Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu

3 Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa =100 EU27-maat Suomi Saksa Ruotsi Iso-Britannia Ranska Italia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 2/2013. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus

4 Talouden supistuminen euroalueella jatkuu keväällä Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto maaliskuu Lähde: Markit, Eurostat

5 Brasilia Muu Lat. Amerika Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2013e teknologiateollisuuden vientiosuuksin BKT:n kasvu 2013, % Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin :+1,9 % Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2012, % Lähde: IMF (April 2013), Tullihallitus

6 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

7 Teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = 100 Muutos: 1,2013 / 1,2012, % Teollisuus -3 % Teknologiateollisuus -4 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/2013. Lähde: Tilastokeskus

8 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa =100 Muutos: 1,2013 / 1,2012, % Metallien jalostus -7 % Tietotekniikka-ala +11 % Kone- ja metallituoteteollisuus -7 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -12 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +5 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2013. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. LähdeTilastokeskus

9 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin I,2013 / I,2012 I,2013 / IV,2012 Muutos (vientiin): -16 % -27 % Muutos (kotimaahan): -14 % -2 % Muutos (yhteensä): -16 % -22 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu

10 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä / / Muutos (vientiin): -8 % -10 % Muutos (kotimaahan): -8 % -5 % Muutos (yhteensä): -8 % -8 % Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

11 Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

12 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta tammi-maaliskuussa 2013 vähenivät selvästi. Alan liikevaihdon supistuminen jatkuu keväällä. On todennäköistä, että teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa eivät saavuta talouskriisiä edeltävää aikaa moniin vuosiin. Suomen taloushistoria ei tunne vastaavanlaista kehitystä. Henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan :lla vuoden 2008 jälkeen

13 Viennin tasopudotus uhkaa aiheuttaa suuren ongelman suomalaisten hyvinvoinnille: - vaikutus kotimarkkinoilla näkyy viipeellä

14 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Viro Puola Tšekki Saksa Alankomaat Ruotsi Suomi Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Eurostat

15 Suomen vaihtotase on kriisimaiden tasolla Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Alankomaat Ruotsi Saksa Italia Espanja Suomi Iso-Britannia Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat

16 Miten Suomi saadaan uudelleen nousuun? -Yritysten on hyödynnettävä globaalit megatrendit -Muutos kohti joustavampaa, yrityskohtaisuutta painottavaa työmarkkinakulttuuria on levitettävä koko yhteiskuntaan -Teollisuus- ja veropolitiikalla on tuettava kasvua ja yritysten uudistumista

17 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

18 Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit) ,I = Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee Suomen kustannuskilpailukyky paranee Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Euroopan keskuspankki

19 Paikallinen sopiminen on ainut tapa hillitä yleistä kustannuskehitystä ja edistää työllisyyttä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2011 Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 71% -mediaani 76% Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

20 Tilanne vaatii muutoksia asenteissa Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii joustavuutta ja kilpailukykyä Suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille on jatkossakin kysyntää, jos olemme kilpailukykyisiä useita positiivisia kasvualoja tarjolla. Hallituksen yritysverouudistus tukee kasvua. Kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta on haettava määrätietoisesti jokaisen yrityksen lisäksi koko yhteiskunnassa. Suomen suurta haastetta ei edelleenkään sisäistetä. Yritysten on parannettava kulurakenteen joustavuutta, koska tilanteet ja suhdanteet vaihtuvat aikaisempaa nopeammin. Paikallisen palkanmuodostuksen välttämättömyys pitää tunnustaa kaavamaiset yleiskorotukset johtavat vain työpaikkojen menetyksiin. Palkka- ja työaikaratkaisuille löydetään paikallisesti parhaat sisällöt tuottavuuden parantamista on tuettava. On ymmärrettävä, että merkittävällä osalla yrityksiä ei ole lainkaan kykyä palkankorotuksiin, vaikka naapuriyrityksessä sitä olisikin