YKSITYISKOULUJEN LIITTO ry Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleissivistävän koulutuksen yksikkö PL 29 00023 Valtioneuvosto Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuollosta. Viite: OKM 39/010/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat ovat valmistelleet yhteistyönä luonnoksen hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Esitys koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2013. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, johon koottaisiin lainsäädännössä nykyisin hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, että toisen asteen opiskelijat saisivat vastaavat opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Esityksen mukaan jokaisella opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä tulisi olla käytettävissään koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Psykologin ja kuraattorin palveluja olisi oikeus saada laissa säädetyssä määräajassa. Laissa säädettäisiin opetuksen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suunnitelmaan olisi kirjattava muun muassa opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista sekä toimet, joilla vahvistetaan opiskeluympäristön ja yhteisön hyvinvoinnin edistämistä ja opiskelijoiden varhaista tukea. Suunnitelma hyväksyttäisiin osana lastensuojelulain (417/2007) mukaista lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja se olisi otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Yhteistyössä tulisi huomioida myös nuorisolain mukaisen yhteistoimintaverkoston toiminta. Opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten olisi laadittava koulu- ja oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaisi Opetushallitus sekä terveydenhuollon ja psykologi- ja kuraattoripalvelujen osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka vastaisi osaltaan myös arvioinnin ja tietojenkeruun toteuttamisesta. Lisäksi laissa säädettäisiin tietosuojasta ja korostettaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien vaiku-
tusmahdollisuuksia opiskeluhuoltoa koskevissa asioissa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän olisi asetettava opiskeluhuollon yleistä suunnittelua, kehittämistä, ohjausta ja arviointia varten monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjän olisi asetettava oppilaitoskohtainen monialainen opiskeluhuoltoryhmä. Lisäksi yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi olisi opiskeluhuollossa tarpeen mukaan koottava asiantuntijaryhmiä. Yksityiskoulujen liitto pitää tärkeänä, että nyt hajallaan eri lainsäädännössä olevaa opiskeluhuoltoa yhtenäistetään ja kootaan samaan lakiin. Haluamme kuitenkin kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin seikkoihin: Opetuksen järjestäjän tulee vastata oppilas- ja opiskelijahuollosta ja saada siihen riittävä rahoitus Tällä hetkellä lastensuojelulain (9 ) mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita perusopetuksen oppilaille, mutta jos opetuksen järjestäjänä toimii muu kuin kunta, vastuu siirtyy kyseiselle opetuksen järjestäjälle. Lukiokoulutuksen osalta opetuksen järjestäjän velvollisuutena on ollut huolehtia siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Lähes kaikki yksityiset koulut ovat vastanneet itse oppilashuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat integroituneet osaksi työyhteisöä ja ovat helposti oppilaiden saavutettavissa. Työnjohdollisesti järjestely on ollut erittäin hyvä, koska koulun rehtori toimii kuraattorin ja psykologin esimiehenä. Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut ovat yksityisissä kouluissa hyvin resursoituja ja laadukkaita. Lisäksi kukin koulutuksen järjestäjä on luonut omia toimintamalleja, joissa on voitu ottaa huomioon kunkin alueen erityistarpeita ja vaatimuksia. Näin ollen koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluja ei tulisi siirtää kuntien vastuulle. Oppilas- ja opiskelijahuollon siirto kunnalle olisi hankalaa myös Suomessa toimivien kansainvälisten koulujen ja kielikoulujen kannalta. Näiden koulujen osalta sujuvan oppilashuoltotoiminta edellyttää sitä, että koulu pystyy tarjoamaan koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluja täysipainoisesti sekä suomeksi että koulussa käytetyllä muulla kielellä. Näiden koulujen oppilaat tulevat usein myös koulun sijaintikunnan ulkopuolelta. Nykyinen järjestelmä, jossa opetuksen järjestäjä vastaa koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden järjestämisestä, ja tämä huomioidaan saaduissa kotikuntakorvauksissa, on toimiva ja mahdollistaa tarvittavan henkilöstön rekrytoimisen helposti koulun laajan yhteistyöverkoston avulla. Palvelut pystytään tarjoamaan oppilaiden tarpeita vastaavasti, kotikunnasta riippumatta. Vaikka tällä hetkellä lain mukaan lukiossa opetuksen järjestäjällä ei ole suoranaista velvollisuutta tarjota kuraattori- ja psykologipalveluja, yksityiskoulut ovat tarjonneet näitä palveluja opiskelijoilleen jo vuosia. Koska edellä mainitut koulut ovat usein perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muodostamia koulukokonaisuuksia, kuraattori- ja psykologipalveluja on ollut helppo laajentaa perusopetuksesta lukioon ja luoda myös näin kouluasteet ylittä-
viä toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa ensisijalla ovat oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeet. Jos koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut siirrettäisiin kuntien vastuulle niin perusopetuksen kuin lukion osalta, vaarana olisi nyt olemassa olevien, toimivien mallien rikkoutuminen ja jopa oppilaiden saamien palveluiden määrällinen ja laadullinen tason heikkeneminen. Uudistuksen toteutuminen tarkoittaisi nyt yksityisissä kouluissa toimivien kuraattorien ja psykologien siirtymistä kuntien palvelukseen. Tämä vaikeuttaisi olennaisesti koulujen toimintaa työnjohdollisesti ja työyhteisöllisesti. Jos uudella oppilas- ja opiskelijahuoltolailla pyritään parantamaan ja kehittämään oppilaan ja opiskelijan saamia oppilashuollollisia palveluja, niin ainakaan yksityiskoulujen osalta tämä tavoite ei toteudu. Voidaankin oikeutetusti kysyä, miksi toimiva opetuksen järjestäjämalli oppilashuollossa halutaan purkaa. Ainoa keino varmistaa oppilas- ja opiskelijahuoltoon suunnattavan rahoituksen käyttäminen tehokkaasti ja oikeaan tarkoitukseensa on maksaa riittävä rahoitus suoraan kullekin opetuksen järjestäjälle. Silloin se on korvamerkitty vain tähän käyttötarkoitukseen. Jos kunnat vastaisivat oppilas- ja opiskelijahuollosta perusopetuksessa ja lukioissa, ne joutuisivat järjestämään myös niiden oppilaiden kuraattori- ja psykologipalvelut, jotka tulevat koulun sijaintikunnan ulkopuolelta. Tämä ei edistäisi toimivaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja olisi myös kuntia kohtaan epäoikeudenmukaista. On myös huolehdittava siitä, että jos opiskelijahuollolliset velvoitteet laajenevat myös lukioihin, opetuksen järjestäjien saamaa rahoitusta tulee vastaavasti korottaa. Uudistuksen ajankohta ongelmallinen Ehdotetun uudistuksen ajankohta herättää myös kysymyksiä. Tällä hetkellä on lausuntokierroksella myös kuntarakennelaki, jonka mukaan kunnalla on oltava riittävät edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä, rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Mitä riittävä oma palvelutuotanto tarkoittaa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisen yhteydessä? Riittävä oma palveluntuotanto tuskin tarkoittaa, että oppilas- ja opiskelijahuolto kategorisesti siirretään kuntien vastuulle ilman mitään vaihtoehtoista järjestämismahdollisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta pohtinut työryhmä jätti loppuraporttinsa tammikuussa 2013. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteena on taata väestölle yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi halutaan vahvistaa nykyisin riittämättömästi toimivia peruspalveluja. Uudistustyötä jatketaan selvityshenkilötyöryhmässä, joka asetettiin marraskuussa 2012. Työ valmistuu helmikuun 2013 lopussa. Tämä sote-uudistus tulee edellä mainitun kuntarakennelain ohella muuttamaan olennaisesti kuntien yhteistyötä ja tapaa organisoida palvelutuotantoaan. Voisi olla järkevää katsoa, miten kuntarakennelaki ja sote-uudistus etenevät ja tehdä vasta sen jälkeen uudistuksia oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin.
Hyvinvointisuunnitelma ja byrokratian lisääntyminen Lakiesityksessä opetuksen järjestäjä ja kunnan sosiaali- ja terveystoimi velvoitettaisiin laatimaan yhdessä opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelman hyväksyisi kunnanvaltuusto. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän olisi myös asetettava opiskeluhuollon yleistä suunnittelua, kehittämistä, ohjausta ja arviointia varten monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjän olisi asetettava oppilaitoskohtainen monialainen opiskeluhuoltoryhmä. Lisäksi yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi olisi opiskeluhuollossa tarpeen mukaan koottava asiantuntijaryhmiä. Suomessa on yli 200 yksityistä opetuksen järjestäjätahoa ja näin ollen hyvinvointisuunnitelmien teko ja hyväksyntä olisi erittäin hankalaa ja aikaa vievää. On myös outoa, että yksittäisen opetuksen järjestäjän tulisi organisoida sekä opiskelijahuollon ohjausryhmä että varsinainen opiskelijahuoltoryhmä. Yksityiskoulujen liiton mukaan lakiesityksessä kuvatut järjestelyt lisäävät kohtuuttomasti sekä koulutuksen järjestäjien että kuntien hallinnon byrokratiaa ja aiheuttavat turhia kustannuksia. Tämä vie pois itse toimintaan tarvittavia rahoja. Hyödyllisempi ja kustannustehokkaampi tapa on yhdistää hyvinvointisuunnitelmassa käsiteltävät asiat kunkin oppilaitoksen laatimaan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus ja salassapitosäädökset Lakiesityksen ehdotetaan säädettäväksi tietyt määräajat, milloin opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskusteluun henkilökohtaisesti psykologin, sosiaalityöntekijän tai kuraattorin kanssa. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Opiskelijahuollollisen keskusteluavun nopea saanti on tärkeä asia, mutta ehdottomien määräaikojen kirjaaminen lakiin ei ole järkevää. Opiskelija- ja oppilashuoltohenkilöstölle tulee jättää mahdollisuus tapauskohtaiseen arviointiin myös avun saantiaikataulun määrittelyssä. Lakiesityksessä edellytetään, että opiskelijahuollon rekistereissä olevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen toiselle koulutuksen järjestäjälle edellyttää opiskelijan, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumusta. Tämä kirjaus on selvä muutos aikaisempaan lainsäädäntöön ja rajoittaa erityisesti perusopetuksen osalta opetuksen järjestäjän oikeutta saada oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Yksityiskoulujen liiton mielestä kyseiselle tiukennukselle ei ole tarvetta. Lausunnon keskeinen sisältö Yksityiskoulujen liitto pitää tärkeänä, että nyt hajallaan eri lainsäädännössä olevaa opiskeluhuoltoa yhtenäistetään ja kootaan samaan lakiin. Näkemyksemme mukaan lakiesitys selkeyttää ainakin osittain opiskeluhuollon eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuuta ei saa siirtää opetuksen järjestäjiltä kuntien vastuulle. Lähes kaikki yksityiset koulut ovat vastanneet itse oppilashuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta. Järjestelmä on toiminut erittäin hyvin. Koulukuraattorit ja koulu-
psykologit ovat integroituneet osaksi työyhteisöä ja ovat helposti oppilaiden saavutettavissa. Oppilas- ja opiskelijahuollon siirto kunnalle olisi hankalaa myös Suomessa toimivien kansainvälisten koulujen ja kielikoulujen kannalta. Ainoa keino varmistaa oppilas- ja opiskelijahuoltoon suunnattavan rahoituksen käyttäminen tehokkaasti ja oikeaan tarkoitukseensa on maksaa riittävä rahoitus suoraan kullekin koulutuksen järjestäjälle. Silloin se on korvamerkitty vain tähän käyttötarkoitukseen. On myös huolehdittava siitä, että jos opiskelijahuollolliset velvoitteet laajenevat myös lukioihin, opetuksen järjestäjien saamaa rahoitusta tulee vastaavasti korottaa. Kuntarakennelain valmistelu ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitystyö ovat tällä hetkellä kesken ja ne tulevat vaikuttamaan voimakkaasti kuntien toimintaan ja palvelutuotantoon. Voisi olla järkevää katsoa, miten kuntarakennelaki ja sote-uudistus etenevät ja tehdä vasta sen jälkeen uudistuksia oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Hyvinvointisuunnitelman laadinta yhdessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja opetuksen järjestäjiltä edellytetty oppilashuollon ohjausryhmä ja varsinainen oppilashuoltoryhmä lisäisivät merkittävästi sekä opetuksen järjestäjien että kuntien byrokratiaa. Hyödyllisempi ja kustannustehokkaampi tapa on yhdistää hyvinvointisuunnitelmassa käsiteltävät asiat kunkin oppilaitoksen laatimaan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Lakiesityksessä ehdotetut tiukat määräajat psykologin ja kuraattorin keskusteluavulle eivät toimi, vaan opiskelija- ja oppilashuoltohenkilöstölle tulee jättää mahdollisuus tapauskohtaiseen arviointiin myös avun saantiaikataulun määrittelyssä. Opiskelijahuollon rekisterien salassapitosäännösten tiukennukset ovat myös turhia, koska ne rajoittavat erityisesti perusopetuksen osalta opetuksen järjestäjän oikeutta saada oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. YKSITYISKOULUJEN LIITTO RY Helsingissä 21. tammikuuta 2013, Aki Holopainen puheenjohtaja Markku Moisala toiminnanjohtaja Vuonna 1935 perustettu Yksityiskoulujen Liitto ry on suomalaisten yksityisten opetuksenjärjestäjien yhdistys, joka palvelee jäseniään koulujen toimintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskoulujen Liitto hoitaa jäsenkoulujen edunvalvontaa, antaa lausuntoja ja tiedotteita jäsenkouluja koskevissa asioissa sekä järjestää johdon ja henkilöstön koulutusta. Yksityiskoulujen Liiton jäsenkouluissa työskentelee yli 20000 oppilasta ja opiskelijaa sekä yli 1600 opettajaa. Vuonna 2012, 9% suomalaisista lukiolaisista opiskeli Yksityiskoulujen Liitto ry:n jäsenkouluissa.