ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

Samankaltaiset tiedostot
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Väestörakenne 2017/2018

Väestörakenne 2018/2019

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

TIETOISKU 10/

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

TIETOISKU 6/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

TIETOISKU 9/

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Perheet ja asuntokunnat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

TIETOISKU 2/

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

Arjen ongelmat Espoossa

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Tilastokatsaus 10:2014

TIETOISKU 7/

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Perhetilaston perusasioita

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

TILASTOKATSAUS 6:2016

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Tilastokatsaus 8:2010

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Elävänä syntyneet Suomessa

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

Espoon kaupunki Toimintaympäristön tila 2013

TILASTOKATSAUS 7:2016

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

TILASTOKATSAUS 16:2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

Tilastokatsaus 1:2014

TILASTOKATSAUS 4:2017

TIETOISKU 15/

Tilastokatsaus 9:2014

TILASTOKATSAUS 9:2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TILASTOKATSAUS 5:2016

Fyysinen ja sosiaalinen kaupunkirakenne Monimuuttujamenetelmät Espoon yleiskaavatyön tukena. Juho Kiuru

Transkriptio:

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011 Tietoisku 8/2011 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pienentynyt 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Yksilapsisuus yleisintä Suur-Matinkylässä 4. Perheiden kaksikielisyys yleistyy Kuva: Petri Lintunen Espoolaisia oli vuoden 2011 alussa 247 970 ja he asuivat 107 913 asuntokunnassa. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 761:lla eli 1,6 %. Kasvu oli selvästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät kaikilla suuralueilla. Yleisimpiä pienet, yhden tai kahden hengen, asuntokunnat olivat edelleen SuurMatinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 54 %. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Espoossa asui yli 67 700 perhettä vuoden 2011 alussa. Vuoden 2010 aikana perheiden määrä kasvoi noin 700:lla, mikä merkitsi 1,1 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 20.8.2011 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 263. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt edelleen vuoden 2010 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa.

1 ASUNTOKUNTIEN KESKIKOKO PIENENTYNYT Espoolaisia oli vuoden 2011 alussa 247 970 ja he asuivat 107 913 asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 761:lla eli 1,6 %. Kasvu oli selvästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta niinhän oli väestömääränkin kasvu. Espoon asuntokunnissa asui keskimäärin 2,25 henkilöä. 30 000 25 000 20 000 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä 15 000 Suur-Espoonlahti 10 000 5 000 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 2001-2011 Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Espoonlahdessa, jossa myös väestömäärä lisääntyi eniten. Alueen asuntokuntien keskikoko supistui hieman. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Kauklahteen, jonka väestönkasvukin oli ollut vähäinen. Alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2010 aikana. Keskimäärin suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko oli laskenut muualla paitsi Suur-Kauklahdessa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2011 sekä keskikoko 2010 ja 2011 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2010 2010 2011 1. Suur-Leppävaara 27 483 510 2,24 2,22 2. Suur-Tapiola 19 720 222 2,19 2,15 3. Suur-Matinkylä 16 612 200 2,08 2,07 4. Suur-Espoonlahti 21 804 471 2,34 2,33 5. Suur-Kauklahti 2 831 81 2,50 2,51 6. Vanha-Espoo 15 480 219 2,36 2,34 7. Pohjois-Espoo 3 983 58 2,72 2,70 Koko Espoo 107 913 1 761 2,30 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi vuoden 2008 aikana, mutta kääntyi pieneen nousuun vuonna 2010, kun pienten asuntokuntien osuus kohosi 67,3 %:iin. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanha-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän vajaasta 17 000 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa, vain 54 %. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,1 13,7 12,5 5,6 100 27 483 2. Suur-Tapiola 37,1 33,7 12,4 12,0 4,7 100 19 720 3. Suur-Matinkylä 40,2 33,1 12,0 10,4 4,3 100 16 612 4. Suur-Espoonlahti 32,1 32,5 14,4 14,4 6,6 100 21 804 5. Suur-Kauklahti 31,1 27,6 14,1 18,3 9,0 100 2 831 6. Vanha-Espoo 33,4 30,4 15,4 13,8 7,1 100 15 480 7. Pohjois-Espoo 24,2 30,0 16,1 18,4 11,3 100 3 983 Koko Espoo 35,1 32,2 13,7 13,0 6,0 100 107 913 Asuntokuntien henkilöjakauma ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä vuodesta. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli hieman kohonnut, mutta kahden hengen asuntokuntien laskenut. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vajaa viidennes. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 %. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, 27 % asuntokunnista. Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 3

2 PERHEIDEN KESKIKOKO PYSYNYT ENNALLAAN Espoossa asui yli 67 700 perhettä vuoden 2011 alussa. Vuoden 2010 aikana perheiden määrä kasvoi noin 700:lla, mikä merkitsi 1,1 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikkakin lapsettomien avioparien osuus hieman laskenut ja yhden vanhemman perheiden osuus lisääntynyt. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2009, 2010 ja 2011, lapset iästä riippumatta 2009 2010 2011 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 19 329 29,2 19 683 29,4 19 879 29,4 Avopari, ei lapsia 9 139 13,8 9 127 13,6 9 100 13,4 Aviopari ja lapsia 24 679 37,2 24 980 37,3 25 291 37,3 Avopari ja lapsia 4 591 6,9 4 551 6,8 4 609 6,8 Äiti/isä ja lapsia 8 555 12,9 8 649 12,9 8 839 13,1 Yhteensä 66 293 100 66 990 100 67 718 100,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,79 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä oli edelleen suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Lapsettomia perheitä on eniten Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 43,9 24,2 22,9 7,1 1,9 100 56,1 1,78 2. Suur-Tapiola 47,1 22,3 22,5 6,7 1,3 100 52,9 1,76 3. Suur-Matinkylä 47,2 24,2 21,1 6,1 1,3 100 52,8 1,72 4. Suur-Espoonlahti 41,1 24,5 24,4 8,0 2,1 100 58,9 1,80 5. Suur-Kauklahti 31,8 25,1 29,4 10,9 2,7 100 68,2 1,89 6. Vanha-Espoo 38,5 26,3 24,4 8,2 2,6 100 61,5 1,81 7. Pohjois-Espoo 34,6 23,4 26,9 10,5 4,6 100 65,4 2,00 Koko Espoo 42,8 24,2 23,5 7,5 2,0 100 57,2 1,79 Perheet, lkm 28 979 16 411 15 901 5 088 1 339 67 718 38 739 Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

3 YKSILAPSISUUS YLEISINTÄ SUUR-MATINKYLÄSSÄ Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä oli pysynyt edellisen vuoden tasossa: 1,79 lapsessa perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 45 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin 31 900 ja yli 5 100 perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2010/11 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 43,7 41,0 12,2 3,1 100 1,76 1,89 2. Suur-Tapiola 42,0 43,7 12,1 2,1 100 1,75 1,90 3. Suur-Matinkylä 45,2 40,6 11,7 2,6 100 1,73 1,85 4. Suur-Espoonlahti 41,7 42,1 12,9 3,3 100 1,79 1,93 5. Suur-Kauklahti 37,2 44,6 14,3 3,9 100 1,87 2,00 6. Vanha-Espoo 43,0 39,9 13,2 3,9 100 1,80 1,92 7. Pohjois-Espoo 36,2 41,9 15,7 6,3 100 1,97 2,12 Koko Espoo 42,4 41,6 12,7 3,3 100 1,78 1,92 Lkm 13 545 13 270 4 055 1 040 31 910 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 263. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 924 1 581 20,0 2. Suur-Tapiola 4 932 864 17,5 3. Suur-Matinkylä 4 045 957 23,7 4. Suur-Espoonlahti 6 991 1 321 18,9 5. Suur-Kauklahti 1 149 230 20,0 6. Vanha-Espoo 5 164 1 054 20,4 7. Pohjois-Espoo 1 705 256 15,0 Koko Espoo 31 910 6 263 19,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä oli viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia oli Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa. Suur-Kauklahdessa yksinhuoltajuus oli yleistynyt selvimmin edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 5

Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2010/11. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011

4 PERHEIDEN KAKSIKIELISYYS YLEISTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä oli pienentynyt edelleen vuoden 2010 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 77,1 %. Niiden perheiden osuus, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli pysynyt 12,0 % :ssa. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12,4 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 11 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa enemmän, 6,3 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,1%. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2006-11 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Molemm. suomenkielisiä 68,8 68,4 66,5 67,5 67,1 66,5 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,5 3,2 3,3 3,3 3,2 Molemm. muunkielisiä 3,0 3,3 4,8 3,9 4,4 4,8 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,5 7,2 7,4 7,4 7,2 Suomenk. ja muunkielinen 3,9 4,1 4,8 4,5 4,6 4,8 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,0 10,9 10,6 10,7 10,6 10,6 Ainoa huoltaja ruotsink. 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 1,0 1,1 1,5 1,2 1,4 1,5 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 63 989 64 736 65 415 66 293 66 990 67 718 Asuntokunnat ja perheet 2011/Tietoisku 8/2011 7

Sammanfattning I början av år 2011 var antalet invånare i Esbo 247 970 och antalet hushåll 107 913. Antalet hushåll ökade under året med 1 761, dvs. 1,6 %. Ökningen var klart större än året innan, men detsamma gällde befolkningsmängden. Hushållens genomsnittliga storlek var 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden. Flest små hushåll, med en till två personer, finns det fortfarande i Stor-Mattby där de utgör 73 % av alla hushåll. Näst mest små hushåll finns i Stor-Hagalund och Stor-Alberga. Minsta antalet små hushåll finns i det småhusdominerade Norra Esbo, bara 54 %. Knappt en femtedel av hushållen i Esbo bestod av minst fyra personer. Största andelen hushåll med minst fyra personer fanns i Norra Esbo och uppgick till 30 %. Antalet familjer i Esbo var drygt 67 700 i början av 2011. Under 2010 ökade antalet med ca 700, vilket innebär en ökning på 1,1 % procent. Ökningen är större än året innan. I familjestrukturerna skedde inga betydande förändringar, även om andelen barnlösa gifta par minskade något och antalet enföräldersfamiljer ökade. I de egentliga barnfamiljerna, dvs. i familjer med minst ett minderårigt barn, var antalet minderåriga barn detsamma som året innan: 1,79 barn per familj. Familjer med ett barn är vanligast i Stor-Mattby, där de utgör 45 % av barnfamiljerna. Antalet ensamförsörjarfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var vid årsskiftet 6 263. Nästan en femtedel av barnfamiljerna var ensamförälderfamiljer. Andelen kvarstår på föregående års nivå. Största andelen ensamförsörjarfamiljer fanns i Stor-Mattby, där nästan var fjärde barnfamilj var en ensamförsörjarfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer i Esbo minskade ytterligare år 2010. Andelen familjer där den ena eller båda de vuxna parterna är finskspråkiga är 77,1 %. Andelen familjer där den ena vuxna parten är finskspråkig är fortsättningsvis 12,0 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi > omat työkalut> Verkkotilastopalvelu