakia Slovenia Itävalta Espanja Alankomaat Belgia Portugali 9
Suomen suhteelliset kriisiedut 2 10 v. valtiolainojen korot (EKP:n viitearvot) suhteessa Saksaan 6 5 4 3 Greece Ireland Cyprus Malta Italy Slovenia Slovakia Spain 2 Belgium Austria 1 France 0 2009/04 2009/06 2009/08 2009/10 2009/12 2010/02 2010/04 Finland Netherlands 10
Yksikkötyökustannukset Euro-alueella 11
Ulkomaankaupan vaihtosuhde 108 104 Vientihinnat/tuontihinnat (2000=100) 100 96 92 88 84 80 76 72 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 12 Lähde: Tilastokeskus 17.8.2010/vasu1/jka/EKI Talousgraafit
Finanssi- ja talouskriisin jälkeen Suomi ei ole enää sama kuin ennen Talouskasvu on 2010-luvulla hitaampaa kuin aikaisemmin (1,5 2 %) Uutta kasvusysäystä ei näköpiirissä kuten 1990-luvulla Ikääntyminen Palveluistuminen Talouden rakennemuutos Heikot markkinat Mistä uudet kasvualat? Myös valtiovallan keinot rajallisemmat Finanssipolitiikka, verotus Innovaatiopolitiikka Koulutus 13
Menestyksen eväät? Suomen taantuma vanhan EU:n syvimpiä Syy ei yksin riippuvuus ulkomaankaupasta, vaan myös teollisuuden rakenne Metsäteollisuus, metalli- ja koneteollisuus ja sähkötekninen teollisuus voimakkaassa murroksessa Internet viestintävälineenä yleistyy Teollista valmistusta siirtyy Aasiaan ja itäiseen Keski- Eurooppaan Tietotekniikan kysyntä siirtyy laitteista palveluihin 14
Tietoyhteiskunnan uusi tuotantotapa vasta syntymässä Työ siirtyy verkkoon Palvelujen tuotanto siirtyy suuriin yksiköihin Suomi nostettava tietoyhteiskunnaksi Perinteisten toimialojen merkitys Valmistavan teollisuuden säilyminen myös menestyksellisen T&Ktoiminnan ja palvelutuotannon edellytys Suomi pieni palvelumarkkina Kilpailukyvyn säilyttäminen uuden luomisen edellytyksenä Kasvu syntyy tulevaisuudessa informaation ja tiedon jalostamisesta Arvojen, asenteiden, kulttuurin merkitys 15
Suomen ja Euroopan haasteet Kasvun hidastuminen Ikääntyminen Tuottavuus Koulutus Julkisen talouden kestävyys 16
17
18
Tuottavuus on kasvun ydin Tuottavuus nousee, kun Verotus kannustaa työhön ja yrittämiseen Palkkaus määräytyy osaamisen ja työsuorituksen mukaan Julkiset palvelut avataan kilpailulle Organisaatioita ja toimintatapoja uudistetaan tietotekniikan täysmittaiseksi hyödyntämiseksi Asiakaslähtöinen toiminta ja innovaatiot lisääntyvät yrityksissä 19
Suomi koulutustähden maineessa Kuitenkin tehokkuusongelma: 56 000 korkeakoulutuspaikkaa, 33 000 hakijaa 40 % hakijoista pääsee aloittamaan opinnot Opintojen pitkittyminen: Ylemmän korkeakoulututkinnon mediaani-ikä 27-28 v Yliopistotutkintojen läpäisyaste 7-vuodessa 49 % Koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuus Korkeakoulututkinnon suorittaneita työttöminä 35 000 20
Rekrytoinnin koulutusjakauma EK:n jäsenyrityksissä 2009, % Yliopistot 22 % Ammattikorkeakoulut 26 % Ammatillinen koulutus 52 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 21
22
23
Globaali toimintaympäristö Megatrendit tiedossa BRIC-maat kasvun vetureina Ilmastonmuutoksen ja ympäristön haaste Väestön ikääntyminen Kaupungistuminen Teknologian nopea kehitys Yritystoiminnan verkottuminen vai kääntyykö trendi vaikean hallittavuuden ja kuljetuskustannusten nousun johdosta? 24
Aiemmat kasvustrategiat ja talouden peruspilarit eivät riitä Ei silti huolta, jos Suomalaisten instituutioiden ja osaamisen korkea arvostus tuo mukanaan kasvavia ulkomaisia investointeja ja osaajia Suomalaiset yritykset onnistuvat valtaamaan uusia markkinaosuuksia kasvumarkkinoilla Huippuosaamisen keskittymämme pystyvät synnyttämään kokonaan uusia brändituotteita ja palveluja Tekniikan, liiketoimintaosaamisen ja muotoilun yhdistämisellä luodaan uutta kysyntää ja parempia ratkaisuja asiakkaitten ongelmiin Globaalista verkostoitumisesta ja verkostojohtamisesta kehittyy suomalainen voimanlähde 25
EK:n painopisteet 2015 Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä Asenneilmasto myönteiseksi riskinottoa/palkitsemista kohtaan Johdonmukainen yrittäjyyspolitiikka Räätälöidyt yrityspalvelut Kannusteet yrityksiin sijoittaville liiketoimintaosaajille Verotus kannustamaan yrittäjyyttä ja työn tekemistä Verotuksen painopiste pois työn verottamisesta Kilpailukykyinen yritysverotus Osinkoverotus tukemaan yrittäjän motivaatiota 26
Osaamisella menestystä Koulutuksen rahoitus kytkettävä tuloksiin ja vaikuttavuuteen, ei opiskelijamääriin Korkeakoulujen keskittyminen vahvuusalueille Innovaatiopolitiikan tarkistustarve Innovaatiojärjestelmä kansainvälisemmäksi Tukea entistä haasteellisempiin hankkeisiin Painopiste julkiselta tasolta ihmisiin, osaamiseen TKI-toiminnan verokannusteet käyttöön 27